Tikkurilan urheilupuisto

1/24 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaupunginosa 63 Viertola Tikkurilan urheilupuisto Asemakaavan muutoksen selostus, sekä tonttijaon muutos, joka koskee 30.9.2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002179 / II

2/24 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Kaupunginosa 63 Viertola Osa korttelia 63191 Tonttijaon muutos Osa korttelia 63191 Vireille tulo 2.7.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2013, 30.9.2013 Kaupunginhallitus 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Viertolan kaupungin-osassa Osmankäämintien itäpuolella Läntisen Valkoisenlähteentien ja Lummetien välissä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Tikkurilan urheilupuiston kaavamuutos nro 002179, jota on hakenut Vantaan kaupungin yrityspalvelut 21.6. 2012. Aloitteen kaavamuutoksesta on tehnyt Kiinteistö Oy Tikkurilan Urheilutalo, joka on osittain vuokrannut tontin 63191/17 ja ylläpitää aluetta Vantaan kaupungin kanssa yhdessä keskinäisin sopimuksin. Kaavamuutos mahdollistaa kahden uuden harjoitusjäähallin rakentamisen kahden rakennetun hallin lisäksi.

3/24 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 2 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 3 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 ASEMAKAAVA... 4 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella... 5 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 10 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireille tulo ja osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 11 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 11 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 KAAVAN RAKENNE... 13 5.1.1 Mitoitus... 14 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 14 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 15 5.7 NIMISTÖ... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 16 7 KAAVAMUUTOSTYÖHÖN OSALLISTUNEET... 16 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomakkeet 2. Asemakaavanmuutos 1:2000 / Asemakaavamerkinnät ja määräykset 3. Mielipiteiden luettelo

4/24 4. Tikkurilan urheilupuiston sadevesiviemärin siirto/ Yleissuunnitelmaluonnos/Vantaan kaupunki 29.5.2012 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Vantaa alueittain 2010 2. Asemakaavan muutoksen 001788 selostus. 3. Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979, Amanda Eskola, Inventointi-raportti, Vantaan kaupunki 2002, C15:2002, VMK 12, KSY 9/2002. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutosta on hakenut Vantaan kaupungin yrityspalvelut Kiinteistö oy Tikkurilan urheilutalon aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 2.7.2012 ja kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa elokuussa 2012. Mielipiteet tuli jättää viimeistään 22.8.2012. Kaupunkisuunnittelulautakunta tekee 22.4.2012 päätöksen MRA 27 :n mukaisesta nähtäville panosta, lausuntojen pyytämisestä sekä maksuluokasta. Kaavamuutoksen nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavamuutos oli nähtävillä 5.6. - 14.8.2013. Muistutuksia ei tullut. Lausuntoja saatiin kaksi kappaletta. Kaupunkisuunnittelulautakunta tekee päätöksen edelleen kaupunginhallitukselle kaavamuutoksen hyväksymistä varten. Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavamuutosta voi seurata myös kaupunkisuunnittelun kotisivuilta osoitteesta http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus ja maankaytto 2.2 Asemakaava Tikkurilan urheilupuistoon rakennetaan harjoitusjäähalli ja varataan tila myös toiselle harjoitusjäähallille. Jäähallit sijoittuvat osittain Peltolan koulun tontille, jonka vuoksi kaavamuutoksessa muutetaan myös tonttijakoa siten, että urheilupuiston tontti merkitään numerolla 21 ja Peltolan koulun ja päiväkodintontti numerolla 22. Rakennusoikeus merkitään tehokkuuslukuna tontilla 21 e=0.30 ja tontilla 22 e= 0.60, rakennusoikeus tonteilla kasvaa yhteensä 8457 k-m2. Alueelle saa rakentaa III kerroksisia rakennuksia. Trafix Oy on laatinut paikoitussuunnitelman Urheilupuiston alueelle, jonka mukaan kaavaan on merkitty pysäköintialueen rajat. Jalankulku- ja polkupyöräreitit on merkitty kaavaan ohjeellisena. Tikkurilan uimahalli on merkitty sr-merkinnällä suojeltavaksi rakennukseksi.

5/24 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Jäähallit on tarkoitus rakentaa vaiheittain. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueella sijaitsee mm. Peltolan koulu, uimahalli, päiväkoti, urheilutalo, ensimmäinen harjoitusjäähalli, retkeilymaja, Valtti Areena, kuplahalli, kioski, omakotitalo, saunarakennus sekä palloilukenttiä. 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on pinnanmuodoltaan tasaista pääasiassa savimaata. Peltolan koulun tontin lounaiskulmauksessa on puustoa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Viertolan kaupunginosassa Väestön rakenne ja kehitys Viertolan kaupunginosan väkiluku on ollut kasvussa aina 2000 luvun

