SAVI maatilojen talousrakentam MAHJA SAtMEl{MAKI niten savea loylqyv Pohjanmaalta ja Lounais- ja Etela-Suomesta. Savimaat ovat usein entistd merenpohjaa. Lisdksi paikallisia esiintymiii on eri puolilla Suomea, joten vanhoja savirakennuksia tunnetaankin melkein kaikkialla. "Savirakentaminen on ollut yleistii tasaisesti eri puolella Suomea. Pcilkkysaviseinid tunnetaan paljon, samoin liistesaviseini2i, mutta umpisaviseinid viihemmdn. Vanhimpia todennettuja savirakennuksia 1700- luvulta ovat muun muassa Tollinmden kartanon vanha pddrakennus Hartolassa ja Summan kartanon navetta Vehkalahdella. Summan kartanon navetta on tehty saksalaisella Fachwerkristikkorakenteella, joka ei ole ollut Suomessa kovin yleistd. Ulkoseinissii ndkyy noin l0 cm vdlein karkeampi kerros", kertoo suunnittelija Maire Heikkinen Museovirastosta. Suomessa rakennettiin asumuksia savesta jo rautakaudella. Arkeologit ovat todentaneet palaneista kohteista rautakautisten oksapunos-saviasumusten jelkia. Pystypalkit ovat olleet halkaisijaltaan noin 20 cm, ohuemmat oalkit noin lf cm. Punos tehtiin tuoreemmilla varr,'uilla I Savi on edullinen rakennusaine. Rakennustarkoitukseen sopivaa savea on Suomessa miltei kaikkialla. Tdrkein syy rakentaa savesta on se, ette savitaloissa on ihmisten ja eldinten hyvd hengittda ja asua. ja sen varaan tiivistettiin savi-, hiekka-, vesi-, ruumen- tai p?iistdreseos. Rautakaudella piiistiire oli nokkosta tai hamppua. Katot olivat harjakattoja eri materiaaleista, esim. hirren varassa riu'ut, niiden piiiille laitettiin tuohetja turve. Museoviraston 1980-luvulla tekemiin Puutietokanta-tutkimuksen mukaan Suomessa on ollut satoja erilaisia rakennustapoja. Savirakenteista mainitaan 604 kohteessa, pdlkkysaviseiniii on ilmoitettu noin 250, lisiiksi liistesaviseinid (liiste on ohut hirren pinnasta otettu suikale, paanun ja piireen vdlimuoto), lankunpiitkiiseiniii, jiitelautoj a j a
{I sahapaikkakunnilla on kaytetty tasauspdtkidja savea. Karjalassa on kdytetty savimaalia. Savea ja vettii vatkataan niin kauan, kunnes se muuttuu juoksevaksi maaliksi. Ohjeen mukaan maali tehdean siikkikankaalle, ja pinta voidaan kiillottaa sen iiilkeen. Pinnasta saadaan kaunis ja kiiltiivii. Savi ei ole aina samanlaista, vaan sen koostumus voi vaihdelia paljon. Se voi olla lihavaa (plastista, hienojakoista), puolilihavaa tai laihaa (hiesupitoista, vdhemmdn plastista). Rakentaessa pitdd tietdd saven laatu ja ominaisuudet. Savi tiiytyy tarvittaessa testata. Saven, hiekan ja kuitujen sekoitussuhteet riippuvat keytettevdstd. savesta. Viimeisimoiii massiivisavirakennuksia Suomessa saarraa olla Laitisen talossa Kankaisten kyliissii Hankasalmella, jossa navetta on rakennettu savesta 1960-luvulla. Koko navetta on umpisavesta ja nurkassa on 60-70 cm pitkiit halot. Endd navetassa ei ole lehmiii. Kotieliiinrakennuksissa saven on havaittu toimivan hywin. Eliiimet ovat pysyneet terveind ja rakennukset ovat olleet pitkiiikiiisiii. Mutta on savinavettojen kestiivyydessii ollut ongelmiakin. Rakentamistekniikassa on voinut olla ouutteita tai materiaaleja tai oiosuhteita ei ole huomioitu riittdvdsti. Savirakentajan