Öljyntorjunnan iltapäivätilaisuus ympäristöministeriön puheenvuoro

Transkriptio

1 Öljyntorjunnan iltapäivätilaisuus ympäristöministeriön puheenvuoro Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio, Ympäristönsuojeluosasto Uunisaari

2 Ajatuksia toimintaympäristön kehittymisestä torjuntavalmiudesta, sen kehittämisestä ja operatiivisesta johtamisesta resursseista ja vapaaehtoistoiminnan tarpeesta monitahoisen yhteistyön kehittämisen edellytyksistä

3 Toimintaympäristön kehitys Öljy- ja kemikaalikuljetusten määrä riippuu taloudellisesta kehityksestä. Öljyä kuljetetaan yli 20 kertaa enemmän kuin bulkkikemikaaleja (=ei-pakattuja kemikaaleja). Suurin osa öljykuljetuksista liittyy Venäjän öljyvientiin. Öljykuljetukset meriteitse Suomenlahdella lisääntyvät, koska kasvava osuus Venäjän viennistä tapahtuu öljysatamista Primorsk ja Ust-Luga, jonne on rakennettu öljyputket Baltic Pipeline System (BPS1 ja BPS2). Vienti Valkovenäjän ja Ukrainan kautta menevillä putkilla vähenee. Varautuminen suurten aluskemikaalivahinkojen torjuntaan on vaikeaa, koska eri kemikaalien ominaisuudet eroavat merkittävästi toisistaan. 3

4 Suomenlahti ke klo 9: t t 4

5 Öljyvahinkojen torjunnan merkittävyys tulevaisuudessa Öljy- ja kemikaalivahinkojen riskiä ei voida kokonaan poistaa ennaltaehkäisevällä kansainvälisellä yhteistyöllä, liikenteen ohjauksella ja valvonnalla eikä turvallisuusmääräyksillä tai toimenpiteillä. Onnettomuuksien seuraukset luonnolle sekä torjunnan, jälkihoidon ja menetyksien kustannukset voivat olla erittäin merkittävät: Ulkomailla kustannukset ovat olleet satoja miljoonia ja joskus jopa miljardeja. Torjuntavalmiuden kustannukset ovat tähän verrattuna pienet. Öljyn talteenotto vahingoittuneelta alukselta tai hylystä on halvempaa kuin torjunta merellä. Rantojen puhdistaminen maksaa vielä enemmän. Vapaaehtoisten rooli isojen onnettomuuksien torjunnassa on merkittävä Pelisäännöt kaipaavat täsmentämistä, SPEKin vapaaehtoishanke tärkeä 5

6 Erityisvahvuutena viranomaisten hyvä yhteistyö jota vapaaehtoiset täydentävät Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnasta ja viranomaisten vastuusta säädetään öljyvahinkojen torjuntalaissa 1673/

7 josta pidetään kiinni Sipilän hallitusohjelmassa kirjaus ympäristövahinkojen (onnettomuuksien) operatiivisen johtovastuun siirtämisestä merialueilla sisäministeriölle. Yhteistyö muutoksen toimeenpanemiseksi on käynnistynyt hyvässä hengessä Tämä muutos tuskin vaikuttaa vapaaehtoisten toimintaan 7

8 Vapaaehtoisten rooli ÖT-laissa vapaaehtoisista öljyntorjunnassa vain 36 :ssä korvaukset torjuntaan osallistumisesta, 37 :ssä torjuntatyössä sattuneen tapaturman korvaaminen kohtuullinen palkkio henkilölle, joka on osallistunut torjuntaviranomaisen hyväksymänä vapaaehtoiseen öljyvahingon torjuntaan. => korvauskäytännöistä kaivataan tulkintaohjeita Torjuntaviranomaiset eivät lain perusteella voi määrätä muita kansalaisia osallistumaan, mutta kansalaiset voivat tarjota torjuntaviranomaisille apua ja torjuntaviranomaiset voivat vastaavasti pyytää vapaaehtoisia osallistumaan torjuntaan sekä antaa vapaaehtoisille rajoitettuja tehtäviä. => vapaaehtoisia tarvitaan isoissa onnettomuuksissa Vapaaehtoiset työskentelevät aina torjuntaviranomaisten valvonnassa ja ohjauksessa ja viranomaisella säilyy täysi vastuu myös antamiensa tehtävien suorittamisesta. 8

