FinChi-innovaatiokeskus

Ville Valovirta Torsti Loikkanen Jani Saarinen FinChi-innovaatiokeskus Toiminnan arviointi ja suositukset KTM Julkaisuja 23/2007 Teknologiaosasto

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Julkaisuja Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 23/2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ville Valovirta, Torsti Loikkanen ja Jani Saarinen, VTT Innovaatiokeskus Julkaisuaika Syyskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi FinChi-innovaatiokeskus; Toiminnan arviointi ja suositukset Tiivistelmä Arvioinnissa tarkastellaan Shanghaissa toimivan FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnan tuloksia ja vaikutuksia sekä esitetään keskuksen kehittämistä koskevat suositukset. FinChi-innovaatiokeskus on uudenlainen palvelukonsepti, jonka avulla pyritään edistämään suomalaisten ja kiinalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden välisiä hankkeita. Viennin edistämisen ja suomalaisten yritysten kansainvälistämisen näkökulmasta katsoen voidaan FinChiinnovaatiokeskuksen toimintakonseptia pitää edistyksellisenä. Toimijat kokevat arvokkaana sijoittumiseen yhteiseen tilaan, jossa keskeiset palveluorganisaatiot ovat helposti tavoitettavissa ja keskinäinen vuorovaikutus on välitöntä. Vaikutukset suomalaisyritysten innovaatiotoimintaan ovat toistaiseksi jääneet kuitenkin tavoiteltua vähäisemmiksi. Myös merkitys kiinalaisen osaamisen hyödyntämiselle Suomessa on jäänyt vähäiseksi. Tärkeimpänä ehdotuksenaan FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnan kehittämiseksi arvioitsijat ehdottavat, että innovaatiotoiminnan edistämiselle jäsennetään entistä selkeämpi toimintamalli. Tämän tulee kytkeytyä tiiviisti suomalaisen innovaatiojärjestelmän instrumentteihin. Suomalaisten innovaatiotoimijoiden edustusta keskuksessa tulisi myös laajentaa tutkimuksen ja koulutuksen puolelle. Lisäksi arvioitsijat ehdottavat, että Kiinasta Suomeen suuntautuvien investointien houkutteleminen tulisi organisoida järjestelmälliseksi toimintamalliksi. KTM:n yhteyshenkilö: Teknologiaosasto / Antti Joensuu, puh (09) 1606 3697 Asiasanat innovaatiokeskus, Kiina, t&k-yhteistyö, arviointi ISSN 1459-9376 Kokonaissivumäärä 45 Kieli Suomi Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö ISBN 978-952-489-152-3 Hinta 13 Kustantaja Edita Publishing Oy

Esipuhe Suomen osuus maailman tutkimus- ja kehitystoiminnasta on alle 1 %, joten Suomi on erittäin riippuvainen kansainvälisestä tutkimus- ja teknologiaosaamisesta. Suomen innovaatioympäristölle on varmistettava vahvat osaamisverkostot niin johtaviin teollisuusmaihin kuin nopeasti nouseviin teknologiakeskittymiin. Valtioneukauppa- ja teollisuusministeriö avasi yhdessä Finpron ja Tekesin kanssa Fin- voston kanslian Suomi maailmantaloudessa -selvityksen suositusten mukaisesti land-china-innovaatiokeskuksen (FinChi) Shanghaissa keväällä 2005. Innovaatiokeskus on kokonaisuus, jossa yritykset, tutkimuskeskukset, välittäjäorganisaatiot ja muut innovaatiokentän toimijat tekevät yhdessä työtä yhteisissä tiloissa asemapaikkakunnalla. Innovaatiokeskus tukee suomalaisten kasvuyritysten ja yhteisöjen toimintaa Kiinan markkinoilla ja lisää niiden keskinäistä yhteistyötä. Vastavuoroisesti se toimii palvelupisteenä kiinalaisille yrityksille, tutkimuslaitoksille ja viranomaisille esitellen suomalaista osaamista. Lisäksi FinChi-keskus houkuttelee kiinalaisia investointeja Suomeen. FinChi on pilottihanke, jolla haetaan uusia toimintatapoja ja kokemuksia innovaatioympäristön kansainvälistymiselle sekä kiinalaisten teknologiakeskittymien kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämiselle. Saatavien kokemusten perusteella voidaan kehittää FinChin omaa toimintaa uudelle tasolle ja vastaavanlaisia yhteistyömalleja myös muualle, esimerkiksi Kalifornian Piilaaksoon, Pietariin, Tokioon ja Intiaan. Tässä arvioinnissa tehtiin yhteenveto niistä opeista ja kokemuksista, joita FinChin kaksivuotisen pilottikauden aikana on saatu. Innovaatiokeskuksen toiminnassa synergialla on merkittävä rooli. Arvioinnin kohteena oli näin ollen myös koko sen yhteisön toiminta, jossa ovat mukana FinChi Ltd, sen asiakkaat ja sidosryhmät. Selvityksessä on myös kehittämisehdotuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Arviointi tehtiin kevään ja kesän 2007 aikana ja sen toteutuksesta vastasi VTT Innovaatiotutkimus. Tekijät olivat erikoistutkija Ville Valovirta, asiakaspäällikkö Torsti Loikkanen ja erikoistutkija Jari Saarinen Arviointia on ohjannut tukiryhmä, jossa olivat mukana ohjelmapäällikkö Harri Jokinen Teknologiateollisuudesta, toimitusjohtaja Jorma Turunen Finprosta, osastopäällikkö Jorma Korhonen ulkoministeriöstä, ylijohtaja Kalle J Korhonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ylitarkastaja Petteri Kauppinen opetusministeriöstä, ohjelmapäällikkö Mika Tirronen Suomen Akatemiasta ja johtaja Harry Karlqvist