pitaa noudattaa talon- KM 3/2006 Bakennusmaailma rakentamisen oerussddntcid: taloon kuuluu tehde kunnolliset perustukset ja hyvd vesikate. Sauirakentamisen asiantuntemus kasuaa Savirakentamisen oerinne on meilld osittain katkennut. Keski- Euroooassa savirakentaminen on jatkunut, pelkastaan Saksassa lasketaan olevan 2,2 miljoonaa savirakennusta. Sielliikin massiivisavirakentaminen tekee uutta tulemista. Uusi savirakentaminen kiiyttiiii lietysti perinteisiiikin aineita, mutta nykyisessd massiivisavirakentamisessa vetolujuuden lisddmiseen kiiytetiiiin kanervan sijasta maanrakennuksesta tuttuja geokankaita. Perusaineita rakentamisessa voi olla saven lisdksi muun muassa olki, hake, jdrviruoko, hiekka ja pellavapiiistiireet. Savirappauksiin kiiytetiiiin my6s lantaa tai vanhoissa savirakennuksissa ulkopinnan k?isittelyyn lantavettii. Savi on ympiiristrin ja energiankulutuksen kannalta hyvd materiaali. Materiaali loy' tyy lahelta ja sen voi palauttaa peltoon, kun rakennus on aikansa palvellut. Turkulainen rakennusarkkitehti Teuvo Ranki on perehtynyt sekii uuteen ettd vanhaan maatila- ia asuinrakentamrseen. Hdn valmistui arkkitehdiksi aikaan, jolloin saatettiin vielii laittaa vanhan talonooikaistalon huonejiirjestys kokonaan uusiksi. Nyt 70-luvun korjauksista palataan takaisin vanhoihin ruutuikkunoihin ja moniin hyviin materiaaleihin. Nyt perinnerakentamisen arvostus on noussut. Rankia kiinnostaa vanhojen rakennusten sdilyttdminen ja korjaaminen, aj aton rakennustapa uudisrakentamisessa, milj ciissii ja kortteleissa. Hdn tuntee myds savirakentamisen edut ja haitat. Perustiedot savirakentamisesta hdn sai jo l9tt0-luvulla. 1992 han osallistui savirakennuskurssiin, innostui ja kokeili savea heti omassa oiharakennuksessaan. Turussi Rankin naapuriin tuli savirapattu olkipaalilampola ja her ostalli. jossa vanhan vajan sisddn tehtiin savi- massaseindt. Seuraavina vuosina hdn piti jo itsekin savirakennuskursseja. Kurssilaisista monet ovat itse tehneet omia hankkeita ja uusi saviosaaminen on Iiihtenyt karttumaan. Tunnetuimpia Teuvo Rankin suunnittelemia savirakennuksia on Raision Asuntomessutalo ja Riittion tilan kevytsavirakennukset. "Nyt kun savi on tullut materiaalina tutuksi, sita pystyy kiiyttemeen myirs jossain korjauskohteissa. Esimerkiksi alapohjassa kosteuspuskurina kylmiii kivid. vastaan, matalassa rossilattiassa, jossa iso kivi tuli rossilattian sisdlle. Siihen kohtaan laitetaan kiven piiiille kerros kevytsoran ja savijauhon sekoituksesta ja vasta sen piiiille orgaaniset eristeet. Savella on hyvd kosteuden imukyky ja se suojaa rakenteita. Vanhoissa rakennuksissa on kiiytetty savea samassa mielessd aiemminkin", Ranki kertoo. n Savi0ntulevaisuuden materiaali Savi on yleisesti esiintyvd, edullinen rakennusaine. Savi on saastuttamaton, tiiysin kierrdtettavd rakennusmateriaali. Saven kosteustekniset ominaisuudet ovat erinomaiset. Savirakenne pysyy kuivana, vaikka ympiirdivdn ilman suhteellinen kosteus olisi korkea. Saven kanssa kosketuksissa olevat orgaaniset aineet, kuten puu ja olki, sailyvdt hyvin. Savi reagoi herkdsti huoneilman kosteuteen ja pystyy srtomaan