6/24 alkupuolelle saakka, joskin huippuvuodet sijoittuvat 1980-luvulle. Sen jälkeen väkiluku on pysytellyt samalla tasolla, ollen vuoden 2011 alussa 5798. Viertolassa asuu suhteellisesti enemmän vanhuksia ja vähemmän alle 16-vuotiaita. Monet asukkaista ovat lapsettomia pariskuntia. Kaupunki-/taajamakuva Muutosalue rajautuu etelässä Viertolan ja pohjoisessa Hiekkaharjun pientaloalueisiin. Elinkeinoelämä Kaupunginosan työpaikkakehitys on ollut aaltoilevaa. Esimerkiksi vuosina 1990 ja 2000 alueella oli runsaat 2 000 työpaikkaa, kun useina muina vuosina työpaikkojen määrä on ollut 1 500 tuntumassa. Vuonna 2008 Viertolassa oli hieman yli 1 600 työpaikkaa. Palvelut Kaavamuutosalue on samaa toiminnallista kokonaisuutta Tikkurilan kaupunginosan kanssa. Tikkurilan puolella on joukko kaupungin virastoja sekä kauppojen ja ravintoloiden keskittymä. Alueelta on siis helppo saavuttaa kaupalliset palvelut, mutta myös julkiset palvelut ovat kunnossa. Kaupunginosassa on Viertolan alakoulu, Peltolan yläkoulu ja Jokirannan erityisopetusta antava yhtenäiskoulu. Tikkurilan urheilupuiston viereen rakennettiin vuonna 1997 sipulikattoinen ortodoksinen kirkko. Musiikin ja tanssin harrastajat suuntaavat tanssiteatteri Raatikkoon, joka tuottaa tanssiteoksia kaikenikäisille. Virkistys Tikkurilan urheilupuisto on Itä-Vantaan suurin liikuntakeskittymä, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia liikunnan harrastukseen. Muut lähiviheralueet sijoittuvat Viertolan kaupunginosan pohjoisosaan, Tikkurilan urheilupuiston ja Kylmäojan tuntumaan. Kehityskuvassa 2006 on esitetty Tikkurilan keskusta maiseman ja viheralueiden kehityskuva. Tikkurilan urheilupuisto on yhteys Tikkurilan keskustasta Kylmäojaan tukeutuvaan Tikkurilan keskuspuistoon. Tikkurilan urheilupuistoa pitkin pitäisi saada toteutumaan vehreä ja viihtyisä kevyen liikenteen yhteys keskustasta Keskuspuistoon. Tikkurilan urheilupuisto on myös tärkeä sisääntulonäkymä Tikkurilan keskustaan saavuttaessa. Liikenne Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Läntiseen Valkoisenlähteentiehen, idässä LPA-alueeseen ja etelässä Lummetiehen. Kaavamuutosalueen länsipuolella oleva Osmankäämintie on rakennettu katu. Urheilupuistoon liitytään Läntiseltä Valkoisenlähteentieltä ja koulun ja päiväkodin tontille Lummetieltä. Alueelle on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Bussilinjoilla 50, 55, 63, 68 ja 72 pääsee Läntisen Valkoisenlähteen tien pysäkeille mm. Tikkurilasta, Myyrmäestä, Ilolasta ja Korsosta.

7/24 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Vantaan Tikkurilan uimahalli, valmistuessaan pohjoismaiden suurin uimahalli, valmistui 1968 ja siellä oli maan ensimmäinen 50 metrin uima-allas. Halli on muodoltaan osa pallon segmenttiä, se on teräsbetonirakenteinen neljän hallin pituussuuntaan olevan kaaren varaan. Lasiseinä avautuu lounaaseen. Allas on 13,5 m x 50 m, kuusi rataa ja uimahyppyjen suorituspaikat. Hyppytornin korkein taso 10 m. Leikki- ja opetusallas ja katsomo. Tikkurilan uimahallin suunnittelivat Vantaan kunnanarkkitehdit Karl Haglund ja Pauli Sulonen. Pauli Sulosesta tuli Vantaan ensimmäinen kaupunginarkkitehti 1970-luvun alussa. Tikkurilan uimahalli on arvotettu vantaan rakennusperinnön kannalta merkittäväksi kohteeksi A2 (Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979, Amanda Eskola, Inventointi-raportti, Vantaan kaupunki 2002). Tikkurilan uimahalli 1968 (kuva Helsingin pitäjä 1970)

8/24 Tikkurilan uimahalli nykyisin, Google Tekninen huolto Aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu. Nykyinen hulevesiviemäri kulkee rakennettavien hallirakennusten kohdalla ja sitä joudutaan siirtämään 140 150 metriä. Muilta osin hallit voidaan liittää nykyiseen vesi- ja viemäriverkkoon. 3.1.4 Maanomistus Alueen omistaa Vantaan kaupunki. Vuokralaisena toimii Kiinteistö Oy Tikkurilan urheilupuisto. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvoston 30.10.2000 päättämien (tarkistettu 1.3.2009) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelu-toimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta. Tavoitteiden mukaisuus on selvitetty tarkemmin kohdassa 5.2. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen.

9/24 Maakuntakaavassa (YM 8.11.2006) alue on taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaavassa (Kv 17.12.2007) alue on julkisten palvelun ja hallinnon aluetta (PY) ja palvelujen aluetta (P1).

10/24 Asemakaavassa 000694 (YM 20.3.1992) alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU). Päätökset Työ on kaupunkisuunnittelun kevään ja syksyn 2013 työohjelmassa. Esisuunnitelmat P&R Arkkitehdit Oy on laatinut alustavia suunnitelmia hankkeesta. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.1.2002 lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Kiinteistö on Vantaan kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vantaan kaupungin yrityspalvelut haki kaavamuutosta kesäkuussa 2012 Kiinteistö oy Tikkurilan urheilutalon aloitteesta. Kaavamuutos oli kaupunkisuunnittelun syksyn 2012 ja on edelleen kevään ja syksyn 2013 työohjelmassa.