Tekesistä sekä tilaajana toimineen kauppa- ja teollisuusministeriön teknologiaosaston edustajana Antti Joensuu. Ministeriö kiittää arvioinnin tekijöitä ja tukiryhmän jäseniä sekä kaikkia haastateltuja tahoja, jotka ovat auttaneet työn toteuttamisessa. Helsingissä 6. syyskuuta 2007 Antti Joensuu teollisuusneuvos

Sisällysluettelo Alkusanat... 5 1 Johdanto... 9 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 9 1.2 Arvioinnin toteutus ja lähestymistapa... 10 2 Globalisaation haaste kansalliselle innovaatiopolitiikalle 12 2.1 Kiina mahdollisuutena ja haasteena... 12 2.2 Innovaatojärjestelmän kansainvälistyminen... 14 2.3 Kahdensuuntaisen innovaatiotoiminnan edistäminen... 16 2.4 Innovaatiokeskukset integroitavana palvelukonseptina... 18 3 Asiakkaiden ja sidosryhmien näkemykset FinChin toiminnasta... 20 3.1 FinChi-keskuksen toiminnalle asetetut tavoitteet ja odotukset.. 20 3.2 FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnan nykytila... 22 3.3 Asiakkaiden näkemykset FinChi-toiminnan tuloksellisuudesta. 26 3.4 Kehittämisodotuksia... 28 4 Johtopäätökset ja suositukset... 32 4.1 Hyödyt ja vaikuttavuus... 32 4.2 Innovaatiokeskuskonseptin toimivuus ja tehokkuus... 34 4.3 Relevanssi... 34 4.4 Kehittämisehdotukset... 36 5 Yhteenveto... 43 Lähdeluettelo... 45

9 1 Johdanto 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Tässä selvityksessä arvioidaan Shanghaissa vuodesta 2005 lähtien toimineen Finland-China-innovaatiokeskuksen (FinChi) toimintaa. FinChi on uudenlainen kansainvälistä innovaatiotoimintaa edistävä palvelukonsepti, jonka tavoitteena on mahdollistaa suomalaisten ja kiinalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden välisiä hankkeita. FinChi-innovaatiokeskuksen samoin kuin vastaavankaltaisten muiden olemassa olevien tai suunnitteilla olevien keskusten (Piilaakso/Kalifornia, Tokio, Pietari jne.) perustaminen on osa Suomen innovaatiojärjestelmän ja innovaatiopolitiikan kansainvälistämisen strategiaa. Erityisen strategian kehittäminen innovaatiojärjestelmän ja innovaatiopolitiikan kansainvälistämiselle on tullut yhä ajankohtaisemmaksi erityisesti Aasian kehittyvien talouksien Kiinan ja Intian globaalin merkityksen kasvun myötä. FinChin toiminta on käynnistetty suomalaisen innovaatiojärjestelmän vastauksena globalisoituvan maailmantalouden haasteisiin. Teollisen tuotannon lisäksi Kiinan merkitys myös korkeaan osaamiseen pohjautuvan liiketoiminnan sijaintipaikkana kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Tästä johtuen globalisaation merkitystä koskeneissa kansallisissa tarkasteluissa on pidetty tärkeänä, että suomalaiset toimijat ovat ajoissa rakentamassa kumppanuuksia Kiinan huippuosaajien kanssa. Tarve FinChi-innovaatiokeskuksen tyyppiselle toiminnalle nostettiin esiin mm. valtioneuvoston Suomi maailmantaloudessa -selvityksessä (Valtioneuvosto 2004). Kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen tähtäävän FinChi-innovaatiokeskuksen tarkoituksena on yhtäältä toimia väylänä suomalaisten kasvuyritysten kansainvälistymiselle sekä suomalaisen teknologian kaupallistamiselle Kiinaan. Toisaalta tavoitteena on markkinoida suomalaista osaamista kiinalaisille sekä houkutella kiinalaisia investointeja Suomeen. Zhangjiangin teknologiapuistossa Shanghaissa sijaitseva FinChi-innovaatiokeskus tarjoaa palveluita suomalaisille ja kiinalaisille toimijoille tavoitteenaan vahvistaa innovaatio- ja yritystoiminnan linkkejä. FinChi käynnistettiin vuonna 2005 KTM:n, Tekesin ja Finpron yhteisenä pilottihankkeena. Ensimmäisten toimintavuosien jälkeen on tarpeellista muodostaa arvio innovaatiokeskuksen konseptin toimivuudesta ja toiminnan tehokkuudesta sekä vaikuttavuudesta. FinChi-innovaatiokeskuksen arvioinnin keskeisenä tavoitteena on selvittää keskuksen toimivuutta kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Arviointi perus-

