Harrastetehtävän läpikäyntiä 1/2 1 Mitä on ns. visual radio-tekniikka? Visual-radio perustuu matkapuhelinten FM-radio-ominaisuuteen, jonka rinnalle tuodaan esimerkiksi lisätietoa musiikkikappaleista, mainoksia ja muuta mediasisältöä gprs-verkon ylitse käyttäjä voi reaaliajassa katsoa taustatietoa soivasta kappaleesta ja artistista, osallistua kilpailuihin, lähettää terveisesi eetteriin tai ostaa soivan kappaleen soittoääksi -> kaksisuuntainen viestintä palvelu havainnollistaa myös radiokanavalla kuultavat uutiset ja urheilutulokset kuvina ja esimerkiksi säätiedotuskin näkyy sääkarttana Harrastetehtävän läpikäyntiä 2/3 2 Miksi visual radio? Käyttäjien seuranta ja luokittelu helpottuu ketkä ovat linjalla, millä kanavalla ja mitä lisäpalveluja käytetään Mahdollistaa liiketoimintaa mm. operaattoreille: lisää datapalvelujen käyttöä (gprs-yhteys) mainostajille: uusi kanava mainoksille (it shows, it tells, it sells) musiikkiteollisuudelle: lisäarvoa musiikin kuuntelulle, soittoäänet, levytilaukset, oheistuotteet radio-asemille: parempi näkyvys, yhteistyö mainostajien ja opreaattoreiden kanssa Palvelu k äyt össä tai tulossa kä yttöö n mm. seuraavissa maissa Suomi Ruotsi Saksa Thaimaa Singapore Yhdysvallat Iso-Britannia Harrastetehtävän läpikäyntiä 3/3 3 Mitä se kertoo mediakonvergenssista? Mediakonvergenssi mahdollistaa uusia tuotteita ja palvelukonsepteja ja niitä keksitään jatkuvasti lisää! Visual radio on hyvä palvelu/tuote-esimerkki sekä sisältöjen että verkkojen integraatiosta tarvitaan FM-radio + GPRS-yhteys sisältönä FM-radion kautta kuuluva musiikki tai puhe tms. yhdistettynä reaaliajassa saatavaan kuvalliseen sisältöön analoginen ja digitaalinen sisältö yhdistyvät käyttäjäkokemuksessa, joka on oikeastaan mediahybridiä Hybridimedia viittaa monen median yhteiskäyttöön niin sisällöntuotannossa kuin käyttäjäkokemuksenakin
Mediakonvergenssi 4 Mediakonvergenssi mediamuotojen lähenemistä, samankaltaistumista ja yhdentymistä Erilaisia lähestymistapoja tekninen yhdentyminen, tuotanto- ja käyttötapojen yhdentyminen ja kuluttajatuotteiden yhdentyminen (esim. digi-tv, kommunikaattori, kamerapuhelimet) sisältöjen, teknologian ja talouden/omistuksen konvergenssi kulttuuristen muotojen, viestintäjärjestelmien ja mediaomistuksen yhdentymistä Vastakohta divergenssi nykyaikana esimerkiksi palveluiden, laitteiden ja käyttöliittymien erilaistuminen Kulttuuristen muotojen konvergenssi Kulttuuristen muotojen konvergenssi 5 Näkyy käytännössä mediaesityksiä erottavien raja-aitojen kaatumisena esimerkiksi erilaiset multimediatuotteet, kuten romput ja www-sivut näissä yhdistetään kaikkia keskeisiä kulttuurisia muotoja tai esittämisen tapoja kuten tekstiä, kuvaa, liikkuva kuvaa ja ääntä Uudet mediamuodot ovat usein myös interaktiivisia tuotannon ja vastaanoton välistä raja murtuu vastaanottajasta tulee eräänlainen mediatekstin aktiivinen tuottaja, koska lopulta hänen oma osallistumisensa ja valintansa määrittelevät tekstin koostumuksen Faktan ja fiktion raja hämärtyy esimerkiksi ns. todellisuustelevision eri sovellutuksissa Viestintäjärjestelmien konvergenssi 6 Digitalisoituminen liittää kulttuuristen muotojen ja viestintäjärjestelmien yhdentymisen toisiinsa Digitaaliteknologian tulo tuotanto- ja lähetystoimintaan on syrjäyttämässä filmi- ja magneettinauhojen "konkreettisen" leikkaamisen Uusi teknologia muuttaa työn kuvaa ja käytäntöjä Esimerkiksi BBC:n uutishuone muuttui 