11/24 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kunnan jäsenet Alueen maanomistajat ja maanvuokraajat Viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset (naapurit) Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset Ne, jotka katsovat olevansa osallisia 4.3.2 Vireille tulo ja osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 7.6.2012. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa elokuussa 2012 sekä vuoden 2012 syksyn ja 2013 kevään työohjelmissa. Mielipiteet tuli jättää 24.8.2012 mennessä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteena on toisen ja myöhemmin kolmannen harjoitusjäähallin rakentaminen. Vantaan kaupungin tavoitteena on edesauttaa rakennushankkeen toteutumista. Mielipiteissä käy ilmi osallisten tavoitteita. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Mielipiteet Mielipiteitä saatiin 12 kpl. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota kevyenliikenteen yhteyksien toimivuuteen, skeittialueen sijaintiin, Tikkurilan urheilupuiston nimen kirjoitusasuun ja sijaintiin kaavakartalla, lastentoimintapuiston sijaintiin ja käyttöön, jäähallien määrään, tarpeeseen ja hallien erilaisiin käyttömahdollisuuksiin, muiden urheilu- ja harrastustoimintojen kehittämiseen ja lisäämiseen alueella sekä autojen pysäköinnin sijoittumiseen. Mielipiteissä tuli esille myös Vantaan muiden urheilupuistojen ja kenttien määrä ja tarve sekä uimahallirakennuksen suojelu. Mielipiteiden tarkemmat sisällöt löytyvät selostuksen liiteasiakirjoista. Mielipiteiden huomioon ottaminen kaavassa. Kaavaan on piirretty ohjeelliset pyöräily- ja jalankulkureitit siten, että alueella pääsee sekä länsi itäsuunnassa että pohjois eteläsuuntaisesti kulkemaan. Läntiseltä Valkoisenlähteentieltä Lummetielle ajamista autolla alueen läpi ei ole määritelty kaavassa. Tikkurilan urheilupuiston nimi on lisätty kaavan YU alueelle. U-alueen nimi tulee tarkistaa erillisellä päätöksellä MRL 55 mukaisesti.

12/24 Lasten toimintapuisto hankkeelle ei ole varattu aluetta tässä kaavamuutoksessa. Toimintapuisto toteutuu myöhemmin johonkin muuhun paikkaan, mutta skeittipaikkaa harkitaan sijoitettavaksi tontin 22 tuntumaan. Urheilu- sekä muiden toimintojen kuten esim. petanque- ja beach volley-kentän tai maauimalan rakentamista ei tällä kaavamuutoksella ole estetty. Kaavamuutos ei ota kantaa harjoitusjäähallien käyttäjäryhmiin, mutta muutoksen alullepanija Kiinteistö Oy Tikkurilan Urheilutalon edustajat ovat ilmaisseet, että harjoitusjäähallit ovat myös muidenkin kuin jääkiekkoa harrastavien käytössä. Trafix Oy on laatinut pysäköintialue selvityksen ja kaavaan on merkitty pysäköintiin käytettävät alueet p-merkinnällä. Liljatien päähän ei ole osoitettu autojen pysäköintiä. Mikäli kaapeleita tai kaukolämpöputkia joudutaan siirtämään toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n 20.7.1993 laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Jäänpuhdistuksesta syntyvä lumi kuljetetaan tarvittaessa pois. Tämä kaavamuutos ei ole esteenä muiden suunniteltujen urheilupuistohankkeiden toteuttamiselle. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavamuutosta laadittaessa on tarkasteltu MRA 1 :n mukaisia vaikutuksia. Arvioinnissa on kuvattu muutos nykytilan, voimassa olevan asemakaavan ja kaavamuutoksessa suunnitellun tilanteen välillä. Kaupunkikuva Nykytilanteessa tontille on rakennettu koulu, päiväkoti, urheilutalo, uimahalli, jäähalli ja harjoitusjäähalli. Voimassa olevan kaavan mukaan alueelle voi rakentaa yleisiä rakennuksia ja urheilutoimintaa palvelevia rakennuksia. Kaavamuutos ei muuta alueen käyttötarkoituksia, mutta muutoksella mahdollistetaan kahden harjoitusjäähallin rakentaminen tulevaisuudessa. Liikkumisturvallisuus Nykytilanteessa autoliikenne aiheuttaa vaaratilanteita jalankulkijoille uimahallin, urheiluhallin ja jäähallin edustalla. Alue on rakennettu voimassa olevan kaavan mukaisesti. Kaavamuutoksen suunnitteluvaiheissa on edellytetty pysäköintialueen uudelleen suunnittelua jalankulkijoiden turvallisuuden lisäämiseksi. Trafix Oy:n tekemä suunnitelmaluonnos pysäköinnin järjestämisestä on otettu huomioon kaavakartan rajauksissa.