tuu analyysiin FinChin toiminnan nykytilasta. Siinä kartoitetaan keskuksen taustaorganisaatioiden sekä asiakkaiden näkemykset palveluiden hyödyistä ja vaikutuksista. Analyysin pohjalta esitetään johtopäätökset toiminnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä kehittämissuunnitelma vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tässä arvioinnissa pyritään vastaamaan seuraaviin toimeksiantajan esittämiin kysymyksiin: Nykytila. Mikä on FinChin toiminnan nykytila? Vastaako toiminta sille asetettuja yleisiä ja yksityiskohtaisia tavoitteita? Mitä uusia elementtejä toimintaan on mahdollisesti muodostunut yhteistyön ja asiakastarpeiden kautta? Mikä on FinChi-keskuksen tunnettuus potentiaalisessa asiakaskunnassa ja sidosryhmäkentässä? Tehokkuus ja vaikuttavuus. Miten tehokasta FinChin toiminta on ollut? Miten se vertautuu suhteessa vaihtoehtoisiin palveluntarjoajiin (kaupalliset palvelut ja muiden maiden vastaavat innovaatiokeskukset)? Millaisia vaikutuksia toiminnalla on ollut asiakkaiden innovaatiotoimintaan ja kansainväliseen liiketoimintaan? Relevanssi. Miten tarpeellisena FinChi-innovaatiokeskuksen toimintaa voidaan pitää analyysin perusteella? Onko julkisesti tuetulla toiminnalla selvää lisäarvoa verrattuna puhtaasti markkinalähtöisten palveluiden tarjontaan? Kuinka suuri merkitys FinChi-toimijoiden viranomaisstatuksella on nykyisessä kiinalaisessa toimintaympäristössä? Miten FinChi-innovaatiokeskuksen konseptista saadut kokemukset ovat sovellettavissa vastaavaan toimintaan muilla merkittävillä kohdealueilla? Kehittämissuunnitelma. Miten FinChin toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta voitaisiin parantaa? 10 1.2 Arvioinnin toteutus ja lähestymistapa Tässä arvioinnissa tarkastellaan FinChi-innovaatiokeskusta ensisijaisesti uudentyyppisenä välittäjäorganisaationa, joka pyrkii kohdemarkkina-alueella toimimalla vaikuttamaan suomalaisen elinkeinoelämän ja tutkimustoiminnan kansainvälistymisen edellytyksiin. Ohjaavina näkökulmina FinChi-innovaatiokeskuksen arvioinnissa ovat seuraavat näkökulmat: FinChi edustaa Suomen kannalta merkittävällä markkina-alueella toimivaa välittäjäorganisaatiota, jonka keskeisenä tehtävänä on muo-

dostaa osaamiseen ja innovaatiotoimintaan perustuvia linkkejä suomalaisten ja kiinalaisten toimijoiden välille. Arviointi pohjautuu yhtäältä FinChi-keskuksen toimijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien näkemyksiin ja kokemuksiin toiminnan hyödyistä ja vaikutuksista; toisaalta keskuksen toiminnan relevanssin tulkinta pohjautuu globalisoituvan innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan vaatimusten mukana muuttuvan innovaatiopolitiikan perusteluihin (rationaliteetti). Arvioinnissa otetaan huomioon kiinalaisen toimintaympäristön erityisluonne ja kulttuuriset tekijät, jotka edellyttävät paikallisten toimintatapojen ja normien tuntemusta. Tällainen piirre on mm. kiinalaisen toimintakulttuurin rakentuminen vahvoille henkilökohtaisille suhteille, joiden luominen edellyttää pitkäjänteistä suhdetoimintaa. 11 Tärkeimmän arvioinnissa hyödynnetyn aineiston ovat muodostaneet FinChi-toimijoiden haastattelut. Keskeisimpänä ovat olleet FinChi-innovaatiokeskuksen palveluita ja tiloja käyttäneet asiakasyritykset ja -toimijat. Lisäksi on haastateltu FinChin toimiva johto, FinChin hallitus, FinChi-keskuksen piirissä toimivat julkiset innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan edistämisen organisaatiot ja tutkimuslaitokset (Tekes, Finpro, VTT) sekä t&k-yhteistyöhön kytkeytyvät suomalaiset toimijat kuten Suomen suurlähetystö ja Suomen Akatemia. Näiden FinChi-innovaatiokeskuksen toimintaan suoraan kytkeytyvien tahojen lisäksi on haastateltu eräitä kiinalaisia tiede- ja teknologiapolitiikan toimijoita sekä sellaisia Kiinaan etabloituneita suomalaisyrityksiä, jotka eivät ole käyttäneet FinChin palveluita. Arviointiprosessiin on sisältynyt viikon mittainen haastattelu- ja tiedonkeruumatka Kiinaan huhtikuussa 2007. Arvioinnissa on lisäksi hyödynnetty käytettävissä ollutta dokumenttiaineistoa (mm. valmisteluasiakirjat), esittelymateriaaleja, internet-sivuja sekä media-aineistoja. Arviointiryhmän ovat muodostaneet VTT:n tutkijoista sekä ulkomaisista asiantuntijoista koostunut tiimi. VTT:n tutkijoina ovat toimineet asiakaspäällikkö Torsti Loikkanen, erikoistutkija Ville Valovirta ja erikoistutkija Jani Saarinen. Ulkomaisina kiinalaisen innovaatioympäristön asiantuntijoina hankkeessa ovat toimineet professori Max von Zedtwitz Tshinghuan yliopistosta sekä tohtori Nannan Lundin Örebron yliopistosta. Arviointi on suoritettu helmi-toukokuussa 2007.

