Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT
2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat 2012 2013 2014 energiaja ilmastotiekartta Globaalit 2 C -skenaariot IPCC 2000 2009 2011 Low Carbon Finland 2050 -platform Suomen vähähiiliskenaariot
3 Matkalla on opittu jo paljon 1. Suomi pystyy saavuttamaan vähähiilitavoitteen, mutta ei yksin Tarvitaan markkinoiden (päästöoikeus, energiahyödyke, ) tuomaa joustoa 2. Vähähiilitavoitteen saavuttamisen kustannuksiin voidaan vaikuttaa Uuden teknologian kehityksellä ja käyttöönotolla suuri merkitys Mitään teknologiavaihtoehtoa ei voi sulkea pois keinovalikoimasta 3. Tänään tehdään jo vuoden 2050 energia- ja ilmastotekoja
4 Kolme vähähiilistä polkua Suomelle Tonni-Inno-Onni Uuden teknologian kehitys ja käyttöönotto, teollisuuden rakenne ja yhdyskuntarakenne vaikuttavat merkittävästi energiankulutukseen Energia- ja ilmastostrategian tavoite 310 TWh
5 Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 50-60 % vuonna 2050, nykypolitiikalla 40 %
http://www.lowcarbonplatform.fi/ 30.5.2013 6 Hankkeessa: 1. Arvioidaan strategisia luonnonvaroja (metsä- ja mineraalivarat) 2. Tuotetaan skenaarioita vaihtoehtoisista kehityspoluista vähähiiliselle yhteiskunnalle 3. Kehitetään interaktiivinen yhteistoimintamalli eli platform
http://www.lowcarbonplatform.fi/ 30.5.2013 7 Skenaariot perustuvat neljään erilaiseen näkökulmaan: (Dator 1981: Judging the future) 1. Jatkuva kasvu (Continued growth) 2. Romahdus (Societal collapse) 3. Säästö (A conserve society) 4. Muutos (Transformational society) III Työpaja marrask. 2013
8 Skenaarioiden pääkohdat ja erot Väestö-, toimiala-, teollisuus-, yms. rakenteet Politiikka, ihmisten arvot & käyttäytyminen, yhdyskuntarakenne, Jatkuva kasvu (taloudellinen menestys, glob. 2 C politiikka) Säästö (EU:n vähähiilietunoja) Muutos (korostaa innovaatioita, glob. 2 C politiikka) Romahdus (riskisken., 2 C pol. ei onnistu) Luonnonvarat ja niiden käyttö (metsä, mineraalit, turve, uusiutuvat, ) Teknologia ml. T&K
9 Siirtyminen vähähiilisyyteen voidaan toteuttaa ilman merkittäviä kansantalouden kustannuksia Edellytyksenä on, että suomalaisen teollisuuden tuottavuus ei heikkene 350000 300000 Arvonlisä Perusura ja -80% toimialarakenteet Perusura 2050-80 % khk-päästövähennys 2050 250000 200000 150000 100000 Hallinto ja julkiset palvelut Ykstyiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energiantuotanto Muu teollisuus Energiaintensiivinen teollisuus Metsäteollisuus Alkutuotanto 50000 0 2010 2020 BASE 2020 POL 2030 BASE 2030 POL 2040 BASE 2040 POL 2050 BASE 2050 POL Lähde: Juha Honkatukia, VATT
10 Puuenergiassa runsaasti lisäämismahdollisuuksia Metsäteollisuuden kehityskulut vaikuttavat myös bioenergian tuotantoon Kotimaista metsähaketta korjattavissa lähivuosikymmeninä jopa 28 TWh/v Kotimaisen kuitupuun käyttöä voidaan lisätä metsäteollisuudessa tai energiasektorilla 12 milj. m 3 /v (24 TWh/v). Huom! Kuitupuun energiakäytön ilmastovaikutukset / hiilen sidonta selvitettävä Miljoonaa m 3 vuodessa 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 10 milj. 12 milj. Tukkipuu Kuitupuu Energiapuu Lähde: Maarit Kallio, Metla Kotimaisen puun käyttö 2007-2011 Hakkuumahdollisuus 2029-2038 Lähde: Metla Metinfo MELA Tulospalvelu 14 milj.
11 Uudet teknologiat (ml. energia) käyttävät kriittisiä metalleja Tämänhetkisen tiedon perusteella Suomen ja Fennoskandian kallioperässä on hyvä esiintymispotentiaali Antimoni Indium (luultavasti) Beryllium Koboltti * Fluoriitti (mineraali) Gallium Germanium Grafiitti (mineraali) Harvinaiset maametallit (REE) Magnesium (metalli ja mineraali) Niobi Platinaryhmän metallit (PGM) Tantaali Volframi * 2010 Suomi oli Kiinan jälkeen maailman 2. suurin koboltinjalostaja Lähde: Laura Lauri & Susanna Kihlman, GTK
12 Johtopäätökset - miksi skenaariota? Havainnollistavat erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia Ei totuuksia; eivät todennäköisesti toteudu Herättävät keskustelua erilaisista poluista ja erilaisista toimintaympäristöistä Varautuminen tulevaisuuteen Haasteet vs. mahdollisuudet Keino keskustella siitä, millaista tulevaisuutta haluamme Tulevaisuuden luominen
13 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa Lisätiedot: tiina.koljonen@vtt.fi tel. 020 722 5806