itseensd runsaasti kosteutta ja luovuttamaan sitd tasaisesti. Savirakennukset ovat talvella lampimid ja kesalld viileita. Savi on taysin palamaton materiaali, savirapatut orgaaniset aineet (esim. puu ja olki) selviytyvat hyvin palokokeissa. Rapattu saviseind on ilmatiivis, mutta hengitteva. LAmmcineristdvyys riippuu saven ja tdyteaineen suhteesta. Savirakentamista on tutkittu mm. Kasselin ja Berliinin Teknillisissii Korkeakouluissa. Kasselin TKK julkaisi 1994 aiheesta kir jan: Savirakennuskdsikirja - savi rakennusaineena ja sen kdyttd (Lehmbau-Handbuch- der Baustoff Lehm und seine Anwen' dung). Berliinissd on tutkittu massiivisavea kantavana rakenteena. Nykyddn Keski-Euroopassa rakennetaan taas massiivisavesta. Jopa maailman suurin tiilenvalmistaja, Wienerberger, valmistaa viime vuodesta alkaen ltiivallassa mvos oolttamatto' mia tiilid. 73
Urpolan kartano on tliynnii toimintaa o F! f z o f l I Urpolan tila Humppilassa keskittyy maaseutumatkailuun. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin viime vuonna. Ulla-Maija llkka Kyldmarkula luovuttivat tilan pojalleen Mikolle ja tdmdn vaimolle Leenalle, jotka jo vuodesta 1987 ldhtien olivat hoitaneet tilan 70 hehtaarin peltojen luomuviljelyn. 1980-luvun alussa tilan pddrakennus kunnostettiin ravintolakiiyttcicin, Tilausravintolana Urpolan Kartaibon toiminut vuodesta 1984 liihtien. artanon puistoon on rakennettu majoitustiloiksi kolme ekorakentamiseen Innostus hirsistei paritaloa ja Olkitalo Teknillinen korkeakoulu jdrjesti Villa Pellavista. Y6pymd6n mahtuu 30 henked. 1926 rakennetnonmukaisen rakentamisen kurs- Loimaalla 9O-luvun lopulla luontuun sementtitiilinavettaan on sin, jossa tutustuttiin laajasti kunnostettu tilat Urpolan Kutomolle ja Galleriallq joita vetda seen. Mikko KylAmarkula innostui luonnonmukaiseen rakentami- Mikon sisar, Elina. LisAksi isoon ja kavi parivuotisen kurssin. Sen navettaan on kunnostettu tilat jiilkeen Urpolan tilalle rakennettiin matkailijoiden majoituskiiyt- tilkkutydtarvikeliike Tilkkutexille. Tilan vanhassa viljamakasiinis-tcicisa on tilat taideniiyttelyille ja niis- Muutaman vuoden ajan Urpo- olkitalo Villa Pellavista. sii tiloissa toimii Taideyhdistys lan tilalla oli ollut tarve rakentaa Itu, joka jarjestiia nayttelyitii ja suurempi sauna, silla kartanon kursseja kesaaikaan. 6-7 hengen sauna ei riittenyt Mikko Kylimarkula lhmmittdi Viikinkisaunaa. Ptilkkysavitekniikassa kuivia, n.30 cm:n pituisia puunpdtki5 kiytetddn ntiilinin ia nii$e muurataan s inat savi-sahanpurulaastia kiyttden. Puut voivat olla esim. hilrenpatkie tai isokokoisia pilkkeits. Seinin pituussuuntaisia lautoia kdytetddn isoissa rakennuksissa muurauskerosten Yelissd iaykistdmdin seindd. < Savirakentaja Mikko Kylemarkula muuma koneella pitlkkysaviseindd. V Rakentamistyii oli melko yksinkertaista muuraustyiitd, joka ei yaadi kovin elikoisia velineitd. Oikeastaan savensekoitin oli suurin ja tirkein hankinta, Sekoiti n tehtiin traktoilin Mksfteye$a betonin tasos koittim sta. Savirakentaminen alkoi kesdlld 2000 "Kes6lld 2000 saimme valmiiksi savusaunarakennuksen ja seuraavana kesdnd alkoi pesutilojen