Raportti 2007-2011. Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi 3.9.2007. Kehittämis- ja koordinointityöryhmä

Samankaltaiset tiedostot
PALVELUTARPEIDEN JA ALUEEN KÄYTÖN

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus Seudun kuntien asuntoryhmä Sisältö:

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

TILASTOKATSAUS 9:2015

Helsingin väestöennuste

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Pekka Hinkkanen

Miten väestöennuste toteutettiin?

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Tilastokatsaus 11:2012

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja , Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä Helsinki

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä

Maankäytön rakenne Seuranta

Tilastokatsaus 15:2014

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017

Talous- ja suunnittelukeskus

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Väestönmuutokset 2011

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Asuntotuotanto Vantaalla

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

KASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Valtion tukema asuntotuotanto Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Hakunilan asuntotuotanto

TILASTOKATSAUS 21:2016

Kokkola Kälviä Lohtaja Ullava Kokkola 2009-

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta. Asukasfoorumi

Väestö ja väestön muutokset 2013

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

1. Kymppi R -toimintamalli

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Asuminen ja rakentaminen

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

Asuminen ja rakentaminen

Kotikaupunkina Helsinki 2016

HYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta

ks.

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta

KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Pohjois-Savon väestöennuste

OJAMO OPASKARTTA. 1. Ojamon kaupunginosan korttelin 492 tontti 2, Vappulantie

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

Asuntotuotantokysely 2/2015

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Kunnan väestöennustemalli

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Nurmijärven väestölaskelma HUOMIOITA

Lähtökohdat. Raportti II a

Transkriptio:

Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi 3.9.2007 Kehittämis- ja koordinointityöryhmä Raportti 2007-2011 1/2007 Kaupunkikehitysraportti

KAUPUNKIKEHITYSRAPORTTI 2007-2011 Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi Kehittämis- ja koordinointityöryhmä, raportti 1/2007 Toimittajat: Teija Liuska Ulkoasu ja taitto: Teija Liuska 2007 Kuvat: Lohjan kaupunki 2

JOHDANTO KEHIKON v. 2007 raportissa nostetaan esille kaksi vaihtoehtoista tavoiteltavaa väestönkasvun vaihtoehtoa Lohjan kaupungille; 1,0 %/vuosi tai 1,5 %/vuosi. Viime aikojen kasvu on ollut 1 %:n luokkaa. Nähtävissä oleva rakentaminen ja sen kasvu mahdollistavat 1,5 %:n väestönkasvun. Määrätietoinen väestönkasvun kasvattaminen ei kuitenkaan tule itsestään, vaan vaatii voimavarojen kohdentamista uudella tavalla. Tämä raportti pyrkii toimimaan keskustelun avauksena lähivuosien väestönkasvun odotuksille ja mahdollisuuksille. KEHIKKO valmistelee suunnittelun perustana käytettäviä yhteisiä lähtötietoja, suunnitteita ja mitoitusperusteita sekä koordinoi palvelutarpeiden, sektoreiden ja alueiden käytön suunnittelua. Raportissa on kuvattu väestötietoja tilastojen valossa ja kerrottu suunniteperusteista. Vaikutusten tarkastelua on tehty suunnittelualueilla (9) niin nykyisen väestöpohjan, muuttoliikkeen kuin rakentumisen osalta. Työryhmän jäseniä v. 2007 ovat puheenjohtaja Kristiina Tikkala, Mikko Kerkola, Heli Virtanen, Merja Kuusimurto, Juha Lemberg, Raija Lindroos, Heikki Rouvinen, Leena Iso-Markku, Katariina Haigh, Seppo Lötjönen, Erkki Eskola, Jorma Kaasinen, Jorma Korhonen, Anja Siilanto-Parviainen ja sihteerinä Teija Liuska. Lohjalla syyskuussa 2007 Kehittämis- ja koordinointityöryhmä, KEHIKKO

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1 VÄESTÖNKEHITYS JA VÄESTÖTAVOITTEET 5 1.1 Kaupungin väestönkehityksen yleispiirteet 5 1.2 Väestömuutos ja muuttoliike 6 1.3 Väestönkehitys osa-alueittain 7 1.4 Väestömäärän muutokset osa-alueittain 8 1.5 Väestön ikärakenne 8 1.6 Ikäluokkien alueellinen kehitys 9 1.7 Väestöllinen huoltosuhde 10 1.8 Väestösuunnite 2007-2016 (Versio Oy) 10 2 ASUMINEN JA ASUNTOTUOTANNON TARPEET 15 2.1 Asuntokunnat ja asumisväljyys 15 2.2 Asuntotuotanto Lohjalla 1997-2006 16 2.3 Vuokra- ja asumisoikeusasuntotilanne 17 2.4 Asuntotuotantotarve 17 3 ASUNTOTUOTANTOKOHTEET 2007-2011 22 3.1 Asuntotuotanto taajama- ja haja-asutusalueilla 22 3.2 Keskustan, Ojamon ja Nummentaustan väestösuunnitealueet (1-3) 22 3.3 Virkkalan väestösuunnitealue (6) 24 3.4 Ventelän väestösuunnitealue (5) ja Immulan asemakaava-alue (sis. Itä-Lohja 9) 24 3.5 Roution väestösuunnitealue (4) 25 4 TILAVERKKOSELVITYS - VARHAISKASVATUS JA PERUSKOULU 26 4.1. Tilaverkkoselvityksen 2006/2007 päätuloksia 26 YHTEENVETO 29 LIITTEET Liite 1: Väestönkehitys taajama- ja haja-asutusalueilla 1990-2006 Liite 2: Yhteenveto väestösuunnitteesta vuosittain ja alueittain (1% ja 1,5%) Liite 3: Koko kaupungin väestösuunnite 1 % (2007-2016) Liite 4: Koko kaupungin väestösuunnite 1,5 % (2007-2016) Liite 5: Lohjan osa-aluejako. Liite 6: Keskustan osa-alue. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain 2007-2011. Liite 7: Etelä-Lohjan osa-alue. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain 2007-2011. Liite 8: Pohjois-Lohjan ja Länsi-Lohjan osa-alueet. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain 2007-2011.

väestönkehitys ja väestötavoitteet 1 1.1 Kaupungin väestönkehityksen yleispiirteet Lohjan väestön kasvu on vuosina ollut 1997-2006 keskimäärin 0,87 %. Nettomuuton vaikutus väestön kasvuun on ollut merkittävä, sillä väestön lisäyksestä nettomuuton osuus on ollut keskimäärin 60 %. Lohjan alueen väestökehityksessä muuttoliikkeen vaihtelut ovat varsin suuret, sillä nettomuuton vaikutus väestönkehitykseen on vaihdellut jopa 10-85 %:n välillä. Asukkaita L O HJ AN K AUP UNK I Väes tön kehitys 2006-1990 38000 37000 36000 35000 34000 33000 32000 31000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuvio 1. Lohjan väestön kehitys 1990-2006. Vuonna 2006 kaupungin väestö kasvoi 389 asukkaalla eli 1,06 %, mikä vastasi kaupungin asettamaa kasvutavoitetta. Vuoden 2007 tammi-heinäkuun väestön lisäys oli 344 henkeä eli 0,95 %, mikä on hieman suurempaa kuin väestön kasvu vastaavana aikana vuonna 2006.

Kaupungin osa-alueiden väestönkehityksen, ikärakenteen, ulkoisen ja sisäisen muuttoliikkeen ja syntyvyyden perusteella voidaan olettaa, että sukupolvenvaihdosta on tapahtumassa mm. Myllylammen, Maksjoen ja Vappula/Vieremän alueilla. Pohjois-Lohjalla väestö ikääntyy Perttilän ja Asemanpellon alueilla sekä Nummentaustassa Metsolan ja Gruotilan alueilla. Ikääntyvän väestön muuttoa tapahtuu haja-asutusalueilta lähemmäksi keskustan ja taajamien palveluja. Näille alueille muuttaa nuoria perheitä, mikä näkyy ko. alueiden syntyvyyden kasvussa. Eri alueiden kehitykseen vaikuttavaa sisäistä muuttoliikettä on kuitenkin vaikea ennakoida. Varsin todennäköistä on, että vanhempien ikäluokkien sisäinen muuttoaktiivisuus tulee kasvamaan aikaisemmista vuosista. 1.2 Väestömuutos ja muuttoliike Vuoden 2006 väestön kasvusta nettomuuton osuus oli 269 henkeä eli noin 70 % kokonaiskasvusta. Syntyneiden määrä oli edellisen vuosien tasolla (+ 415 lasta). Luonnollinen väestönkasvu oli 120 henkeä. Muista kunnista Lohjalle muutti 1853 henkeä ja kaupungista muihin kuntiin 1673 henkilöä. Kaupungin sisällä muutti 4448 asukasta. Nettomuutto kohdistui pääosin suurin Lohjan ja Virkkalan keskustaan sekä Ventelään ja Ojamolle. Haja-asutusalueilla nettomuuttoa oli lähinnä Lehmijärven ja Nummenkylän alueilla. Routiolla, Perttilässä, Lempolassa ja Kirkniemessä nettomuutto oli tappiollinen. Vuoden 2006 nettomuutossa poikkeuksellisen suurta oli nettomaahanmuutto (+ 86 henk./30 % nettomuutosta), mikä on puolta suurempaa kuin aikaisempina vuosina. Sama ilmiö on nähtävissä pääkaupunkiseudun kunnissa ja eräissä kehyskunnissa. VÄESTÖN MUUTOS 1990-2006 Nettomuutto ja luonnollinen väestönlisäys 400 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 300 200 100 0-100 -200 Nettomuutto Luonn.lisäys Kuvio 2. Väestön muutos vuosina 1990-2006: nettomuutto ja luonnollinen väestölisäys Valtaosa muuttoliikkeestä tapahtuu Lohjan ja Uudenmaan kuntien välillä. Viime vuosina muuttoliike on kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulta. Vuosina 2000-2006 nettomuutto pääkaupunkiseudun kunnista on vaihdellut 118-210 henkilön välillä, suurinta muutto on ollut Espoosta. Lähikunnista muuttoliike molempiin suuntiin on suurinta Lohjan ja Vihdin välillä. Lohjan muuttotase muihin maakuntiin on ollut negatiivinen vuodesta 2000. Syynä tähän on erityisesti opiskelijoiden muutto yliopistokaupunkeihin ja muille opiskelupaikkakunnille. Lohjan muuttoliikkeessä on nähtävissä myös teollisuus paikkakuntien välinen muuttoliike erityisesti Salon, Porin ja Oulun välillä.

Muuttovoitto syntyy lapsiperheistä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Vuonna 2006 ikäryhmässä 25-35 - vuotiaat nettomuutto oli 130 asukasta ja 0-6 -vuotiaissa 74 lasta. Eläkeläisten muuttoa Lohjalle tapahtui edellisiä vuosia enemmän. NETTOMUUTTO IKÄRYHMITTÄIN/ 1997 2006 350 300 250 200 150 100 50 0-50 -100 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 0 6-vuotiaat/ 0 6-åringar 15 64-vuotiaat/ 15 64-åringar 7 14-vuotiaat/ 7 14-åringar yli 64-vuotiaat/ över 64 år Kuvio 3. Nettomuutto ikäryhmittäin vuosina 1997-2006 1.3 Väestönkehitys osa-alueittain Vuoden 2006 lopussa Lohjan väestömäärä oli 36 974 henkeä. Väestöstä Pohjois-Lohjalla asui 23 %, Etelä-Lohjalla 22 %, Länsi-Lohjalla 9 % sekä Lohjan keskustassa ja sen lähiympäristössä 45 %. Lähialueista keskusta-alueeseen sisältyvät mm. Nummentausta, Ojamo, Moisio ja Myllylampi. Väestönkasvu on viime vuosina ollut suhteellisesti suurinta Pohjois-Lohjalla, jossa väestö on kasvanut vuodesta 1997 noin 11 % eli 861 asukkaalla. Etelä-Lohjalla väestön kasvua 1997-2006 noin 321 asukasta eli noin 4 %. Länsi-Lohjalla vuodesta 1997 väestömäärä on kasvanut 233 asukasta eli 7,7 %. Määrällisesti väestön kasvu on voimakkainta Lohjan keskustassa ja sen lähialueilla. Kasvua vuodesta 1997 on ollut 1402 asukasta. Kasvu on noin 9 %. Vuoden 1997 jälkeen tapahtuneesta väestönkasvusta (+2800 asukasta) suurin osa on tapahtunut taajamaalueilla, jossa väestö määrä on kasvanut lähes 2500 henkeä. Yleisen taajamoitumiskehityksen johdosta haja-asutusalueilla väestön suhteellinen osuus vähenee. Osuus kaupungin väestöstä on n. 13 %, kun se vuonna 1975 oli 16 %. Liite 1: Väestönkehitys taajama- ja haja-asutusalueilla 2006-1990 7