13/24 Tekninen huolto Hulevesiviemärin linjaa joudutaan siirtämään 140-150 m. Muilta osin harjoitusjäähallit voidaan liittää nykyiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Kaavamuutos ei tuo muutoksia kunnallistekniikan tarpeisiin. Ekologisuuteen Voimassa olevassa kaavan mukaan alueen liikerakennus toisi ympäristöön melua, liikennettä ja päästöjä verrattuna nykytilanteeseen ja kaavamuutoksessa esitettyyn tilanteeseen. Palveluihin Kaavaratkaisu lisää Vantaan urheilutoimintapalveluita. Väestön rakenteeseen ja kehitykseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta väestörakenteeseen. Työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Voimassa olevan kaavaan verrattuna alueen työpaikat hieman lisääntyvät. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutosalueen käyttötarkoitukset ovat urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU) sekä yleisten rakennusten korttelialue (Y). YU alue on Tikkurilan urheilupuiston aluetta, jossa sijaitsee mm. uimahalli urheilutalo, harjoitusjäähalli sekä erilaisia pelikenttiä. Y alueella sijaitsevat Peltolan koulurakennus ja päiväkoti.

14/24 Tikkurilan uimahalli on merkitty kaavaan sr -merkinnällä suojeltavaksi rakennukseksi. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jonka ominais- ja erityispiirteet tulee säilyttää. Kaavaan on merkitty pysäköintiin käytettävät alueet p -merkinnällä. Pysäköintialueille liitytään Läntiseltä Valkoisenlähteentieltä. Y- tontille liitytään Lummetieltä. Jalankulku ja pyörätiet on merkittykaavakartalle ohjeellisina. 5.1.1 Mitoitus Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU) on pinta-alaltaan 137454 m2. Sen rakennusoikeus on ilmoitettu tonttitehokkuutena e=0.30, joka on kerrosneliömetreinä 41236 k-m2. YU -alueen rakennusoikeus kasvaa 8368 k-m2. Yleisten rakennusten korttelialue (Y) on pinta-alaltaan 30801 m2. Sen rakennusoikeus on ilmoitettu tonttitehokkuutena e=0.60, joka on kerrosneliömetreinä 18481 k-m2. Vaikka Y -tontin pinta-ala pienenee, sen rakennusoikeus kasvaa 89 k-m2. Alueelle saa rakentaa I-III -kerroksisia rakennuksia. Autopaikkojen määrä alueella on 581 kpl ja lisäksi on suunniteltu 154 polkupyörä- ja 36 mopopaikkaa. Autopaikkojen vuorottaiskäyttömahdollisuus huomioidaan kokonaispaikkamäärää määritettäessä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Läntiseltä Valkoisenlähteentieltä tulee tieliikennemelua alueelle. Melu ei kantaudu kuitenkaan niin häiritsevänä kaava-alueen eteläosissa sijaitsevien koulu- ja päiväkotirakennuksiin saakka, että kaavassa pitäisi rajoittaa tulevaa rakentamista. Alla olevassa kuvassa on kuvattu punaisella Läntisen Valkoisenlähteen tien tiemelu ennuste 50-54 db vuonna 2030.

15/24 Tieliikennemelu ennuste 2030 50-54 db koulu päiväkoti 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat selostuksen liitteenä. 5.7 Nimistö Nimistötyöryhmä on tehnyt päätöksen kokouksessaan 10.9.2012, että nimi pitää kirjoittaa asemakaavassa muotoon Tikkurilan urheilupuisto, Dickursby idrottspark, kuten virasto ja opaskartoissa. Nimi on kirjoitettu kaavakartassa YU-alueelle kursiivilla. 6 Asemakaavan toteutus Havainnekuva ensimmäisen harjoitusjäähallin valmistuttua

16/24 Havainnekuva kummankin harjoitusjäähallin valmistuttua 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ensimmäisen harjoitusjäähallin rakentaminen on tarkoitus käynnistää kaavamuutoksen saatua lainvoiman. Toinen halli rakennetaan myöhemmin. 7 Kaavamuutostyöhön osallistuneet Aluearkkitehti Aluearkkitehti vs. Kaavoitusteknikko Suunnitteluavustaja Kiinteistökehityspäällikkö Kaupunkisuunnittelujohtaja Maisemasuunnittelija Liikenneinsinööri Suunnitteluinsinööri Suunnitteluhortonomi Rakennustutkija Talous- ja hallintojohtaja Toimistoarkkitehti Strategia-asiantuntija Liikuntapäällikkö Hallinnollinen käsittely: Suunnitteluavustaja Kaavoitussihteeri Kaavoitussihteeri Suunnitteluavustaja Suunnitteluavustaja Asta Tirkkonen 1.8.2012 lähtien Merja Häsänen 1.8.2012 saakka Anna-Liisa Vanhala Kimmo Kangas Sakari Koivisto Tarja Laine Laura Muukka Ilari Heiska Antti Auvinen Eija Välimäki Anne Vuojolainen Eila Tanninen Aimo Kurki Laura Heikkilä Leena Rusanen Tarja Itätalo Sari Ikonen Elise Savolainen Raija Vihakara Raija Lehtola

17/24 Suunnitteluavustaja Merja Kuparinen Hakijan Kiinteistö Oy Tikkurilan Urheilutalon edustajat: Markku Weckman Jukka Antila Konsultit P&R ARKKITEHDIT OY Trafix Oy Vantaalla 22.4.2013 Asta Tirkkonen Aluearkkitehti Anna-Liisa Vanhala Kaavoitusteknikko

18/24

19/24

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos 002179, 30.09.2013 / II 20/24

21/24

22/24 30.9.2013

23/24

Ortokuva Sadevesiviemäri d1000b Urheilupuiston kohdalta Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos 002179, 30.09.2013 / II 24/24