12 2 Globaalisaation haaste kansalliselle innovaatiopolitiikalle Suomi on pieni avoin kansantalous, jonka hyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen ovat paljolti riippuvaisia menestymisestä viennissä ja siihen vaikuttavista maailmanmarkkinoiden suhdanteista. Suomen innovaatiojärjestelmän ja innovaatiopolitiikan kansainvälistäminen on tullut yhä ajankohtaisemmaksi Aasian nopeasti kehittyvien suurten talouksien Kiinan ja Intian globaalin merkityksen kasvun myötä. Valtioneuvoston Suomi maailmantaloudessa -selvityksen mukaan innovaatiokeskusten ja muiden yhteistyöverkostojen järjestelmällinen luominen kasvaville markkinoille on keskeinen osa innovaatioympäristön kansainvälistymistä, osaamisen siirtymistä ja ulkomaisten investointien edistämistä Suomeen (Valtioneuvosto 2004). FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnan lähtökohtana ovat suomalaisen innovaatiojärjestelmän kansainvälistymiseen kohdistuvat haasteet. Näin ollen keskuksen konseptin toimivuutta tulee tarkastella suhteessa siihen, miten onnistuneesti FinChi-innovaatiokeskus uuden tyyppisenä palvelukonseptina kykenee vastaamaan näihin muutoksiin. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti Suomen innovaatiojärjestelmän ja innovaatiopolitiikan kansainvälistymisen kontekstia ja taustaa, jotka muodostavat tarkasteluyhteyden FinChin samoin kuin muiden olemassa olevien tai suunnitteilla olevien innovaatiokeskusten (Piilaakso, Japani, Pietari) kehittämiselle. 2.1 Kiina mahdollisuutena ja haasteena Globalisoituvassa maailmantaloudessa on käynnissä useita prosesseja, jotka luovat paineita suurempaan suomalaisen liiketoiminnan ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen. Yritysten riippuvuus globaaleista markkinoista kasvaa taloudellisen toiminnan integroituessa maailmanlaajuisiksi tuotantoverkostoiksi entistä avoimemmilla markkinoilla. Useimmat näistä murroksista heijastuvat niihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, joita Kiinan nopeasti kasvava talous asettaa suomalaiselle elinkeinoelämälle, innovaatiotoiminnalle ja yhteiskunnalle. Kiinan avautuminen, nopea kasvu sekä kytkeytyminen osaksi maailmantaloutta ovat luoneet sille keskeisen aseman muuttuvassa dynamiikassa. Merkittävä osa tuotannosta tehdään Aasiassa. Samaan aikaan osaamisen taso ja siihen pohjautuva liiketoiminta nousevat yhä merkittävämmiksi. Suomalaisilla yrityksillä on yhä vahvempi tarve hakea kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Kilpailukyvyn säilyttäminen ja kasvu edellyttävät vientitoiminnan

13 ja kansainvälisen liiketoiminnan laajentamista. Erikoistumisen tarve, pienet kotimarkkinat, tarve päästä lähelle asiakasta sekä pyrkimys hyödyntää osaamiseen liittyviä mittakaavaetuja ovat kansainvälistymisen keskeisiä motiiveja (Larjovuori ym. 2003). Kiinan avautuneet, nopeasti kasvavat sekä potentiaaliltaan suuret markkinat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisyrityksille luoda uutta liiketoimintaa. Kiinalla on myös merkitystä potentiaalisena Itä-Aasian laajemman talousalueen kasvun veturina. Monella Kiinassa nopeasti kasvavalla alalla toimii menestyviä suomalaisia yrityksiä, joilla on monenlaisia uusia vienti- ja yhteistyömahdollisuuksia kiinalaisilla markkinoilla. Samaan aikaan on käynnissä maailmanlaajuinen tuotannon uudelleen organisoituminen, jossa yritykset pyrkivät uutta tieto- ja viestintäteknologiaa hyväksi käyttäen hyödyntämään eri maantieteellisten alueiden suhteellisia etuja. Arvoverkostot laajenevat ja syventyvät. Tuotannollisen toiminnan painon siirtyessä Aasiaan myös arvoverkostoissa on tapahtumassa siirtymä itään. Esimerkiksi ulkomaiset laitevalmistajat ovat alkaneet lokalisoimaan omia toimittajaverkostojaan myös Kiinaan. Tämä luo suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille painetta perustaa toimipisteitä Kiinaan voidakseen tarjota päämiehilleen samoja tuotteita ja palveluita kuin Suomessa. Heräte pk-yrityksille lähteä kartoittamaan Kiinan markkinoiden mahdollisuuksia nousee useissa tapauksissa asiakkailta tai tuotannon kustannustason haasteista. Havaitaan, että asiakas on suuntaamassa hankintaa kiinalaisille toimittajille tai siirtämässä omaa tuotantoaan sinne (Jansson ym. 2007). Teknologiateollisuuden keväällä 2007 teettämän kyselyn mukaan esimerkiksi valtaosa kone- ja metallituoteteollisuuden alihankintayrityksistä pitää tarpeellisena avata toimipisteitä ulkomailla markkinaosuutensa säilyttämiseksi. Myös kansallisvaltioiden ja alueiden tasolla käydään tiivistyvää osaamispohjaista kilpailua. Se voimistaa tarvetta luoda ja laajentaa kansainvälisiä tutkimus- ja kehitystoiminnan muotoja sekä innovaatioverkostoja. Kiinan merkitys kasvaa tuotannollisen toiminnan lisäksi myös tieteellisen tutkimuksen määrän sekä innovaatiopohjaisen liiketoiminnan osalta. Eräillä aloilla kuten nanoteknologiassa kiinalainen tutkimus on jo erittäin merkittävällä tasolla (Zhou & Leyesdorff 2006). Näihin osaamisresursseihin ovat useat monikansalliset yritykset pyrkineet kiinnittymään perustamalla tutkimuskeskuksia Kiinaan (esim. Microsoft, Nokia, Motorola). Ne pyrkivät luomaan tiiviit yhteydet kiinalaisiin huippuyliopistoihin ja hyödyntämään paikallisia korkean osaamisen resursseja. Niissä kehitetään paikallisille markkinoille suunnittelun ylittävää teknologiaperustaa myös globaalille tuotekehitykselle. Kokonaisuudessaan tarkastellen ulkomaisten yritysten t&k-toiminta Kiinassa on valtaosin kohdistunut tuote- ja palvelutarjooman lokalisointiin ja räätälöintiin vastatakseen paikallisiin tarpeisiin, kulutustottumuksiin ja kulttuuriin. Useimpien pk-yritysten innovaatiotoiminta uusilla markkinoilla liittyy markkinoita lähellä

