NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1
Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2
Naudan kasvu fysiologisesti Naudan kasvu muistuttaa loivan S-muotoista kasvukäyrää (sigmoidinen). Vasikan kasvu kiihtyy vasikan saavuttaessa puberteetti-iän ja hidastuu saavutettaessa sukukypsyyden Syntymähetkellä vasikan ruhosta on lihasta n. 2/3 ja 1/3 luuta, rasvaa ei ole juuri lainkaan Aluksi lihasten kasvu hyvin nopeaa. Nopeimmin kasvavat takaraajojen, selkärangan ympärillä olevat lihakset sekä vatsaontelon seinämien ympärillä olevat lihakset. Toisessa vaiheessa niskan ja rintakehän lihakset kasvavat nopeimmin > loppukasvatuskaudella arvoosien kasvu suhteellisen hidasta. Lihaksiston maksimilisäkasvu ikävälillä 200 300 pv Naudan saavutettua sukukypsyyden lihaksia nopeammin kasvaa rasvakudoksen määrä 23.11.2010 3
Naudan kasvu fysiologisesti Naudalla ruskeaa ja valkoista rasvaa. Vasikan rasva lähes kokonaan ruskeaa, aikuisen naudan valkoista. Rasva toimii energiavarastona, lämmönsäätelyssä ja elinten suojapuskurina Rasvakudosta muodostuu ensin sisäelinten ympärille, seuraavaksi lihasten väliin, sitten nahan alle ja viimeiseksi lihasten sisälle (marmoroituminen) Rasvakudosten ja rasvan kasvu saavuttaa maksiminsa n. 550 pv iässä Naudan pintarasvan kasvaessa yleensä myös marmoroituminen lisääntyy Marmoroitumiseen vaikuttaa mm. rotu 23.11.2010 4
Naudan sigmoidinen kasvukäyrä 23.11.2010 5
Naudan lihas-, rasva- ja luukudoksen suhteellinen kasvu 23.11.2010 6
Perimä, sukupuoli ja rotu Perimä asettaa rajat eläimen potentiaaliselle kasvukyvylle Sonnien lisäkasvukyky 10-20 % suurempi kuin hiehojen tai härkien Rotukohtaiset erot kasvukyvyssä ja rehuhyötysuhteessa vrt. maitorodut liharodut Liharoduilla n. 10-15% parempi rehunkäyttökyky kuin maitoroduilla, ero tulee pääasiassa ylläpitoenergian puolelta. Kasvuun kaikki rodut tarvitsevat suunnilleen saman verran energiaa Liharotujen välillä eroa karkearehujen hyväksikäytössä Heteroosi 23.11.2010 7
Karsinaolosuhteet Ryhmäkoon ja erityisesti eläintiheyden kasvu vaikuttaa negatiivisesti kasvuun Lämmin-/kylmäkasvattamojen erot kasvuissa tulevat todennäköisesti eläintiheydestä Lämpötila vaikuttaa ylläpitoenergian tarpeeseen Tärkeää, että ryhmän eläimet ovat mahdollisimman samankokoisia Erillisruokinnalla olevat mahtuvat yhtä aikaa syömään Vältetään isojen eläinten ryhmien sekoittamista Riittävä veden tuotto kupeista tai nipoista, riittävästi vesipisteitä ja sijaitsevat väljissä paikoissa 23.11.2010 8
Valo, melu ja terveys Valoisan ajan pidentyminen voi lisätä rehun syöntiä ja näin välillisesti kasvua Kokeissa hiehoilla talvella valoisan ajan pidentäminen 16 tuntiin alle 12 tunnista paransi päiväkasvua 10 15 % ja vähensi myös ruhojen rasvoittumista Naudalla on tarkka kuulo Eläintiloissa jatkuva melu ei saisi ylittää 65 db (normaali keskustelu äänen taso) Melu ja pelko saattavat vaikuttaa kasvuun negatiivisesti Sairaudet luonnollisesti hidastavat kasvua sekä heikentämällä syöntiä että aiheuttamalla pysyviä muutoksia esim. ruuansulatuskanavassa 23.11.2010 9
