ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 28.02.2010 Diaarinumero LAPELY/940/05.02.07/2010 Käsittelijä Liisa Irri Puhelinnumero 040 774 1065 Projektikoodi S10245 Tila Valmis 20.05.2011 1. RAPORTOINTIKAUSI Raportointikausi 01.01.2010-31.12.2010 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Lapin Letka Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.03.2008 Päättymispäivämäärä 31.12.2013 3. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Pertti Lakkala Sähköpostiosoite pertti.lakkala@lao.fi Puhelinnumero 0207984111 4. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Tatja Karvonen Sähköpostiosoite tatja.karvonen@lao.fi Puhelinnumero +358 20 798 5468 5. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on sukupuolten välisen horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation vähentäminen suunnitelmallisesti Lapin koulutus- ja työmarkkinoilla. Hanke edistää sekä naisten että miesten kiinnostusta ja pääsyä perinteisesti vastakkaisen sukupuolen valloittamille aloille. Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta on tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen osalta uudistunut vuonna 2005. Laki edellyttää oppilaitoksilta ja yli 30 henkilön työpaikoilta tasa-arvosuunnitelmaa. Hankkeen tavoitteena on edistää lappilaisten oppilaitosten tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen noudattamista sekä parantaa olemassa olevien tasa-arvosuunnitelmien laatua. Tavoitteena on myös saada kaikkiin Lapin 21:een kuntaan lain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma sekä parantaa kuntatyöntekijöiden tasa-arvotietoisuutta. Lisäksi tavoitteena on pyrkiä tiedottamisen avulla muokkaamaan lappilaisten asenteita ja lisätä tietoutta eri EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/43

ammattialoista horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation lieventämiseksi erityisesti ohjaushenkilöstön keskuudessa. Lapin yliopiston tutkimuksen tavoitteena on luoda kuva Lapin yritystoiminnan julkisen rahoituksen rakenteesta segregaation näkökulmasta. Samalla selvitetään pien- ja keskisuurten yritysten erilaisten tukimuotojen hakemiskäytännöt, määrät ja jakautuminen suhteessa sukupuoleen ja toimialaan. Selvityksen kohteena on myös yritystoiminnan rahoitusongelmien ja yritystoiminnan mahdollisuuksien sukupuolisisältö. Lisäksi halutaan tunnistaa sellaisia käytäntöjä, jotka tuottavat pohjoisen alueen talouden segregaatiota. Oppilaitoksista hankkeen kohderyhmänä ovat opetushenkilökunta, vanhemmat ja oppilaat ja kunnista ja kuntayhtymistä työntekijät sekä luottamushenkilöt. Lisäksi kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alaiset henkilöt ja työvoimatoimiston ohjaus- ja neuvontahenkilöstö sekä työvoimapoliittista koulutusta tarjoavat tahot / kouluttajat ja työpaikkojen rekrytoijat, johtoporras ja työntekijät. Projektin tarpeellisuus on entisestään vahvistunut hankkeen aikana. Tilastot osoittavat segregaation jyrkkyyttä Lapissa, ja hankkeen kenttätyössä on käynyt ilmi, että tasa-arvon edistämistä hidastavat asenteet ovat varsin tiukassa Lapissa. Tasa-arvoa ei nähdä aina tärkeänä tai sen nähdään jo toteutuneen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Lapin Letka -hankkeen laajuus on herättänyt keskustelua sellaisissakin foorumeissa, jotka eivät suoraan liity hankkeen toimintaan. Näissä keskusteluissa on usein todettu, että Lapissa on tällä hetkellä tärkeämpiäkin satsauksen kohteita kuin sukupuolten välinen tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä. Tämä kertoo siitä, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ei nähdä vielä osana laajempaa organisaatioiden kehittämistä, joka parantaa koulutuksen ja työelämän laatua ja samalla myös tuottavuutta. Lapin Letka -hankkeen tavoitteena onkin saada tasa-arvonäkökulma luonnolliseksi osaksi oppilaitosten ja muiden organisaatioiden toimintaa. Vuoden 2010 aikana projektin määrälliset ja laadulliset tavoitteet ovat olleet realistisia ja niiden toteutuminen on saavutettu hyvin. Vuoden loppupuolella hankkeessa aloitettiin ulkopuolinen arviointi. Alustavissa arvioinnin tuloksissa on noussut esille, että hankkeen markkinointi tasa-arvo-asioissa on onnistunut sekä ulkoinen tiedottaminen on hoidettu hyvin. Jatkossa kehittämistä vaatii erityisesti Lapin yliopiston tutkimuksen integraatio hankkeen toimeenpanoon. Lisäksi osatoteuttajien olisi parannettava omissa organisaatioissa hankkeen sisäistä tiedottamista. Projektiryhmän toimintaan pitäisi saada ulkoisen arvioinnin mukaan enemmän monensuuntaista tiedon- ja viestinkulkua. Arviointiprosessi on kokonaisuudessaan auttanut tarkastelemaan tehtyjä toimia vähän etäämmältä ja on rytmittänyt vuoden 2011 tarkempien toimenpiteiden suunnittelua. Tätä vuotta ei ole rasittanut ylimääräinen hallinnollinen työ. Tarkentavien sopimusten teko sujui osatoteuttajien kanssa hyvin, vaikkakin eri organisaatioissa paperit saattoivat olla jonkin aikaa väärän henkilön pöydällä. Vuoden 2010 aikana hankkeessa on ollut mukana oppilaitosten henkilökuntaa ja opiskelijoita paljon enemmän mitä vuonna 2009. Tämä on pääsääntöisesti johtunut siitä, että vuonna 2010 kaikki hankkeen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/43

toimijat ovat päässeet toteuttamaan hanketta täysimääräisesti sekä lappilaisiin kuntiin kohdistuvat toimenpiteet ovat käynnistyneet alkuvuodesta 2010. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Laajan hankkeen onnistuneen toteuttamisen edellytyksenä on, että hankkeen osatoteuttajat sitoutuvat hankkeen toimintaan. Hankkeen hallinnoijan ja osatoteuttajien työnjaosta ja velvollisuuksista on sovittu yhteistyösopimuksissa. Nämä asiat on käyty kaikkien toimijoiden kanssa läpi hankkeen käynnistyessä ja vielä tarvittaessa myöhemminkin. Hankkeen hallinnoija koordinoi hanketta, mahdollistaa hankkeen toimijoille tukiverkoston sekä järjestää hankkeen toimijoille tasa-arvotyötä tukevaa koulutusta. Hankkeen toteuttajat ovat organisoituneet projektiryhmäksi, joka kokoontuu säännöllisesti. Lisäksi emohankkeen työntekijät tukevat, avustavat sekä konsultoivat osatoteuttajia. Valtava -kehittämisohjelman kilpailuttama koulutushanke on järjestänyt kaksi yhden koulutuspäivän koulutusta Lapin Letkan projektitoimijoille ja ohjausryhmälle. Lisäksi Lapin Letka -hankkeen päätoteuttaja (Lao) järjestää vuosittain yhden koulutuspäivän jokaiselle hankkeen osatoteuttajalle lukuun ottamatta Lapin yliopistoa, jolla on pitkäaikaisen tutkimustyön kautta kertynyttä laajaa perehtyneisyyttä tasa-arvoon. Hankkeen päätoteuttaja tekee tiivistä yhteistyötä myös Lapin Ely -keskuksen ja TE-toimistojen kanssa hankkeeseen liittyvien työvoimapoliittisten koulutusten suunnittelussa. Näitä toimenpiteitä toteutetaan vuosittain eri puolilla Lappia tarpeen mukaan, ja niiden toteutuksesta vastaa Lapin Ely -keskus. Projektin tärkeänä tukiverkostona on toiminut erityisesti päätoteuttajalle Valtava -kehittämisohjelma, joka tukee tasa-arvohankkeiden työtä järjestämällä tasa-arvokoulutusta, projektitapaamisia muiden tasaarvohankkeiden kanssa sekä olemalla mukana hankkeiden järjestämissä avoimissa seminaareissa. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen nettisivut löytyvät osoitteista www.lapinletka.fi ja www.aivansamamulle.fi. Sivuille on kerätty tietoa hankkeen toiminnasta ja tasa-arvosta yleisemmin. Erityisesti sivuilla käsitellään tasa-arvon toteutumista ja tasa-arvon edistämistä Lapissa. Sivuja on hyödynnetty tehokkaasti myös erilaisten kampanjoiden alustana. Vuoden 2010 loppuun mennessä sivuilla on ollut 2 342 käyntiä ja 1 544 eri kävijää. Sivuja kehittämistyötä jatketaan vuonna 2011. Hankkeen sivuille tulee laajemmassa määrin koulutusmateriaaleja, joita voi käyttää esimerkiksi opetustyössä hyödyksi. Lisäksi hankkeen nettisivuista pyritään luomaan Lapin tasa-arvotiedon keskus, josta tieto on helposti käytettävissä ja hyödynnettävissä erilaisiin tarpeisiin. Lapin Letkan Facebook- sivuja Aivan Sama Mulle on päivitetty säännöllisesti. Sinne on koottu ajankohtaisia EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/43