14 toteutettavaan kehitystyöhön, jossa asiakkaiden rooli on merkittävä (Ahvenharju ym. 2006). Tästä voidaan kuitenkin siirtyä myös strategisempaan innovointiin esim. yliopistoyhteistyön, tuotannon yhteyteen perustettujen tutkimusyksiköiden tai täysimittaisten t&k-yksiköiden muodossa (Mikkola & Pirttimäki 2007). Kiinan merkitys myös muualle maailmaan investointeja tekevänä toimijana on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Kiinalaiset yritykset etsivät sijoitus- ja sijoittautumiskohteita Euroopassa kiihtyvällä tahdilla. Vastaavasti useat eurooppalaiset valtiot ovat käynnistäneet aktiivisen investointien ja osaajien houkuttelutoiminnan Kiinassa. Valtioiden intressi investointien houkutteluun liittyy tuotannon tason vahvistamiseen, uuden teknologian ja siten tuottavuuden lisäämiseen sekä monitahoisten verkostosuhteiden luomiseen. 2.2 Innovaatiojärjestelmän kansainvälistyminen Globaalin toimintaympäristön muutokset vaikuttavat innovaatiotoiminnan dynamiikkaan ja siten innovaatiopolitiikan lähtökohtiin ja perusteluihin. Erityisesti ne asettavat uusia haasteita innovaatiotoiminnan kansainvälistymiselle. Perinteisiä viennin edistämisen sekä tieteellis-teknologisen yhteistyön malleja ei pidetä kaikilta osin riittävinä turvaamaan suomalaisten asemaa globaaleissa innovaatioverkostoissa. Onkin muodostunut tarve luoda uusia toimintamalleja innovaatiotoiminnan kansainvälistymisen edistämiselle. Tässä alaluvussa käsitellään vienninedistämisen ja innovaatiopolitiikan toimintamalleihin kohdistuvia muutospaineita kansainvälistymiskehityksen edessä. Innovaatiotoimintaa koskeva tutkimus korostaa uuden tiedon syntyvän, leviävän ja kaupallistettavan monitahoisessa vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kesken. Innovaatiotoiminnalla on siten systeeminen luonne, jossa monenlaiset funktiot täydentävät toisiaan. Verkostojen muotoon organisoituvassa innovaatiotoiminnassa korostuu yhteistyö erilaisten kumppanien kesken. Keskeisiä funktioita ovat tutkimus ja koulutus, yritysten harjoittama tuotekehitys, julkisten toimijoiden rooli sääntelijänä ja mahdollisuuksien luojana sekä näiden väliset suhteet. Perinteinen markkinapuutteisiin nojaava ajattelu innovaatiotoiminnan tukemisesta on täydentynyt systeemisillä näkökohdilla, joissa korostetaan kansainvälisten verkostojen, tutkimus- ja yritysorganisaatioiden välisten linkkien sekä vuorovaikutteisen oppimisen merkitystä. Perinteisesti kansainvälistyvän liiketoiminnan ja innovaatiotoiminnan tuki ja yhteistyö on tapahtunut kahdessa muodossa: yhtäältä yritysten kansainvälistymistä tukevana viennin edistämisenä sekä toisaalta tutkimus- ja teknologiayhteistyönä. Suomen viennin edistämiseksi ovat suurlähetystöjen ohella perinteisesti toimineet