1990-luvulla uutiskeskukseksi Sen sijasta että tuotettaisiin uutiset sanomalehteen tai tv-uutisiin, niitä tuotetaan jatkuvasti ja kulloisestakin tarjonnasta koostetaan tarvittaessa paketteja eri kanaville Nykyisin myös AlmaMedia ja YLE24-kanava toimivat samoin Mediajärjestelmät yhdentyvät ennen pitkää tietokonepohjaisiksi viestintävälineeseen katsomatta Esimerkikis digi-televisio Digi-uudistus tapahtuu teknologisen konvergenssin paineessa Viestintäjärjestelmät yksinkertaisesti tulevat jatkossa perustumaan materiaalin digitaaliseen tuotantoon, käsittelyyn ja levitykseen Kaavailuja ns. meta-mediasta : kaikki viestintä saman digitaalisen viestintäjärjestelmän alaisuuteen
Talouden ja omistuksen konvergenssi 7 Digitalisoitumisen on vaikuttanut mediaorganisaatioihin ja työkäytäntöihin muutoksia talouteen, johtamisstrategioihin, ammatillisiin normeihin ja markkinoihin Mediaomistus on 2000-luvulle tultaessa keskittynyt yhä harvemmille ja suuremmille toimijoille niin globaalisti kuin kansallisestikin esim. AOL, Time-Warner, SanomaWSOY, AlmaMedia Teknologinen kehitys ei "elä omaa elämäänsä" vaan on osa poliittista, taloudellista ja kulttuurillista intressiä mediayhtiöiden taloudelliset intressit määrittävät teknologista konvergenssia ja digitalisaatiota tarkoitus on lisätä kilpailukykyä ja johtaa parempaan taloudelliseen tulokseen Yhteenveto mediakonvergenssista 8 Mediakonvergenssi kuvaa mediatuotannossa tapahtuvia muutoksia, jotka liittyvät digitalisoitumisesta aiheutuvaan teknologiseen yhdentymiseen viestintäjärjestelmien ja kulttuuristen muotojen konvergenssin aiheuttamiin muutoksiin työn kuvassa viestintäyhtiöiden organisaatiomuutoksiin ja omistuspohjan yhdentymiseen mediakentällä Konvergenssi-käsitettä käytetään myös poliittis-taloudellisena terminä, jolla yhtiöiden johto ja hallinto legitimoivat kannattavuuden nimissä tekemiään suuria organisaatiouudistuksia ja teknologisia investointeja Hybridimedia 9 Imaging Access Digital TV 2D bar code printed on a publication Mobile device Internet Hybridimedia viittaa monen median yhteiskäyttöön niin sisällöntuotannossa kuin käyttäjäkokemuksenakin Esimerkiksi kamerapuhelimet + paperinkaltaiset näytöt, mikrosirut tai painetut koodit, jotka laukaisevat toiminnallisuuksia mobiililaitteissa
Uusmediaviestinnän määritelmiä 10 Termi Uusmedia kuvaa 1990-luvulla internetin ja multimedian kehityksen myötä syntynyttä digitaalista viestintää ja siihen liittyvää sisällöntuotantoa Joskus käytetään myös termiä Digimedia kuvaamaan kokonaisuudessaan Digitaalisen median palveluliiketoimintaa Mediakonvergenssi mahdollistaa tietojenkäsittelyn, viestintäteknologioiden, multimediatekniikoiden ja sisältöjen yhdistämisen uudella tavalla Uusmediatoimialoja 11 Lähde: Pelkonen, T., Tiivistelmä: Uusmediatoimialan kansainvälistymiskehitys, Helsingin kauppakorkeakoulu, 2001 Jakelukanavat 12 Digitaalinen media on perinteisesti määritelty jakelukanaviensa mukaan Verkkomedia WWW, sähköposti ja banner-mainonta Mobiilimedia WAP, SMS ja MMS Lähetysmedia virtaava (streaming) media ja digitaalinen televisio Tallennemedia CD-ROM- ja DVD-tallenteet sekä erilaiset installaatiot Digitaalisen median tuotanto voi hyödyntää vain yhtä kanavaa tai olla kanavariippumatonta