KUVA: LUON4URAN KUVA-ARKISTO asiakkaiden tarpeisiin. Oli mycis ja takkatuvan rakentaminen. Ne suunniteltu savusaunan rakentamista, joten Viikinkisaunan tarina mennessd", Mikko Kyldmarkula saimme valmiiksi 2002 louluun alkoi siitii, kun pdatettiin rakentaa kertoo. luonnonmukaisesti suurempi savusauna. koostuu madramittaan katkotuis- Viikinkisaunan seindrakenne "Olin saanut savirakentamisen perustiedot kurssilla. Rakenlaastista. Savilaasti tehtiin omasta kuivista puupcilkyistii ja savinusmateriaaliksi otettiin savi ja ta pihasta otetusta savesta, hiekasta, sahanpurusta ja paperi- puu. Olin niihnyt muutaman tdlld tekniikalla rakennetun talon ja navetan Suomessa, ja vieraillessani uimalampi saunan viereen. kuidusta. Savenottopaikasta tuli Tanskassa tutustuin paikallisiin Savilaastin kuivuminen seindssd kestad todella pitkddn, ja savirakentajiin, jotka olivat kokeilleet pcilkkysaviseiniii omissa siksi rakenteiden annettiin kuivua rakennuksissaan. Tavoitteena oli talven yli ennen kuin pdastiin viimeistelytciihin. Seinien kuivuttua saada aikaan noin 15-20 hengelle sauna-pesu-pukeutumis- ja ne rapattiin sisapuolelta savilaastilla ja maalattiin kalkkimaalilla. illanviettotilat', isiintd kertoo. KylAmarkula halusi hyddyntiiti Sisdkatot tehtiin raakalaudasta ja liimpderisteend kriytettiin kaarevien seindrakenteiden mahdollisuutta ja saada rakennukselle kiinnostavan julkisivun. Vesikatotehtiin haapap?ireista ja sahanpurua ja kutterinlastua. Suunnittelutoimisto Piiivi loivemmassa osassa on mycis Vuori Urjalasta tycisti suunnitelmat lupakuviksi ja tietokoneessa Huonekalut tehtiin kahden kattohuopa. pyciriteltavdksi 3D-kuvaksi. Lupakuvat valmistuivat 2000 alkuvuopaalla tyyliin sopivaksi viikinki- tuuman koivulankusta paikandestahenkeen. MS lftl 3/2006 f,akennusmaallmr
Riittilin tilalla rakennetaan savesta I Vehmaalaisen Sinikka Riittitin tilan pihapiirissd on paljon vanhoja, hyvin hoidettuja rakennuksia. Maa- ja metsdtalousministerio on palkinnutkin tilan onnistuneesta maatilan pihapiirin suojelemisesta. Maanviljely on tilan ptieielinkeino. Sen lisdksi tila on erikoistu n ut matkailu u n j\avirakentam iseen. ilan isanta Esa Jaakkola kiiy MitdAn uusia tycivdlineit?i tciissa tilan ulkopuolella. Silti tarvinnut ostaa. Kaikki tarvittava pariskunta paatti satsata lciytyi tildta ja talkooporukkaa oli tycita vaativaan savirakentamiseen. Rakennusarkkitehtien Hetulevyistd, muottilukot vuokrattiin helppo saada. Muotit tehtiin laslena Metson ja Teuvo Rankin konevuokraamosta ja savi tampattiin muottien vdliin. kanssa suunniteltiin metsdn siimekseen kevytsavesta Juhlatalo, joka rakennettiin vuonna 1997. Hyvid kokemuksia savesta Savirakennusten ouutavara on Ensimmdisen kevytsavitalon rakentamisessa oli vaikeuksia. Ra- omasta metsdstd, mycis 12 metriii pitkii kurkihirsi. Vuonna 2000 kentaminen aloitettiin liian mycihiian ja kesd oli markd. Koke- nousi juhlatalon viereen sauna, sekin kevytsavirakenteisena. muksista otettiin oppia ja sau- nan rakentaminen sujui ongelmitta. Kunnan rakennusvalvonta suhtautui kannustavasti ja hyviiksyi saven tdysin. Vakuutusyhticin edustaja taasen sanoi