15 mm. Ulkomaankauppaliitto ja sitä seurannut moderniksi palveluorganisaatioksi kehittynyt Finpro. Suomen innovaatiojärjestelmän kehittämisen myötä erityisesti 1980-luvulta lähtien on kehitetty myös Tekesin kansainvälisiä yksiköitä, jotka edistävät Suomen innovaatiojärjestelmän tunnettuutta eri maissa ja maanosissa, tutkimus- ja teknologiayhteistyötä eri maiden kanssa sekä osaamisen ja teknologian siirtoa Suomeen. Haasteelliseksi on osoittautunut, että vienninedistämisen työkalut ovat vastanneet heikosti tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeisiin. Vastaavasti tiede- ja teknologiapoliittiset instrumentit ovat monelta osin kansallisiin tarpeisiin kohdistettuja eivätkä ota huomioon kansainvälistymiseen liittyviä tarpeita (Ahvenharju ym. 2006). Esimerkiksi Tekesin teknologiaohjelmien kansainvälistyminen on edelleen melko vähäistä (Halme ym. 2005). Useille rahoitusinstrumenteille ja palveluille on asetettu rajoituksia niiden käytöstä ulkomailla ja ulkomaisten toimijoiden taholta. Tämä on ymmärrettävä lähtökohta pyrittäessä kanavoimaan hyödyt suomalaisen yhteiskunnan hyödyksi. Kansallinen perspektiivi asettaa kuitenkin rajoitteita pyrittäessä edistämään monitahoista ja -tasoista yhteistyötä ulkomaisten toimijoiden kanssa. Kansallisten innovaatiojärjestelmien näkökulmaa on syytä täydentää kansainvälisiin huippuosaamisen väyliin (Maskell ym. 2005) liittyvillä toimintamalleilla. Globaalien tiedon väylien muodostaminen pohjautuu henkilökohtaisten kontaktien varaan rakentuvien kansainvälisten verkostojen pohjalle. Johtuen innovaatiotoiminnan verkostomaisesta ja systeemisestä luonteesta kansainvälistymisen paine kohdistuu innovaatiojärjestelmän kaikkiin osiin. Kansainvälistä yhteistyötä tulisi kyetä kehittämään hyvin monella tasolla niin tutkimuksessa, koulutuksessa, yritysten tuotekehitysyhteistyössä kuin kaupallistamisessa. Suomen ja keskeisten kumppanimaiden välille käynnistettäviä mahdollisia aktiviteetteja on tarjolla laaja paletti: tutkija- ja opiskelijavaihto, yhteiset tutkimushankkeet, koulutushankkeet ja teknologiahankkeet sekä niiden rahoitus, teknologisen kehityksen seuranta, immateriaalioikeuksiin liittyvät palvelut, kaupallistaminen, markkinoiden ja teknologian kehityksen seuranta, teknologian ennakointi, verkostoitumisen edistäminen (esim. kumppanien etsintä) sekä yritysryhmien ja arvoverkostojen kokoaminen. Lisäksi voidaan tarjota yleistä kansainvälistymiseen liittyvää tukea, joka ei ole suoraan sidoksissa tutkimus- ja kehitystoimintaan: esim. markkinoille tulon strategia, markkinatieto, toimipisteen perustamistoimet, osaavan henkilöstön rekrytointi sekä kumppanihaut. Innovatiivisten kasvuyritysten kansainvälistä t&k-yhteistyötä koskevassa tutkimuksessa havaittiin yrityksillä olevan kuuden tyyppisiä konkreettisia tarpeita (Ahvenharju ym. 2006): (1) tieto markkinoista ja teknologian kysynnästä, (2) kansainvälisen t&k-toiminnan strategian kehittäminen, (3) partnereiden tunnistaminen ja valinta, (4) teknologian seuranta, valinta ja hankinta, (5) osaavan henkilöstön saaminen sekä (6) t&k-toiminnan rahoitus. Keskeiseksi kysymykseksi tällöin

16 nousee se, miten hyvin olemassa olevia kansainvälistymispalveluita kyetään integroimaan yhteen tavalla, joka tukee kansainvälistyvän innovatiivisen liiketoiminnan tarpeita. 2.3 Kahdensuuntaisen innovaatiotoiminnan edistäminen Kansainvälisen innovaatiotoiminnan edistämistä voidaan tarkastella myös suhteessa tiedon, teknologian ja osaamisen virtoihin. Nämä virrat ovat kahdensuuntaisia käsittäen sekä Suomesta ulos suuntautuvan osaamispohjaisen viennin edistämisen (outflow) että Suomeen suuntautuvan ulkomaisen osaamisen, osaajien ja osaamispohjaisen yritystoiminnan tuonnin edistämiseen (inflow). Outflow-näkökulmalla viitataan tavallisesti kotimaisten yritysten tekemiin investointeihin (ml. t&k-investoinnit) ulkomailla. Kansallisen tiede- ja teknologiapolitiikan tavoitteita voidaan edistää myös tarkoituksenmukaisesti julkisilla panostuksilla ulkomaille. Suomi on ollut aktiivinen kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja kansallista rahoitusta kohdennetaan mm. EU-yhteistyöohjelmiin, pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä kahdenväliseen yhteistyöhön. Eri yhteistyö- ja rahoitusmuotojen strategiat vaihtelevat. Esimerkiksi EU:n tutkimusohjelmiin osallistuminen synnyttää osallistujaverkostoille keskinäisiä tieteellisiä hyötyjä ja uusia verkostoja. Esimerkiksi CERNin kohdalla tieteellisten hyötyjen ohella suomalaisyritykset ovat menestyneet CERNin laitehankintoja koskevissa tilauksissa, millä on positiivisia teknillis-taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Suomessa. Siten Suomen tieteellisteknillisen yhteistyön kansainvälistymisen strategia perustuu niin tieteellisen osaamisen virtaamisena kuin erilaisten välittömämpien taloudellisten hyötyjen saamisena Suomeen. Inflow-näkökulmalla viitataan mm. sellaisiin seikkoihin, miten houkutteleva kansallinen innovaatiojärjestelmä on ulkomaisten yritysten ja niiden tutkimustoiminnan etabloitumiselle, joka voi tapahtua esim. yritysostojen kautta. Inflow-näkökulmasta innovaatiopolitiikan strategia näyttäisi outflow-näkökulmaa suoraviivaisemmalta. Etabloiduttuaan Suomeen ulkomainen yritys tulee kansallisen talouden ja innovaatiojärjestelmän toimijaksi, synnyttää kotimaisten yritysten tavoin työllisyyttä ja taloudellisia hyötyjä. Nämä legitimoivat sille pääsyn myös kansallisiin t&k-ohjelmiin ja samoin t&k-tukiin tai muihin politiikkainstrumentteihin. Kansallisena haasteena on onnistua houkuttelevan kansallisen innovaatiojärjestelmän eli maailmaluokan tieteellisteknologisen tason kehittämisessä (rajattujen resurssien puitteissa valituilla aloilla). Tässä kehittämistyössä avainasemassa on eurooppalaisen ja globaalin tieteellis-teknillisen yhteistyön hyödyntäminen. Kehittämiskohteina ovat mm. ulkomaisten asiantuntijoiden ja samoin opiskelijoiden