Digitaalisen median sovellusalueet 1/2 13 Viihde ja ajanviete esim. pelit, tietokilpailut, musiikki, aikuisviihde, muu viihdesisältö tai hyötysisältö kuten esimerkiksi uutis- tai rahoitustietopalvelut Markkinointiviestintä esim. verkkokampanjat, sähköiset esitteet, esittelymateriaalit, tapahtumamarkkinointi, sähköinen suoramarkkinointi Yritysviestintä sisäinen: esim. yrityksen henkilöstölle luodut viestintäjärjestelmät, ns. intranetit ulkoinen: esim. sijoittajaviestintä Oppiminen ns. e-learning, esim. virtuaalikurssit, yrityskoulutukset, simulaattorit Digitaalisen median sovellusalueet 2/2 14 Terveys ja hyvinvointi esim. lääkityksen ja mittausarvojen seuranta, itsehoidon tukijärjestelmät Asiakasuskollisuus ja yhteisöllisyys esim. verkko- ja mobiiliyhteisöt, erilaiset kanta-asiakaspalvelut Itsepalvelu esim.verkkopankit, lähetysten seurantajärjestelmät, korjausohjelmistojen lataaminen Kaupankäynti esim. verkkokaupat, yritysten väliset kauppapaikat (ns. extranetit) Mitä tarvitaan lisäksi? 15 Toteutuskanavaan liittyvä teknologinen osaaminen Erilaisia taustajärjestelmiä ja sovellusalustoja näiden avulla sovellus voidaan tarjota loppukäyttäjilleen Sisällönhallintajärjestelmä Käyttäjän tunnistamiseen liittyvät järjestelmät Tekniset liittämispalvelut muihin asiakasyrityksen tietojärjestelmiin esimerkiksi tuotannonohjaus-, asiakashallinta- tai henkilöstöhallintaan liittyvät järjestelmät
Digimediayrityksen roolista 16 Toimii toimeksiantajalleen (asiakkaalleen) oman alansa asiantuntijana hyvä oman toiminta-alueensa osaaminen asiakkaan toiminnan vankka ymmärtäminen Lisäksi erilaiset konsultit ja kouluttajat toimivat sekä digimediayrityksessä että asiakastoimeksiannoissa osaamistulkkeja, tiedon paketoijia ja tekemisen määrittelijöitä Tämä ns. neuvonta- ja konsultointiliiketoiminta muodostaa tärkeän osa-alueen digimedia-alan yrityksille oman ydinliiketoiminnan lisäksi Digitaalisen median liiketoiminta-alueet 17 Uusmediatoimialan toiminnot 18 Konsultointi Digi-TV ratkaisut Verkkosivustot Tietokonepelit Mobiilipalvelut Digitaalisen median tuotteiden suunnittelu ja toteutuspalvelut Informaatiokioskit Digitaalisten mainonta- ja markkinointipalveluiden suunnittelu ja toteutuspalvelut Internet-kampanjat Internet-suoramarkkinointi Internet mainostilamyynti Virtaavan median ratkaisut Verkkokauppaj ärjestelm ä t Verkko-oppimisratkaisut Digitaalisten palveluiden tarjoaminen Hakuagentit, uutispalvelut, viihde yms. Virtuaaliyhteis öt Verkkokaupat 3D suunnittelu Intranet/Extranet-ratkaisut CD-ROM & DVD tuotannot Isännöintipalvelut Yhteyspalvelut Koulutus Ydintoiminnot Tukitoiminnot Infrastruktuuriin liittyvä t toiminnot Lähde: Pelkonen, T., Tiivistelmä: Uusmediatoimialan kansainvälistymiskehitys, Helsingin kauppakorkeakoulu, 2001
Digimedian neljä roolia 19 Sisältötuote Digimedian kautta jaettava tuote Markkinointi ja viestintä Digitaalisen median ratkaisuja myynnin ja viestinnän tukemisessa Liiketoiminnan ja asiakaspalvelun tehostaminen Tuotteiden myyntikanavana toimiminen Sisältötuote 20 Digimedian kautta jaettava tuote, useimmiten kuluttajatuote esimerkiksi peli, uutis-/tietotuote, digitaalinen oppimis- tai viihdetallenne. alan ensimmäisiä sovellusalueita olivat CD-ROM tuotteet Palveluntarjoaja saa suoraan kuluttajalta tai välillisesti (esim. jakeluyhtiön kautta) maksun palvelun käytöstä loppukäyttäjä maksaa joko kerta- tai käytönmukaisen korvauksen sisältöoikeuden käyttämisestä muistuttaa perinteistä julkaisutoimintaa Haasteena jakeluketjun hallinta ja riittävän maksavan asiakaskunnan luonti sisällöille Ydintavoite toteuttajalleen elämysten ja/tai käytännön hyödyn tarjoaminen korvausta vastaan Markkinointi ja viestintä 21 Yritykset pyrkivät hyödyntämään digitaalisen median ratkaisuja myynnin ja viestinnän tukemisessa verkkomedian yleistyessä erityisesti tässä roolissa olevat tuotannot korostuivat Tällöin käytetään innovatiivisesti digimedian tärkeimpiä ominaisuuksia kuten multimediaa, yhteisöllisyyttä ja/tai reaaliaikaisuutta esimerkiksi puhtaasti digimediavetoiset markkinointikampanjat Ydintavoite viestinnän tehostaminen ja tunnettavuuden lisääminen
