PUKINMÄEN PERUSKOULUN KIRJASTO Kenttäkuja 12 TUTKIMUSSELOSTUS Kosteus- ja rakennetutkimukset 19.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p. 09-310 1661
2 / 12 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. YHTEENVETO... 3 2. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 4 3. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 4 4. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT... 5 5. SAADUT TIEDOT... 5 5.1. Henkilökunnalta saadut tiedot... 5 5.2. Isännöitsijältä/tilaajalta saadut tiedot... 5 5.3. Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista... 5 6. SISÄPUOLISET VESIVUODOT... 6 6.1. Havainnot ja johtopäätökset... 6 6.2. Toimenpide-ehdotukset... 7 7. RYÖMINTÄTILA... 7 7.1. Havainnot ja johtopäätökset... 7 7.2. Toimenpide-ehdotukset... 8 8. ULKOSEINÄT... 8 8.1. Havainnot ja johtopäätökset... 8 8.2. Toimenpide-ehdotukset... 12 Liitteet 1. Pohjapiirros (1 sivu) 2. Mikrobianalyysilausunto 14.10.2010 (2 sivua) 3. Mikrobianalyysilausunto 28.10.2010 (4 sivua)
3 / 12 1. YHTEENVETO Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pukinmäen peruskoulun kirjaston epäiltyjä sisäilmaongelmia. Osalla tiloissa oleskelevista on ollut jatkuvasti terveysoireita, joiden epäillään aiheutuvan sisäilmasta. Tämän tutkimuksen lisäksi tiloissa suoritetaan erillinen ilmanvaihtotutkimus, joka valmistuu helmikuun 2011 loppuun mennessä. Kirjastosalissa on kattoikkunoita, joiden ympärillä näkyy paikoitellen vanhoja vesivuotojälkiä. Lisäksi yhdessä kohtaa ulkoseinän yläosassa näkyi maalin hilseilyä, joka on saattanut aiheutua vesivuodosta. Vauriokohdista otettiin 4 kpl materiaalinäytteitä, joissa ei todettu mikrobikasvustoa. Kirjaston alapuolinen ryömintätila on kuiva ja hyväkuntoinen, eikä siellä todettu mikrobiperäistä materiaalia tai hajuhaittoja. Alapohjan betonipakeissa näkyi muutamassa kohdassa tummia pilkkuja, jotka saattavat olla peräisin kevytsoran puhaltamisesta tai vaihtoehtoisesti mikrobikasvustoa. Ryömintätilan yleiskunto ja ilmanlaatu oli kuitenkin niin hyvä, että mahdollisten mikrobikasvustojen vaikutus sisäilmaan on vähäinen. Kirjaston ulkoseinät ovat villaeristettyjä tiiliseiniä. Ulkoseiniin tehtiin 13 kpl rakenneavauksia, joista jokaisesta otettiin 1 materiaalinäyte seinän villaeristeestä. Suurimmassa osassa näytteitä todettiin jonkin verran tai merkittävästi mikrobikasvustoa. Mikrobien ja muiden epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan riippuu ulkoseinien tiiviydestä ja ilmanvaihdon painesuhteista. Ulkoseinärakenteissa todettiin myös muita puutteita, kuten julkisivujen rapautuminen ja sen myötä raudoitusteräksien ruostuminen sekä ikkunarakenteiden huono kunto ja lahovauriot. Korjaustoimenpiteiksi esitetään sisäpuolisten vesivuotojälkien korjaustöitä vaurioalueilla sekä ryömintätilan kulkuluukun ja muiden alapohjan läpivientien tiivistämistä. Ulkoseinärakenteiden osalta esitetään näiden täydellistä peruskorjaamista siten, että vanhat villaeristeet poistetaan ja ulkoseinärakenne muutetaan tuulettuvaksi. Ikkunat tulee joko uusia tai korjata. Ulkoseinien korjaustyöt edellyttävät erillisiä korjaus- ja rakennesuunnitelmia, joiden mukaan työt voidaan toteuttaa.