17 määrä lisääminen Suomessa. Yritysten houkuttelemisessa tärkeällä sijalla ovat muiden ohella myös nopeasti kasvavien kehittyvien talouksien kansainvälistyvät korkeateknologian yritykset 1. Innovaatiojärjestelmän julkisten ja yksityisten toimijoita ja toimintoja tarkastellaan kuviossa 1 innovaatioprosessin eri vaiheissa. Kansainvälistymisen tehostaminen koskee innovaatiotoiminnan kaikkia vaiheita. Kuvio 1. Innovaatiojärjestelmän yksityisten ja julkisten toimijoiden kansainvälistäminen innovaatioprosessin eri vaiheissa. Kansallisen innovaatiopolitiikan kansainvälistäminen voi olla nykyistä laajempaa, mikäli sille kyetään löytämään uusia FinChin kaltaisia muotoja ja mikäli kyetään yhä paremmin selvittämään näiden tuottamat hyödyt, erityisesti tiedon leviämiseen ja oppimiseen liittyvät vaikutukset. Tieteellinen tutkimus on luonteeltaan kansainvälistä ja usein tutkimustulokset voivat kansallisen tason lisäksi olla hyödyllisiä kansainvälisesti. Eri mailla on yhteinen vastuu helpottaa kansainvälistä tiedon ja osaamisen siirtoa esimerkiksi kehittämällä koulutusjärjestelmän, opintojen ja tutkintojen keskinäisiä vastaavuuksia, vaalimalla kansainvälistä yhteistyötä, katalysoimalla toivottavien kansainvälisesti tarvittavien teknologioiden kohdalla yhteistyötä julkishankinnoilla, jne. (Andersson 1997). Tässä suhteessa innovaatiopolitiikan strategia yhdessä maassa voi liittyä läheisesti vastaaviin ratkaisuihin muissa maissa ja avoimuuden lisääminen kansainvälisessä teknologiayhteistyössä johtaa merkittävämpiin yhteisiin hyötyihin (emt.). Kansallisen innovaatiopolitiikan kansainvälistymisen laajeneminen edellyttää myös kansainvälisen tieteel- 1 Esimerkiksi kiinalaisella ICT-alan Huawei Technologies -yrityksellä on useita t&k-laboratorioita Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja muissa länsimaissa.

18 lis-teknologisen yhteistyön sääntöjen kehittämistä, esimerkiksi vastavuoroista oikeutta osallistua toisten maiden t&k-ohjelmiin ja rahoitusinstrumentteihin. Koulutukseen ja opetukseen liittyvällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys erityisesti pitkäjänteisen yhteistyön luomisen edellytyksenä. Kansainvälistymisen vaikutus kansallisen innovaatiopolitiikan keinoihin (esimerkiksi kansallisiin teknologia- ja tutkimusohjelmiin tai yritysten t&k-tukiin) on vielä muotoutumisvaiheessa. Myöntäessään t&k-tukea kotimaisille mutta kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille, innovaatiopolitiikan strategia perustuu odotettuihin kansallisiin hyötyihin. Tuen myöntäminen näyttää vähemmän perustellulta yritykselle, jolla on kansainvälisesti kasvavat, mutta kotimaassa supistuvat toiminnot ja niiden myötä pienenevät palautuvat hyötyvaikutukset kotimaahan. Tuen myöntämisellä on oltava erityiset syynsä esimerkiksi kotimaan osaamista parantavat vaikutukset. Vastaavalla tavalla on harkittava t&k-ohjelmien kansainvälistämisestä ja ulkomaisten tahojen niihin osallistumisesta syntyviä vaikutuksia. Haasteena on kyetä osoittamaan politiikkainstrumenttien kansainvälistämisestä aiheutuvia hyötyvaikutuksia, erityisesti osaamisen ja tiedon vuotovaikutuksia (spillovers). 2.4 Innovaatiokeskukset integroivana palvelukonseptina Innovaatiotoiminnan kannalta keskeisiin osaamiskeskittymiin sijoitettavien suomalaisten innovaatiokeskusten perustamisella on pyritty luomaan uusi integroidumpi toimintamalli Suomen kansainvälistymisen edistämiseksi. Suurlähetystöjen ohella perinteisesti ovat toimineet mm. Ulkomaankauppaliitto, sittemmin sitä seurannut moderniksi palveluorganisaatioksi kehittynyt Finpro sekä Tekesin kansainväliset yksiköt. Suomi on suuntautunut aktiivisesti kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön jo vuosikymmeniä, joskin tämän yhteistyön kytkentä viennin ja taloudellisen yhteistyön kehittämiseen on ollut löyhä. Teknologian, osaamisen ja innovaatioiden merkityksen myötä on tullut aika hakea uusia toimintakonsepteja, jotka perinteistä viennin edistämiseen painottuvaa strategiaa paremmin vastaavat maailmalla laajaa kiinnostusta herättäneen Innovaatio-Suomen profiilia. Tämä profiili perustuu osaamis- ja innovaatiovetoiseen, innovaatioprosessin eri vaiheet ja toimijat sisältävään toimintakonseptiin ja -strategiaan. Kuten valtioneuvoston ns. globalisaatioselvitys korosti, tällaisen strategian tarvetta on osaltaan korostanut kasvavien kehittyvien talouksien Kiinan ja Intian asettamat haasteet niin suomalaisyrityksille kuin Suomen kansalliselle innovaatiojärjestelmälle ja innovaatiopolitiikalle.