VANTAAN KAUPUNKI MIELIPITEIDEN KOONTI Kaupunkisuunnittelu 31.8.2012 Asemakaavan muutos nro 002179, 63 Viertola Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 2.7.2012 1 3.7.2012 Eija Välimäki Maankäytön ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus/ Viheralueyksikkö 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 11.7.2012 Timo Kallaluoto 16.7.2012 Elisabeth Bhatti Näsiäkuja 4A 01300 Vantaa 26.7.2012 Museovirasto 02.08.2012 Rainer Skogberg 7.8.2012 Anne Lehtonen Näsiäkuja 3 b 01300 Vantaa 21.8.2012 Vantaan Energia Mikko Tella 23.8.2012 Reijo ja Anneli Nerg Liljatie 43, 01300 Vantaa 23.8.2012 Vantaan kaupungin sivistystoimi vastustaa Peltolan koulun tontin pienentämistä 24.8.2012 KD Tikkurilan paikallisosaston johtokunta Yhteydenotot osaston sihteerille: Sirkka Salmi-Mehtonen Mistelikuja 22 C 10 01390 Vantaa 24.8.2012 Petri Muinonen, Lummetie 13 asukas p. 045 2613713 Suullisena mielipiteitä ei tullut. P:\Maank\ASO\ \Kaavasuunnittelija\Asiakirjat\Mielipiteet - Kuulemisvaiheessa tämä kansio P:\Maank\ASO\ \ASIAKIRJAT\MIELIPITEET\Mielipiteet (ja päiväys)

VANTAAN KAUPUNKI URHEILUPUISTON SADEVESIVIEMÄRIN SIIRTO YLEISSUUNNITELMA 29.5.2012 LUONNOS

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...3 2. Nykytilanne...3 3. Maaperä ja perustamistapa...4 4. Vaihtoehtoiset linjaukset 4.1 Peruslinjaus VE1...5 4.2 Laajennettu linjaus VE2...5 5. Kustannukset 5.1 Putkilinjan rakentaminen...6 5.2 Maaperän vahvistaminen...6 5.3 Muiden putkien ja kaapelien siirrot...6 5.4. Kaivannon tuenta...6 5.5 Työnaikaiset pumppauskustannukset...7 5.6. Kokonaiskustannukset...7 6. Johtopäätökset...7 Liitteet: 1. Perusvaihtoehdon (VE1) kustannusarvio 2. Laajennetun vaihtoehdon (VE2) kustannusarvio 2

1. Johdanto Vantaan kaupungin urheilutoimi on tutkimassa mahdollisuutta rakentaa 1-2 uutta harjoitusjäähallia Tikkurilan urheilupuiston nykyisen jäähallin yhteyteen. Nykyisen jäähallin eteläpuolella kulkee betoninen sadevesiverkoston runkoviemäri d1000, joka on jäämässä uusien hallirakenteiden alle. Uuden harjoitusjäähallin rakentaminen edellyttää runkoviemärin siirtämistä tulevien rakenteiden alta (kuva 1). Kuva 1. Tikkurilan urheilupuiston uusien harjoitushallien alue ja sadevesiviemäri d1000b 2. Nykytilanne Betoninen sadevesiviemäri d1000 on rakennettu vuonna 1965. Runkoviemäri on osa sadevesiviemäriverkostoa, joka kerää katujen ja tonttien kuivatusvesiä 100 ha laajuiselta alueelta Hiekkaharjusta (kuva 2). Etäisimmät alueet sijaitsevat 1.5km päässä Tikkurilan urheilupuistosta. Valuma-alueeseen kuuluvat alueen pääväylät: Kielotie, Talvikkitie, Hiekkaharjuntie ja Talkootie. Viemäri purkaa vetensä Vantaan Kylmäojaan Osmankääminkujan kohdalla. Kylmäojasta vedet kulkeutuvat Keravanjoen ja Vantaanjoen kautta Suomenlahteen. Sadevesiviemäriverkoston valuma-alueelta arvioidaan hidastuskerroinmenetelmällä 1 maksimillaan 3-6 m 3 /s. virtaavan Q max = 150 l/s/ha x 100 ha x 0.2...0.4 = 3...6 m 3 /s Todellisuudessa nykyisen viemäriverkoston rajallinen kapasiteetti padottaa purkuvirtaamaa. Viemärilinjan siirtokapasiteetti on riippuvainen putkikoosta (1000mm) ja pituuskaltevuudesta (0.08 %). Nykyisen viemärin siirtokapasiteetiksi on arvioitu 700 l/s täyden putken virtaamalla. 1 Kaupunkiliiton julkaisu B63 s.95 3

Kuva 2. Sadevesiviemäriverkoston valuma-alue (Urheilupuiston jäähallit ovat kuvan alareunassa). 3. Maaperä ja perustamistapa Putkilinjan maaperä on Vantaan kaupungin maalajikartan mukaan täyttöä ja savea (kuva 3). Kaupungin alustavan perustamistapalausunnon 24.5.2012 mukaan putkilinjoilla tulisi varautua maaperän keventämiseen tai stabilointiin. Kuva 3. Maaperätiedot Tikkurilan urheilupuistossa sadevesiviemärin linjalla. 4