juttuja, jotka kertovat miesten ja naisten elämästä/asemasta/tilanteesta yhteiskunnassa. Faneja on noin 150 sekä statuspäivityksiä käy katsomassa keskimäärin 200 kävijää. 7.1 Uutiset ja mielipidekirjoitukset Helmikuussa Lapin Radio julkaisi juttuvinkin perusteella uutisen, jossa kerrottiin Rovaniemellä aloitetusta vain miehille tarkoitetusta lähihoitajakoulutuksesta. Maaliskuussa Tasa-arvonpäivänä Lapin Kansa teki juttuvinkin johdosta uutisen mieslähihoitajasta, joka oli aikuisiällä vaihtanut huoltamoyrittäjyyden hoivatyöhön. Toukokuussa Aivan Sama mulle- vai onko? - seminaarin jälkeen Lapin Kansassa oli juttu siitä mikä mahdollisesti estää miesten hakeutumisen sosiaali- ja terveysalalle. Kesäkuussa saimme kutsun Valtavan ohjausryhmän jäseneltä tulla benchmarkkaamaan toimittajille järjestettävää tilaisuutta. Tämän jälkeen kutsuimme Lapin Kansan kesätoimittajat tilaisuuteen, mutta tilaisuus jouduttiin siirtymään elokuulle. Tavoitteena oli tuoda uusille toimittajille ajankohtaista tietoa tasaarvosta ja Lapista. Heinäkuun lopussa Lapin Radiossa ja Koillissanomissa oli uutinen Lapin kuntien tasaarvosuunnittelutilanteesta hankkeen tiedotteen pohjalta. Samaisen tiedotteen johdosta Lapin Kansa teki uutisen Tasa-arvo etenee vähitellen. Elokuussa järjestettiin lappilaisille toimittajille kesäkuulta siirtynyt tasa-arvon taustatilaisuus. Tilaisuudessa kerrottiin ajankohtaisista Lapin Letkan asioista sekä yleisestä tasa-arvotilanteessa Lapissa ja Suomessa. Tämän tilaisuuden jälkeen Lapin Kansa teki jutun, jossa kerrottiin mieskampaajasta ja hankkeen työvoimapoliittiseen koulutukseen liittyvästä koulutusuudistuksesta. Lisäksi Lapin kesäyliopiston suunnittelijaa Anna Sorroa haastateltiin Lapin Radioon Lapin Naisjohtajat syynissä -selvityksen johdosta. Syksyllä ilmestyi Valtava-kehittämisohjelman uutiskirje: Ajankohtaista Valtavasta.Tähän hanke kirjoitti jutun siitä miten tasa-arvosuunnittelu etenee Lapin kunnissa. Lokakuussa Mitä Mies? -tapahtuma ylitti uutiskynnyksen Yle TV2:n alueuutisissa, Pohjolan Sanomissa ja Torniolaisessa. Lapin ammattiopiston Käpyset-lehdessä oli juttu naisten rakennusalan peruskoulutuksesta, joka on käynnissä Ylitorniolla. Marraskuussa Ylitornion kunnan esimiehille järjestetystä koulutuksesta oli iso lehtijuttu Meän Tornionlaakso -lehdessä. Ennen Koulutusmessuja Pohjolan Työ teki ennakkotiedotteen johdosta Lapin Letkasta jutun, johon haastateltiin projektipäällikköä. Marraskuun lopussa hankkeen projektipäällikkö kirjoitti Sorrettu ja hyväosainen sukupuoli- yleisönosastonkirjoituksen, joka julkaistiin Lapin Kansassa ja Koillissanomissa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/43

Joulukuussa projektipäällikön mielipidekirjoitus Miehiä hoiva-alalle - eikä vain voimaksi julkaistiin Lapin Kansassa. Lisäksi loppuvuodesta julkaistiin Työelämän tutkimuslehdessä Petra Merenheimon kirjoitus: Sosiaalipalveluyrittäjyyden ehdot ja mahdollisuudet: ulkoistamiskeskustelun diskurssit palvelusetelityöryhmän muistiossa. Lapin Letka -hankkeesta kirjoitettiin juttu Lapin ammattiopiston Käpyset -tiedotuslehteen joulukuussa. Juttu ilmestyy numerossa 1/2011. Jutussa käsiteltiin sukupuolten tasa-arvon edistämistä toiminnallisen tasaarvosuunnitelman avulla oppilaitoksessa ja kerrottiin Lapin ammattiopistossa tehdystä tasaarvosuunnitelmatyöstä. 7.2 Muu tiedottaminen Hankkeen yhtenä tavoitteena on yleisen tasa-arvotietoisuuden lisääminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseen on tehtävä paljon sellaista työtä, joka liittyy hankkeen julkisuuteen ja tiedottamiseen. Vuoden 2010 aikana hanke on järjestänyt Lapissa neljä avointa seminaaria. Yhdessä muiden LAOn hankkeiden kanssa on järjestetty kaksi eri tilaisuutta, joilla on tavoitettu lähes kaikki opiskelijat Lapin Ammattiopistossa. Kemi-Tornion amk:ssa uudenlaiset tavat tehdä tasa-arvoa tutuksi on tavoittanut myös erinomaisesti amk-opiskelijoita. Hanke on tehnyt myös alueellista kampanjointia tasa-arvon eteen lehti- ja ulkomainonnalla sekä toisen asteen yhteishaun aikaan. Lisäksi Salainen tehtävä tavoitti hyvin neljän lappilaisen kunnan 8-luokkaisia. Humakissa julkisuutta on saatu kahden opiskelijan projektilla, jolla he mm. levittivät valmistettua julistetta eri julkisten tilojen ilmoitustauluille. Lisäksi Kulkijan sydän ja seikkailijan mieli- roll up on ollut useissa tilaisuuksissa esillä. Media, sukupuoli ja nuoret -seminaarista tiedotettiin ilmoituksilla ja puffeilla paikallisissa lehdissä. Samoin seminaarista oli juttuja ao. lehdissä. Hanke on linkkinä pysyvästi esillä HUMAKin kotisivuilla. Sosiaalisen median linkitykset banneri Lapin Letkan sivuilta HUMAKin Tornion kampuksen kotisivuille ja päinvastoin. Peräpohjolan Opistolla hanketta on tuotu esille koulutusmarkkinoinnin, pääsykokeiden ja lukuvuoden aloituksen yhteydessä. Nämä tiedot ovat pääasiassa suoraan oppilaitokseen hakeutuville ja aloittaville. Hankkeen avulla koulutusmarkkinointi on laajentunut muun muassa Varusmieslehteen, jonka kautta tavoitetaan potentiaalinen mieshakija joukko. Ramkissa Lapin Letka -hankkeesta on tiedotettu Rovaniemen ammattikorkeakoulun sisällä. Tavoitteena on kehittää RAMK:sta ulospäin tiedottamista. Kesäyliopiston toiminnalla kuntien tasa-arvosuunnittelun suhteen ei ole haettu laajaa julkisuutta. Kesäyliopiston toiminnasta tiedotetaan Lapin Letkan Internet-sivuilla. Kuntien tasa-arvotyöryhmäläisiin on EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/43

pidetty yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse. Sähköpostitse heitä on tiedotettu sekä heidän omaan tasaarvosuunnitelmaan liittyen että yleisemmin ajankohtaisista tasa-arvoasioista. Kuntien omaan suunnitelmaan liittyen sähköpostitse on sovittu tulevista tapaamisista ja koulutuksista, kommentoitu suunnitelmaluonnoksia ja lähetetty sähköisiä pohjia tasa-arvoselvityksen tekoa varten. Jatkossa hankkeen nettisivuja voitaisiin hyödyntää enemmän ja sähköinen tasa-arvoaineisto siirtää sinne, jolloin sähköpostin lähettäminen vähenisi.kesäyliopiston hanketyöntekijä Anna Sorro on osallistunut myös Lapin radion internet-sivujen keskustelupalstoilla käytävään tasa-arvokeskusteluun ja yrittänyt virittää sitä edelleen. Kunnissa tiedottamisen kannalta tärkeintä on, että koko kunnan henkilöstö tulee tietoiseksi tasaarvosuunnitteluvelvoitteesta ja kunnan omasta suunnitelmasta. Kuntien sisällä tasa-arvosuunnitelmaan liittyvässä tiedottamisessa on parannettavaa. On tärkeää, ettei tasa-arvotyö jää vain tasa-arvotyöryhmän sisäiseksi työksi ja heidän tietoisuuteensa. Tiedottamista on mietittävä erityisesti alkuvuodesta 2011, kun toimenpiteitä muotoillaan ja suunnitelmat valmistuvat. Tasa-arvokoulutuksia olisi hyvä järjestää myös muulle henkilöstölle kuin tasa-arvotyöryhmälle. Lokakuussa 2010 neljään kuntaan lähetettiin postitse aloite tasa-arvosuunnitelman laatimiseksi ja 12 kuntaan aloite tasa-arvosuunnitelman päivittämiseksi. Aloitteissa kerrottiin tasa-arvosuunnitteluvelvoitteesta ja hankkeen siihen tarjoamasta avusta. Aloitteet suunnitelman laatimiseksi lähetettiin joka kuntaan kahdelle virkamiehelle ja kunnanhallituksen sekä -valtuuston puheenjohtajille. Aloitteet suunnitelman päivittämiseksi lähettiin joka kuntaan kahdelle viranhaltijalle. Aloitteita lähetettiin yhteensä lähes 40. Lapin Kesäyliopisto ei ole saanut yhtään yhteydenottoa aloitteiden perusteella. Niistä ei ole myöskään mainintoja valtuustojen tai hallitusten kokouspöytäkirjoissa. Pistokokeena on soitettu aloitteiden pohjalta Kemiin ja Pelloon. Pellossa aloitetta ei ollut muistiin mukaan edes saatu. Kemissä puolestaan henkilöstöpäällikkö oli toimittanut sen eteenpäin työsuojelupäällikölle, joka ei ollut ottanut yhteyttä hankkeeseen. Kemin kanssa yhteistyö saatiin kuitenkin viritettyä alkuun ja ensimmäinen tapaaminen järjestyi joulukuulle, kun hanke oli aktiivinen kunnan suhteen. 7.1 Projektin mahdollinen internet-osoite www.lapinletka.fi 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 8.1 Oppilaitoksissa ilmenneet ongelmat ja suositukset HUMAKissa hankkeen etenemisen kannalta ongelmana on ollut hankekoordinaattorin keväällä 2010 pitkä sairasloma. Tämä on vaikuttanut projektin toimintojen kehittämiseen. Selkeää sijaista ei tälle ajalle määrätty. Aluekoordinaattori hoiti OTO:na projektin välttämättömimmät toimet. Muuten ei mitään erityisempiä ongelmia ole kuin se, että kuinka paljon työaikaa riittää projektille. Esimerkiksi syksy 2010 on ollut hyvin tiivis HUMAKin tehtävien osalta. Ihanne olisi, että joka kuukausi olisi tietty tuntimäärä käytettävissä projektiin. Perusongelma itse tasa-arvoprojektin kannalta on se, että vahvat stereotypiat ovat vallalla ja niitä on vaikea muuttaa. On helppo toimia massan mukana. Aina asioista puhuminen ja esille EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/43