Ruokinta ja rehustus Nauta käyttää syödystä rehusta 65 75 % ylläpitoon ja 25 35 % tuotantoon Sonneilla parempi rehuhyötysuhde kuin hiehoilla Karkearehujen sulavuudella suuri vaikutus naudan kasvuun Pötsin normaalin toiminnan varmistamiseksi karkearehua oltava vähintään 20 % syödystä kuiva-aineesta Käytännössä 60 70 % väkirehua maksimina Aperuokinnalla voidaan käyttää hieman korkeampia väkirehumääriä kuin erillisruokinnalla 23.11.2010 10
Ruokinnan jaksotus ja kompensatorinen kasvu Ruokinnan jaksotuksella saatu kokeissa ristiriitaisia tuloksia vaikutuksessa kasvuun, lihakkuuteen ja rasvoittumiseen Kompensatorinen kasvu - jos naudan kasvu suhteellisen hidasta kasvatuskauden alussa, mutta myöhemmässä vaiheessa ravinnon saanti lisääntyy > usein kompesatorista kasvua eli rajoitetusti rehua saaneet eläimet kasvavat nopeammin kuin alkuvaiheessa runsaasti rehua saaneet eläimet > rehun muuntosuhde parempi Kompensatorisen kasvun jakso lyhyt (vain muutamia viikkoja) 23.11.2010 11
Naudan rasvoittuminen Teuraspainon kasvu lisää ruhojen rasvaisuutta ja vähentää lihan ja luuston osuutta Rasvan kertyminen ruhoon lisääntyy päiväkasvun nopeutuessa ja energian saannin lisääntyessä Nopeasti kasvaneet eläimet saattavat olla rasvaisempia kuin hitaasti kasvaneet Hiehot rasvoittuvat nopeammin kuin sonnit Suuret rodut kuten ch, si ja li rasvoittuvat hitaammin kuin pienet rodut Ruokinnan energiapitoisuuden pienentäminen yleensä vähentää ruhojen rasvoittumista, mutta pidentää kasvatusaikaa ja heikentää lihakkuusluokkaa Liikunta vähentää ruhojen rasvoittumista 23.11.2010 12
Valkuaislisä Nuoret naudat (alle 6 kk) hyötyvät valkuaislisästä, koska niiden pötsimikrobien valkuaissynteesi ei riitä kattamaan niiden valkuaisen tarvetta Tutkimusten mukaan yli 6 kk sonnit eivät tarvitse valkuaislisää, mikäli karkearehuna on hyvälaatuinen säilörehu - D-arvo 68 70 - rv 13 17 % - säilönnällinen laatu hyvä 23.11.2010 13
Valkuaislisä Valkuaislisää voidaan tarvita, mikäli - D-arvo alle 65 - rv alle 13 % - mikäli karkearehuna heinää tai kokoviljasäilörehua - jos väkirehun osuus rehuannoksessa on pieni (alle 25-30 %) - suurilla liharoduilla (ch, si, li, bl) Lihahiehojen ruokinta muutoin samoilla periaatteilla kuin sonnien, mutta väkirehutasojen kanssa oltava varovaisempi, jottei eläimet rasvoittuisi 23.11.2010 14
Naudan ruokinnan nyrkkisääntöjä Suunnittele ruokinta - rehuanalyysit suurimmista rehueristä Erillisruokinnassa säilörehu vapaasti, väkirehu ruokintasuunnitelman mukaan Muista kivennäiset (ns. kasvukivennäiset) Tarkkaile eläimiä ja hyödynnä kasvuraportit, korjaa tarvittaessa ruokintaa Sonnien rehustuksen energia-arvo n. 12 MJ/kg ka, oiv 95 g/kg ka ja raakavalkuaispitoisuus 13 16 % Hiehojen rehustuksen energia-arvo n. 11 MJ/kg ka, oiv 95 g/kg ka ja raakavalkuaispitoisuus 13 15 % 23.11.2010 15
Kiitos! 23.11.2010 16