4. Vaihtoehtoiset linjaukset 4.1 Peruslinjaus VE1 Peruslinjaus VE1 sisältää sadevesiviemärin siirron tulevien hallien eteläpuolelle. Nykyisen sadevesiviemärin pituus on 102m. Sadevesiviemärin siirto lisää viemärin kokonaispituuden 136 metriin. Uusi kaivoja (d1200) tarvitaan neljä kappaletta ja kaksi liitoskaivoa joudutaan kunnostamaan läpivienneillä tai uusimaan kokonaan. Uusi sadevesiviemäri risteää nykyisen vesijohdon ja jätevesiviemärin sekä sähkökaapelien kanssa. Kaikki johdot voidaan viedä uuden sadevesiviemärin yli. Viemäri kulkee vähintään 5 metrin etäisyydellä jäähallien ulkoseinästä (kuva 4). Kuva 4. Uuden sadevesiviemärin peruslinjaus 4.2 Laajennettu linjaus VE2 Laajennettu linjaus VE2 sisältää sadevesiviemärin siirron uusien jäähallien ympäri sekä vanhan viemäriputken ja kaivojen uusimista. Nykyisen sadevesiviemärin pituus on 155m. Sadevesiviemärin siirto sekä sadevesiviemärin uusiminen kasvattavat pituutta 193 metriin. Uusi kaivoja (d1200) tarvitaan viisi kappaletta. Kaksi liitoskaivoa joudutaan kunnostamaan tai uusimaan kokonaan. Lisäksi kaksi vanhaa kaivo ja 53m hulevesiviemäriä joudutaan purkamaan. Peltolan koulun sekä nykyisten ja uusien hallien piha-alueen sadevedet johdetaan osin uusien hulevesikaivojen kautta. Saattolämmitetty vesijohto ja jätevesiviemäri sekä kaukolämpö voidaan tuoda sadevesiviemärilinjan yli (kuva 5). 5

Kuva 5. Uuden sadevesiviemärin laajennettu linjaus 5. Kustannukset 5.1 Putkilinjan rakentaminen Putkilinjan rakennusosat sisältävät materiaali- ja työkustannukset. Viemäriputkien (1000B) yksikkökustannuksena käytetään 250 eur/jm. Maa-aineisten kustannuksissa on mukana tiivistystöiden kustannukset. Kuljetuskustannukset on arvioitu erikseen. Maa-aineksen kuljetusmatkana on käytetty 5...10 km työkohteesta lukuun ottamatta putkikaivannon lopputäyttöä, joka tehdään kaivuumaista. Rakennusosien kustannustiedot on saatu Rapal Oy:n ylläpitämästä FORE -ohjelman hintatiedostoista toukokuussa 2012. 5.2 Maaperän vahvistaminen Putkilinjan perustamisessa varaudutaan maaperän vahvistamiseen pilaristabiloimalla. Stabiloinnin kustannuksiksi on arvioitu 60 000 euroa uudelta putkilinjalta. 5.3 Muiden putkien ja kaapelien siirrot Työnaikana joudutaan sähkökaapeleita suojaamaan 20...30m matkalta. Hulevesien tonttijohdot liitetään uuteen hulevesiviemäriin. Nykyisen jäähallin vesijohtoa ja viemäriputkia tai koulun kaukolämpölinjoja ei tarvitse siirtää työaikana. 5.4. Kaivannon tuenta Putkikaivanto toteutetaan määrämittaisilla ponttiseinillä tuettuna kaivantona. Kolmen metrin väliaikaisen pontin kustannukset ovat 134 eur/m 2. 6

5.5 Työnaikaiset pumppauskustannukset Hulevesiviemärin siirtäminen ja uusiminen nykyisen putkin osalta edellyttää varautumista työnaikaisiin huleveden pumppauksiin 30 000 eurolla. 5.6. Kokonaiskustannukset Urheilupuiston sadevesiviemärin siirron kokonaiskustannukset sisältävät rakennusosien kustannukset sekä työmaatehtävät (17%). Kokonais- ja yksikkökustannukset ovat seuraavat: Peruslinjaus VE1 328 000 eur (alv. 0%) 2412 eur /jm Laajennettu linjaus VE2 419 000 eur (alv. 0%) 2171 eur/jm Huom. esitetyt kustannusarviot eivät sisällä tilaajatehtäviä, kuten suunnittelua tai rakennuttamista. Yksityiskohtainen kustannuserittely on esitetty liitteenä 1 ja 2. 6. Johtopäätökset Urheilupuiston sadevesiviemärin siirron toteuttaminen laajempana vaihtoehtona VE2 on lähes 100 000 euroa kalliimpi kuin VE1. Laajennettu vaihtoehto VE2 tulee kuitenkin yksikkökustannuksiltaan hieman edullisemmaksi, sillä maaperän vahvistaminen toteutetaan vain perusvaihtoehdon linjaosuudella. Antti Auvinen 7