4 / 12 2. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuskohde: Pukinmäen peruskoulun kirjasto Kenttäkuja 12 00720 HELSINKI Tutkimusajankohta: 12.8. 5.10.2010 Tilaaja: Vastuuhenkilö: Tutkimuksen tekijä: Muut yhteystiedot: Tutkimuksen syy ja tarkoitus: Tutkimuksen vaiheet: Tilakeskus, tekninen isännöitsijä Juha Haapasaari Maria Saari, HKR-Rakennuttaja Maria Saari, HKR-Rakennuttaja Anne Mankki, kirjaston johtaja Pukinmäen peruskoulussa on ajoittain todettu hajuhaittoja, ja osalla henkilökunnasta on ollut oireilua, jonka epäillään johtuvan sisäilmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ryömintätilan, kattovuotokohtien ja ulkoseinien kuntoa sen toteamiseksi, löytyykö rakenteista kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoa, jotka voivat vaikuttaa sisäilman laatuun. Lisäksi suoritetaan erillisenä työnä kirjaston IVjärjestelmien kuntotutkimus, joka valmistuu alkuvuodesta 2011 ja se raportoidaan erikseen. Lopuksi on laadittu korjaustoimenpide-ehdotukset ongelmien poistamiseksi. Rakennuksen katselmointi ja käyttäjien haastattelu. Rakennuksen silmämääräinen läpikäynti ja tutkimuskohtien valitseminen epäiltyjen riskikohtien perusteella Ryömintätilan katselmointi Seinärakenteen avaukset ja tutkimukset Materiaalinäytteiden ottaminen Johtopäätökset ja raportointi 3. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Numero: Omistaja: Kuvaus: 091-037-0035-0019-P0000 Helsingin kaupunki Opetusviraston käytössä oleva rakennus Pukinmäen peruskoulu ja kirjasto Käyttö: Peruskoulurakennus, jossa toimii myös kirjasto Kunnossapitovastuu: Kiinteistövirasto, Tilakeskus Koko: 6060 brm 2 ja 27062 rm 3 Kerrokset: 2 maanpäällistä kerrosta ja 0 maanalaista kerrosta Rakennusvuosi: 1984 Peruskorjaus: Ei tiedossa Muut tiedot: Vesikatto korjattu äskettäin, ulkoseiniä korjattu osittain
5 / 12 Aiemmin tehdyt tutkimukset: Rakennuksen kuntotutkimus 12/2007 ja ulkoseinärakenteiden kuntotutkimus 10/2008 (Nexon Consulting) Perusrakennetyypit (kirjasto): Alapohja Ontelolaatat, alla matala ryömintätila Runko Betonirunko, palkki-pilari Ulkoseinä Tiili-villa-tiili Yläpohja Ontelolaatat, kevytsoraeriste Vesikatto Tasakatto, bitumikermikate Ilmanvaihto Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Lämmitysjärjestelmä Ei selvitetty tutkimuksen yhteydessä 4. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Kirjaston ulkoseiniin tehtiin eri puolille 13 rakenneavausta, joissa avattiin ulkoseinää villaeristeeseen saakka. Kirjaston siivouskomeron lattiassa oli tarkastusluukku, jonka kautta tutkittiin ryömintätilaa. Seinä- ja kattorakenteista otettiin yhteensä 17 kpl materiaalinäytteitä, joista suoritettiin mikrobianalyysit Työterveyslaitoksen Työympäristömikrobiologian laboratoriossa. 5. SAADUT TIEDOT 5.1. Henkilökunnalta saadut tiedot Rakennuksen käyttäjiltä saatiin tietoja oireilusta kirjaston tiloissa. 5.2. Isännöitsijältä/tilaajalta saadut tiedot Isännöitsijältä saatiin tietoa äskettäin teetetystä vesikaton korjaustyöstä sekä ulkoseinän korjauksista. 5.3. Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista 5.3.1. Arkistoitu aineisto Tutkimusta tehtäessä käytössä olivat rakennuksen pohjakuvat sekä Nexon Consultingin vuosina 2007-2008 tekemät tutkimukset. 5.3.2. Havainnot asiakirjoista Tehdyissä tutkimuksissa oli todettu ulkoseinien tiili-villa-tiili -rakenteiden olevan paikoitellen vaurioituneet, ja rakenteissa todettiin sekä tiilien rapautumista että villaeristeiden mikrobikasvustoa. Kyseisten havaintojen perusteella päätettiin kirjaston tutkimukset keskittää tässä vaiheessa lähinnä ulkoseiniin.
6 / 12 6. SISÄPUOLISET VESIVUODOT 6.1. Havainnot ja johtopäätökset Pukinmäen kirjaston tilat (kuva 1) sijaitsevat koulurakennuksen 1. kerroksessa. Kuva 1: Kirjastosali Kirjastosalissa on 18 kattoikkunaa, joiden ympärillä näkyi osassa ikkunoita jälkiä vesivuodoista (kuvat 2 ja 3). Myös kattoikkunoita reunustavat puukehykset olivat paikoitellen kastuneet näkyvästi. Kuvat 2 ja 3: Vesivuotojälkiä kattoikkunoiden ympärillä Ikkunoiden ympäriltä katon rappauspinnasta otettiin vauriokohdista materiaalinäytteet 1-3 (liite 2). Yhdessäkään näytteessä ei todettu olevan viitettä vauriosta.