nostaminen vie kehitystä eteenpäin. Byrokratia on yllättänyt yksityiskohtaisuudessaan. Vie suunnattoman paljon aikaa muutaman euron erojen selvittäminen. Peräpohjolan opistolla eniten ongelmia on tuottanut asiakirjojen ja tilitysten laatiminen vaaditussa ajassa. Kuitenkin hankkeen kautta oppilaitos on saanut lisäresurssia ja motivaatiota tasa-arvon esille tuomiseen. Ramkissa sukupuolten välinen tasa-arvo on ollut aika haastava asia vietäväksi eteenpäin organisaatioissa. Tasa-arvo on herättänyt erilaisia tunteita -hyvin voimakkaitakin. Samalla ilmenee se, etteivät kaikki pidä tasa-arvoa tärkeänä. Tämän vuoksi erilaisten työmenetelmien kehittäminen tasa-arvoasian eteenpäin vietäväksi on tarpeellista. Yhtenä metsäkoneopetuksen ja Lapin Letkan ongelmana on koettu tiiviimmän yhteistyön ja konkreettisen tasa-arvon edistämisen jääminen yhden opettajan varaan. Tarkasteltaessa hankkeen ulottuvuutta ja yhteistyötä koko metsäkonealan opetushenkilöstön tasolla, on hankkeen vaikutus ollut kahdessa isommassa koulutuksessa. Syvemmälle menevään tasa-arvon edistämiseen tarvittaisiin mukaan laajempi joukko opetushenkilökuntaan. 8.2 Kunnissa havaitut ongelmat ja suositukset Pienissä kunnissa tasa-arvosuunnitelman tasa-arvoselvitykseen kuuluvan palkkakartoituksen teko on koettu haasteelliseksi. Työntekijöiden vähäisen määrän vuoksi anonymiteetti on uhattuna, jos tarkastelu tehdään ammattiryhmittäin tai hinnoittelutunnuksittain, koska tiettyihin ryhmiin sijoittuu vain yksi tai muutama ihminen. Koska paljastumisia pelätään ja rahaa palkkaerojen korjaamiseen ei ole, on tästä johtuen paikoittain myös haluttomuutta tehdä tarkkaa palkkakartoitusta. Ongelmallista on jossakin määrin myös väitetty ajanpuute ja halukkuus aidosti sitoutua tasa-arvon edistämiseen. Toiminnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että etenkin johto on mukana tasa-arvotyössä. Molemmista esimiesten tasa-arvokoulutuksista jäi pois kuntien ylin johto. Yhdessä kunnassa johto taas ei halunnut satsata tarpeeksi tasa-arvokyselyn markkinointiin, mistä johtuen vastausprosentti jäi pieneksi. Sitoutumisen kannalta voi muodostua ongelmaksi myös se, jos kunnista ei löydy halukkuutta sitouttaa tasaarvotyöhön koko henkilöstöä. Suunnittelu alkaa olla nyt siinä vaiheessa, että muun henkilöstön mukaan ottaminen on ajankohtaista. Jonkin verran on havaittavissa myös sitä, että tasa-arvosta ei kehdata tai osata puhua asiallisesti, vaan sen sijaan mieluummin vitsaillaan. Suositeltavaa on koko henkilöstön osallistaminen tasa-arvotyöhön vähintään tiedottamisen muodossa. Olisi tärkeää, että tiedottaminen ei kuitenkaan jää yksisuuntaiseksi, vaan henkilöstöllä on mahdollisuus sanoa mielipiteensä esimerkiksi suunnitelman tavoitteista ja toimenpiteistä. Suositeltavaa on myös käyttää sähköistä tasa-arvokyselytyökalua, joka on kehitetty TaY:n työelämäntutkimuskeskuksen tasaarvohankkeessa (www.tasa-arvokysely). Kyselytyökalua on hyödyntänyt jo kolme kuntaa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/43

Erityisesti kunnissa olevista tasa-arvosuunnitelmasta vastaavan tasa-arvotyöryhmän toiminnan kannalta on ongelmallista, jos ryhmään ei kuulu työpaikan ylintä johtoa. On suositeltavaa, että ryhmässä on sekä henkilöstöä että johtoa, jotta tasa-arvotyöhön sitoutuminen ei jää näennäiseksi. 8.3 Valtavirtaistamisen ongelmat ja suositukset Valtavirtaiminen on tasa-arvon edistämisen strategia, jolla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvo sisällytetään kaikkeen toimintaan. Tasa-arvon edistäminen ei ole siis mikään erillinen asia, vaan se tulisi sisällyttää kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. Ihannetilanteessa tasa-arvon valtavirtaistaminen on erinomaista valmistelua ja päätöksentekoa. Hankkeen aikana kaikki hanketoimijat ovat pyrkineet edistämään omassa organisaatiossaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Suurin syy siihen, miksi eteneminen joissakin organisaatiossa on hidasta tai jopa vaivalloista, johtuu tasa-arvotiedon puutteesta. Tasa-arvoa ei ostata ottaa huomioon, koska oma tieto taito sen suhteen on vaillinaista. Tästä näkökulmasta asia on erittäin ymmärrettävää. Asia korjaantuu sillä, että tasa-arvotietoa saadaan laajemman joukon tietoon esimerkiksi koulutuksissa. Toinen valtavirtaistamista hidastanut seikka on se, että monessa organisaatiossa on ns. hakattu kiveen erilaiset työryhmät ja valmistelukoneistot, joihin hankkeen työntekijän on ollut vaikea päästä mukaan. Tässä on auttanut se, että hankkeen työntekijät ovat määrätietoisesti esittäneet toiveet päästä työryhmiin mukaan. Valitettavasti tähän vaikuttaa liian paljon yksittäisen ihmisen omat asenteet tasa-arvoon. Ne henkilöt, jotka näkevät tasa-arvossa vielä parantamisen varaan, ovat avanneet ovet. Toisaalta taas ne henkilöt, jotka suhtautuvat välillä hyvinkin kriittisesti tasa-arvoon, eivät ole ovia aukoneet. Jotta valtavirtaistaminen saadaan etenemään laajemmin, vaatii se yleisen tasa-arvotietoisuuden lisäämistä, pinttyneiden asenteiden putsaamista sekä koulutusta. Lapin Letka on pyrkinyt erityisesti koulutuksilla, konsultoinneilla sekä kampanjoilla lisäämään lappilaisten tietoa ja osaamista tasa-arvokysymyksissä, jotta valtavirtaistaminen etenisi monissa organisaatioissa. 8.4 Tutkimuksen kautta tulleet suositukset Lapin yliopiston tutkimusten perusteella segregaation purkaminen on tutkimustulosten näkökulmasta ensisijaisesti aiemmin mainittujen rakenteellisten segregaatiota ylläpitävien tekijöiden ja käytäntöjen tunnistamista, seuraamista ja vaikutusten arviointia. Jotta nämä rakenteet murtuisivat, olisi otettava käyttöön järjestelmällinen seuranta. 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 9.1 Horisontaalisen segregaation purkaminen 9.1.1 Oppilaitosten markkinoinnin kehittämisen malli EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/43