KUSTANNUSARVIO NIMIKKEITTÄIN Projekti: Laskelma: Uusi hierarkia - ei käytössä > 2 Omat työkansiot > Kuntek > Auvinen Antti Urheilupuiston sv siirto Työnumero: Hankkeen tyyppi: Kustannuslaskija: Asiakas: Investointi Antti Auvinen Vantaa Aluekerroin: 1,10 Kustannusindeksi: 130,80 (2005=100) Päivämäärä: 28.5.2012 Koko laskelma Rakennusosat Tunniste Rakennusosa Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 199 877 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 6 140 1130 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Laskelman kustannukset yhteensä: 327 300 6 140 1131 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat 5 855 putkirakenteet 1131 Hulevesikaivon uusiminen kpl 2 2 927,68 5 855 1132 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat 285 kaapelirakenteet 1132 Kaapeleiden suojaus mtr 20 14,24 285 1300 Perustusrakenteet 3 469 1330 Arinarakenteet 3 469 1331 Kiviainesarinat 3 469 1331 Sora-arina m3rtr 82 38,78 3 164 1331 + Kuljetuksen osuus, sora- / sepeliarina (kun matka 5-10 km) m3rtr 82 3,74 305 1400 Pohjarakenteet 63 582 1410 Vahvistetut maarakenteet 60 000 1413 Stabiloidut maarakenteet 60 000 1413.1 Pilaristabilointi, 600 mm 80-150 kg/m3, kpl 1 60 000,00 60 000 pienet määrät (alle 200 mtr) * 1420 Suojaukset ja eristykset 3 582 1421 Roudaneristykset 3 582 1421 XPS-routaeristys ( 100 mm ) ( kuljetus < 10 m2tr 163 21,95 3 582 km ) 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 119 491 1620 Maakaivannot 9 853 1621 Putki- ja johtokaivannot 9 853 1621 Putkikaivannon kaivu m3ktr 680 6,65 4 519 1621 + Lisäkustannus tuetulle leikkauskaivannolle m3ktr 680 4,64 3 155 (kuiva) 1621.14 + Kuljetuksen osuus (kun matka 5-10 km), putkikaivannon kaivu m3ktr 544 4,01 2 179 Sivu 1 / 3

Uusi hierarkia - ei käytössä > 2 Omat työkansiot > Kuntek > Auvinen Antti Rakennusosat Tunniste Rakennusosa Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 119 491 1630 Kaivannon tukirakenteet 109 638 1632 Ponttiseinät 109 638 1632 Väliaikainen teräsponttiseinä m2tr 816 134,36 109 638 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 7 195 1830 Kaivantojen täytöt 7 195 1831 Asennusalustat 1 335 1831 Tasauskerros murskeesta m3rtr 41 28,99 1 183 1831.14 + Kuljetuksen osuus ( kun matka 5-10 km ), tasauskerros sorasta tai murskeesta m3rtr 41 3,74 153 1832 Alkutäytöt 4 802 1832 Alkutäyttö sorasta m3rtr 299 12,31 3 684 1832.14 + Kuljetuksen osuus ( kun matka 5-10 km ), alkutäyttö sorasta tai murskeesta m3rtr 299 3,74 1 119 1833 Lopputäytöt 1 057 1833 Lopputäyttö kaivuumassoilla m3rtr 136 7,77 1 057 2000 Päällys- ja pintarakenteet 388 2100 Päällysrakenteen osat ja radan 388 alusrakennekerrokset 2110 Suodatinrakenteet 388 2112 Suodatinkankaat 388 2112 Suodatinkangas N3 m2tr 272 1,43 388 3000 Järjestelmät 40 527 3100 Vesihuollon järjestelmät 40 527 3120 Hulevesiviemärit 40 527 3121 Hulevesiviemäriputket (viettoviemäri) 33 430 3121.17 Betoninen hulevesiviemäri (vietto) 1000 mm mtr 136 245,81 33 430 3123 Hulevesiviemärin tarkastuskaivot ja -putket 5 623 3123.2 Betonitarkastuskaivot 1200 mm, EK-kaivo kpl 4 1 405,80 5 623 3124 Liitosrakenteet (hulevesiviemärit) 1 475 3124 Huleveden tonttiliittymä kpl 2 642,79 1 286 3124 Kaivon timanttiporaus h 4 47,27 189 1000-4900 Rakennusosat yhteensä 240 793 Työmaatehtävät 5100 Rakentamisen johtotehtävät 12 040 5300 Rakentamisen työmaatehtävät ja erityiset 4 816 työmaakulut 5400 Työmaapalvelut 4 816 5500 Työmaan kalusto 2 408 5200 Urakoitsijan yritystehtävät 26 487 5761.31 Hintatason muutokset 0 Työmaatehtävät yhteensä 50 566 1000-5500 Rakennusosat ja työmaatehtävät yhteensä 291 359 Tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 14 568 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 21 415 Tilaajatehtävät yhteensä 35 983 Sivu 2 / 3

Uusi hierarkia - ei käytössä > 2 Omat työkansiot > Kuntek > Auvinen Antti 1000-5580 Rakennusosat, työmaatehtävät ja tilaajatehtävät yhteensä 327 342 Muut kustannukset Nimi Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Muut kustannukset yhteensä Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 327 300 (Alv. 23%) 75 300 Koko hanke yhteensä (Alv. 23%) 402 600 Sivu 3 / 3