7 / 12 Kirjaston ulkoseinällä näkyi seinän yläosassa ja palkin alapinnassa paikallinen maalivaurio (kuva 4), joka on saattanut aiheutua joko vesikaton tai ulkoseinän kautta tapahtuneesta vesivuodosta. Vauriokohdan maalipinnasta otettiin materiaalinäyte 4 (liite 2), jossa ei todettu viitettä vauriosta. Kuva 4: Maalivaurio ulkoseinällä 6.2. Toimenpide-ehdotukset Kattoikkunoiden ympärillä ja ulkoseinällä olevat vesivuotojäljet ovat todennäköisesti peräisin ajalta ennen vesikaton korjausta, koska saatujen tietojen mukaan kirjaston tiloissa ei ole ollut hiljattain vesivuotoja. Koska vauriokohdista otetuissa näytteissä ei todettu mikrobikasvustoa, vaurioilla ei näyttäisi olevan vaikutusta sisäilman laatuun. Vauriokohtien korjaamista suositellaan kuitenkin tehtäväksi jollain aikataululla tulevaisuudessa. Korjaukset sisältävät maali- ja tasoitepintojen poistamisen sekä kattoikkunoiden ympärillä olevien puukehysten uusimisen vuotokohdissa. Pinnat kuivatetaan ja lopuksi tasoitetaan sekä maalataan uudelleen. 7. RYÖMINTÄTILA 7.1. Havainnot ja johtopäätökset Kirjaston alapuolella on maapohjainen ryömintätila, jonka kuntoa päästiin havainnoimaan siivouskomerossa olevan lattialuukun kautta. Ryömintätila vaikutti siistiltä ja hyväkuntoiselta (kuva 5), ja sitä on ilmeisesti korjattu viime vuosina. Tilassa ei katselmointihetkellä havaittu hajuhaittoja. Maapohjaan oli asennettu kapillaarikatkoksi noin 300 mm paksuinen kerros Leca-soraa, jossa näkyi paikoitelleen hieman kosteampia kohtia, mutta pääosin maapohja oli kuiva. Käynnin jälkeen todettiin valokuvien perusteella, että betonipalkeissa näkyi paikoitellen tummia pilkkuja, jotka saattavat olla joko peräisin Leca-soran puhalluksesta tai vaihtoehtoisesti mikrobikasvustoa. Vastaava mikrobi-ilmiö on esiintynyt kesällä
8 / 12 ja syksyllä 2010 useiden kiinteistöjen kellaritiloissa. Rakenteiden pinnalle ilmaantuneen mikrobikasvuston arvioidaan em. tiloissa johtuvan poikkeuksellisen kuumasta kesästä, jolloin myös ilmassa olevan kosteuden määrä on ollut suuri. Kosteus on tiivistynyt viileämmille pinnoille, kuten kellarien ja ryömintätilojen betonirakenteisiin, aikaansaaden paikoitellen mikrobikasvuston syntymisen. Kuva 5: Ryömintätila, betonipalkin pinnalla mahdollista mikrobikasvustoa 7.2. Toimenpide-ehdotukset Ryömintätila oli hyväkuntoinen, eikä siellä todettu mikrobiperäisiä hajuja tai homehtuvaa ainesta. Betonirakenteiden pinnoilla olevan mahdollisen mikrobikasvuston vaikutus kirjaston sisäilmaan on vähäinen. Koska on kuitenkin mahdollista, että ryömintätilasta saattaa sopivissa painesuhteissa kulkeutua ajoittain mikrobeja tai muita epäpuhtauksia yläpuolisiin tiloihin, tulee siivouskomeron lattialuukku tiivistää tai vaihtoehtoisesti uusia siten, että luukku saadaan kaasutiiviiksi. Samoin kaikki muut läpiviennit alapohjaan suositellaan tiivistettäviksi. 8. ULKOSEINÄT 8.1. Havainnot ja johtopäätökset Koko rakennukseen tehdyissä kuntotutkimuksissa vuosina 2007 2008 on selvitetty kattavasti ulkoseinien rakenteellista kuntoa. Tutkimuksissa todettiin erilaisia puutteita ulkoseinien ja ikkunoiden kunnossa. Lisäksi tutkimuksissa todettiin paikoitellen mikrobikasvustoa ulkoseinien lämmöneristeissä. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa lähdettiin selvittämään mikrobikasvustojen esiintymistä kirjaston ulkoseinärakenteissa. Ulkoseinään tehtiin yhteensä 13 rakenneavausta ulkopuolelta tiilijulkisivun läpi eristetilaan. Avauksia tehtiin sekä ikkunoiden ylä- että alapuolelle (kuva 6) ja molemmille kirjaston ulkoseinille. Avauksissa todettiin, että ulkoseinien tuuletusrako