Liiketoiminnan ja asiakaspalvelun tehostaminen 22 Digimedian keinoin voidaan luoda suora kosketuspinta yrityksen ja sen asiakkaiden välille esimerkiksi sähköinen asiointi ohitetaan maantieteelliset ja ajalliset rajoitteet Etu: yrityksestä on saatavilla jatkuvasti tietoa ja palveluita itsepalveluna merkittäviä kustannussäästöjä yritykselle voidaan palvella suurempaa määrää asiakkaita Yksi suurimmista kasvualueista digimedian alalla merkityksen oletetaan edelleen kasvavan Ydintavoite kustannussäästöt ja tehokkuus Tuotteiden myyntikanavana toimiminen 23 Digimedian kautta tapahtuva kaupankäynti on jatkuvasti kasvanut esimerkiksi tuotteiden tai palvelujen omistusoikeuden vaihdanta yritysten välinen sähköinen kaupankäynti (b2b) kuluttajakauppa (b2c ja c2c) Muutos perinteisestä kaupankäynnistä digimediavetoiseen kauppaan oletettua hitaampaa silti sähköisten välineiden kautta tapahtuvan kaupankäynnin ja sähköisen asioinnin odotetaan kasvavan edelleen Ydintavoite lisämyynti tai myynti pienemmin kustannuksin Digimedian eri roolit 24
Gartner Groupin Hype-käyrä 25 Visibility Technology Trigger Peak of Inflated Expectations Lähde: Gartner Group Through of Disillusionment Slope of Enlightenment Plateau of Productivity Maturity Esimerkkejä 26 Lähde: Gartner Group Digihype ja -romahdus 27
Digimediayritysten määrä Suomessa 97-03 28 Yritykset sovellusalueittain 29 Yritysten määrä kanavittain 30
Arvio digimedia-alan liikevaihdon jakautumisesta 31 Verkkomedia kokonaisosuus digialan liikevaihdosta 50-60 %, kasvuvauhti 5-10 %/v Mobiilimedia kokonaisosuus 20-30 %, kasvuvauhti 10-20 %/v Lähetysmedia kokonaisosuus 10-15 %, kasvuvauhti 5-10 %/v Tallennemedia kokonaisosuus 5-10 %, kasvuvauhti 5-10%/v Palvelutuotannon arvoketju 1/2 32 Strateginen suunnittelu Luova suunnittelu Toteutus Jakelu K äyttö Strateginen suunnittelu liiketoimintavaikutusten, tavoitteiden, yleisten suunnitteluperiaatteiden, taustaprosessien sekä tavoitekohderyhmien määrittely Luova suunnittelu konseptisuunnittelu, kampanjasuunnittelu, yksityiskohtainen vuorovaikutuksen suunnittelu sekä graafinen ohjeistus Toteutus suunniteltujen tavoitteiden ja hankkeiden käytännön toteutus, tuotantograafinen, ohjelmallinen, järjestelmällinen sekä konseptuaalinen toteutus, usein vaiheistettuna Palvelutuotannon arvoketju 2/2 33 Strateginen suunnittelu Luova suunnittelu Toteutus Jakelu K äyttö Jakelu tuotteen/tuotannon saattaminen sen loppukäyttäjän hyödynnettäväksi/kulutettavaksi, digimediassa verkko-, mobiili-, lähetys- tai tallennemedioita hyödyntäen. jakelussa hyödynnetään useasti myös erilaisia siirtoverkkoja, kuten mobiilitai kiinteän linjan verkkoja. Käyttö tuotannon hyödyntäminen, loppukäyttö, kulutus, riippuen toteutettavan tuotannon laadusta ja luonteesta Palveluihin liittyviä digimedian tuotantoja ovat viestintä ja markkinointi, palvelusuunnittelu ja kaupankäynti