heti, ettii savitalo kuuluu sarjaan palamattomat rakennukset, silld jos tulipalo syttyisi, sehdn muuttuisi tiilitaloksi. Matkailijat viihtyvat savitalossa. "Oi, miten tddlld on hyvd hengittaa", huudahtavat matkailijat tullessaan savitaloon. T5rkein palaute tuleekin asiakkailta, silla paras markkinointikanava matkailuyritykselle on tietenkin puskaradio eli tyytyvaiset asiakkaat. Sinikka Riitti6 kevygavisaunan TAnd vuonna suunnitteilla on ovella. Kevytsavi sekoitettlin Riittiain savesta ia lehiseudulta uuden ulkorakennuksen teko, ostetusta vehndnoljesta. Saviseos jonka materiaaliksi harkitaan nyt laitettiin iltaisin traktorin kdrrylle massiivisavea. Samoin tilalle aiotaan tehda katos suurpaaleista, tekeytymidn valmiiksi seuraavaa pdivii varten. jotka savirapataan. Se kestad hyvin tilapaisend varastona. Sinikka Riitti<i suositteleekin savirakentamista, jos tarvitaan maatilalle varasto nooeasti. Riittiiin sauilaatat Arkkitehdit olivat piirtdneet savitaloon savilaattalattian. Markkinoilla ei sellaisia ollut, mutta Teuvo Ranki ja Erkki Lokka olivat TKK:n projektissa kehittdneet savilaattojen reseptin. Riitticin tilan lattia tehtiinkin reseptin mukaan tehdyista savilaatoista. V Juhlatalo Riittidn tilalla on kevytsavesta. Talon mitat oyat 11,5 x 5,5 metria, Savesta ja oljesta temeya kevytsavi keksittiin 1930-luvulla Pohjois-Saksassa. Site on kiytetty sek5 liukuyalutekniikalla etti harkkoina. TKK:Ila on kehitetty huokoista, ldmptiseristivid harkkoa, joka ulkomitoiltaan on 190*400'590 mm ja tiheyde[aen 300-350 kg/kuutio, Mittauksissa sen lammainiohtavuusluvuksi on saatu 0,12 W/mK Keyytsayilakenne suoiataan tuulelta rappauksella tai laudoituksen alle iaeyella slammauksella. lffi 3/2006 Rakcnnusmaailma Savilaattalattiaa Riittitin iuhlatalossa. Lattialaattojen hinta on 30 euroa/m'? ja vdrillisten laattojen hinta vdrijauheen hinnasta liippuen kalliimmat. Edullisimmalla vdrilli, italianpunaisella, laatat maksavat noin 35 euroa neli6 t4. Puolilihava savi otetaan mullan alta. Muita aineita ovat hiekka, vernissaciljy ja kierrdtyspaperisilppu. Riitticin savi sopii laattoihin. Kerran kokeiltiin mycis englantilaista pallosavea, mutta siita tehdyt laatat eivat kestaneet vettd. Riittidn tila sai vuonna 1999 ympdristcipalkinnon savilattialaatoista, joita valmistetaan yhdessa tilan rakennuksista. "Savilaattoja pittiisi tehdd vain kesalla ja sulan aikaan, silld muuten kuivatuskustannukset ovat korkeat. Laattojen tilaaja joutuu kuitenkin aina odottamaan, silld laattojen kuivatus kesaaikaankin kestdd kuukauden", Sinikka Riittici kertoo. MS
I Tyytyvtisen istnntn navetta I Lyhdyn tilaa Kaarinassa isannoi Vesa Riihihuhta. Tila on aikanaan lohkaistu Kuusiston kartanon maista. Massiivisavesta valettu navetta on ollut kdytdssd yli kaksisataa vuotta. Navetan koko on suunnilleen 25 x 12 metrid. Lisiiksi rakennuksen paissd on rehu- ja muuta varastotilaa. Vesa Riihihuhta osoittaa alkuperiistd savirappausta. Savirappauksen vaa_lean-punertava veri saattaa johtua hdrdnveriita. Entisen ittirinan totrdalla nikyy vanhaa tiiliseinds. esa Riihihuhta on savinavertaansa tyytyvdinen. Hdnen mielestiidn