VÄESTÖN MUUTOS TAAJAMA- JA HAJA-ASUTUSALUEILLA 1990-2006 2500 2000 2048 1500 1000 500 0-500 -49 1117 241 148 33 22 Etelä Länsi Pohjois Lohja keskusta Taajama- alueet Haja- alueet Kuvio 4. Taajama- ja haja-asutusalueiden väestön muutos vuosina 1990-2006 1.4 Väestömäärän muutokset osa-alueittain 2006-2005 Pohjois-Lohjalla kasvua oli noin 79 asukasta. Asukkaita alueella oli vuoden 2006 lopussa 8578 henkeä. Asukkaiden määrä kasvoi vain Ventelän ja Muijalan alueilla, muilla Pohjois-Lohjan taajama-alueilla väestö väheni. Väestön nettokasvusta haja-asutusalueiden kasvu oli yli puolet (+ 46). Etelä-Lohjan alueen väestökasvu kohdistuu pääosin Vappulan ja Vohloisten alueille. Alueen kokonaisväestömäärä oli 8000 asukasta, jossa kasvua oli ainoastaan 4 asukasta. Kirkniemen alueen väestö on vähenevä. Virkkalan ja Maksjoen väestömäärissä ei tapahtunut vuonna 2006 oleellisia muutoksia. Taajamaalueella asuu 86 % väestöstä. Etelä-Lohjan haja-asutusalueiden väestö väheni. Länsi-Lohjan väestökasvu oli myös vähäinen, sillä lisäys oli vain 7 henkeä. Vuoden 2006 lopussa alueella asui 3248 asukasta, joka vastasi vuoden 2004 väestömäärää. Vuonna 2006 haja-asutusalueiden kasvu ( + 27 as.) oli taajamaväestöä enemmän. Lohjan keskustan väestön kasvu oli 272 henkeä. Suurin kasvu kohdistui ydinkeskustan alueelle. Keskusta-alueiden väestömäärän kasvu olikin 70 % kaupungin kokonaiskasvusta ja ydinkeskustan osuus peräti 40 % (+154 asukasta). Kasvu perustui pääasiassa ydinkeskustan voimakkaaseen kerrostalorakentamiseen. Kasvua oli myös Gunnarlan, Hiidensalmen, Moision ja Ojamon alueilla. Vuonna 2006 taajamaväestön osuus oli 31 687 asukasta eli 86 % kaupungin kokonaisväestöstä. Taajamaalueiden väestön kasvu oli 306 ja haja-asutusalueiden kasvu 58 asukasta. 1.5 Väestön ikärakenne Vuoden 2006 lopussa kaupungin väestöstä 0-14 -vuotiaita oli 19,5 %, 0-6 -vuotiaita 8,7 % ja kouluikäisiä 7-14 -vuotiaita 11,8 %. Nuoriin ikäluokkiin kuuluvia 15-24 -vuotiaita oli 11,4 % sekä lähinnä työikäiseen väestöön kuuluvia 25-64 -vuotiaita 55,1 %. Yli 65 -vuotiaita oli 14,5 %, joista yli 75 -vuotiaita 6,2 %. Väestössä nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus on ollut vähenevä. Suurinta vähennys on ollut 15-24 -vuotiaiden ikäluokissa, mihin vaikuttaa nuorten poismuutto. Vuodesta 2000 lähtien päivähoito- ja peruskouluikäisten (0-14 vuotiaat) kokonaismäärä on pysynyt lähes samalla tasolla. Ikäluokissa on

vuosittaista vaihtelua, sillä esim. 0-6 -vuotiaiden määrä kasvoi vuonna 2005 varsin huomattavasti (+107 henk.) kun vuonna 2006 kasvu oli vain 31 lasta. Aikuisväestön (25-64 -vuotiaat) määrä kasvaa erityisesti ikäluokissa 50-64 -vuotiaat, mihin vaikuttavat suuret ikäluokat. Työvoimapoliittisesti on huomattavaa, että 25-44 -vuotiaiden määrä vähenee koko ajan. Vuonna 1990 ko. ikäluokkien osuus väestöstä oli yli 34 % ja vuonna 2006 enää noin 26 %. Määrällisesti vuodesta 1990 vähennystä on ollut 1660 henkeä. Yli 65 -vuotiaiden määrä on kasvanut keskimäärin 240 henkeä/vuosi. Vuonna 2006 kasvu edellisestä vuodesta oli 280 henkeä. Yli 75 -vuotiaiden määrä kasvu on ollut suhteellisesti samaa luokkaa. 4000 Ikäryhmien muutos 2006-1990 3611 3000 2000 1000 0-1000 -2000 731 472 245 23 0-6v 7-14v 15-24v 25-44v 45-64v 65-74v 75-84v -321-1660 Kuvio 5. Väestön muutos ikäryhmittäin vuosina 1990-2006. 1.6 Ikäluokkien alueellinen kehitys Vuosina 2000-2006 0-14 -vuotiaiden määrä on kasvanut kaupunginkeskustan lähialueilla, muilla alueilla kehitys on laskusuunnassa. Nuorten ikäluokkien osuus on edelleen suurin Pohjois- Lohjalla eli noin 23 %, kun se kaupungissa keskimäärin on 19 %. Haja-asutusalueilla nuorten ikäluokkien osuus on keskimääräistä korkeampi, noin 21 % maaseutualueiden väestöstä. Vuodesta 2000 päivähoito- ja esikouluikäisten 0-6 -vuotiaiden määrä on kasvanut keskustan lähialueilla, erityisesti Gunnarlan alueella. Etelä-Lohjalla on kasvua lähinnä Vappulan ja Maksjoen alueilla. Pohjois- ja Länsi-Lohjan alueilla 0-6 vuotiaiden määrä on pienempi kuin esim. vuonna 2000. Ko. ikäluokkien osuus alueen väestöstä on suurin Pohjois-Lohjalla eli 9,5 % kun se kaupungissa on keskimäärin 8,5 %. Työvoimaan luettavan väestön osuus on korkein Länsi-Lohjalla, jossa 15-64 -vuotiaita oli 68,4 % kun kaupungissa on keskimäärin 67,2 %. Merkittäviä alueellisia eroja ei ko. ikäryhmässä ole. Alueittaiset erot painottuvat pääasiassa nuorempiin ikäryhmiin. Suurimmat kasvut nuoremmassa väestössä ovat odotetusti alueilla, joihin on muuttanut lapsiperheitä. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvaa kaikilla osa-alueilla. Suurinta kasvu on edelleen Lohjan keskusta-alueella, jossa kasvua vuodesta 2000 on noin 520 henkeä, mikä on enemmän kuin muilla osa-alueilla yhteensä (+ 434 henkeä). Vuonna 2006 eläkeikäisten määrä ydinkeskusta-alueella kasvoi 111 henkeä ja osuus alueen

väestöstä jo 33 %. Kaupungin keskimääräistä (14,5 %) korkeampi vanhusväestön osuus on myös Myllylammella, Keskilohjalla ja Virkkalassa. Maaseudulla on nähtävissä ikääntyvän väestön määrän lisääntyminen, mutta kehityssuuntana on muuttoliike taajamakeskuksiin. 1.7 Väestöllinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64 -vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64 vuotiasta) kohti. Väestön ikääntymisen myötä väestöllinen huoltosuhde tulee kuitenkin kehittymään saman suuntaisesti kuin v. 1997-2005. Kaupungin väestösuunnitteen perusteella 1,5 %:n väestönkasvu hidastaisi hieman huoltosuhteen kasvua. Taulukko 1. Lohjan kaupungin huoltosuhteet (Tilastokeskus). Vuosi Taloudellinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde Vuosi (ennuste) Demografinen huoltosuhde Väestönkasvu 1,0% Väestönkasvu 1,5% 1997 1,30 0,47 2007 0,51 0,50 1998 1,17 0,47 2008 0,51 0,51 1999 1,13 0,47 2009 0,52 0,51 2000 1,07 0,48 2010 0,53 0,52 2001 1,09 0,48 2011 0,54 0,53 2002 1,11 0,48 2012 0,55 0,53 2003 1,10 0,49 2013 0,56 0,54 2004 1,11 0,50 2014 0,57 0,55 2005-0,50 2015 0,57 0,56 2006-0,50 2016 0,58 0,56 1.8 Väestösuunnite 2007-2016 (Versio Oy) 1.8.1 Väestösuunnitteen laadinta ja aluejako Vuosille 2007-2016 on laadittu väestösuunnitteet Versio Oy:n väestömallin mukaisesti. Suunnitteissa lähtötietoina on käytetty kaupungin vuosittaista väestönkasvutavoitetta 1,0 % sekä lisäksi arvioitu väestön kasvua, mikäli kasvutavoite olisi 1,5 %. Pohjana suunnitteille on kaupungin väestö- ja rakentamistiedot vuodesta 1997 (ikä- ja sukupuolijakauma, alueellinen jakauma, hedelmällisyys, kuolleisuus, kuntien välinen muuttoliike, valmistuneet asunnot). Kaupungin väestönkasvutavoitteella 1,0 % väestömäärä olisi 40 842 asukasta ja 1,5 %:n kasvulla 42 910 asukasta vuonna 2016. Väestösuunnitealueita on muodostettu mallin toiminnan ja luotettavuuden kannalta suurin mahdollinen määrä, 9 kpl. Rajaukset on tehnyt kehittämis- ja koordinointityöryhmä suunnitteille asetettujen tavoitteiden, tilastoaluerajausten ja alueiden pohjaväestövaatimusten mukaisesti. Alueet 1-6 käsittävät taajamia ja alueet 7-9 haja-asutusalueita. Immulan asemakaava-alue kuuluu aluejaossa toistaiseksi tilastoaluejaon mukaisesti haja-alueelle 9 (Itä-Lohja). Alue 10 sisältää sen väestönosan, jonka sijainti on rekisteröimättä. 10

Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 Kuva 1. Väestösuunnitealueet (Väestömalli 2006/Versio Oy) ALUEJAKO 2007-2016: 1 KESKUSTA (ydinkeskusta, Hiidensalmi, Moisio) 2 OJAMO (Ojamo, Haikari, Vappula) 3 NUMMENTAUSTA (Keskilohja, Metsola, Gunnarla, Vienola, Gruotila) 4 ROUTIO (Routio, Paloniemen osayleiskaava-alue, Karnainen) 5 VENTELÄ (Ventelä, Lempola, Perttilä, Muijala) 6 VIRKKALA (Virkkalan keskusta, Vohloinen, Vieremä, Maksjoki, Suninhaka, Kirkniemi) 7 ETELÄ-LOHJA (haja-asutus) 8 LÄNSI- JA POHJOIS-LOHJA (haja-asutus) 9 ITÄ-LOHJA (haja-asutus + Immulan asemakaava-alue) 10 MUU (alue tuntematon) 11

1.8.2 Väestösuunnitteen pohjaksi arvioitu rakentaminen Vuosien 2007-2011 rakentamisen on arvioitu sijoittuvan alueille, jotka on jo pääasiassa asemakaavoitettu ja jotka ovat kunnallistekniikan piirissä, tai joilla asemakaavoitus ja kunnallistekniikan suunnittelu on vireillä. Vuosille 2011-2016 on arvioitu rakentamista Lohjan kaupunginvaltuuston syksyllä 2004 hyväksymän Lohjan maankäytön kehityskuvan, kaupunginhallituksen syksyllä 2006 hyväksymän kaavoitusohjelman sekä kunnallistekniikan investointimahdollisuuksien pohjalta. Vuosina 2007-2011 valmistuviksi arvioidut kohteet on esitetty jäljempänä kappaleessa 3 Asuntotuotantokohteet 2007-2011. Vuosina 2007-2016 on arvioitu voivan toteutua yhteensä n. 4 000 asuntoa eli n. 400 asuntoa/vuosi. Asuntojen valmistumista on vaikea arvioida tarkasti riittävien mitoitusperusteiden ja rakentamisaikataulujen puuttuessa. Muuttuvat taloudelliset suhdanteet näkyvät nopeasti asuntotuotannossa. Rakentamisen alueellisiin tavoitteisiin tulee lisäksi vaikuttamaan taajamaosayleiskaavoitus, joka on käynnistynyt vuonna 2006 perusselvitysten laadinnalla. Taajamaosayleiskaavan tavoitteet on tarkoitus määritellä vuoden 2007 aikana. Taulukko 2. Valmistuviksi arvioitujen asuntojen määrä vuosittain 2007-2016, valmistuneet asunnot 2006. Alue/Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä 2007-2016 1 Keskusta 134 158 50 60 40 165 225 225 225 225 100 1473 2 Ojamo 33 39 128 99 97 60 15 15 15 15 15 498 3 Nummentausta 15 85 44 20 71 20 15 15 15 15 15 315 4 Routio 27 0 90 40 20 60 50 50 50 50 50 460 5 Ventelä 53 10 10 10 20 20 20 20 20 20 20 170 6 Virkkala 76 51 26 30 63 50 50 50 50 50 50 470 7 Etelä-Lohja 5 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 80 8 Länsi- ja Pohjois Lohja 14 19 20 21 21 21 21 21 21 21 21 207 9 Itä-Lohja 14 13 13 13 38 73 58 63 13 13 13 310 10 Muu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 371 383 389 301 378 477 462 467 417 417 292 3983 Asuntotuotannon kokonaistarpeen on jäljempänä kappaleessa 2.4.1 määritelty olevan vuonna 2010 n. 360 asuntoa/vuosi ja vuonna 2015 n. 450 asuntoa/vuosi. Suunnittelukauden loppuvuosina valmistuvien asuntojen määrän arviointia vaikeuttaa erityisesti Länsi-Lohjan kaavoitustilanne Helsinki-Turku -ratasuunnitelmien keskeneräisyyden johdosta, kerrostaloasuntojen kysynnän ennustaminen etenkin Lohjan ja Virkkalan keskustoissa, rivitaloasuntojen kysynnän jatkuminen sekä Hiidensalmen pohjoisosaan asemakaavoitettavan asuntoalueen toteutumisaikataulun ennustaminen. 1.8.3 Väestön kasvu ja muutos suunnitealueilla Väestösuunnitealueet on muodostettu siten, että ne noudattavat nykyisiä tilasto- ja pienalueita, jolloin toteutunutta tilannetta voidaan verrata suunnitteeseen. Suunnitealueissa on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon myös koulujen oppilaaksiottoalueet. 12