Lapin Letkassa on kehitetty malli oppilaitosten markkinoinnin kehittämiseen sukupuolinäkökulmasta. Ne hankkeen toteuttajat, jotka ovat oppilaitoksia, saavat hankkeen aikana vuosittain tietyn budjetin markkinoinnin kehittämiseen. Markkinointia kehitetään eri oppilaitosten aloilla, jotka ovat segregoituneet kuten metsäkoneenkuljetuksen, talonrakennuksen ja kaivosalan koulutusohjelmat. Oppilaitokset ovat suunnitelleet ja toteuttaneet erilaisia markkinointikampanjoita segregaation purkamiseksi, ja lisäksi he ovat tuottaneet materiaalia, joka jää pysyvästi heidän käyttöönsä. Markkinointikampanjoissa on hyödynnetty esimerkiksi sosiaalista mediaa ja mainostilaa Internetissä. Markkinointikampanjoiden yhteydessä on tuotettu esimerkiksi juliste-, esite- ja videomateriaaleja, jotka eivät vanhene varsinaisen kampanjan päätyttyä. Lisäksi on voitu kehittää tai uudistaa olemassa olevia markkinointituotteita kuten esitteitä paremmin sukupuolinäkökulman huomioiviksi. Oppilaitosten markkinoinnin kehittämisen mallissa on ollut oleellista segragaation purkamiseen tähtäävät ratkaisut, joita on suunniteltu yhdessä Lapin Letkan, oppilaitoksen opettajien ja markkinoinnista vastaavien toimijoiden sekä mainostoimiston kanssa. Markkinointitoimenpiteitä varten on myös haastateltu opiskelijoita ja työnantajien edustajia, jotta markkinointi vastaisi todellista arkea työelämässä, oppilaitoksessa ja opiskelijoiden elämässä. Tällä tavoin markkinoinnista on saatu mahdollisimman realistista, mutta myös alalla vähemmistönä olevan sukupuolen kiinnostuksen herättävää. Markkinoinnin ajatuksena onkin ollut lisätä oikeaa tietoa alasta ja avata samalla mahdollisuuksia kaikille alasta kiinnostuneille rohkaisemalla myös vähemmistösukupuolen edustajia. Toteutetut markkinointikampanjat eivät ole myöskään jääneet yksittäisiksi tapauksiksi, vaan niitä on kehitetty ja kokeiltu vuosittain. Tämä on mahdollistanut uusien toimintatapojen kehittämisen ja kokeilemisen sekä uudentyyppisten materiaalien tuottamisen. Hankkeen päätyttyä nämä toimintatavat ja materiaalit jäävät oppilaitosten käyttöön edelleen kehitettäviksi ja hyödynnettäviksi. Niiden mukana oppilaitoksen markkinointiin on tuotu sukupuolinäkökulma entistä vahvemmin, mikä jää elämään oppilaitoksen normaaleihin jokapäiväisiin markkinointikäytäntöihin. 9.1.2 Toimenpiteet eri oppilaitoksissa Yksi keskeinen tavoite HUMAK:in Tornion kampuksella on ollut miespuolisten opiskelijoiden lisääminen yhteisöpedagogi-koulutuksessa. Markkinointia tähän liittyen on lisätty ja sitä on tehty uudella tavalla. Miespuoliset opiskelijatutorit ovat käyneet markkinoimassa tutkintoa varuskunnissa ja ammatillisen toisen asteen oppilaitosten miesvaltaisilta aloilta valmistuville. Keväällä 2010 kaksi miesopiskelijaa teki projektin aiheeseen liittyen Kemi-Tornio alueella. Tätä pyrittiin edesauttamaan myös keväällä valmistuneella julisteella ja roll- upilla, joissa miespuolinen näkökulma tuotiin esille. Vaikutukset näkyivät kevään valintakokeissa alueelta tulevien miespuolisten hakijoiden lisääntymisenä. Myös koulutukseen valittiin miespuolisia aikaisempaa enemmän. Lapin Letka -hankkeen ja Lapin ammattiopiston metsäkoneopetuksen yhteistyön keskeisimpänä toimenpiteenä nähtiin ulkoisen ja sisäisen markkinoinnin kehittäminen ja sitä kautta alan vetovoimaisuuden EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/43

lisääminen. Tätä on toteutettu muun muassa osallistumalla useisiin eri tilaisuuksiin metsäkoneenkuljettajakoulutuksen ja metsäkonealan vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Pääpaino on ollu metsäkoneenkuljettajakoulutustarjonnan esittelemisessä sekä erilaisten koulutusvaihtoehtojen esilletuomisessa erityisesti naishakijoille. Lapin ammattiopiston metsäkoneopetuksessa keskeisenä kysymyksenä on ollut, miten alalle saataisiin lisää naisopiskelijoita. Miten naisia saataisiin enemmän hakeutumaan metsätalouden koulutusohjelman opintoihin? Markkinointityötä on tehty runsaasti eri tapahtumissa sekä suoraan oppilaitoksiin. Samalla yhteistyössä Lapin Letkan kanssa on mietitty, miten markkinointia voisi kohdistaa juuri naisille. Yhtenä konkreettisena yhteistyön tuloksena syntyi Kyllä metsäkonekuskin tunnistaa -markkinointijuliste. Juliste lähetettiin saatekirjeineen kaikille Lapin yläkouluille sekä lukioille. Aikuiskoulutuksen näkökulmasta julistetta toimitettiin liikkeisiin ja tiloihin, joissa metsäkonealasta kiinnostuneet henkilöt mahdollisesti asioivat. Tällaisia paikkoja ovat mm. autokoulut, erilaiset koneliikkeet sekä maataloustarvikeliikkeet. Juliste on ollut myös näkyvästi esillä eri markkinointitapahtumissa ja tilaisuuksissa. Julisteen kuvaa tullaan käyttämään hyödyksi myös kevään 2011 yhteishakuesitteessä. Syksyllä aloitettiin suunnittelu keväällä 2011 toteutettavan Kaikki päin honkia -kampanjasta, jonka kohderyhmänä ovat 14-16 -vuotiaat tytöt. Kampanjan tavoitteena on lisätä tyttöjen hakeutumista alalle kevään 2011 yhteishaussa. Metsäkonealan vetovoimaisuuden lisäämiseksi suoritettujen markkinointitoimenpiteiden tuomat tulokset eivät ole nähtävillä heti, sillä alan vetovoimaisuuden lisääminen sekä alan tunnettuuden lisääminen markkinoinnin, koulutustarjonnan ja eri kouluttautumisvaihtoehtojen esittelyn myötä on pitkäjänteistä työtä. Kesäkuussa 2010 Lappialle valmistui lyhytelokuva Mineraalipurkaus. Mineraalipurkaus on Lapin Letkahankkeen tilaama lyhytelokuva, joka esittelee kaivosalan koulutusta mahdollisuutena myös naisille. Elokuva kuvattiin Kemin Elijärven kromikaivoksella ja ammattiopisto Lappialla keväällä 2010. Elokuva on ao Lappian kaivosalan koulutuksen markkinointikäytössä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kevään 2011 yhteishakuun liittyvään markkinointikirjeeseen liitettiin Lapin Letka -siirtotatuointi. Siirtotatuoinnissa amk:n markkinointihahmo Toke M. Ketola tekee toisenlaisen koulutusvalinnan. Markkinointikirjeiden mukana ja markkinointitapahtumissa Letka-tatskoja on jaossa 12 000 kpl. RAMK on pitänyt vuosittain markkinointitapahtumia ammatillisissa oppilaitoksissa, lukioissa, puolustusvoimissa, työvoimatoimistoissa sekä erilaisissa tapahtumissa Rovaniemellä sekä Lapin alueella. Opiskelijoiden palautteiden perusteella voidaan todeta, että RAMK:n markkinointitilaisuudet ovat onnistuneet hyvin esim. hoitoalalle saatu poikaopiskelijoita. Lisäksi insinöörikoulutuksen markkinointimateriaaleja on uudistettu sekä sosiaali- ja terveysalan materiaalien kuvavalintoihin on kiinnitetty huomiota. On myös pyritty lisäämään vuoropuhelua markkinointitiimin kanssa siitä, miten EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/43