Esimerkki: Viestinnän ja markkinoinnin digimediayritys 1/2 34 Lähes kaikilla digimediayrityksillä on jonkinlaista tekemistä markkinointiviestinnän tai yritysviestinnän sovellusten kanssa useat digimediayritykset syntyivät täyttämään tätä uutta asiantuntemusta vaatinutta aluetta, digipalveluiden tekemistä Viestinnän peruslähtökohtana on valita juuri se oikea media, jossa viestin vastaanottaja tavoitettaisiin mahdollisimman tehokkaasti tehokkuutta voidaan mitata esimerkiksi kontaktihinnalla tai saatujen palautteiden määrällä suhteessa käytettyyn panostukseen Markkinointiviestinnässä käytetään esimerkiksi brändille saavutettua tunnettavuuden ja/tai myynnin suoraa lisäystä Esimerkki: Viestinnän ja markkinoinnin digimediayritys 2/2 35 Viestintä viestin lähettäjän ja vastaanottajan välillä voi olla yksisuuntaista tai kaksisuuntaista Viesti voi kulkea myös kuluttajalta toiselle ja olla siten puhtaasti loppukäyttäjien välistä tästä ilmiöstä käytetään usein nimitystä viirus-markkinointi, ns. viidakkorumpu tai puskaradio Massamedialla (kuten televisio tai lehtiviestintä) tavoitellaan useimmin mahdollisimman suurta peittoa, kattavuutta valitussa kohderyhmässä Digitaalinen media on harvemmin luonteeltaan massamediaa se on pääosin hyvin henkilökohtaista mediaa tuotteen/palvelun loppukäyttäjän ja palvelun tarjoajan välillä Esimerkki: Viestinnän ja markkinoinnin arvoverkko 36 Tässä esimerkissä digimediayritys toimii arvoketjussa digitaalisten viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijana
Arvoverkossa tarvitaan erikoistumista 1/2 37 Verkostomuotoinen toiminta edellyttää selkeää roolijakoa eri yritysten välillä Alan yritykset jakautumassa kolmeen luokkaan, joissa kaikilla oma selkeä vastuunsa arvoverkostossa Strateginen suunnittelu Luova suunnittelu Toteutus Jakelu Alihankintaa Kokonaishankkeiden toimittaja Erikoisosaaja Pieni tehokas tuotantopaja Arvoverkossa tarvitaan erikoistumista 2/2 38 Kokonaishankkeiden toimittaja alan suuremmat yritykset, koordinoiva rooli, strateginen ja luova suunnittelu yksikkökoko yli 50 työtekijää, liikevaihto yli 2 meur., toiminta keskittynyt lähelle ydinasiakkaita, pääosin kasvukeskuksiin Erikoisosaaja multimedia-, 3D-, mobiiliteknologia, virtaava media, erikoissuunnittelun yms. osaajat yksikkökoko: 10-30 työntekijää, liikevaihto 500t-2 meur toimintaa sekä kasvukeskuksissa että alueellisissa osaamiskeskittymissä Pieni tehokas tuotantopaja isompien digimediayritysten alihankkijoina ja pienien asiakasyritysten toimittajina, pääosin tuotantoon keskittyneitä yksikkökoko: 1-10 työntekijää, tyypillisesti yrittäjävetoista toimintaa sijaintipaikka useimmiten koulutuslaitoksen tai yrityshautomon läheisyydessä Yhteenvetoa digimedia-alasta toimialana 39 Digimedia on vakiinnuttanut asemansa asiantuntijaliiketoimintana erilaiset sähköiset palvelut ovat nykyisin kiinteä osa minkä tahansa liiketoiminnan suunnittelua Myös digimedia-tuotebisnestä on olemassa, mutta ei vielä kovin runsaasti Mobiilipalvelut, pelit Alan yritysmäärä ei tällä hetkellä kasva kovin vauhdikkaasti Suomessa toimii noin 300 yritystä, joissa työskentelee noin 2500 työntekijää Ala on keskittynyt huomattavasti tyypillinen digimediayritys on kooltaan alle 10 työtekijää liikevaihdosta suurin osa syntyy alan isommissa yrityksissä pääkaupunkiseutu on ylivoimaisesti tärkein alue Erikoistuminen on alan elinehto yritysten on kyettävä tarjoamaan asiakkailleen ja kumppaneilleen todellista lisäarvoa
Harrastetehtävä 6 40 Mitä on ns. crossmedia?