Taulukko 3. Väestön kasvun muutokset suunnitealueilla ja %-osuudet kokonaiskasvusta 2006-2016 (1,0 % ja 1,5 %) Väestönkasvu/ Alue 1 Keskusta 2 Ojamo 3 Nummentausta 4 Routio 5 Ventelä 6 Virkkala 7 Etelä- Lohja 8 Länsija Pohjois- Lohja 9 Itä- Lohja Kasvu 1 % 882 403 749 491 162 264 266 233 407 3868 %-osuus kasvusta Yhteensä 22,8 10,4 19,4 12,7 4,2 6,8 6,9 6,0 10,5 100,0 Kasvu 1,5 % 1115 725 1064 647 496 664 335 364 490 5936 %-osuus kasvusta 18,8 12,2 17,9 10,9 8,4 11,2 5,6 6,1 8,3 100,0 Ero+ /- 234 314 317 157 335 402 70 131 84 2042 Kaupungin kasvutavoitteen (1,0 %) ja asuntorakentumisen perusteella väestönkasvu vuoteen 2016 olisi noin 3900 asukasta, josta 75 % eli noin 3000 asukasta sijoittuisi nykyisille taajama-alueille ja noin 900 eli 25 % haja-asutusalueille. Etelä- ja Pohjois-Lohjan haja-asutusalueille sijoittuisi kumpaankin noin 6-7 % väestönkasvusta ja Itä-Lohjalle lähes 11 %. Itä-Lohjan alue käsittää myös Immulan uuden asemakaavaalueen, joka toteutuessaan muuttuu taajama-alueeksi. Taajama-alueilla lähes neljännes (23 %/909 asukasta.) sijoittuisi kaupungin keskustaan (ydinkeskustaan ja Hiidensalmen pohjoisosaan asemakaavoitettavalle alueelle). Nummentaustan alueille arvioidaan sijoittuvan noin 750 asukasta eli lähes 20 % väestönkasvusta ja Ojamon alueelle (sis. Vappula ja Haikari) noin 400 asukasta eli vain 10 % väestönkasvusta, vaikka Ojamon väestösuunnitealueelle on arvioitu rakentuvan suunnittelukaudella 2007-2016 lähes 200 asuntoa enemmän kuin Nummentaustan alueelle. Syynä alueiden väliseen kasvueroon on alueiden erilainen ikärakenne ja asuntokanta. Ojamo on ollut vahvasti kerros- ja rivitalovaltainen asuntoalue, jossa on runsaasti pienille perheille ja yksinäisille soveltuvia pienasuntoja. Vappulan ja Haikarin alueiden toteuduttua Ojamon alueprofiili muuttuu kuitenkin pientalovaltaiseksi. Ojamon alueen asuntokannan ja väestön ikääntymisen johdosta pientalorakentaminen ei kuitenkaan vaikuta koko alueen väestön kasvuun samassa määrin kuin Nummentaustassa. Roution alueen väestön kasvu olisi suunnitteen mukaan noin 500 asukasta eli 13 % kokonaiskasvusta edellyttäen, että Rajaportin asemakaava-alueen rakentaminen alkaisi suunnittelukauden lopulla, ja että Routiolla sijaitsevia jo asemakaavoitettuja rivitalokortteleita rakennetaan. Väestökasvu 1,5 %:lla kasvattaa kaupungin väestöä lähes 5900 asukkaalla. Suunnitteen mukaan väestön kasvusta 80 % kohdistuu taajama-alueille ja 20 % haja-asutusalueille. Taajamaväestön kasvu on noin 4700 asukasta ja haja-asutusalueiden kasvu n. 1200 asukasta. Vuosille 2007-2016 suunnitellun asuntorakentamisen perusteella ydinkeskustan ja sen lähialueiden (Ojamo, Nummentausta) väestönkasvu 1,0 %:lla veisi yli puolet väestön kokonaiskasvusta ja 1,5 %;n suunnitteella hieman alle puolet. Väestön kasvu hajaantuu kuitenkin myös siten, että ydinkeskustan lisäksi väestöä sijoittuu tasaisemmin muille alueille. Väestön sijoittuminen tasaisemmin eri alueille 1,5 %:n kasvussa perustuu nettomuuton kasvuun ja rakenteeseen, sillä muuttajat ovat pääasiassa nuoria lapsiperheitä, jotka hakeutuvat keskustan ja taajamakeskustan lähialueiden pientaloaluille. Taajamista Ventelän ja Virkkalan kasvu olisi kussakin määrällisesti yli puolet suurempaa verrattuna 1,0 %:n kasvuun. Liitte 2: Suunnitealueiden väestön kasvu 2007-2016 eri alueilla (1 % ja 1,5 %) 13

1.8.4 Väestön kasvu ja muutos ikäryhmittäin Väestön kasvu vuoteen 2016 mennessä on suhteellisesti suurinta ja samantasoista yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä sekä 1,0 %:n ja 1,5 %:n väestönkasvulla. Kasvu ko. ikäryhmissä on huomattava, sillä esim. 65-74 vuotiaiden määrä kasvaa yli 50 % ja yli 75-vuotiaiden määrä 45 % molemmissa suunnitteissa. Väestönkasvun ollessa 1,0 % merkittäviä muutoksia ei tapahdu nuorissa ikäluokissa. Taulukko 4. Ikäryhmittäinen kasvu ja muutos 2006-2016 ( 1,0 % ja 1,5 %) Ikäryhmä Kasvu 1,0 %, henk. Muutos % Kasvu 1,5 %, henk. Muutos % 0-2v 41 3,7 167 13,4 3-6v 37 2,0 191 10,4 7-12v 127 3,6 293 9,2 13-15v -29-5,9 25-2,5 16-18v -6 7,3 39 10,6 19-24v 540 20,4 744 29,3 25-64v 714 3,4 1931 9,3 65-74v 1417 52,4 1487 54,7 75-84 v 704 37,5 730 39,0 +85 v. 323 70,5 329 72,1 Yhteensä 3868 10,5 5936 16,1 Ikäluokissa 0-12-vuotiaat kasvu olisi vain noin 3 % ja 13-18-vuotiaiden määrä vähenisi. Huomattavaa on, että työikäisten (15-64 v.) kasvu (+ 1240 henk.) olisi vain puolet yli 65-vuotiaden ikäluokkien kasvusta (+ 2450 henk.). Sen sijaan nuorempien ikäluokkien (0-12v ) ja työikäisten määrä kasvaa selvästi 1,5 %:n väestönkasvulla. Kasvua olisi noin 11 %. Ikäluokissa 13-18-vuotiaat kasvu on vain 2-3 %. Kasvukehitys perustuu siihen, että väestön kasvu 1,5 %:lla edellyttää nykyistä suurempaa nettomuuttoa. Aikaisemman kehityksen perusteella muuttovoitto perustuu pääasiassa nuoriin lapsiperheisiin. Tällöin työikäisen väestön kasvu (+2700 henk.) on selvästi suurempaa kuin yli 65-vuotiaiden kasvu, millä on suuri merkitys huoltosuhteen kehityksen kannalta. Lasten ja nuorten määrään puhtaan nettomuuton kehityksen lisäksi vaikuttaa syntyvyyden vuosittaiset vaihtelut. 2500 IKÄRYHMIEN MUUTOS 2006-2016 (kasvu 1,0 % ja 1,5 %) 2000 1931 1500 1417 1487 1000 500 0-500 744 714 704730 540 293 323329 167 191 127 41 37 25-6 39-29 0-2v 3-6v 7-12v 13-15v 16-18v 19-24v 25-64v 65-74v 75-84 v +85 v. Kasvu 1,0 % Kasvu 1,5 % Kuvio 6. Ikäryhmien muutos (henk.) 2006-2016, kasvuennuste 1,0 % ja 1,5 %. Liitteet 3-4: Väestösuunnitteet 2007-2016 ikäryhmittäin 1,0 %:n ja 1,5 %:n kasvulla 14

ASUMINEN JA ASUNtotuotannon tarpeet 2 2.1 Asuntokunnat ja asumisväljyys Kaupungin asuntokanta oli vuoden 2005 lopussa 17 259 asuntoa, joista omakotitaloasuntoja 42 %, kerrostaloasuntoja samoin 42 % ja rivitalo-asuntoja 14 %. Vuosina 1997-2005 kaupungin asuntokanta on kasvanut 1685 asunnolla ja asuntokuntien määrä 1714 asuntokunnalla. Asuntokannan vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin 1,2 % ja asuntokuntien määrän kasvu 1,4 %, kun taas koko kaupungin väestön kasvu vastaavana aikana oli 0,9 %. Tämä kehitys näkyy asumisväljyyden jatkuvana kasvuna; asuntojen pinta-alan kasvamisena sekä toisaalta asuntokunnan keskikoon pienentymisenä. Asuntokunnan keskikoko vuonna 2005 oli 2,21 henkeä (1997; 2,32) ja pinta-ala 37,6 h-m²/henkilö (1997; 34,8 h-m²/hlö). Asumisväljyys on haja-asutusalueilla keskiarvoa ja taajama-alueita hieman suurempaa. Asunnoista omistusasuntoja oli vuonna 2005 noin 62 %, vuokra-asuntoja noin 30 % ja asumisoikeusasuntoja 1,5 %. Omistusasuntojen määrä kasvaa ja vuokra-asuntojen osuus vähenee. Vuokra-asunnossa asuvien osuus 1995 oli vielä lähes 33 %. Uudellamaalla vastaava osuus oli vuonna 2005 38,4 %. Asumisoikeusasuntojen osuudessa ei viime vuosina ole tapahtunut muutoksia. Asuntokuntia oli vuoden 2005 lopussa 16 234 ja asuntoväestön osuus koko väestöstä 98, 3 %. Asuntoväestö oli 35413 henkeä, jolloin asuntokuntien keskikoko oli 2,21 henk./asuntokunta. Asuntokuntien keskikoko ja asumisväljyys vaihtelee asuntoalueiden rakenteen (asuntotyyppi, omistussuhteet) mukaan. Vuonna 2004 asuntokuntien keskikoko oli omakotitaloalueilla keskimäärin 2,8 henk./asunto, rivitaloalueilla keskimäärin 2,2 henk./asunto ja kerrostaloalueilla 1,7 henk./asunto. Ahtaasti asuvia asuntokuntien määrä laskee myös väljyyden kasvamisen myötä. Ahtaasti asuvia oli 681 eli 6,5 % asuntokunnista kun vuonna 1997 vastaava luku oli 9,2 %. (Tilastokeskus) Asumisväljyyden kasvu vuodesta 1999 näkyy kaikissa asuntotyypeissä ja alueilla. Keskikoko vaihtelee myös alueellisesti uuden rakentamisen, rakennuskannan iän ja uusiutumisen mukaan. Uusilla omakotitaloalueilla (esim. Muijala, Gunnarla) keskikoko on 3,3-3,5 henk./asunto ja rivitaloasunnossa 2,4-2,7 henk./asunto. Asuntokunnan keskikoko on pienin kaupungin ydinkeskustassa ja sen ympäristössä, jossa keskikoko on 1.5-1,6 henk./asunto, mikä johtuu näiden alueiden asunto- ja väestörakenteesta (kerrostalot, pienemmät asunnot, vanhusten ja yksin asuvien osuus suuri). 15