vähemmistösukupuoli huomioitaisiin paremmin opiskelijamarkkinoinnissa. Peräpohjolan Opistolla on kiinnitetty kokonaisvaltaisesti huomioita sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Ensisijaisesti asia on ollut esillä koulutusmarkkinoinnin yhteydessä, mutta myös muilla oppilaitoksen toiminta-alueilla. Markkinoinnin näkökulmasta koulutusmessuille ja oppilaitosvierailuihin on kiinnitetty huomiota, niin materiaalin laadinnassa kuin myös markkinointiin osallistuvien opiskelijoiden valinnassa. Erityisen tärkeää on ollut se, että nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutuksesta on ollut puhumassa molempien sukupuolten edustajia. Peräpohjolan Opistolla on seurattu opiskelijoiden hakeutumista nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen tutkintoon myös sukupuolijakautuman näkökulmasta. Lisäksi on seurattu hakijoiden hakupisteitä, valituksi tulleita ja opiskelupaikan vastaanottaneita sukupuolen näkökulmasta. Vuosien 2007-2010 vuosien aikana poikien hakeutuminen alalle on lisääntynyt. Vuoden 2010 aikana sukupuolijakautuma aloittaneiden opiskelijoiden keskuudessa on 40% poikia ja 60% tyttöjä. Tämä suhde olisi jo varsin hyvä, jos se sillä tasolla tulisi jatkossakin pysymään. Prosentuaalisesti keskeyttäneissä on neljän vuoden aikana ollut enemmän naisia, kuin miehiä. Lukuun ottamatta vuonna 2008 aloittaneessa ryhmässä, jolloin miesten keskeyttämisprosentti on 30%. Osin tähän vaikuttaa myös, että kyseinen ryhmä on ollut pisimpään koulutuksessa ja on keväällä 2011 valmistuva ryhmä. Tässä ryhmässä varasijalta tulleet opiskelijat ovat olleet miehiä. Peräpohjolan Opistolla pääsykokeiden järjestämisen yhteydessä koulutustiimi analysoi pääsykokeissa olevat tehtävät vuosittain, jotta ne huomioisivat tasavertaisesti kaikki hakijat sukupuoleen katsomatta. Kirjallisen osion arvioimisessa ei kiinnitetä huomiota yleiseen kirjoittamisen taitoon, vaan sisältöön. 9.1.3 Riko Rajat TET (työelämään tutustuminen) Rovaniemellä toimivan Rantavitikan koulun 8.-luokan ja joidenkin Rovaniemen alueen työnantajien kanssa pyrittiin toteutettamaan Riko rajat TET syksyllä 2009. Perusajatuksena oli rohkaista tyttöjä hakeutumaan työelämään tutustumisen jaksolle perinteisesti miesvaltaisille aloille ja poikia vastaavasti perinteisesti naisvaltaisille. Samalla nuoria kannustetaan tarkastelemaan omia kiinnostuksen kohteitaan ja vahvuuksiaan suhteessa ympäristön asettamiin odotuksiin. Näin pyritään tuomaan vaihtoehtoina esille myös omalle sukupuolelle epätyypillisemmät ammatinvalinnat. Hanke järjesti Rovaniemen alueelta noin 20 TET-paikkaa oppilaille. Pojille tarkoitetut paikat olivat sosiaalija terveysalalta, tytöille taas laajasti erilaisilta tekniikan aloilta. Useimmat TET-paikan tarjonneet työnantajat olivat valmiita ottamaan useampia oppilaita saman aikaisesti, minkä ajateltiin madaltavan kynnystä osallistua Riko rajat TETiin. Tiedotus ja oppilaiden motivointi jätettiin sovitusti pääasiassa Rantavitikan koulun opinto- ohjaalle. Odottamattoman poissaolon vuoksi tiedotus ja motivointi ei kuitenkaan toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Lopputuloksena oli, että yksikään oppilas ei osallistunut TET:tiin valmiiksi hankitussa omalle sukupuolelle epätyypillisessä TET-paikassa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/43

Odottamattomia yllätyksiä voi aina sattua. Jälkeenpäin analysoitaessa voidaan kuitenkin todeta, että tiedottaminen oli pitänyt aloittaa aikaisemmin. Lisäksi rohkeita uravalintoja olisi voinut tuoda elävien esimerkkien avulla. Hankkeella oli tavoitteena tehdä tämä TET uudestaan vuonna 2010, mutta Rantavitikan opinto-ohjaajan ja muiden opettajien kiireiden vuoksi tämä valmiiksi suunniteltu ja organisoitu toimintamalli jäi tekemättä. Asiaa pidetään hyvänä, joten tavoitteena on saada Riko Rajat TET käytäntöön seuraavien vuosien aikana. Mahdollisesti Riko rajat TET olisi tällöin pakollinen kaikille Rantavitikan 8.-luokkalaisille. Suunnitteluun on tarkoitus pyytää entistä tiiviimmin mukaan myös TAT (Taloudellinen Tiedotustoimisto) ja koulut, joissa vastaavia TET:tejä on aikaisemmin toteutettu. Ehkä on syytä harkita myös sitä onko Riko rajat TET oikea nimi kyseiselle kokeilulle. 9.1.4 Oma valinta-videot Lapin Letka on tehnyt yhdessä Uratakomo hankkeen kanssa pilottiversiot LAO:n opiskelijoiden videohaastatteluista. Parin minuutin videoissa opiskelijat kertovat omin samoin uravalinnastaan ja opiskelustaan. Videoilla omaa uravalintaansa esittelevät alalla vähemmistönä olevan sukupuolen edustajat tai esiintyjinä ovat sekä mies että nainen. Tavoitteena on välittää kuva, että on itsestään selvää, että ala sopii yhtä hyvin sekä miehille että naisille. Videoiden suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut suuri rooli opiskelijoilla itsellään. Videon suunnittelu ja toteutus ovat toimineet samalla päivän mittaisena tasa-arvokoulutuksena siihen osallistuneille ryhmille. 9.1.5 Työvoimapoliittiset toimenpiteet Lapin Letka toteuttaa yhdessä Lapin ELY-keskuksen Koordi-hankkeen kanssa työvoimapoliittisia koulutuksia, joilla pyritään purkamaan horisontaalista segregaatiota ja edistämään sukupuolinäkökulman huomioimista opetuksessa. Koulutusten suunnitteluun osallistuvat Lapin Letka ja Koordi-hankkeen lisäksi paikalliset TE-toimistot. Koulutusten hallinnoinnista vastaa Koordi-hanke. Koulutukset on suunnattu alalla vähemmistönä olevalle sukupuolelle.naisvaltaisilla aloilla, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, koulutukset on suunnattu miehille. Miesvaltaisten alojen kohdalla, kuten esimerkiksi rakennusalalla, koulutukset on suunnattu naisryhmille. Tällä tavoin on ainakin hakijamäärien valossa onnistuttu madaltamaan hakeutumiskynnystä perinteisesti vastakkaisen sukupuolen valloittamalle alalle. Tämä ilmenee vertailtaessa vähemmistösukupuolelle suunnattujen koulutusten hakijamääriä aikaisemmin toteutettuihin sekaryhmien hakijamääriin. Osaltaan vähemmistösukupuolen suuremmat hakijamäärät selittyvät varmasti tehostetulla markkinoinnilla, johon Lapin Letkalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa. Neljässä vuosina 2008-2010 välillä käynnistyneessä koulutuksessa keskeyttämisiä on tullut ainoastaan EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/43

Kemissä toteutetussa miehille suunnatussa sosiaali- ja terveysalan valmentavassa koulutuksessa. Tässäkin tapauksessa syy keskeyttämiseen kaikkien viiden opiskelijan kohdalla oli positiivinen. Opiskelijat tulivat valituksi sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutukseen, joka alkoi ennen kuin ko. valmentava koulutus ehti loppua. Varovaisena johtopäätöksenä voidaankin vetää, että jokin koulutusten sisällöissä tai ryhmäkoostumuksissa on ehkäissyt keskeyttämisiä. Sisällöltään koulutuksen eivät poikkea merkittävästi ns. tavanomaisista työvoimapoliittisista koulutuksista, vaan ero syntyy enemmänkin pienistä yksityiskohdista. Ennen jokaisen koulutuksen käynnistymistä Lapin Letka hanke järjestää koulutuksen sille osalle henkilöstöä, joka vastaa koulutuksen käytännön toteuttamisesta. Koulutus sisältää keskusteluja tasa-arvosta ja sukupuolisensitiivisestä opetuksesta sekä hyväksi havaituista käytännöistä. Merkittävin anti lienee ollut niillä ennakkoluulottomilla keskusteluilla siitä, mitä aloittavan mies- tai naisryhmän opetuksessa tulisi huomioida. Lapin Letka hanke tekee koulutuksesta riippuen yhden tai useamman vierailun kussakin typo-koulutuksessa. Vierailun yhteydessä opiskelijoille teetetään ns. aloituskysely sekä pyydetään suostumus myöhemmin toteuttavaan seurantatietojen keräämiseen. Opiskelijoilta kysytään puoli vuotta koulutuksen päättymisen jälkeen heidän työmarkkinastatustaan, jolla tiedolla voidaan arvioida koulutuksen pitkäaikaisia vaikutuksia horisontaalisen segregaation kannalta. Koulutukset ovat saaneet positiivista palautetta eri tahoilta. Hankkeen aikana toteutettuja malleja on suunniteltu toteutettavan myös kansallisella rahalla järjestettävissä työvoimakoulutuksissa. Itä-Lapin alueella käynnistyy 2011 ensisijaisesti miehille suunnattu sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, jossa on hyödynnetty Rovaniemellä käynnissä olevan, vastaavan koulutuksen mallia. Lapin Letka hankkeen työvoimapoliittisista koulutuksista laaditaan väliyhteenveto keväällä 2011. Vuosien 2008-2010 välillä toteutetut työvoimapoliittiset koulutukset: Rakennusalan perustutkinto naisille (Ylitornio 2009-2011) Miehiä hoiva-alalle (valmentava koulutus, Rovaniemi 2009) Lähihoitajakoulutus miehille (Rovaniemi 2010-2012) Sosiaali- ja terveysalalle ohjaava koulutus miehille (Kemi 2010-2011) Naisia talonrakennusalan tehtäviin (valmentava koulutus, Rovaniemi, käynnistyy 1/2011 Lisäksi vuoden 2010 aikana on käynnistetty suunnittelu Sodankylässä toteutettavasta, naisille suunnatusta valmentavasta kaivosalan koulutuksesta. 9.2 Tasa-arvosuunnittelun kehittyminen 9.2.1 Oppilaitosten toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat Tasa-arvolaki edellyttää oppilaitoksilta tasa-arvosuunnitelman laatimista. Tämä velvoite ei koske peruskouluja. Lain mukaan naisille ja miehille on järjestettävä samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen, tutkimuksen sekä oppiaineistojen on tuettava tasa-arvoa. Tämä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/43