KUSTANNUSARVIO NIMIKKEITTÄIN Projekti: Laskelma: Uusi hierarkia - ei käytössä > 2 Omat työkansiot > Kuntek > Auvinen Antti Urheilupuiston sv siirto laajennus Työnumero: Hankkeen tyyppi: Kustannuslaskija: Asiakas: Investointi Antti Auvinen Vantaa Aluekerroin: 1,10 Kustannusindeksi: 130,80 (2005=100) Päivämäärä: 28.5.2012 Koko laskelma Rakennusosat Tunniste Rakennusosa Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 258 285 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 8 496 1130 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Laskelman kustannukset yhteensä: 470 500 8 496 1131 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat 8 069 putkirakenteet 1131 Putkijohdon purku, betoniputket, pienet mtr 53 37,01 1 961 määrät ( kuljetus < 5 km ) 1131 Betonikaivojen purku ( kuljetus < 5 km ) kpl 2 126,16 252 1131 Hulevesikaivon uusiminen kpl 2 2 927,68 5 855 1132 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat 427 kaapelirakenteet 1132 Kaapeleiden suojaus mtr 30 14,24 427 1300 Perustusrakenteet 4 923 1330 Arinarakenteet 4 923 1331 Kiviainesarinat 4 923 1331 Sora-arina m3rtr 116 38,78 4 490 1331 + Kuljetuksen osuus, sora- / sepeliarina (kun matka 5-10 km) m3rtr 116 3,74 433 1400 Pohjarakenteet 65 083 1410 Vahvistetut maarakenteet 60 000 1413 Stabiloidut maarakenteet 60 000 1413.1 Pilaristabilointi, 600 mm 80-150 kg/m3, kpl 1 60 000,00 60 000 pienet määrät (alle 200 mtr) * 1420 Suojaukset ja eristykset 5 083 1421 Roudaneristykset 5 083 1421 XPS-routaeristys ( 100 mm ) ( kuljetus < 10 m2tr 232 21,95 5 083 km ) 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 169 572 1620 Maakaivannot 13 983 1621 Putki- ja johtokaivannot 13 983 1621 Putkikaivannon kaivu m3ktr 965 6,65 6 413 1621 + Lisäkustannus tuetulle leikkauskaivannolle m3ktr 965 4,64 4 477 (kuiva) 1621.14 + Kuljetuksen osuus (kun matka 5-10 km), putkikaivannon kaivu m3ktr 772 4,01 3 093 Sivu 1 / 3

Uusi hierarkia - ei käytössä > 2 Omat työkansiot > Kuntek > Auvinen Antti Rakennusosat Tunniste Rakennusosa Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 169 572 1630 Kaivannon tukirakenteet 155 589 1632 Ponttiseinät 155 589 1632 Väliaikainen teräsponttiseinä m2tr 1 158 134,36 155 589 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 10 211 1830 Kaivantojen täytöt 10 211 1831 Asennusalustat 1 895 1831 Tasauskerros murskeesta m3rtr 58 28,99 1 678 1831.14 + Kuljetuksen osuus ( kun matka 5-10 km ), tasauskerros sorasta tai murskeesta m3rtr 58 3,74 216 1832 Alkutäytöt 6 815 1832 Alkutäyttö sorasta m3rtr 425 12,31 5 228 1832.14 + Kuljetuksen osuus ( kun matka 5-10 km ), alkutäyttö sorasta tai murskeesta m3rtr 425 3,74 1 588 1833 Lopputäytöt 1 500 1833 Lopputäyttö kaivuumassoilla m3rtr 193 7,77 1 500 2000 Päällys- ja pintarakenteet 551 2100 Päällysrakenteen osat ja radan 551 alusrakennekerrokset 2110 Suodatinrakenteet 551 2112 Suodatinkankaat 551 2112 Suodatinkangas N3 m2tr 386 1,43 551 3000 Järjestelmät 87 230 3100 Vesihuollon järjestelmät 87 230 3120 Hulevesiviemärit 57 230 3121 Hulevesiviemäriputket (viettoviemäri) 47 441 3121.17 Betoninen hulevesiviemäri (vietto) 1000 mm mtr 193 245,81 47 441 3123 Hulevesiviemärin tarkastuskaivot ja -putket 7 029 3123.2 Betonitarkastuskaivot 1200 mm, EK-kaivo kpl 5 1 405,80 7 029 3124 Liitosrakenteet (hulevesiviemärit) 2 760 3124 Huleveden tonttiliittymä kpl 4 642,79 2 571 3124 Kaivon timanttiporaus h 4 47,27 189 3130 Vesijohdot 30 000 30 000 3130 Työnaikainen ohipumppaus * kpl 1 30 000,00 30 000 1000-4900 Rakennusosat yhteensä 346 065 Työmaatehtävät 5100 Rakentamisen johtotehtävät 17 303 5300 Rakentamisen työmaatehtävät ja erityiset 6 921 työmaakulut 5400 Työmaapalvelut 6 921 5500 Työmaan kalusto 3 461 5200 Urakoitsijan yritystehtävät 38 067 5761.31 Hintatason muutokset 0 Työmaatehtävät yhteensä 72 674 1000-5500 Rakennusosat ja työmaatehtävät yhteensä 418 739 Sivu 2 / 3

Uusi hierarkia - ei käytössä > 2 Omat työkansiot > Kuntek > Auvinen Antti Tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 20 937 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 30 777 Tilaajatehtävät yhteensä 51 714 1000-5580 Rakennusosat, työmaatehtävät ja tilaajatehtävät yhteensä 470 453 Muut kustannukset Nimi Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Muut kustannukset yhteensä Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 470 500 (Alv. 23%) 108 200 Koko hanke yhteensä (Alv. 23%) 578 700 Sivu 3 / 3