Asuntokuntien keskikoon aleneminen eri perhetyypeissä/koossa näkyy samalla siinä, että yksin asuvien määrä kasvaa ja yli 2-hengen asuntokuntien määrä laskee tasaisesti. Yhden hengen asuntokuntia oli vuonna 2005 jo yli kolmannes (35,6 %) kaupungin asuntokunnista kun esim. vuonna 1990 osuus oli 28 %. Näistä asuntokunnista 65 % asui kerrostaloasunnoissa. Valtaosa eli noin 58 % asuntokunnista on 2-4 hengen asuntokuntia. Vanhusasuntokuntien (yli 65 -vuotiaat) määrä kasvaa ja oli vuoden 2005 lopussa 3722 eli noin 23 % kaikista asuntokunnista. Yli 75-vuotiaiden asuntokuntien osuus on noin 11 % (1731 asuntokuntaa). 2.2 Asuntotuotanto Lohjalla 1997-2006 Vuosina 1997-2006 asuntoja valmistui yhteensä n. 2 200 kpl eli keskimäärin 220 asuntoa vuodessa. Omakotitalojen tuotanto oli keskimäärin 109 asuntoa, rivitaloasuntojen 34 ja kerrostaloasuntojen määrä 75 vuodessa. Asuntotuotannon vuosittainen vaihtelu on ollut varsin suurta. Kerrostaloja on viime vuosina valmistunut etenkin kaupungin keskustaan, yksittäisiä kerrostaloja myös Routiolle, Virkkalaan ja Mäntynummeen. Rivitalokohteita on ajanjaksolla valmistunut mm. Muijalaan, Gunnarlaan, Kartanonpuistoon ja Lempolaan. Omakotirakentaminen asemakaavoitetulla alueella on keskittynyt Muijalaan, Gunnarlaan, Vienolaan ja Vappulaan. Taulukko 4. Asuntotuotanto 1997-2006 (asuntoja kpl). Vuosi Talotyyppi Yhteensä AK AP/AR AO 1997 0 8 61 69 1998 27 27 61 115 1999 103 26 95 224 2000 22 8 134 164 2001 168 9 127 304 2002 53 32 97 182 2003 78 92 131 301 2004 84 13 102 199 2005 53 54 137 257 2006 163 67 141 371 Yhteensä 751 336 1086 2186 Keskiarvo/vuosi 75 34 109 219 Valmistuneet asunnot 1997-2006 (asuntoja kpl, yht. 2186) 400 371 350 300 250 200 224 164 304 182 301 199 257 150 115 100 69 50 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuvio 7. Valmistuneet asunnot (kpl) Lohjalla vuosina 1997-2006 16

Uuden omakotiasunnon keskimääräinen kerrosala on kasvanut 1990-luvun loppupuolen vuosien 165 k- m2:stä 174 k-m2:iin vuoteen 2006 mennessä. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen kerrosala on vaihdellut eri vuosina 74 ja 94 k-m2:n välillä siten, että kymmenen vuoden keskiarvoksi muodostuu 77 k-m2. Valmistuneiden rivitaloasuntojen kerrosala on pääsääntöisesti vaihdellut 90 k-m2:n molemmin puolin siten, että keskiarvoksi ajanjaksolla muodostuu 92 k-m2. 2.3 Vuokra- ja asumisoikeusasuntotilanne Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on Lohjalla alhaisempi kuin kaupungeissa keskimäärin. Vuokraasuntoja oli 100 asukasta kohti vuonna 2005 Lohjalla 13,7, kun vastaava luku Suomen kaupungeissa oli keskimäärin 18,5 ja koko maassa 15,7. Uudenmaan maakunnan keskiarvoluvusta 18,6 Lohja jäi selvästi. Aravavuokra-asuntojen osuus Lohjalla (6,6 asuntoa 100 asukasta kohti) oli vuonna 2006 maan valtakunnallista keskiarvoa (7,3) alempi. Uudenmaan maakunnassa ja koko Suomen kaupungeissa aravavuokra-asuntojen osuus (8,7; 8,4) on tuntuvasti suurempi kuin Lohjalla. 2.4 Asuntotuotantotarve 2.4.1 Asuntotuotannon kokonaistarve Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttaa väestön/asuntoväestön kasvun sekä poistuman lisäksi asumisväljyyden kasvu, joka johtuu mm. asuntokuntien keskikoon pienentymisestä. Asuntotuotannon rakenteeseen (talo- ja huoneistotyyppi) heijastuu alueen sijainti, perhekoko ja ikärakenne. Väestön ikääntyessä vanhusasuntokunnat tulevat nuorten ohella kasvattamaan palveluiden lähelle sijoittuvien pienempien asuntojen kysyntää. Asuntotuotannon suunnittelussa tulee lähitulevaisuudessa ottaa tarkasteluun myös se, että kilpailu työvoimasta tulee alueiden välillä kasvamaan, sillä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle samanaikaisesti työvoiman tarjonta pienenee nuorempien ikäluokkien pienuuden johdosta. Asuntokannassa tulee olla riittävä varauma, asuntotuotannon rakenteen sekä tuotanto- ja rahoitusmuotojen tulisi mahdollistaa tällöin nopeatkin työvoiman vastaanottomahdollisuudet. Lohjalla asuntovarauma (tyhjät ja tilapäisesti asutut asunnot) oli noin 6,0 % asuntokannasta, mikä on jonkin verran alempi kuin Lohjan seutukunnassa (7,7 %) ja Uudellamaalla (6,7 %) keskimäärin. Taulukko 5. Asuntotuotantotarve 2000-2015. Kasvu keskim./ vuosi Varauma Vuosi Väestö Asuntoväestö Asuntokunta Keskikoko Poistumaarvio Asuntotuotanto/ vuosi Asuntokanta 2000 35243 34732 15088 141 2,30 10 1021 230 16109 2005 36585 35951 16234 229 2,21 34 1040 276 17259 2010 38497 37809 17668 287 2,14 36 1120 364 18752 2015 40438 39738 19197 306 2,07 49 1215 448 20363 Asuntotuotannon tarpeen arvioinnin lähtökohtana on käytetty kaupungin maankäytön kehityskuvan mukaista väestöennustetta, jonka mukaan väestönkasvu olisi 1 %. Asuntotuotantotarve on laskettu siten, että perusteena on vuoden 2005 asuntoväestö. Asuntoväestön osuus vuonna oli 98,3 % kaupungin väestöstä. Osuus on vähentynyt arvioitua enemmän vuodesta 2004. Odotettavaa on, että se tulee jossain määrin edelleen pienenemään vanhusväestön kasvun johdosta. Asuntokuntien keskikoko samoin alenee, mutta olettamuksena on, että se ei laske alle kahden, sillä väestön kasvu perustuu muuttovoitolle (lapsiperheet). 17

Asuntotuotannon määrä vuosina 2007-2016 on arvioitu olevan keskimäärin 400 asuntoa/vuosi. Arvioitu rakentaminen mahdollistaa kaupungin 1,0 %:n väestönkasvua suuremman väestön lisäyksen vaikka esim. poistuma tulisi kohoamaan laskelman arviosta. Vuosina 2010-2016 uusien asuntojen tuotanto, mikäli se vastaa asuntokuntien määrän kasvua, edellyttää asuntotuotannon painottumista pienempiin asuntoihin mm. yksinasuvien ja vanhusasuntokuntien määrän kasvun johdosta. Asuntotuotannon rakenteessa tämä ilmenee myös siten, että asuntokannasta vapautuu asuntomarkkinoille suurempia (omakotitalot) asuntoja, mikä saattaa pienentää suurempien asuntojen tuotantotarvetta. Tämä vapautuva vanhempi omakotitalokanta lisännee myös muuttoa pääkaupunkiseudulta. Toisaalta kehitys suuntaa myös rakentamista uustuotannosta vanhan asuntokannan saneeraukseen sekä rakennusten ja asuntojen muuntoihin vanhusväestölle sopiviksi. Asuntotuotannon tavoitteet perustuvat siihen, että pääkaupunkiseudun asuntopolitiikassa ei tapahdu merkittävää muutosta, vaan muutto pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin ja Lohjalle sekä muu muutto Lohjan ja muiden kuntien välillä pysyy viime vuosien keskimääräisellä tasolla. 2.4.2 Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantotarve Asuntomarkkinoiden tasapaino, kehittyvä elinkeinoelämä ja kaupunkilaisten tarpeet edellyttävät, että Lohjalle valmistuu tulevinakin vuosina valtion tukemia asuntoja. Kaupunki liittyi vuonna 2003 Kuntaasunnot Oy:n osakkeenomistajaksi. Kunta-asunnot Oy:n tulo Lohjan asuntomarkkinoille varmisti vuokraasuntotuotannon jatkumisen. Muut yleishyödylliset yhteisöt (YH-Suomi, Asokodit, Alkuasunnot Oy) monipuolistavat vuokra-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntomarkkinoita. Valtion tukeman asuntotuotannon tarpeeksi arvioidaan noin 50 asuntoa vuosittain. Tämä määrä taannee vuokra-asuntojen absoluuttisen määrän säilymisen, vaikka niiden suhteellinen osuus edelleen laskee ja omistusasuntojen osuus kasvaa. Asuntomarkkinoiden viimeaikaiset muutokset ovat paitsi lisänneet vaihtuvuutta kaupungin omassa vuokraasuntokannassa myös vaikuttaneet hakijarakenteeseen. Erityisryhmiin kuuluvien hakijoiden määrä on kasvanut suhteessa niihin hakijoihin, joilla on mahdollisuus tehdä omaan asumiseen liittyviä valintoja. Vuokra- ja asumisoikeusasuntotalojen rakentaminen tasaa käyttöön otettavan alueen palvelutarvetta pitkällä tähtäimellä. Vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asukkaiden vaihtuvuus on suurempi kuin omistusasunnoissa. Alueelle, jonne rakennetaan pelkästään uusia omakotitaloja, asukkaiden päivähoito- ja koulupalvelujen tarve ajoittuvat samaan ajankohtaan, sillä muuttavien asukkaiden perherakenne on samankaltainen. Tämä piikki menee muutamassa vuodessa ohi, kun lapset kasvavat ja asteittain muuttavat pois, mutta talo jää usein edelleen supistuneen perheen käyttöön. Vuokra- ja asumisoikeustaloissa asukkaiden lukumäärä ja ikärakenne säilyvät varsin vakioina. Asukkaat muuttavat suurista vuokra- tai asumisoikeusasunnoista yleensä toisaalle viimeistään silloin, kun asunto käy tarpeettoman isoksi ja kalliiksi. Tilalle muuttaa yleensä uusi lapsiperhe. Tämä takaa palvelujen kysynnän suhteellisen stabiliteetin. Tältä kannalta alueiden monipuolinen asuntojen hallintamuotojakauma tukee palvelujen säilymistä alueilla, joissa esimerkiksi päivähoitotarpeen väheneminen muutoin uhkaisi jättää päiväkodin tyhjilleen tai vajaakäyttöön. Vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon yleiset edellytykset ovat seuraavat: 1 soveliaita tontteja kyetään osoittamaan riittävästi 2 arava- ja korkotukilainamäärärahoja saadaan riittävästi 3 rakennuskustannukset saadaan optimaalisiksi 4 asuntojen tuottajiksi löytyy kiinnostuneita tahoja 18

Suunnittelukaudella 2007-2011 asetetaan tavoitteeksi rakentaa arava- ja korkotukilainoitettuja vuokra-, osaomistus- tai asumisoikeusasuntoja seuraavasti: 2007: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * 20 asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) 2008: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * 20 asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) 2009: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * 20 asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) 2010: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * 20 asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) 2011: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * 20 asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) Vuokra- ja asumisoikeustalojen tonttitarpeet Lohjalla on toimintaa neljällä valtakunnallisella vuokra- ja asumisoikeusasuntoyhteisöllä. Kunta-asunnot Oy tarvitsee tulevalle asuntotuotannolleen tontteja. YH-Suomi on ilmoittanut, että se on kiinnostunut kohtuuhintaisista tonteista palvelujen läheltä. Sato-konsernilla ei ole tarkoitusta lisätä vuokra-asuntojensa määrää uustuotannolla. Asokodit on Lohjalla keskittynyt pelkästään asumisoikeusasuntoihin. Uutena tuottajana Lohjan vuokra-asuntomarkkinoille on tulossa Alkuasunnot Oy, joka keskittyy nuorisoasuntojen rakennuttamiseen. Vuokra-asuntotuotantoon soveltuvia tontteja on kaupungin omistuksessa varsin niukasti. Asuntomarkkinoiden tasapaino ja vireän elinkeinoelämän tarpeet edellyttävät sopivia tontteja myös vuokra-asunnoille. Siksi keskustan tuntumaan vireillä olevissa kaavoissa tulee huomioida tämä tonttitarve. 2.4.3 Ikääntyvän väestön asumistarpeet Kaupunginvaltuuston 24.4.2002 hyväksymässä ja perusturvalautakunnan 4.4.2006 päivittämässä ikääntyneiden hoito- ja palvelustrategiassa todetaan, että Lohjan kaupungin kaikki hallintokunnat jatkavat ja syventävät ponnistuksiaan yhdessä ja erikseen ikääntyvien itsenäisen ja turvallisen kotona asumisen edistämiseksi. Lohjan kaupunki pyrkii uusissa hankkeissa ja korjaushankkeissa edistämään esteetöntä elinympäristöä Lohjalla. Lohjan kaupunki neuvoo taloyhtiöitä, miten avustuksia on mahdollista saada hissien rakentamiseen hissittömiin kerrostaloihin ja kotien korjaustöihin ja osallistuu tarvittaessa kotien korjaamiseen. Lohjalle on viime vuosina rakennettu ja tälläkin hetkellä rakennetaan useita hissillisiä kerrostaloja. Suurin osa sijaitsee kaupungin keskustan alueella, mutta myös Virkkalaan ja Mäntynummeen on valmistunut ns. eliniän asuntoja, jotka vastaavat myös ikääntyneiden tarpeita. Tuusankodin ja Perttilänkodin alun perin vanhuksille rakennetut asunnot eivät enää täytä nykypäivän vaatimuksia. Niihin on usein vaikea saada vanhusasukkaita. Mäntynummeen valmistui syksyllä 2006 hissillinen vuokrakerrostalo, jossa asukasvalinnoissa otetaan huomioon ikääntyvien ja vammaisten henkilöiden ensisijaisuus muiden hakijoiden joukosta. Virkkalaan tulisi myös rakentaa korvaavia uusia vuokra-asuntoja ikääntyneille, jolloin sekä Tuusankoti Virkkalassa ja Perttilänkoti Perttilässä voitaisiin ottaa kokonaan muuhun asuntokäyttöön. Vuokra-asuntojenkin suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi aina ottaa huomioon elinikäiseen asumiseen liittyvät seikat, ettei puutteita tarvitsisi myöhemmin paikata vammaispalvelun määrärahoista lain edellyttämällä tavalla. 19