merkitsee, että opetusta tai oppimateriaalia ei saa käyttää ennakkoluulojen tai kaavamaisten perhe- ja työelämää koskevien sukupuoliroolien ja jakojen luomiseen tai ylläpitämiseen. Lapin ammattiopistossa on laadittu oppilaitoksen ensimmäinen toiminnallinen eli opetusta ja opiskelua koskeva tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelmatyö aloitettiin syksyllä 2009, jolloin suunnitelman laatimisesta tehtiin päätös Laon johtoryhmässä ja perustettiin tasa-arvotyöryhmä. Työryhmän kokoonpano oli laaja (11 henkilöä), ja siihen kuului johtohenkilöstöä, opettajia, oppilaanohjaaja, henkilöstösuunnittelija ja opiskelijoita eri aloilta ja eri yksiköistä. Työryhmässä oli lisäksi mukana Lapin Letkan projektityöntekijöitä, jotka olivat apuna suunnitelman laatimisessa ja koko suunnitelmaprosessin kehittämisessä. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen käynnistyi opiskelijatilastojen tarkastelulla ja tasa-arvokyselyn toteuttamisella opiskelijoille ja henkilöstölle. Kysely toteutettiin sähköisesti ja siihen vastasivat arvotut perusopetuksen opiskelijaryhmät oppitunnilla, aikuisopiskelijat omalla ajallaan sekä henkilöstö työajallaan. Perusopiskelijaryhmät päädyttiin arpomaan, jotta kyselyyn vastaaminen voitiin suorittaa oppitunnilla ryhmänohjaajan ohjeistamana. Jatkossa tasa-arvoon liittyvät kysymykset liitetään kuitenkin jokavuotisiin säännöllisiin kyselyihin, jotta kaikilla on mahdollisuus vastata ja tasa-arvosta saadaan säännöllisesti tietoa. Tilastot ja kysely analysoitiin, minkä jälkeen tuloksista käytiin keskustelua tasa-arvotyöryhmässä. Tasaarvotyöryhmässä valittiin tulosten perusteella tärkeimmät kehittämiskohteet, joihin tasa-arvotyöryhmä laati tavoitteet ja toimenpiteet. Tässä vaiheessa tasa-arvosuunnitelmasta laadittiin alustava versio. Tasaarvoselvityksessä esiin nousseista kehittämistarpeista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä käytiin keskusteluja myös henkilöstön ja opiskelijaryhmien kanssa eri toimipisteissä ja eri aloilla. Tasa-arvosuunnitelmaprosessin aikana käyty kenttäkierros teki tasa-arvosuunnitelmaprosessin näkyväksi ja konkreettiseksi henkilöstölle ja opiskelijoille, ja he pääsivät kommentoimaan tasa-arvosuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä. Tasa-arvosuunnitelmassa määriteltiin suunnitelman toteuttamiseen ja päivittämiseen liittyvät käytännöt, vastuuhenkilöt ja aikataulut. Tasa-arvosuunnitelma viimeisteltiin ja hyväksyttiin käydyn kenttäkierroksen jälkeen loppuvuodesta 2010. Laon johtoryhmä vastaa suunnitelman toteuttamisesta jatkossa. Tasa-arvoon liittyvistä toimenpiteistä laadittiin hyväksytyn suunnitelman mukaisesti toimintaohjeet henkilöstön eri toimijoille, joiden työnkuvaan tehtävät kuuluivat. Alkuvuodesta 2011 toimintaohjeet käydään läpi kyseisten henkilöiden kanssa, ja Lapin Letka -hanke avustaa tarvittaessa toimenpiteiden toteuttamisessa konsultoimalla ja järjestämällä tasa-arvokoulutuksia ja tilaisuuksia. HUMAKilla on jo valmis tasa-arvosuunnitelma henkilöstön osalta. Opiskelijoiden osalta tehdään koko HUMAKia koskevat ratkaisut. Kampustasolla ei voida tehdä erillisiä ratkaisuja. Asiakirjassa esteettömyys HUMAKissa on myös keskeisiä opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun liittyviä määräyksiä. HUMAKissa on toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma opiskelijoille tekeillä ja sitä varten on toteutettu myös laaja tasaarvokysely opiskelijoille keväällä 2010. Peräpohjolan Opistolla johtoryhmä perusti keväällä 2010 tasa-arvotyöryhmän, jonka toiminta aloitettiin EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/43

lokakuussa 2010. Opiskelijat valitsivat siihen omat edustajansa ja työryhmä on ehtinyt kokoontua kolme kertaa. Tasa-arvotyöryhmän johdosta tasa-arvosuunnitelmien laadinta on vuoden 2010 aikana edennyt merkittävästi. Oppilaitoksessa on tehty tasa-arvokysely kesäkuussa 2010, johon valitettavasti vastasi vain 30 henkeä. Näistä 23 on opiskelijaa ja 7 muuta oppilaitoksen työntekijää. Koska vastausprosentti sekä opiskelijoiden että työntekijöiden oli vähäinen, tehdään Peräpohjolan Opistolla uusi tasa-arvokysely alkuvuodesta 2011. Rovaniemen ammattikorkeakoulu laatii kevään 2011 aikana oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman. Tasa-arvo suunnitelma pohjautuu RAMK:ssa keväällä 2010 toteutettuun tasa-arvokyselyyn. Kysely toteutettiin Webropol kyselynä. Kyselyyn osallistuivat opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta. Lisäksi tasaarvosuunnitelmaa laadittaessa hyödynnetään Ramk:n opiskelijatilastoja. Vuonna 2010 nuorten yhteishaussa hoitotyön koulutusohjelmaan ensisijaisia hakijoita oli seuraavasti; miehiä 30 ja naisia 174. Tuotantoaloille haki naisia 41 ja miehiä 230. Vuonna 2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulusta erosi miehiä 237 ja naisia 189. Rovaniemen ammattikorkeakoulusta valmistui miehiä 172 ja naisia 165 vuonna 2010. Tasaarvosuunnitelmaan laadittaessa ja toteutettaessa RAMK:ssa on perusteltua huomioida ko. tilastot ja niiden tulokset. Erityisesti on jatkossa kehitettävä vielä mm. markkinointia. Lisäksi on perusteltua selvittää tarkemmin syyt esim. opiskelijoiden eroamiseen RAMK:sta liittyen sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sallan kunnassa on esitelty oppilaitoksen toiminnallista tasa-arvosuunnittelua sivistyslautakunnalle ja koulun johtoryhmälle. Tämän jälkeen pidettiin johtajaopettajien kanssa tilaisuus, jossa nimettiin tasa-arvotyöryhmä ja sovittiin alustavasta aikataulusta. Alkuvuodesta 2010 toteutettiin tasa-arvokoulutus kaikille kunnan opettajille. Koulutuksessa keskityttiin tasa-arvosuunnitelmaan ja tasa-arvoasioiden esille tuomiseen opetuksessa. Tasa-arvokysely toteutettiin yläkoululla ja lukiolla keväällä 2010. Tasa-arvosuunnitelma on luonnosvaiheessa ja työ jatkuu vuoden 2011 aikana. 9.2.2 Henkilöstöpoliittiset tasa-arvosuunnitelmat Tasa-arvolaki edellyttää jokaiselta yli 30 henkilöä työllistävältä työnantajilta tasa-arvosuunnitelmaa. Jokaisella työnantajalla on lain mukaan yleinen velvollisuus edistää tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan on toimittava siten, että avoimiin työpaikkoihin ja tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä. Työnantajan on edistettävä naisten ja miesten sijoittumista tasapuolisesti erilaisiin tehtäviin ja luotava heille yhtäläiset mahdollisuudet edetä urallaan, esimerkiksi koulutuksen ja urasuunnittelun avulla. Hanke on haastatellut Oulun Valion yksikön tasa-arvotyöstä vastaavia ja tehnyt videotallenteen asiasta, joka on käytettävissä mm. erilaisissa koulutuksissa. Tämän videon avulla saadaan tietoa siitä miten tasaarvosuunnitelmaa on hyvä tehdä ja mikä sen todellinen hyöty on organisaatiolle. Lapin Liitossa tasa-arvokyselyn tekeminen ja koko selvityksen tekeminen lykkääntyi huomattavasti ao. henkilön omien varsinaisten töiden takia, minkä vuoksi vuosi oli huomattavan kiireinen. Tasaarvokyselylomake valmistui ja Lapin liiton tasa-arvotyöryhmä sekä Lapin Letkan edustaja totesivat EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/43