19 Kiinan ja Intian kehitys on edennyt nopeasti ja niiden houkuttelevuus yritysten sijoituskohteena vastaavasti lisääntynyt. Vielä 1990-luvulla houkuttelevuus perustui paljolti alhaisiin tuotantokustannuksiin, sittemmin erityisesti 2000-luvun alkupuolelta lähtien kasvaviin markkinoihin ja nyt ja jatkossa kasvavasti yo. seikkojen ohella alati kehittyvään tutkimus- ja osaamisinfrastruktuuriin. Muiden kansainvälisten yritysten tavoin suuret suomalaisyritykset ovat perustaneet tuotanto-, jakelu-, markkinointi- ja myös tutkimusyksikköjä Kiinaan. Pienille ja keskisuurille yrityksille tämä on kuitenkin ollut vaikeampaa mm. markkinoiden suuren koon, fyysisen etäisyyden ja monin tavoin haastavan ja länsimaisesta poikkeavan liiketoimintaympäristön ja -kulttuurin takia. Tämä oli yksi lähtökohta myös FinChin perustamiselle.

20 3 Asiakkaiden ja sidosryhmien näkemykset FinChin toiminnasta Tässä luvussa esitellään arvioinnin keskeiset havainnot perustuen toimijoiden haastatteluissa esille nostamiin näkökohtiin. Taustan analyysille muodostaa FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnalle asetetut tavoitteet ja odotukset, joita käsitellään ensimmäisessä alaluvussa. Tarkastelu pohjautuu innovaatiopolitiikan piiriin lukeutuvien toimijoiden sekä FinChin hallitusten edustajien näkemyksiin. Näitä näkemyksiä peilataan myös kansallisiin innovaatiopoliittisiin strategisiin tavoitteisiin. Toisessa alaluvussa analysoidaan FinChin nykytilaa operatiivisen toteutuksen näkökulmasta. Tietopohja perustuu FinChin toimivan johdon ja keskuksen piirissä toimivien innovaatiopalveluorganisaatioiden edustajien haastatteluihin. Kolmas alaluku yksilöi FinChi-keskuksessa toimivien ja toimineiden asiakasyritysten näkemykset keskuksen palveluiden toimivuudesta. Viimeisessä osiossa laajennetaan tarkastelua erittelemällä näkökulmia, jotka ovat nousseet esille FinChin ulkopuolella toimivien, Kiinaan etabloituneiden yritysten näkemyksiin. Tässä pureudutaan kysymykseen FinChin toimintaan kohdistuvista täydentävistä odotuksista, jotka saattaisivat avata keskukselle uutta mahdollista lisäarvoa. 3.1 FinChi-keskuksen toiminnalle asetetut tavoitteet ja odotukset Julkiset omistajaorganisaatiot ovat korostaneet seuraavia yleisiä näkökohtia FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnan taustalla. Liiketoiminnan ja innovaatiotoiminnan globalisoituminen asettavat haasteeksi sen, ettei perinteinen vienninedistäminen ja siihen liittyvät toimintamallit enää riitä. Viennin edistämisestä tulisi edetä innovaatiotoiminnan laaja-alaiseen kansainvälistämiseen. FinChi-innovaatiokeskus edustaa näissä näkemyksissä uudenlaista toimintamallia, joka on yksi tapa uudistaa perinteisiä ulkomaan toimintoja. Useissa maissa viennin ja tieteellis-teknistä yhteistyötä edistävät suomalaiset julkisorganisaatioiden edustajat toimivat eri tiloissa ja toisistaan monella tapaa irrallaan. FinChi-innovaatiokeskus edustaa hanketta, jolla nähdään olevan merkittävä roolinsa koko suomalaisen innovaatiojärjestelmän rakenteellisessa muutoksessa. Kantavana ajatuksena on muodostaa sellaisia toimintamalleja, jotka innovatiivisen ja kumppanuuteen perustuvan käytännön toiminnan kautta uudistavat perinteisiä toimintaprosesseja. Hallinnon rakenteisiin keskittyvien uudistusten sijasta huomio kiinnitetään asiakaslähtöiseen toimintaan, jonka oikeutus syntyy konkreettisista tuloksista.