Yli 65-vuotiaiden muutto kaupungin keskustaan, Myllylammen alueen väestön vanheneva kehitys ja Ojamon ikääntyvän väestön kasvava osuus ovat johtaneet siihen, että kotihoitoon muodostettiin vuoden 2007 alussa kuudes palvelualue. Kotihoidon palveluiden tarve kaupungin keskustassa kasvaa edelleen, minkä vuoksi joudutaan lähivuosina todennäköisesti edelleen lisäämään kotihoidon henkilöstömäärää nimenomaan keskustan alueella ja muuttamaan palvelualueiden aluerajoja kasvun edellyttämällä tavalla. Pienemmissä taajamissa joudutaan ratkaisemaan kotihoidon toimipisteiden siirtämistä lähemmäs keskustaa, mikäli asiakasmäärät niissä pienenevät samaan aikaan kun keskustan alue entisestään kasvaa. Eläkeikäisten voimakkaasti kasvanut nettomuutto toisilta paikkakunnilta Lohjan uusiin kerrostaloihin näkyy jo nyt kasvavana palveluiden tarpeena, joka tulee ottaa huomioon mm. kotihoidon, asumispalveluiden sekä terveydenhuollon palveluiden resurssoinnissa. Taulukko 6. Vanhusasuntokuntien (yli 65-v.) lukumäärä ja %-osuus kaikista asuntokunnista valituilla alueilla 31.12.2004 (Tilastokeskus). Kaupungin osa-alue, tilastollinen pienalue/ Ikäryhmä 65-69 -v. 70-74 -v. 75-79 -v. 80-84 -v. 85+ v. Kaikki asuntokunnat yht. 4441 Etelä-Lohja 266 206 175 99 63 3465 23 444104040 Virkkala-Keskusta 14 16 13 8 9 172 35 4442 Länsi-Lohja 107 80 61 50 29 1501 22 444210 Routio 84 55 47 33 21 1144 21 4443 Pohjois-Lohja 216 138 119 73 54 3380 18 444312 Ventelä-Keskusta 53 35 38 22 25 976 18 4445 Lohja-Keskusta 545 433 466 339 203 7885 25 444523 Keskusta 198 184 236 211 135 2551 38 Vanhusasuntokuntien osuus % Asumismuotojen vaihtoehdot Ikääntyvän väestön tulisi voida asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Mikäli asunnoissa on puutteita (ei hissiä, huonot pesumahdollisuudet) tulisi ensisijainen ratkaisu olla asunnon vaihtaminen toimivampaan eikä muutto palvelutaloon tai vanhainkotiin. Tämän vuoksi riittävä eliniän asuntojen määrä niin vuokra- kuin omistusasunnoissa tukee valittua strategiaa ja myös valtakunnallista linjausta. Selkiyttämistä kaipaava varsin uusi termi on senioriasunto tai aktiivikoti. Ikääntyneillä on usein vääränlaiset odotukset näiltä nimenomaisesti senioreille suunnatuista taloista. Lohjalle rakennettuihin senioritaloihin ei ainakaan toistaiseksi ole sisältynyt palveluita. Talot eivät saatavien palveluiden osalta siten poikkea normaaleista uusista kerrostaloista, sillä asukkaan toimintakyvyn mukaisesti hän hankkii tarvitsemansa kotihoitoon liittyvät palvelut joko kaupungilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Senioritaloissa ei ole omaa hoitohenkilökuntaa. Routiolle on toisinaan ehdotettu rakennettavaksi palvelutalo ikääntyneille, mutta alueen vanhusväestöon kuitenkin toistaiseksi melko vähäinen verrattuna muihin vanhusmäärältään kasvaviin alueisiin. Palvelutalon määrittely tarvitsee myös tarkennusta. Usein palvelutalo mielletään vanhusten asuintaloksi, joissa on palveluita saatavilla, kun niihin myöhemmin ehkä tulee tarvetta. Lähinnä tarkoitetaan toimivaa asuntoa, siivous- ja kauppapalvelua, valvontaa ja mahdollisuutta ruokailuun. Palveluasuminen on tarkoitettu päivittäistä ulkopuolista apua tarvitseville vanhuksille. Siihen kuuluu sekä asunnon että palveluiden järjestäminen. Palveluasunnoissa kiinnitetään huomiota liikkumisen esteettömyyteen, turvapalveluihin ja apuvälineisiin. Palvelutaloissa on asukkaiden yhteistiloja ja monet niistä toimivat myös lähialueensa vanhusten palvelukeskuksena. Asukas maksaa asunnosta vuokran tai vastikkeen, valitsee tarvitsemansa palvelut ja maksaa niistä erikseen käytön mukaan. Palveluasuminen 20

perustuu tavallisimmin vuokrasuhteeseen. Omistusasumiseen perustuvien yksityisten palveluasuntojen määrä on kuitenkin kasvussa. Varsinaiset palvelutalot Lohjalla (Petäjäkoti, Männikkö ja Vanhusten palvelukeskus) ovat tarkoitettu huonokuntoisille ikääntyneille, jotka tarvitsevat myös varsinaista hoitoa muiden tukipalvelujen lisäksi. Palvelutalo, johon palkataan henkilökunta huolehtimaan asukkaiden tarpeista edellyttää, että kaupunki hoidon maksajana ja tilaajana myös valitsee sinne asukkaat, jotka eivät enää kotihoidon tukemanakaan selviydy omissa kodeissaan. Ikääntyneiden hoito- ja palvelustrategian mukaisia vanhusten asumispalveluita Lohjalla on jouduttu ottamaan myös mielenterveysasiakkaiden käyttöön. Heille kohdistettuja asumispalvelupaikkoja tulisi lisätä, jotta vanhusväestön tarvitsemat asumispalvelupaikat saadaan riittämään. Laitoshoitopaikkoja Lohjalla on valtakunnalliseen tavoitetasoon nähden tällä hetkellä riittävästi. 21

3 asuntotuotantokohteet 2007-2011 3.1 Asuntotuotanto taajama- ja haja-asutusalueilla Tämän raportin sisältämiin asuntotuotantoa koskeviin arvioihin on valikoitu käytettävissä olevasta kaavavarannosta todennäköisimmin toteutuvia kaavoitettuja kohteita sekä todennäköisimmin käyttöönotettavia uusia alueita. Vuosittaisen asuntotuotannon arviointi on sitä hankalampaa, mitä useamman vuoden päähän arviointi ulotetaan. Asuntotuotannon tarkan ajankohdan arviointia vaikeuttaa mm. kunnallistekniikan investointien ajoittaminen, asuntojen kysynnän ennustaminen sekä rakennusliikkeiden ja maanomistajien reagointi kysyntään. Vuosina 2007-2011 on arvioitu voivan valmistua n. 1 800 uutta asuntoa eli keskimäärin 360 asuntoa vuodessa. Taajamien kaava-alueilla valmistuvien asuntojen lukumääräksi on arvioitu noin 1 600 ja haja-asutusalueilla noin 200. Vuosittaisiin arvioihin sisältyy epävarmuutta kohteiden tarkkojen toteutumisaikataulujen suhteen (mm. Vappulan ja Roution rivitalotontit, Gunnarlan kerrostalotontit, Lohjan ja Virkkalan keskustojen kerrostalokohteet, Haikarin ja Immulan uudet asuntoalueet). Taajama-alueella kerrostaloasuntojen arvio tuotannosta on 41% (660), rivi- ja paritaloasuntojen 39 % (630) ja omakotitaloasuntojen 20 % (320). Rivitaloasuntotuotanto on arvioitu edellisvuosia huomattavasti suuremmaksi mm. rakenteilla olevien kohteiden ja tontteihin kohdistuneen kysynnän johdosta. Valmistuviksi arvioiduista kerrostalokohteista osa on rakenteilla, osa on asemakaavoitettu ja valmiin kunnallistekniikan piirissä ja osa vaatii asemakaavan muutoksen. Keskustan korttelissa 42 on vireillä arkkitehtuurikilpailu. Rivitalokohteet sijoittuvat suunnittelukaudella pääosin jo asemakaavoitetuille kunnallistekniikan piirissä oleville alueille. Arvioitu omakotirakentaminen käsittää pääasiassa uusia alueita, joille joudutaan rakentamaan kunnallistekniikka. Kaava-alueilla tapahtuvaa yksityisten tonttien täydennysrakentamista ei ole arviossa huomioitu omakotitonttien osalta. Asuntorakentamisen määräksi haja-asutusalueilla on arvioitu n. 45 omakotitaloa vuodessa. Arvio perustuu vuosina 2000-2006 haja-asutusalueelle myönnettyjen ympärivuotista asumista koskeneiden lupien (suunnittelutarveratkaisut + poikkeamisluvat) määrään (327 kpl). Vuosien 2007-2011 rakentaminen toisi siten haja-asutusalueelle yhteensä n. 220 uutta omakotitaloa. Muutamia haja-asutusalueelle myönnettyjä lupia jää kuitenkin vuosittain toteutumatta. Hajarakentamisen on arvioitu jakautuvan vuosina 2007-2011 edellisvuosien keskimääräisen rakentamisen mukaisesti: Pohjois- ja Itä-Lohja 61% (29 asuntoa/vuosi) Länsi-Lohja 22 % (10 asuntoa/vuosi) Etelä-Lohja 17 % (7 asuntoa/vuosi). 3.2 Keskustan, Ojamon ja Nummentaustan väestösuunnitealueet (1-3) Uusia asuntoja on arvioitu valmistuvan suunnittelukaudella n. 1 100 kpl. Tytyrin oppilasalueen asuntotuotannosta suurimman osan muodostaa ydinkeskustan kerrostalorakentaminen (n. 350 asuntoa). Hiidensalmen pohjoisosiin on muodostumassa asemakaavoituksella n. 113 000 k-m2 uutta asuinkerrosalaa 5 000 9 500 k-m2 käsittäviin kortteleihin. Hiidensalmen rakentumisen on arvioitu alkavan ajanjakson lopulla 22