9 / 12 oli käytännössä tukittu rappauslaastilla, jolloin seinärakenteeseen tuleva kosteus ei pääse tuulettumaan pois. Ulkoseinien raudoitusteräkset olivat joissakin avauskohdissa ruostuneet (kuva 7), mikä oli todettu myös aikaisemmassa tutkimuksessa. Tämän mukaan ruostuminen on aiheutunut muurauslaastin karbonatisoitumisesta, jolloin laasti ei enää anna korroosiosuojaa raudoituksille. Kuva 6: Ulkoseinän avauskohdat 1, 2, 3 ja 13 Kuva 7: Ruostunut raudoitusteräs avauskohdassa 1 Jokaisessa avauskohdassa otettiin seinän villaeristeestä materiaalinäyte. Näytteistä seitsemässä todettiin vahva viite vauriosta, neljässä todettiin viite vauriosta ja kahdessa näytteessä ei todettu viitettä vauriosta. Näytteissä todettiin esiintyvän enimmäkseen ulkoilmassa yleisimpiä Cladosporium ja Penicillium -mikrobisukuja,
10 / 12 jotka saattavat olla kulkeutuneet villaeristetilaan ulkoilmasta. Villaeristeet olivat monissa avauksissa tummuneet huomattavasti, mikä viittaa ilmavuotoihin rakenteessa (kuvat 8 ja 9). Toisaalta useimmissa näytteissä esiintyi myös kosteusvaurioihin viittaavia mikrobisukuja (Asumisterveysopas 2008). Seitsemässä näytteessä todettiin lisäksi aktinobakteereita eli sädesieniä, ja näistä kolmessa sädesienten määrän voidaan todeta olevan merkittävä. Ulkoseinästä otettujen materiaalinäytteiden analyysipöytäkirja on tämän raportin liitteenä 3. Kuvat 8 ja 9: Avauskohdat 9 ja 10 Ulkoseinissä olevien mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan riippuu ulkoseinärakenteen tiiveydestä sekä rakennuksen ilmanvaihdon painesuhteista. Mitä alipaineisempi ilmanvaihto on, sitä enemmän se vetää korvausilmaa rakenteista, jolloin mikrobien ja muiden epäpuhtauksien sisäilmaan kulkeutumisen todennäköisyys kasvaa. Rakennuksen ilmanvaihdon toimivuutta ja painesuhteita selvitetään erillisessä ilmanvaihtotutkimuksessa, joka valmistuu helmikuun 2011 loppuun mennessä. Kuva 10: Ikkuna avauskohdan 1 alapuolella
11 / 12 Ikkunarakenteiden kunto oli huono etenkin kirjaston eteläsivulla. Karmien ja puitteiden maali hilseili näkyvästi, ja paikoitellen puuosat olivat lahonneet kokonaan (kuvat 10 ja 11). Myös ikkunoiden yläpuolella osa puuosista puuttui kokonaan lahoamisen vuoksi (kuva 12). Ikkunarakenteiden huono kunto on todennäköisesti edesauttanut ulkoseinien kosteusvaurioitumista. Kuva 11: Ikkuna avauskohdan 11 yläpuolella Kuva 12: Lahonnut puulista eteläsivun ikkunan yläpuolella
12 / 12 8.2. Toimenpide-ehdotukset Kirjaston ulkoseinissä ja ikkunarakenteissa on todettu sekä tässä että aikaisemmissa tutkimuksissa monenlaisia rakenteellisia ja kosteusteknisiä puutteita, joiden vuoksi esitetään ulkoseinärakenteiden ja ikkunoiden täydellistä peruskorjausta molemmilta ulkoseiniltä koko kirjaston osalta. Ulkoseinärakenteiden korjaaminen edellyttää ulkopuolisen tiiliverhouksen purkamista ja villaeristeiden poistamista. Ulkoseinät tulee rakentaa uudelleen siten, että rakenne muutetaan tuulettuvaksi. Ikkunat tulee joko uusia tai peruskorjata karmirakenteineen vaurioiden suuruudesta riippuen. Työt edellyttävät myös räystäsrakenteen muutoksia kirjaston osalta. Kaikki korjaustyöt tulee toteuttaa erillisten korjaus- ja rakennesuunnitelmien mukaisesti. Raportin vakuudeksi, Maria Saari HKR-Rakennuttaja (09) 310 39843 maria.saari@hel.fi Lähteet: Asumisterveysopas 2008, Sosiaali- ja terveysministeriö Jakelu: Juha Haapasaari Kv, Tilakeskus Anne Mankki Pukinmäen peruskoulun kirjasto