9 Valtion vastuu, öljysuojarahaston rooli Suomessa julkinen hallinto on lain mukaan yksiselitteisesti vastuussa öljyvahinkojen torjuntavalmiudesta ja torjunnasta. torjuntavalmiuteen on panostettu mm. noin 20 monitoimialuksista koostuva laivasto kansalaisten perusteltu ja kasvava huoli on tunnistettu Öljysuojarahasto merkittävässä roolissa niin pelastuslaitoksen torjuntasuunnitelmien mukaisten kuin harkinnanvaraisesti valtion investointien tukemisessa. myös vapaaehtoiset voivat hakea rahastolta korvausta, esim. WWF saanut tukea koulutukseen 9

10 YM:n muistio vapaaehtoisjärjestöjen osallistumisesta Useat vapaaehtoisjärjestöt ovat eri yhteyksissä esittäneet kiinnostuksensa osallistumaan öljyvahinkojen torjuntaan sekä torjuntavalmiuden kehittämiseen. Kansliapäällikkö Hannele Pokka käynnisti 2011 selvityksen siitä, minkälaisia ympäristövahingon torjuntaan liittyviä tehtäviä vapaaehtoisjärjestöt voisivat hoitaa ja millaisin edellytyksin. Ympäristöministeriö lähetti mm vapaaehtoisjärjestöjen keskusjärjestön VAPEPAn avustuksella kyselyn melkein 50 järjestölle niiden kiinnostuksesta ja resursseista. Näin saatiin vuonna 2012 alustava kuva vapaaehtoisjärjestöjen valmiudesta. 10

11 Vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi tarkastuskertomuksessaan (2/2014) Suomenlahden alusöljyvahinkojen hallinta ja vastuut mm: Vapaaehtoiset öljyntorjujat muodostavat merkittävän resurssin ja väylän kanavoida ihmisten auttamishalua. Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvattaessa järjestöillä on merkittävä rooli: ne tuottavat ja ylläpitävät viranomaistoimintaa täydentäviä resursseja ja asiantuntijuutta muun muassa pelastustoimessa. Järjestöjen vapaaehtoistoiminnalle on ominaista, että tarvittaessa toimet voidaan käynnistää nopeasti... Koordinoimaton vapaaehtoistoiminta voi kuitenkin olla haitallista torjuntatöiden etenemisen kannalta ja vaarallista osallistujille itselleen. Vapaaehtoistyön korvaaminen edesauttaa torjuntaan osallistuvien mukaantuloa järjestyneiden tahojen kautta ja parantaa työsuojelullisia näkökohtia sekä korvausten takaisinperintää kv-korvausrahastolta. 11

12 Keskeisiä kehittämishankkeita/suuntia Valtakunnallinen öljyntorjunnan neuvottelukunta ja kaksi alueellista yhteistyöryhmää (ytr.) on perustettu. (Pohjois-Suomen ytr sekä Itä-Suomen ytr. ja neuvottelukunta 2014 ) Neuvottelukunta pitää teemakokouksen vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksistä VTV:n tuloksellisuustarkastuskertomuksen suositusten mukaisesti: o Panostetaan öljyisen torjuntajätteen käsittelyvalmiuden ja rantojen jälkihoitovalmiuden kehittämiseen. o Siirretään öljyntorjuntakapasiteetin kehittämisen painopiste ulkomeritorjunnasta ulkosaaristossa ja pimeässä toimimisen kehittämiseen. Uudistetaan HELCOMin torjuntamanuaali kemikaalivahingoille. Kemikaalivahinkojen torjuntaa kehitetään myös yhteistyössä merivoimien ja rajavartiolaitoksen kanssa. Ja tietenkin SPEKin käynnistämä kehittämishanke vapaaehtoisten osallistumisesta! 12

13 Tärkeä hanke joka tehostaa yhteistyötä! SPEKin hanke käynnistyi erittäin sopivasti ja tulee tarpeeseen. Lämmin kiitos Reijo Rautauoman säätiölle Hankkeeseen osallistuvat sekä viranomaisten että kansalaisjärjestöjen edustajat. Hankkeen puitteissa voidaan määrittää vapaaehtoisille sopivat tehtävät ja toimintamallit samalla kun neuvottelukunnassa pohditaan ratkaisuja tähän yhteistoimintaan liittyviin hallinnollisiin kysymyksiin Valmiita vastauksia ei ole vielä, mutta hyvien vastauksien saamiseksi täytyy ensin muotoilla hyviä kysymyksiä. Esimerkkejä tärkeistä osa-alueista: Järjestäytyneet, järjestäytymättömät vapaaehtoiset Koulutus Ohjausvalta, työnantajavastuu ja työturvallisuus suojautuminen, tapaturmat, viiveellä syntyvä oireilu Palkkioihin liittyvät kysymykset 13

14 Kiitos!