(7 000 k-m2, n. 80 asuntoa vuonna 2011). Metsolan oppilasalueen asuntotuotanto kohdistuu pääasiassa Gunnarlaan ja Ojamon oppilasalueen asuntotuotanto Vappulan ja Haikarin pientaloalueille. Taulukko 7. Arvioidut asuntotuotantokohteet keskustan, Ojamon ja Nummentaustan väestösuunnitealueilla vuosina 2007-2011. Oppilasalue Kohteet 2007-2011 Asuntojen lkm Asuntojen Maanomistus Tuotanto- Kunnallis- valm. / rakentaja muoto: tekniikan AK AR AO YHT. ajankohta 2006 om/vu/aso valmius TYTYRI Keskusta: Laurinkatu, Neste 35 35 2007 Skanska om valmiina Amerikankatu (Am.rinne) 25 25 2007 Palmberg om valmiina Pohjolankatu 38 38 2007 Lujatalo om valmiina Prisma 24 24 2007 SSO/NCC om valmiina Kiviniemenranta (Joutsen) 36 36 2007 Lujatalo om valmiina Laiturikatu (Amerikanraitti) 25 25 2008 Palmberg om valmiina Kauppakatu, K28 25 25 2008 NCC om valmiina Anttila, K166/t1 30 30 2009 Kunta-asunnot, vu valmiina tontinvaraus Kauppakatu K36 (akm) 30 30 2009 OP/Yksityiset om valmiina Amerikankatu k18 (akm) 40 40 2010 NCC om valmiina Laurinkatu (Shell) 25 25 2011 NCC om valmiina K42, SSO (arkk.kilpailu) 60 60 2011 kaupunki om valmiina Hiidensalmi, (7000k-m2) 80 80 2011 kaupunki om valmiina Yhteensä 437 36 0 473 Kerrostalotontteja keskustassa Kaupunki: Nyyrikinkatu K42, Sepänkatu K34, NCC: Laurinkatu K222, OP/Yksityiset: Kauppakatu K36 (yht. 12 000 k-m2 asumista), Seurakunta/Yksityiset: Lindkulla Tulevaisuuden kohde Hiidensalmen pohjoisosien asemakaavoitus (yht. n. 113 000 k-m2 asumista) METSOLA Gunnarla, K658/t1 17 17 2007 Skanska om valmiina Gunnarla, K665/t1 10 10 2007 Palmberg om valmiina Gunnarla, asemak. 2005 25 25 2007 yksityiset om valmiina Gunnarla, K659/t1 24 24 2008 Palmberg om valmiina Gunnarla, asemak. 2005 40 40 2010 yksityiset/kaup. om rak. 2009 Keskilohjantie 12 11 11 2007 (8) KVR-Rakennus om valmiina Keskilohjantie 10 11 11 2007 SRV-Westerlund om valmiina Veijolankatu 15 11 11 2007 SRV-Westerlund om valmiina Vienola, asemak. 2006 20 20 2008 kaupunki om rak. 2007 Vienola, asemak. 2007 11 11 2010 kaupunki om rak. 2010 Gunnarla 20 20 2009 YIT om valmiina Gunnarla 20 20 2010 YIT om valmiina Gunnarla 20 20 2011 YIT om valmiina Yhteensä 93 51 96 240 OJAMO Vappula, Vohloistentie 9 9 2007 yksityiset om rak. 2006 Vappula, Volsinniementie - K1628/t1 20 20 2008 NCC om valmiina - K1628/t2 20 20 2009 NCC om valmiina - K1628/t3 20 20 2010 NCC om valmiina Vappula, Metsätähtikuja - K1634&1635 30 30 2007 YIT om valmiina - K1639 30 30 2008- kaup. ->YIT valmiina Vappulantie, etelä 1. vaihe 26 26 2008 om, avoin rak. 2007 - K1596 30 30 2009 rakennusliike avoin rak. 2007 - K1619, Ansatie 30 30 2010 kaupunki avoin valmiina Vappula yhteensä: 180 35 215 Haikari - 1. vaihe 40 12 52 2008 kaupunki om, avoin v. 2006-07 - 2. vaihe 18 15 16 49 2009 kaupunki om, avoin rak. 2007-3. vaihe 30 17 47 2010 kaupunki om, vu rak. 2008-4. vaihe 18 25 17 60 2011 kaupunki om, avoin rak. 2008 Haikari yhteensä: 36 110 62 208 Yhteensä 36 290 97 423 YHTEENSÄ KESKUSTA (sis. Vappula) 566 377 193 1136 23

3.3 Virkkalan väestösuunnitealue (6) Maksjoen, Rauhalan ja Ristin oppilasalueille Virkkalan taajamassa on ennustettu valmistuvan suunnittelukaudella yhteensä n. 170 asuntoa. Maksjoella asuntotuotanto kohdistuu v. 2006-2007 käyttöönotetun Haukkavuoren omakotitaloalueelle ja Rauhalan alueella vuodelle 2008 ajoitettuun Kirsikkakujan rivitalokohteeseen. Virkkalan keskustaan on arvioitu valmistuvan muutamia kerrostalokohteita. Lasitehtaanrantaan on muodostumassa vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa 20-30 omakotitonttia yksityisomistuksessa olevalle maalle. Taulukko 8. Arvioidut asuntotuotantokohteet Virkkalan väestösuunnitealueella vuosina 2007-2011. Oppilasalue Kohteet 2007-2011 Asuntojen lkm Asuntojen Maanomistus Tuotanto- Kunnallisvalm. / rakentaja muoto: tekniikan AK AR AO YHT. ajankohta 2006 om/vu/aso valmius MAKSJOKI Haukkavuori 26 26 2007-2008 kaupunki om valmis Yhteensä 26 26 RAUHALA Kirsikkakuja 26 26 2008 YIT, ennakkom. om osittain (As. Oy Lomaninpuisto & valmiina Kustaanpuisto) Yhteensä 26 26 RISTI Virkkalan keskusta - Virkkalantie 25 25 2007 NCC om valmiina - Tietolantie k2036/t5 30 30 2009 kaupunki avoin valmiina - Riikuntie k2003/t1 20 20 2010 kaupunki avoin valmiina - Tietolantie k2033 20 20 2010 Skanska om valmiina Lasitehdas 29 23 2009-2010 Wärtsilä om rak. 2008 Yhteensä 95 0 29 118 YHTEENSÄ ETELÄ-LOHJA 95 26 55 170 Maksjoki, Helsingiuksent. 25 25 2011 kaupunki avoin rajalla Tulevaisuuden kohteita Kyrkstad, Asettajantie 45 45 2012 kaup., myynnissä avoin valmiina Jönsböle, Pallotie 28 28? yksityinen avoin valmiina 3.4 Ventelän väestösuunnitealue (5) ja Immulan asemakaava-alue (sis. Itä-Lohja 9) Muijalan, Linderin ja Perttilän oppilasalueille on arvioitu valmistuvan yhteensä n. 120 asuntoa suunnittelukauden aikana. Arviosta suurin osa (n. 90 asuntoa) kohdistuu Perttilän oppilasalueelle keväällä 2007 hyväksytyn Immulan uuden asuntoalueen asemakaavan myötä. Immulan kunnallistekniikka rakennettaneen vuosien 2009-2010 aikana. Muijalassa lähivuosien asuntotuotanto keskittyy Ojalanpellon ja Linderissä Asemanrinteen täydentymiseen. Taulukko 9. Arvioidut asuntotuotantokohteet Ventelän väestösuunnitealueella ja Immulan asemakaava-alueella vuosina 2007-2011. Oppilasalue Kohteet 2007-2011 Asuntojen lkm Asuntojen Maanomistus Tuotanto- Kunnallisvalm. / rakentaja muoto: tekniikan AK AR AO YHT. ajankohta 2006 om/vu/aso valmius MUIJALA Ojalanpelto, k482-483 10 10 2007 Suom.&K., Laatut. om valmiina Ojalanpelto, k482-483 10 10 2009 om valmiina Yhteensä 20 0 20 LINDER Sähköttäjänmäki 10 10 2008 NCC? avoin valmiina Yhteensä 0 10 0 10 PERTTILÄ Immula - 1. vaihe 25 25 2010 kaupunki om rak. 2009-2. vaihe 0 45 15 60 2011 kaupunki om, avoin rak. 2010 Yhteensä 0 45 40 85 YHTEENSÄ POHJOIS-LOHJA 0 75 40 115 Tulevaisuuden kohteita Immula, 3. vaihe 45 45 2011 kaupunki om, avoin rak. 2010 Immula, 4. vaihe 50 50 2012 kaupunki om, avoin rak. 2010 Muijalan laajennus 24

3.5 Roution väestösuunnitealue (4): Roution ja Hiiden oppilasalueet (taajama) Länsi-Lohjalle on arvioitu valmistuvan vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä n. 200 asuntoa. Routiolla on kaavavarantoa rivitaloille, joiden kysyntää vuonna 2008 valmistuvan moottoritien ja Roution sisääntulotien on arvioitu lisäävän. Rajaporttiin laadittavana olevassa asemakaavassa alueelle on tulossa n. 70 omakotitonttia, joiden toteutumisaikataulun arviointia vaikeuttaa Ratahallintokeskuksen uusien Helsinki- Turku -ratalinjaussuunnitelmien keskeneräisyys. Taulukko 10. Arvioidut asuntotuotantokohteet Roution väestösuunnitealueella vuosina 2007-2011. Oppilasalue Kohteet 2007-2011 Asuntojen lkm Asuntojen Maanomistus Tuotanto- Kunnallisvalm. / rakentaja muoto: tekniikan AK AR AO YHT. ajankohta 2006 om/vu/aso valmius ROUTIO Havukkakuja (k681) 40 40 2008-2009 NCC om valmiina Havukkakuja (k682) 30 30 2009 NCC avoin valmiina Ratsutilantien loppuosa (k687, osa 688, 689, 690) 10 10 2009 yksityiset om rak. 2009 20 20 2010 yksityiset om rak. 2009 20 20 2011 yksityiset om rak. 2009 Yhteensä 110 10 120 HIIDEN ALUE Haukilahti 50 50 2008-2009 Lujatalo om rak. 2008 Rajaportti rak. 2010? - 1. vaihe 40 40 2011 kaupunki om Yhteensä 50 40 90 YHTEENSÄ LÄNSI-LOHJA 160 50 210 Tulevaisuuden Rajaportti, 2 vaihe 30 2012 kaupunki om rak. 2010? kohteita Paloniemi (osayleiskaavoitus vireillä) 25

4 TILAVERKKOSELVITYS - VARHAISKASVATUS JA PERUSKOULU 4.1 Tilaverkkoselvityksen 2006/2007 päätuloksia 4.1.1 Kouluverkko Valtuustoseminaarille ehdotettiin kevään 2007 valtuustoseminaarissa periaatekannanottoa siitä, että nykyiseen alakouluverkkoon ei tehdä muutoksia tämän valtuustokauden aikana. Asiasta keskusteltiin myös syksyn 2006 valtuustoseminaarissa ja johtopäätös oli tämä, mutta aikavälistä ei tehty selvää päätöstä. Ei ole syytä pitää auki koulujen kohtaloa jatkuvasti. Asiaan palataan seuraavan kaupunkistrategian valmistelussa. 4.1.2 Lapsi- ja oppilasmäärät Varhaiskasvatuksen lapsiennusteen mukaan 0-6 -vuotiaiden määrä oli 31.12.2006 3 125 ja ennusteen päätevuonna 2016 1 %:n vuosikasvulla laskettuna 3 204 ja 1,5 % vuosikasvulla laskettuna 3 483. Eniten lapsimäärä kasvaa Anttilan yläkoulun alueella. Jos kunnallisen päivähoitoon osallistuminen pysyy nykyisellään, päivähoitopaikkojen tarve on vuonna 2016 1 %:n vuosikasvulla laskettuna 1 627 paikkaa. Jos päivähoitoon osallistuminen nousee 3,2 prosenttia ennustejaksonaikana, hoitopaikkojen tarve on 1 730. 1,5 % vuosikasvulla laskettuna 1 769 paikkaa. Jos päivähoitoon osallistuminen nousee 3,2 prosenttia ennustejaksonaikana, hoitopaikkojen tarve on 1 881. Taulukko 11. Varhaiskasvatuksen lapsisuunnitteet v. 2006/2016. 0 6 v.: - 1 %:n kasvu - 1,5 %:n kasvu Päivähoitoon osallistuminen: 1 %:n kasvu - nykyinen 50,8 % - 54 % Päivähoitoon osallistuminen: 1,5 %:n kasvu - nykyinen 50,8 % - 54 % 2006 2016 Ero +/- 3 125 3 125 1 620 1 620 1 620 1 620 3 204 3 483 1 627 1 730 1 769 1 881 +79 +358 +7 +90 +149 +261 26