lomakkeen käyttökelpoiseksi. Kysely toteutetaan Webropolilla, mutta sitä ei vielä toimintavuoden aikana toteutettu Kesäyliopiston tavoitteena on Lapin kuntien tasa-arvosuunnittelun kehittyminen. Lapin kesäyliopiston toiminta hankkeessa käynnistyi helmikuussa 2010. Tärkeimpänä tavoitteena on lakisääteisten henkilöstöpoliittisten tasa-arvosuunnitelmien valmistuminen niihin kuntiin, joista ne kokonaan puuttuvat. Toisena tavoitteena on olemassa olevien suunnitelmien laadun paraneminen niin, että ne täyttäisivät paremmin lain velvoitteet. Kaiken kaikkiaan toiminta on ollut onnistunutta, sillä Lapin kesäyliopisto on käynnistänyt vajaan vuoden aikana yhteistyön kuuden kunnan kanssa. Kuntien tasa-arvosuunnittelu on kehittynyt, sillä useissa kunnissa ei ole aikaisemmin ollut riittävää osaamista tasa-arvosuunnitelman laatimiseen. Kuntia pyrittiin saamaan mukaan hankkeeseen jo esiselvitysvaiheessa vuonna 2007-2008, mutta tällöin viralliseksi yhteistyökumppaniksi lähti hankkeeseen vain Salla. Tässäkin valossa tasa-arvosuunnittelun käynnistymistä kuudessa lappilaisessa kunnassa voidaan pitää merkittävänä. Toki kunnat ovat varmasti kokeneet helpommaksi tulla hankkeeseen mukaan jälkeenpäin ilman, että heidän on täytynyt siihen virallisesti sitoutua. 9.2.3 Tasa-arvosuunnitelman laatiminen kunnissa, joista ne puuttuvat Lapin kesäyliopiston toiminta on tavoitteiden mukaisesti keskittynyt kuntiin, joilta ennestään puuttuu tasaarvosuunnitelma. Kesäyliopisto on saanut innostettua vajaan vuoden toiminnan aikana neljä kuntaa, joilla ei ole aikaisemmin ollut tasa-arvosuunnitelmaa, käynnistämään suunnitelman laatimisen. Nämä kunnat ovat Posio, Ylitornio, Savukoski ja Sodankylä. Lapissa on vielä kolme kuntaa (Muonio, Pelkosenniemi ja Utsjoki), jotka eivät ole käynnistäneet tasa-arvosuunnittelua. Kesäyliopisto on ollut yhteyksissä kuntiin ja pyrkii saamaan ne mukaan hankkeeseen vuoden 2011 aikana. Muoniossa ja Utsjoella tasa-arvosuunnittelun käynnistämistä ovat vaikeuttaneet kuntien johtohenkilöiden sairauslomat ja uusien johtohenkilöiden rekrytoinnit. Ennen hanketta Lapissa oli 9 kuntaa, jotka eivät olleet käynnistäneet tasa-arvosuunnittelua - nyt enää 3. Muutama kunta on saanut itsenäisesti tehtyä suunnitelman valmiiksi ilman, että hankkeen kanssa olisi tehty yhteistyötä. 9.2.4 Tasa-arvosuunnitelman päivittäminen Kahdessa kunnassa, Rovaniemellä ja Kemissä on pidetty tilaisuuksia tasaarvosuunnitelmien päivittämiseen liittyen. Rovaniemellä käynnistettiin suunnitelman päivittäminen syksyllä 2010 ja Kemissä se on tarkoitus käynnistää keväällä 2011. Vuonna 2011 on tarkoituksena panostaa enemmän näihin kuntiin, joilla jo on tasa-arvosuunnitelma, mutta joka ei täytä sisällöllisesti lain velvoitteita tai sitä ei ole päivitetty lain edellyttämällä tavalla. Horisontaalista ja vertikaalista segregaatiota on pyritty purkamaan lisäämällä erityisesti kuntien tasaarvotyöryhmien ja esimiesten tietoisuutta segregaatiosta ja yleisemminkin tasa-arvosta. Tilaisuuksissa on EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/43

tuotu esille myös hankkeessa tuotettua tutkimustietoa kuntien luottamuselinten puheenjohtajuuksien ja kuntien johtotehtävien jakaantumisesta sukupuolittain. Tasa-arvosuunnitelmissa asetetaan tavoitteita segregaation purkamiseen. Ensimmäiset suunnitelmat valmistuvat alkuvuodesta 2011. 9.2.5 Tasa-arvosuunnitelmien konsultointi Lapin Kesäyliopiston toiminta on keskittynyt tähän asti kuntien tasa-arvotyöryhmien työn tukemiseen. Lapin Letkan vaikutuksesta neljään kuntaan, Posiolle, Ylitorniolle, Savukoskelle ja Sodankylään on perustettu tasaarvotyöryhmät. Käytännössä yhteistyö kuntien kanssa on edennyt siten, että Lapin kesäyliopiston hanketyöntekijä kävi ensiksi kunnissa kertomassa joko yhdelle tai muutamalle kunnan johtoryhmän jäsenelle hankkeesta ja mahdollisuudesta saada apua tasa-arvosuunnitelman laatimiseen. Tämän jälkeen ko. henkilöt nimesivät kunnassaan tasa-arvotyöryhmän. Osassa kuntia tasa-arvosuunnittelun aloittamisesta päätettiin erikseen vielä kunnanhallituksessa. Posiolla päätettiin, että tasa-arvotyöryhmänä toimii yt-ryhmä, mutta muissa kunnissa perustettiin erilliset työryhmät. Tasa-arvotyöryhmien koko vaihtelee neljästä 13 henkeen. Kun työryhmät oli perustettu, hanke järjesti niille aloituskoulutus tasa-arvosuunnitelmasta. Posiolla, Ylitorniolla ja Savukoskella aloituskoulutukset järjestettiin keväällä/kesällä 2010 ja Sodankylässä syksyllä 2010. Aloituskoulutuksen jälkeen kunnat käynnistivät itsenäisesti lakisääteisen tasa-arvoselvityksen teon ja suunnitelman kirjoittamisen. Kuntien tasa-arvotyöryhmät ovat tehneet palkkakartoituksia ja erittelyjä naisten ja miesten tehtäviin sijoittumisesta. Posiolla, Ylitorniossa ja Sodankylässä on toteutettu myös koko henkilöstöä koskeva verkkopohjainen tasa-arvokysely. Aloituskoulutuksen jälkeen kunnissa on tavattu tasa-arvotyöryhmien palavereissa. Lapin Kesäyliopiston työntekijä on ollut lähes aina niissä mukana - muutaman kerran ne ovat kokoontuneet itsenäisestikin. Tasaarvotyöryhmien palavereissa on edetty vaihe vaiheelta siten, että ensimmäisissä tapaamisissa on käsitelty suunnitelmaan sisältyvää tasa-arvoselvitystä ja sen tuloksia ja sitä seuraavissa palavereissa on alettu yhdessä pohtimaan selvityksen pohjalta tavoitteita ja toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi. Lisäksi työryhmien kokoontumisissa on yleisemmin keskusteltu ajankohtaisista tasa-arvokysymyksistä. Lapin Letka -hanke on osallistunut Lapin ammattiopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Peräpohjolan Opiston tasa-arvotyöryhmän kokouksiin konsultoivassa roolissa. Lisäksi hanke on kommentoinut Saamelaisalueen Koulutuskeskuksen tasa-arvosuunnitelmaa. Hanke on tukenut oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmatyötä osallistumalla työryhmien kokouksiin ja välittämällä tietoa ja kirjallisuutta liittyen oppilaitoksen tasa-arvosuunnitteluun sekä jakamalla kyseisten oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmatyössä havaittuja hyviä käytäntöjä ja kokemuksia suunnitelmatyön etenemisestä ja haasteista. Toimintamalli on lisännyt alueen oppilaitosten tasa-arvo-osaamista, auttanut luomaan omaan oppilaitokseen sopivat tasa-arvotyön käytännöt sekä mahdollistanut erilaisten toimintatapojen kokeilun tasa-arvon edistämisessä. 9.2.6 Tasa-arvosuunnitelmien jalkauttaminen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 17/43