savi on ihanteerlinen rakennusmateriaali. Se on hengittdvad, kestdvaa ja liimpcid tasaavaa. Savinavetta on rakennettu vuonna 1801. "KyllA silloin on tiedetty, mitd tehda. Vdlikattoniskat on upotettu seinddn, ja ne on vuorattu tuohen kanssa mdrdn saven sisdan. Alkuperdinen valikatto on nakyvissd. Kattotuolit liihtivat ennen heti seindn pddltd", Riihihuhta kertoo. AlkuperAiset puiset sisdkattorakenteet ovat parinsadan vuoden ikdisind edelleen terveita ja hyvakuntoisia. Alkuun oli naveran toisessa pddssd asuinpuoli. Entiset asuinhuoneet on nyt otettu navettakdyttcicin. "Vaari tuli taloon 1917 ja silloin navetan peessa oli vield kolme asuinhuonetta. l96gluvulla isti ja vaari levittivdt navettaa kolme metrid kaksinkertaisella tiiliseinalld, jotta siihen saatiin mahtumaan nykyvaatimusten mukainen leved ruokintapciytd. Samoin rakennuksen korkeutta nostettiin noin 1,5 metrid, jotta vintille mahtuu pinkattua paalia 20-30 tonnia. Vuonna 1968 rakennus muutettiin ritildnavetaksi amoumalla sen alla olevaan kallioon yli 200 panosta, jotta saatiin 1,5 metrid syvat kuilut. Saviseiniin ei tullut yhtddn rakoa. Minun aikananr on levitetty muutama ikkuna- ja oviaukko. SeinA on ollut hirvedn sitked ja vahva", Riihihuhta ker. too navetan vaiheista. Kun ritilakuilujammuttiin kallioon, lciytyi lattiapinnan alta joka nurkasta halkaisijaltaan metriset katajaiset tynnyrivantit. TynnyreissA on aikoinaan sekoitettu raxennukseen tarvittua santaa, savea ja vettii.. *- {}_ -4. periiista massiivisaviseinaa. Laa- Jennusosa on tehty kalkkihiekkatiilella. Materiaalien erilaisuutta kuvaa se, ettd jos ulkona on viikon verran 25 oc pakkasta, uusi seind valuu vettd, mutta saviseinat pysyvdt kuivina. Lempdtila on navetan sisalld tasainen ympdri vuoden, noin 20 l{auetta on taluella ldmmin ja astetta. Mit6dn lisdldmocia ei tarvita ja ilmastointiluukut pidetddn kesdlld uiiled Navetassa on nyt lypsylehmille auki talvellakin. 34 parsipaikkaa, 17 kummallakin puolella. Vasikkaosasto on erikseen. Navetassa on kolme alku- "KesAisin navettaa keytetaan Kesdlld juhlapaikkana juhlimiseen, kun karja on ulkona. Silloin navetta aina pestaan, maalataan ja kunnostetaan'l isdntd kertoo. Navetassa on vietetty sen 2OO-vuotisjuhlia, suvun haite, 60- vuotispaivid ja muita juhlia. Lattialle on silloin laitettu kovat levyt tanssia varten, navetassa on pitklit pciydiit ja kukkia. Vasikkakarsinassa soittaa orkesteri. Moni on ehdottanutkin, etta navetta pit6isi muuttaa ravintolaksi, Riihiluhta naurahtaa. MS Q-...* lyhdyntilannavettaonrakennettulsol, Toslnsiteonmoneenotteeseenmuutettuialaaiennettu. Rakennuksen Yesikate on uusittu tarpeen mukaan useaan kertaan. lravitajsa-6n iurirtavisti olkikatto, pdrekatto otluiruororatto, 1960'luy.ulle.saai<ka, tiilikatto ja nvt viimeisjnl zodlliiijttrilittitatto. slinie-n pifiuui' 9t..50-69.gmja. ne on yleensd Yalettu muotin kansia. Savimassa iuntataan muottiin'notn ro cnririeirogina-, ioiden vdliin laitetaan kanervia vahvikkeeksi. MassiivisaviseinaJt5iuiei tiiiii't,ri.;;itr!c nettavat yalipohjan i;"i;;3ieii;;ffi. katon. Erillistd runkorakennetta ei taryita. 76 lru 3/2006 Rakennusmaailma