Peruskoulun alakoulujen oppilasmäärä (7-12 vuotiaat) on tällä hetkellä 2 889 ja vuonna 2016 1 %:n vuosikasvulla laskettuna 3 009 ja 1,5 % vuosikasvulla laskettuna 3 175. Eniten lapsimäärä kasvaa Anttilan yläkoulun alueella. Peruskoulun yläkoulujen oppilasmäärä (13-15 vuotiaat on tällä hetkellä 1929 ja vuonna 2016 1 %:n vuosikasvulla laskettuna 1 896 ja 1,5 % vuosikasvulla laskettuna 1 963. Oppilasmäärä siis laskee suunnittelukauden aikana 1 %:n kasvulla laskettuna. Eniten yläkoulun oppilasmäärä laskee Pohjois- Lohjan alueella. 1,5 %:lla laskettuna oppilasmäärä kasvaa. Suurin kasvu on Anttilan yläkoulun alueella. Taulukko 12. Peruskoulun oppilassuunnitteet vv. 2006/2016 Alakoulut (7-12 -v.) - 1 %:n kasvu - 1,5 %:n kasvu Yläkoulut (13-15 -v.) - 1 %:n kasvu - 1,5 %:n kasvu 2006 2016 Ero +/- 2 889 2 889 1 929 1 929 3 009 3 175 1 896 1 963 +120 +286-33 +34 4.1.3 Tilojen riittävyys Varhaiskasvatus Koko kunnan tasolla nykyiset päivähoitotilat riittävät laskennallisesti 1 620 hoitopaikkaan. Jos päivähoitoon osallistumisprosentti (50,8 %) ei nouse, paikkojen tarve on 2016 1 627. Ero on siis +7 paikkaa. Jos osallistumisprosentti nousee vuoteen 2016 mennessä 54 %:iin, lisäpaikkojen tarve on 90. Mikäli 1,5 %:n väestötavoite ja päivähoitoon osallistuminen nousee 54 %:iin, tarvitaan varhaiskasvatukseen n. 260 uutta päivähoitopaikkaa. Päivähoidon tilojen toimivuus ja tekninen kunto on tyydyttävä. Päivähoidossa on viimeisen kahden vuoden aikana toteutettu mittava korjausohjelma, jonka avulla on saatu nykyisiin tiloihin enemmän hoitopaikkoja. Tilamitoituksessa on käytetty keskimääräisenä tilantarpeena 7 hyötyneliömetriä kokopäiväpaikkaa kohti. Jo tällä hetkellä Lohjan päivähoidossa toimitaan pääosin tämän normin mukaisesti. Ennusteiden ja nykyisten tilojen sijainnin ja kunnon perusteella päivähoidon uudisrakentamistarpeet sijoittuvat lähivuosina seuraaville alueille: Mäntynummi (osana koulukeskuksen laajentamisen tilaketjua, ks. jäljempänä); Nummentaustan/Gunnarlan alueen lisätarve osana Nummentaustan alakoulutarpeen ratkaisua (sivistyskeskus käynnistänyt Nummentaustan alueen varhaiskasvatus- ja kouluhankkeiden suunnittelun tavoitteena poistaa tilanahtaus ja korvata nykyiset väliaikaiset ratkaisut); Onnen omena päiväkodin laajennus; Roution suunnan tarpeet joko nykyisen päiväkodin laajennuksena tai pitemmällä aikavälillä Hiiden koulun rakennusta käyttäen. Ojamon/Vappulan alueen päivähoitotarpeen tyydyttämiseksi voidaan ottaa käyttöön nykyiset Ojamon kirjaston tilat, jos kirjasto siirtyy uuteen tilaan. Peruskoulu Peruskoulun osalta nykyiset koulutilat riittävät laskennallisesti 5 997 paikkaan. Oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2016 on 4905, joten laskennallisesti tilat riittävät tyydyttämään tilantarpeen. Käytännössä koulutilojen nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista opetushallituksen teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Lähivuosien keskeinen hanke onkin peruskoulujen nykyisten tilojen muuntaminen siten, että teoreettisen maksimikapasiteetin ja nykyisen todellisen käyttökapasiteetin välinen varsin suuri ero saataisiin pienenemään. Toinen peruskoulun investointitarvetta edellyttävä seikka on eräiden koulutalojen kunto. Osa rakennuksista arvioidaan sellaisiksi, että uudisrakentaminen tai toiminnan siirto olisi parempi ratkaisu pitemmällä aikavälillä. Tällaisia rakennuksia ovat mm. Nummentaustan koulu ja Moision koulu. Tilojen muutos- ja uudisrakentamistarpeet suunnitellaan yläkoulualueittain niin sanottuina tilaketjuina. 27

Mäntynummen alue. Toiminnallisesti laajimpaan, Mäntynummen koulukeskuksen laajennushankkeeseen ja siihen liittyvään tilaketjutukseen vuosina 2008 2010 sisältyvät alakoulun, yläkoulun, liikunnan, lähikirjaston, nuorisotoimen ja päivähoidon tilantarpeet. Hanke on jatkoa koulukeskuksen laajentamisen 1. vaiheelle. Kokonaishanke tyydyttää alueen tilantarpeet koko sivistystoimeen osalta. Harjun alue. Harjun yläkoulualueen tilantarvetta sävyttää erityisesti arvio, että Nummentaustan nykyisen koulun käyttäminen ei pitemmällä aikavälillä näytä olevan perusteltua. Tilantarve voidaan ratkaista joko rakentamalla uusi entisen korvaava koulu/päiväkoti -kokonaisuus ja/tai laajentamalla Harjun koulua myös alakoulun tarpeisiin. Sivistyskeskus on käynnistänyt Nummentaustan alueen varhaiskasvatus- ja kouluhankkeiden suunnittelun. Hankkeiden tavoitteena on poistaa tilanahtaus ja korvata nykyiset väliaikaiset ratkaisut. Anttilan alue. Harjun alueen tilantarvetta helpottaisi, jos Ojamon alakoulun alueelta nyt Harjun yläkouluun tulevat oppilaat siirtyisivätkin Anttilan yläkoulun oppilasalueeseen. Anttilan koulun kapasiteetti näyttäisi riittävän tähän siirtoon. oppilasalueen muutokset tulee toteuttaa siten, että päätökset muutoksista tehdään riittävän monta vuotta ennen kuin muutos toteutetaan. Karstun koulun käyttö kasvanee Sammattiyhteistyön johdosta. Järnefeltin alue. Järnefeltin yläkoulun kapasiteetti riittää uudisrakentamisen jälkeen tarvittaessa myös alakoululaisten tarpeisiin. Ristin kouluun on suunniteltu muutos- ja laajennushanke. Lohjansaaren oppilaat mahtuisivat Ristin kouluun, mutta em. periaatepäätöksen mukaan koulun asemaan palataan seuraavalla valtuustokaudella. Ruotsinkielinen alue. Källhagenin koulun ahtaus poistuu vv. 2008-2009 tehtävän laajennuksen jälkeen. Solbrinkens skola ja Virkby skola ovat molemmat ahtaita nykyiselle oppilasmäärälle. Tuleville investointivuosille tulisi varautua myös ruotsinkielisen alakoulun laajentamiseen. Tarkemmin uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen laajuudet, aikataulut ja euromäärät on esitetty Kaupunkisuunnittelukeskuksen kokoamassa investointien kokonaisohjelmassa. 28

YHTEENVETO Lohjan kaupungin tulevaisuuden haasteet kaupunkirakenteen ja väestön ikärakenteen osalta ovat paitsi lähitulevaisuuden myös pidemmän aikavälin haasteita. Väestön ikääntyessä vanhusasuntokunnat tulevat kasvattamaan huomattavasti palveluiden lähelle sijoittuvien pienempien asuntojen kysyntää. Asuntotuotannon suunnittelussa tulee lähitulevaisuudessa ottaa huomioon myös se, että kilpailu työvoimasta tulee alueiden välillä kasvamaan, sillä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle samanaikaisesti työvoiman tarjonta pienenee nuorempien ikäluokkien pienuuden johdosta. Asuntotuotannon rakenteen sekä tuotanto- ja rahoitusmuotojen tulee mahdollistaa tällöin nopeatkin työvoiman vastaanottomahdollisuudet. Väestön muutokset Vuosina 1997-2006 Lohjan väestönkasvu on ollut keskimäärin 0,87 % / vuosi. V. 2006 kaupungin väestö kasvoi 389 asukkaalla eli 1,06 %. Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva asettaa väestönkasvutavoitteeksi 1 % / vuosi vuoteen 2025 asti. Väestössä nuorten ikäluokkien osuus vähenee voimakkaasti. Suurin vähennys vuosina 1990-2006 on ollut 15-24 -vuotiaiden ikäluokissa, mihin vaikuttaa nuorten poismuutto. 7-14 -vuotiaiden ikäryhmä on kasvanut, mutta 0-6 -vuotiaiden ikäryhmä on pienentynyt. Ikäluokkien alueellinen kehitys osoittaa, että vanhoilla pientaloalueilla on tapahtumassa sukupolvenvaihdosta. Tämä on nähtävissä keskustan laidalla Myllylammella, Etelä-Lohjalla mm. Maksjoen ja Vieremän alueilla sekä Pohjois-Lohjalla Perttilän ja Asemanpellon alueilla sekä Nummentaustassa Gruotilan alueella. Aikuisväestön (25-64 -vuotiaat) määrä kasvaa erityisesti ikäluokissa 50-64, mihin vaikuttavat suuret ikäluokat. Työvoimapoliittisesti huomattavaa on, että 25-44 -vuotiaiden määrä vähenee koko ajan. Ikääntyvässä väestössä yli 65 -vuotiaiden määrä on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 140 henkeä/vuosi. Yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu on ollut suhteellisesti saman luokkaa eli kasvu on ollut noin 3,5 % vuosittain. Ikäluokkien alueellinen tarkastelu osoittaa, että yli 65 vuotiaiden määrä kasvaa kaikilla osa-alueilla. Suurinta kasvu on Lohjan keskusta-alueella. Eläkeikäisten osuus keskusta-alueen väestöstä on jo 33 %, kun koko kaupungissa yli 65 -vuotiaita on 14,5 %. Myös Myllylammella ja Keskilohjalla on vanhusväestöä enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Väestösuunnitteet Vuosille 2007-2016 on laadittu väestösuunnitteet yhdeksälle (9) väestösuunnitealueelle. Väestösuunnitteissa on käytetty kaupungin vuosittaista väestönkasvutavoitetta 1,0 % sekä lisäksi arvioitu väestön kasvua, mikäli kasvutavoite olisi 1,5 %. Asuntorakentamisen ja kaupungin väestönkasvutavoitteella 1,0 % väestömäärä vuonna 2016 olisi 40 900 asukasta eli kasvua olisi noin 3 900 asukasta. Kasvusta 75 % sijoittuisi nykyisille taajama-alueille. Väestökasvu 1,5 %:lla lisäisi kaupungin väestöä lähes 5 900 asukkaalla, jolloin kaupungin asukasmäärä olisi 43 000 henkilöä vuonna 2016. Tästä kasvusta 80 % kohdistuu taajama-alueille ja 20 % haja-asutusalueille. Korkeammalla kasvuprosentilla väestöä sijoittuisi kaupungin keskustan lisäksi tasaisemmin muille alueille. Arvio perustuu nettomuuton kasvuun ja rakenteeseen, sillä muuttajat ovat pääasiassa nuoria lapsiperhei- 29

tä, jotka hakeutuvat keskustan ja taajamakeskustan lähialueiden pientaloaluille. Ikäryhmien kehityksessä tämä näkyy siten, että nuorempien ikäluokkien ja työikäisten määrä kasvaa selvästi 1,5 %:n väestönkasvulla. Kaupungin kasvutavoitteella (1,0 % ) yli 65 -vuotiaiden määrän kasvu on suurempaa kuin työikäisten määrän kasvu. Kasvutavoitteessa 1,5 % työikäisen väestön kasvu olisi selvästi suurempaa kuin yli 65-vuotiaiden kasvu, millä on suuri merkitys huoltosuhteen kehityksen kannalta. Asuminen ja asuntotuotanto Asuntokuntien määrä on kasvanut vuosina 1997-2004 enemmän kuin väestö; asuntokuntien määrän kasvu on 1,4 %, kun väestönkasvu on 0,9 %. Asuntokunnan keskikoko v. 2004 oli omakotitaloalueilla 2,8 henk./ asunto, rivitaloalueilla 2,2 henk./asunto ja kerrostaloalueilla 1,7 henk./asunto. Asuntokunnan keskikoko on pienin kaupungin ydinkeskustassa, missä se on 1,5-1,6 henk./asunto. Asuntotuotannon määrään ja laatuun vaikuttaa siten myös pienenevä asuntokuntakoko ja asumisväljyyden kasvu. Asuntotuotannon määrä vuosina 2007-2011 on arvioitu olevan keskimäärin 360 asuntoa/vuosi. Vuosina 2010-2015 uusien asuntojen tuotanto, mikäli se vastaa asuntokuntien määrän kasvua, edellyttää asuntotuotannon painottumista pienempiin asuntoihin mm. vanhusasuntokuntien määrän kasvun johdosta. Asuntotuotannon rakenteeseen tämä kehitys vaikuttaa myös siten, että asuntokannasta vapautuu asuntomarkkinoille suurempia (omakotitalot) asuntoja, mikä saattaa pienentää suurempien asuntojen tuotantotarvetta. Valmistuneista asunnoista vuosina 1997-2006 oli 50 % omakotitaloasuntoja, 35 % kerrostaloasuntoja ja 15 % rivitaloasuntoja. Kerrostalorakentaminen on painottunut ydinkeskustaan. Arvion mukaan vuosina 2007-2011 on taajamassa arvioitu voivan valmistua n. 1 600 asuntoa eli keskimäärin 320 asuntoa vuodessa, joista 20 % (320) omakotitaloasuntoja, 41 % (660) kerrostaloasuntoja ja 39 % (630) rivi- ja paritaloasuntoja. Suhdanteet vaikuttavat nopeasti asuntotuotantoon, joten arvioidun asuntorakentamisen määrään ja sijaintiin voi tulla muutoksia lyhyelläkin aikavälillä (erityisesti rivitalokohteet). Haja-asutusalueelle on arvioitu rakentuvan 40 omakotitaloa vuodessa. Vuokra-asuntoja Lohjalla on keskimääräistä huomattavasti vähemmän ja hakijoita vuokra-asuntoihin on runsaasti. Asuntotuotannossa omistus-, osaomistus- ja vuokra-asumisen muodot tulee pitää tasapainossa. Asuntomarkkinoiden tasapainon, kehittyvän elinkeinoelämän ja kaupunkilaisten tarpeiden huomioiminen edellyttää, että Lohjalle valmistuu tulevaisuudessa myös vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntotuotantoon soveltuvia tontteja on kaupungin omistuksessa varsin niukasti, minkä vuoksi keskustan tuntumaan vireillä olevissa kaavoissa tulee huomioida tämä tonttitarve. Keskusta-alueen väestörakenteen monipuolistamiseksi asuntotuotannossa (mm. vuokra- ja asumisoikeusasunnot) olisi nykyistä enemmän painotettava sellaisten ydinkeskustaan tukeutuvien asuntoalueiden toteuttamista, mikä mahdollistaa mm. nuorten ja lapsiperheiden asumisen. Asuntorakentaminen ja palvelut Päivähoito- ja kouluikäisten kohdalla suunniteltu rakentaminen vaikuttaa eniten alueilla, joissa päivähoito- ja koulupalvelujen tarjonta ja kysyntä ovat kriittisimmillään. Näitä alueita ovat Ojamon, Metsolan ja Linderin oppilasalueet. Sivistyskeskuksen tilaverkkoselvityksen (2006/2007) mukaan laskennalliset tilat riittävät tyydyttämään peruskoulun tilantarpeen. Kuitenkaan käytännössä koulutilojen nykyiset ratkaisut eivät mahdollista opetushallituksen teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Koulutila- ja päivähoitotarpeeseen voi uudisrakentamista enemmän vaikuttaa kuitenkin pientaloalueilla tapahtuva sukupolvenvaihdoskehitys, mitä on odotettavissa Etelä-Lohjan ja Pohjois-Lohjan vanhoilla pientaloalueilla. Tämän muutoksen nopeutta on vaikea ennakoida. Ikääntyvän väestön määrän kasvu asettaa palveluiden tuottajat uuden tilanteen eteen. Heidän asumisen tarpeet ja palvelutarpeet ovat erilaisia kuin nuoremmilla ja lapsiperheillä. Lohjalla on tulevaisuudessa panostettava sopivien asumismuotojen tarjoamiseen halutulla sijainnilla sekä muiden palveluiden, kuten esim. kauppapalveluiden, tarjoamiseen. Tulevaisuudessa on löydettävä monipuolisia palveluiden tuotantotapoja voimakkaasti kasvavien palvelutarpeiden tyydyttämiseksi. 30