Ammattiopisto Lappian ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma täytti tammikuussa 2010 vuoden. Tasa-arvosuunnitelmassa on yhdistetty oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma sekä henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Vuosipäivän huomioimiseksi Lapin Letka-hanke järjesti tasa-arvokassien painotalkoot, joissa opiskelijat ja henkilökunta voivat tutustua oppilaitoksen tasaarvosuunnitelman sisältöön ja miettiä, mitä yhdenvertainen kohtelu itse kullekin merkitsee. Ajatuksensa sai painaa kassiin, jonka sai työpajasta mukaansa. Painopiste yhdenvertaisuuteen työpajat opiskelijoille ja henkilökunnalle toteutettiin Kemissä ja Torniossa tammikuussa 2010. Tapahtuman tarkoituksena oli nostaa koulutuskuntayhtymässä opiskelevien ja työskentelevien tietoisuuteen Lappian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Taustalla oli huoli siitä, että sinänsä hyvä ja monia yhdenvertaisuuden ulottuvuuksia huomioonottava tasa-arvosuunnitelma ei jäisi vain yhdeksi asiakirjaksi sähköisiin työtiloihin, vaan toteutuisi myös ihmisten arkisessa työympäristössä. Tällä tavalla haluttiin saada ihmiset tiedostamaan paremmin omia oikeuksiaan kuntayhtymän toimintaympäristössä työskentelevinä yksilöinä. Painopisteitä varten painettiin 26 Aivan sama mulle kassia, joissa oli ote tasa-arvosuunnitelmasta. Näistä luovutettiin omat kappaleet ammattikorkeakoulun johtoryhmän jäsenille ja loput kassit ripustettiin tasaarvosuunnitelmanäyttelyyn. Tasa-arvosuunnitelma oli lisäksi Painopisteissä neljänä selailukappaleena osallistujien saatavilla. Painopisteiden osallistujille painettiin 150 Aivan sama mulle kassia, joihin painettiin kangasvärien ja kirjasinten avulla oma ajatus tasa-arvosta tai yhdenvertaisesta kohtelusta. Kassit loppuivat kesken, joten osallistujien käyttöön jaettiin myös muutamia näyttelyyn varattuja kasseja. Painopisteissä tasaarvoajatuksensa kassiin painoi noin 160 henkilöä. Lisäksi tapahtumiin osallistui arviolta parikymmentä henkilöä, jotka eivät halunneet painaa itselleen kassia. Näyttelykassien tekstit herättivät vilkasta keskustelua pajoihin osallistuvien keskuudessa. Vaikutti siltä, että harva oli tietoinen itseään koskevat tasa-arvosuunnitelman olemassaolosta. Oman ajatuksen painaminen kassiin saavutti yllättävän myönteisen vastaanoton. Yhteisöllinen tekemisen meininki luonnehtii pajojen ilmapiiriä kaikissa toimipisteissä. Kaikki ne painetut kassit, joiden tekijältä saatiin lupa, kuvattiin. Painopisteet onnistuivat nostamaan tietoisuutta tasa-arvosuunnitelman olemassaolosta ja herättämään keskustelua sen todellisesta merkityksestä. Painopisteillä tavoitettiin noin 160 lähinnä ammattikorkeakoulussa opiskelevaa tai työtätekevää henkilöä. Osallistujien sukupuolijakauma oli tasainen, mikä käy ilmi kuvamateriaalista. Syyskuussa 2010 järjestettiin Lappian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa mainituille häirintäyhdyshenkilöille koulutus seksuaaliseen häirintään puuttumisesta. Koulutuksen sisältönä oli seksuaalisen häirinnän määrittely ja sisällöllinen jäsentely; seksuaalisen häirinnän havaitsemisen, käsittelyn ja ehkäisyn organisaatiososiaalinen ja psykologinen problematiikka; epäasiallisen kohtelun /seksuaalisen häirinnän ehkäisyn ja käsittelyn menettelytapaohjeiden sisältö. Kouluttajana toimi Juhani Tarkkonen. 9.3 Tutkimustiedon avulla käytännön menetelmiä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 18/43

9.3.1 Lapin yliopiston tutkimus Lapin yliopiston työn tavoitteena on tunnistaa sellaisia rakenteellisia tekijöitä, jotka ylläpitävät segregaatiota. Keväällä 2010 saatujen välitulosten perusteella on havaittu seuraavaa: Pohjoisen aluetta määritellään ensisijaisesti vanhan teollisuusyhteiskunnan perinteisten miesvaltaisten elinkeinojen ja ammattien kautta, vaikka jälkiteollisessa yhteiskunnassa nämä elinkeinot ja ammatit vähenevät. Vuonna 2008 Itä-Lapin seutukunnassa asui kaikkiaan 1880 nuorta. Heistä 807 (42.9 %) oli naisia ja 1073 (57.1 %) miehiä. Nuorisotyöttömyysaste oli 17.3 %, miesten työttömyysaste 18 % ja naisten 13,5 %. (SotkaNet 2009.) Nuorten työttömyys kasvoi vuoden 2009 aikana Lapissa 41 % ja koko maassa 65 % (Lapin työllisyyskatsaus, elokuu 2009). Nuorten naisten ja nuorten miesten rakenteellinen työttömyys on osa sitä segregoivaa kehää, jossa pohjoisen aluetta virallisesti määritellään ensisijaisesti vanhan teollisuusyhteiskunnan perinteisten miesvaltaisten elinkeinojen ja toimialojen kautta (teollisuus ja rakentaminen), vaikka esimerkiksi samaan aikaan naisvaltainen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut on pohjoisen alueen työllistävin toimiala. Miesvaltaisiin suhdanneherkkiin aloihin kohdennetaan julkista tukea niin yksilöllisin työvoimapoliittisin toimenpitein kuin rakenteellisiinkin, toimialakohtaisiin seikkoihin vedoten. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa joka neljäs työtön Lapissa on rakennusalan ammattilainen. Lakeihin perustuva julkinen tuki pitää miesvaltaisten alojen tuen ja palkat korkeana, mikä kannustaa miehiä edelleen hakeutumaan ja pysymään miesvaltaisilla suhdanneherkillä aloilla myös työttömänä. Vanhan teollisuusyhteiskunnan elinkeinorakenteelle nojaava alue- ja investointitukien kohdentaminen sekä vanhan teollisuusyhteiskunnan ammattirakenteelle nojaava työvoimakoulutus ylläpitävät tilannetta, jossa eniten investoidaan ja koulutetaan aloille, joissa on eniten työttömyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa miesvaltaista rakennus- ja teollisuustyötä. Samaan aikaan alueen suurin työllistäjä on naisvaltainen sosiaalija terveysala. Elokuun 2008 ja elokuun 2009 välillä työttömyys on noussut Lapissa kaikissa pääammattiryhmissä, eniten kuitenkin rakennusalalla (47%) sekä teollisessa työssä (24 %). (Lapin työllisyyskatsaus, elokuu 2009.). Segregaation purkaminen vaatii toimenpiteinä tilastojen keräämistä, seurantaa ja tulkintaa alojen nais- ja miesvaltaisuuden mukaan sekä tukitoimenpiteiden sukupuolivaikutusten arviointia. Yksittäiset työllistämistoimenpiteet eivät riitä. Yhtäällä kysymys liittyy rakenteellisesti siihen, kuinka erilaisissa aluestrategia-, innovaatio-, teknologia- ja investointiohjelmissa määritellään alueen toivottavaa tulevaisuutta ja samalla ohjataan tukimuotoja. Segregaation purkamisen näkökulmasta kysymys on siitä, kuinka työvoimapolitiikassa ja tulevaisuuden visioissa tunnistetaan olemassa olevien toimialojen nais- ja miesvaltaisuus ja kuinka etsitään vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ja uudentyyppisiä tapoja ajatella pohjoisen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 19/43

sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta. Segregaation purkaminen vaatii toimenpiteinä tilastojen keräämistä, seurantaa ja tulkintaa alojen nais- ja miesvaltaisuuden mukaan sekä tukitoimenpiteiden sukupuolivaikutusten arviointia. Yksittäiset työllistämistoimenpiteet eivät riitä. Näistä käytännön menetelmistä on tarkoitus keskustella Lapin ELYkeskuksen kanssa. Tapaaminen Lapin ELY-keskuksen johtoryhmän kanssa on suunnitteilla. 9.3.2 Opetuksen ja tutkimuksen yhdistäminen Hankkeiden sisällöllisiä osia pyritään mahdollisimman paljon integroimaan opetukseen, jotta opiskelijoiden tieto taito tasa-arvoasioissa kasvaisi hankkeen aikana. Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulussa on aloitettu marraskuussa 2010 kaksi sosiaalialan opinnäytetyötä, jossa pureudutaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Opinnäytetyöt valmistuvat marraskuussa 2011 ja molemmissa tarkastellaan sukupuolen merkitystä sosiaalialan työkentällä eri näkökulmista. 9.3.3 Selvitykset 9.3.3.1 Mies lähihoitajana-selvitys Lapin Letka on tehnyt Mies lähihoitajana selvitystä. Tämä kartuttaa tietoa aiemmin niukasti tutkitusta aiheesta, miehestä lähihoitajana - ja yleisemminkin miehestä hoiva-alalla. Aihetta tarkastellaan sukupuolinäkökulmasta kahdentoista miesopiskelijan, työssäoppimisen paikkojen työntekijöiden sekä asiakkaiden näkemysten kautta. Selvitys toteutetaan meneillään olevan lähihoitajakoulutuksen neljän työssäoppimisen jakson yhteydessä. Aineistona toimivat kaikille kohderyhmille tehtävät kyselyt sekä opiskelijoiden kohdalla toteutettavat ryhmäkeskustelut. Selvityksen tavoitteena on löytää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: o Kaivataanko hoiva-alalle miehiä? o Jos kaivataan, niin mihin tehtäviin erityisesti? o Mitä lisäarvoa miehet mahdollisesti tuovat hoivapalveluiden tuottamiseen? o Mikä merkitys miehillä on naisvaltaisessa työyhteisössä? o Ja miten miesopiskelijat itse kokevat asemansa hoiva-alan tulevana ammattilaisena? Vuoden 2010 loppuun mennessä selvityksestä on julkaistu ensimmäinen väliraportti sekä kerätty suurin osa toisen työssäoppimisen jakson aikana kerättävästä aineistosta. Jokaisen selvityksen kohteena olevan työssäoppimisen jakson jälkeen julkaistaan väliraportti. Koulutuksen päättymisen jälkeen koostetaan loppuraportti, joka sisältää vertailua ja yhteenvedon työssäoppisen jaksoista. Selvityksen yhteydessä kerätty aineisto on käytettävissä Lapin yliopiston tutkimukseen ja opinnäytetöihin. 9.3.3.2 Selvitys pintakäsittelyalan segregaatiosta EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 20/43