LIITE 1 31

LIITE 2 YHTEENVETO VÄESTÖSUUNNITTEESTA VUOSITTAIN JA ALUEITTAIN MALLIN TULOSTUS Väestönkasvu 1,0 % Tilanne 31.12. K o k o kunta 2 Ojamo 3 1 Keskusta Nummentausta 4 Routio 5 Ventelä 6 Virkkala 7 E t e l ä - Lohja 8 Länsija Pohj.- Lohja 9 I t ä - Lohja 10 Muu Yhteensä summa 2006 36974 6283 5457 4972 2530 5889 7012 988 2155 1252 436 36974 2007 37344 6373 5491 5097 2532 5908 7048 1012 2177 1270 437 37344 2008 37717 6364 5611 5193 2617 5915 7055 1036 2200 1288 438 37717 2009 38094 6360 5732 5271 2677 5936 7076 1063 2229 1309 440 38094 2010 38475 6332 5836 5386 2702 5958 7122 1090 2255 1353 442 38475 2011 38860 6405 5885 5447 2756 5965 7140 1114 2274 1434 442 38860 2012 39249 6561 5879 5493 2806 5972 7156 1139 2293 1507 443 39249 2013 39641 6730 5865 5538 2855 5980 7172 1164 2312 1583 443 39641 2014 40038 6907 5857 5591 2907 5996 7198 1192 2334 1612 444 40038 2015 40438 7086 5850 5647 2960 6015 7225 1220 2357 1633 445 40438 2016 40842 7165 5860 5721 3021 6051 7276 1254 2388 1659 447 40842 1 0 - vuotis kasvu 3868 882 403 749 491 162 264 266 233 407 11 3868 YHTEENVETO VÄESTÖSUUNNITTEESTA VUOSITTAIN JA ALUEITTAIN MALLIN TULOSTUS Väestönkasvu 1,5 % Tilanne 31.12. K o k o - kunta 2 Ojamo 3 4 Routio 5 Ventelä 6 Virkkala 7 E t e l ä - Lohja 8 Länsija Pohj.- Lohja 9 I t ä - Lohja 10 Muu 1 Keskusta Nummentausta Yhteensä summa 2006 36974 6283 5457 4972 2530 5889 7012 988 2155 1252 436 36974 2007 37529 6394 5520 5123 2545 5939 7086 1017 2189 1277 439 37529 2008 38092 6406 5670 5248 2644 5978 7130 1047 2223 1302 443 38092 2009 38663 6424 5822 5354 2718 6032 7190 1081 2265 1330 447 38663 2010 39243 6417 5957 5500 2759 6086 7275 1113 2303 1382 451 39243 2011 39831 6513 6038 5592 2828 6126 7333 1144 2335 1470 454 39831 2012 40429 6693 6066 5670 2894 6167 7389 1176 2367 1551 457 40429 2013 41035 6885 6084 5748 2959 6209 7446 1208 2400 1636 460 41035 2014 41651 7087 6110 5835 3028 6259 7513 1244 2436 1675 463 41651 2015 42276 7293 6137 5926 3098 6312 7583 1281 2473 1706 467 42276 2016 42910 7398 6182 6036 3177 6385 7676 1323 2519 1742 472 42910 1 0 - vuotis kasvu 5936 1115 725 1064 647 496 664 335 364 490 36 5936 32

LOHJA KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖSUUNNITE 31.12 Suunnitteen lähtövuosi 2006 Suunnitteen lähtöväkiluku 36974 Väestönkasvu 1,0 % LIITE 3 Lähtövuosi Suunnitevuodet Ikäryhmä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0 434 400 401 404 407 413 419 426 431 436 440 1 442 443 409 410 413 417 422 429 436 441 447 2 422 452 453 419 421 424 428 433 440 447 452 3 456 434 464 466 432 434 437 441 446 453 460 4 419 467 446 476 477 444 446 449 453 459 466 5 488 425 474 452 483 484 451 453 456 460 466 6 464 498 436 484 463 494 495 462 464 467 472 7 470 476 510 448 497 476 506 508 475 477 480 8 428 477 484 518 456 505 484 514 516 483 485 9 508 436 485 491 526 464 513 492 522 524 491 10 488 513 441 491 497 531 469 518 497 528 530 11 498 487 513 440 490 496 531 469 518 497 528 12 490 496 485 510 438 488 494 529 467 516 495 13 492 491 497 487 512 440 490 496 531 469 518 14 524 496 495 501 491 516 444 494 500 535 473 15 542 526 498 497 503 493 518 446 496 502 537 16 522 543 527 499 498 504 494 519 447 497 504 17 441 525 546 530 502 502 508 498 523 451 502 18 500 440 525 546 530 502 502 508 498 524 452 19 412 488 428 513 534 519 491 491 497 487 513 20-24 1786 1796 1881 1891 1986 2084 2148 2172 2192 2215 2224 25-29 2016 2005 2000 2015 2031 2064 2110 2161 2207 2249 2289 30-34 2248 2260 2269 2276 2286 2298 2315 2339 2368 2402 2438 35-39 2609 2582 2565 2553 2547 2544 2545 2550 2559 2573 2591 40-44 2862 2834 2807 2783 2762 2744 2730 2720 2712 2709 2709 45-49 2711 2745 2767 2780 2786 2787 2784 2780 2775 2769 2765 50-54 2808 2796 2794 2797 2803 2809 2814 2819 2821 2823 2824 55-59 2923 2885 2854 2829 2810 2797 2789 2783 2780 2779 2778 60-64 2209 2343 2443 2517 2571 2611 2641 2663 2681 2695 2706 65-69 1812 1876 1954 2036 2117 2192 2260 2320 2373 2419 2459 70-74 1263 1352 1435 1516 1596 1676 1754 1830 1902 1969 2033 75-79 1099 1096 1112 1141 1180 1227 1280 1337 1396 1457 1518 80-84 716 744 765 784 804 828 855 886 921 959 1000 85-89 344 373 398 420 439 456 473 490 508 527 548 90-128 143 158 172 186 197 208 218 228 237 247 SUMMA 36974 37344 37717 38094 38475 38860 39249 39641 40038 40438 40842 Ikäryhmätulostus 0-2v 1298 1294 1262 1233 1241 1253 1269 1288 1307 1324 1339 3-6v 1827 1825 1820 1878 1855 1855 1829 1804 1820 1840 1864 7-12v 2882 2885 2918 2899 2904 2960 2997 3030 2995 3025 3009 13-15v 1558 1513 1490 1485 1506 1449 1452 1436 1527 1507 1529 16-18v 1463 1508 1598 1575 1531 1509 1504 1525 1469 1472 1457 19-24v 2198 2283 2309 2405 2521 2603 2639 2663 2689 2702 2738 25-64v 20386 20451 20499 20551 20596 20655 20729 20814 20904 20998 21100 65-74v 3075 3228 3389 3552 3713 3868 4014 4150 4275 4389 4492 75v- 2287 2356 2433 2517 2609 2709 2816 2930 3052 3180 3314 SUMMA 36974 37344 37717 38094 38475 38860 39249 39641 40038 40438 40842 33

LIITE 4 LOHJA KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖSUUNNITE 31.12. Suunnitteen lähtövuosi 2006 Suunnitteen lähtöväkiluku 36974 Väestönkasvu 1,50% Lähtövuosi Suunnitevuodet Ikäryhmä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0 434 401 407 415 423 433 444 456 465 475 483 1 442 446 414 420 428 436 447 458 469 479 489 2 422 455 460 428 434 442 451 461 472 484 494 3 456 438 471 476 444 451 459 468 478 490 501 4 419 471 453 486 491 460 466 475 483 494 506 5 488 428 480 462 496 501 469 476 484 493 504 6 464 501 441 493 475 509 514 483 490 498 507 7 470 479 516 456 508 490 524 530 498 505 514 8 428 479 488 525 465 518 500 534 540 508 515 9 508 437 489 498 535 475 527 510 544 550 518 10 488 515 444 496 505 542 482 535 517 552 557 11 498 489 515 445 497 505 543 483 536 518 553 12 490 497 487 514 444 495 504 542 482 535 518 13 492 493 499 490 517 447 499 507 545 485 538 14 524 497 498 505 496 523 452 504 513 551 491 15 542 527 500 501 508 499 526 455 507 516 554 16 522 544 529 502 503 510 501 528 458 510 519 17 441 527 549 534 508 509 516 507 534 464 516 18 500 443 530 552 537 511 512 519 510 537 467 19 412 492 436 523 545 530 504 506 513 504 532 20-24 1786 1823 1936 1971 2087 2204 2283 2322 2355 2390 2411 25-29 2016 2034 2058 2102 2145 2204 2276 2350 2418 2480 2539 30-34 2248 2282 2315 2347 2382 2421 2464 2513 2569 2627 2688 35-39 2609 2600 2601 2609 2623 2642 2666 2694 2727 2766 2809 40-44 2862 2845 2831 2820 2814 2812 2815 2823 2835 2852 2874 45-49 2711 2753 2784 2806 2823 2835 2844 2853 2862 2872 2884 50-54 2808 2803 2808 2819 2833 2847 2862 2876 2889 2902 2914 55-59 2923 2891 2865 2846 2833 2827 2825 2827 2832 2839 2847 60-64 2209 2348 2452 2531 2590 2636 2671 2700 2723 2743 2762 65-69 1812 1879 1960 2046 2130 2209 2282 2347 2404 2456 2501 70-74 1263 1353 1438 1522 1604 1687 1768 1847 1922 1993 2061 75-79 1099 1097 1114 1145 1185 1234 1288 1347 1408 1472 1535 80-84 716 745 766 786 807 831 859 891 927 967 1010 85-89 344 373 399 421 440 458 475 492 511 531 553 90-128 143 158 173 186 198 209 219 229 238 248 SUMMA 36974 37529 38092 38663 39243 39831 40429 41035 41651 42276 42910 Ikäryhmätulostus 0-2v 1298 1303 1281 1263 1285 1312 1342 1374 1407 1437 1465 3-6v 1827 1837 1845 1917 1907 1920 1909 1901 1935 1975 2018 7-12v 2882 2895 2939 2933 2953 3026 3082 3134 3117 3168 3175 13-15v 1558 1517 1498 1496 1521 1468 1477 1467 1565 1553 1583 16-18v 1463 1514 1608 1589 1548 1530 1529 1554 1502 1511 1502 19-24v 2198 2316 2372 2493 2632 2734 2787 2827 2868 2894 2942 25-64v 20386 20556 20714 20880 21044 21224 21423 21636 21855 22081 22317 65-74v 3075 3233 3399 3568 3735 3896 4050 4193 4326 4449 4562 75v- 2287 2358 2437 2524 2618 2720 2831 2949 3075 3208 3346 SUMMA 36974 37529 38092 38663 39243 39831 40429 41035 41651 42276 42910 34

LIITE 5 POHJOIS-LOHJA LÄNSI-LOHJA KESKUSTA Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 ETELÄ-LOHJA Lohjan osa-aluejako. 35

LIITE 6 Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 Keskustan osa-alue (sis. Vappula). Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain v. 2007-2011. 36

LIITE 7 Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 Etelä-Lohjan osa-alue. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain v. 2007-2011. 37

LIITE 8 Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 Pohjois-Lohjan osa-alue. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain v. 2007-2011. Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 Länsi-Lohjan osa-alue. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain v. 2007-2011. 38