RUDUS OY, JÄRVENPÄÄN VALMISBETONITEHTAAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KU-YK 143/14.10.2014 Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen 20.10.2014 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kiinteän betoniaseman toimintaa Järvenpään kaupungin Jampan kaupunginosassa kiinteistöillä RN:o 186-9-920-12 ja vuokratulla määräalalla 186-9- 9901-0, osoitteessa Levynsepänkaari 11, 04400 Järvenpää. HAKIJA Rudus Oy Pronssitie 1, 00440 Helsinki Ly-tunnus: 1628390-6 Yhteyshenkilö: Maiju Räsänen, p. 020 447 7393 LAITOS JA SEN SIJAINTI Kiinteä betoniasema sijaitsee Järvenpään kaupungin Jampan kaupunginosassa kiinteistöillä RN:o 186-9-920-12 ja vuokratulla määräalalla 186-9-9901-0, osoitteessa Levynsepänkaari 11, 04400 Järvenpää. Tehtaan kiinteistö 186-9- 920-12 on Rudus Oy:n omistama. Määräala on vuokrattu Järvenpään kaupungilta. Liite nro 143 sijaintikartta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) 28.1 ja ympäristönsuojeluasetuksen (YSA, 169/2000) 1 kohta 8 b. LUPAVIRANOMAINEN Lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 7.1 kohdan 8a perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa 8.3.2013. Hakemusta on täydennetty 29.7. ja 27.9.2013 päivätyillä asiakirjoilla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kiinteällä betoniasemalla ei ole aiemmin myönnettyä ympäristölupaa. Rudus Oy on vuokrannut tehtaan lisäalueeksi noin 1500 m² alueen Järvenpään kaupungin omistamasta kiinteistöstä 186-9-920-18 1.12.2008 alkaen. Vuokra-aika päättyy 30.11.2013 ja jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, kunnes vuokra-alueen asemakaavan muutos on lainvoimaisesti ratkaistu.
ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tehdasalue on merkitty Järvenpään yleiskaavassa 2020 merkinnällä T, teollisuus- ja varastoalue. Jampan teollisuusalueen asemakaava on vahvistettu 28.4.1998. Asemakaavassa alue on merkitty merkinnällä T-11, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tehtaan naapurissa toimii Ruukki Oy ja maanrakennusyritys P. Salonen Oy. Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa noin 800 m. Lähimpiin luonnonsuojelualueisiin on matkaa 3,2 km (Tuusulanjärven lintuvesi) ja 5 km (Lemmenlaakson lehtojen suojelualue). Nummenkylän pohjavesialueeseen on matkaa noin 2 km. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tehtaassa valmistetaan valmisbetonia myyntitarkoitukseen. Betonin valmistuksessa käytetään raaka-aineina luonnonkiviainesta, sideaineita, seosaineita, vettä sekä pieniä määriä betonin ominaisuuksia parantavia lisäaineita. Prosessi- ja talousvesi otetaan porakaivosta sekä osittain vesijohtoverkostosta. Kiviainekset ja muut tarvittavat raaka-aineet tuodaan tehtaalle autoilla. Betoni valmistetaan sekoittamalla raaka-aineet betonitehtaalla sekoittimessa tasalaatuiseksi massaksi. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan käyttökohteeseen. Tehdas on toiminnassa ympäri vuoden. Normaali toiminta-aika on arkisin klo 6.00 22.00. Toimitustilanteesta riippuen tehdas voi toimia ajoittain myös kolmessa vuorossa, kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa. Betonin toimituskohde voi olla esimerkiksi laaja yhtenäinen betonivalu, kuten silta tai vastaava rakennelma, jonka valutyö pitää saada kokonaisuudessaan loppuun ilman viikonlopun aiheuttamaa katkoa. Tehtaan vuotuinen tuotantomäärä on noin 30 000 m³ ja maksimikapasiteetti noin 70 m³/h. Päivittäinen tuotanto vaihtelee välillä 1 400 m³. Betoni kuljetetaan pyörintäsäiliöautoilla, joiden säiliöiden tilavuudet vaihtelevat 5 9 m³. Tehtaalla ajossa olevien betoniautojen määrä vaihtelee tuotannon kuljetusmatkojen mukaan. Betonitehtaan pölypäästöt syntyvät lähinnä tehdasalueen liikenteestä ja sideaineiden purkamisesta varastosäiliöihin. Melua syntyy pääasiassa betoninkuljetusautojen liikennöinnistä alueella. Betonitehtaalla syntyy talousjätettä sekä vähäisessä määrin vaarallisia jätteitä, kuten paristoja, jäteöljyjä, öljyisiä jätteitä ja loisteputkia.
Tehtaan toiminta on aloitettu vuonna 1972. Kiinteistöllä on tehdasrakennuksen lisäksi betoniautojen pesupaikka. Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet Betonin runkoaines (kiviaines) tuodaan rekka-autoilla ja tyhjennetään betonitehtaan varastointisiiloihin (maataskuihin). Siiloista kiviaines annostellaan vaakakuljettimelle ja siitä edelleen sekoittimeen. Mikäli betonia toimitetaan lämpimänä, kiviainesta kuumennetaan ennen johtamista kuljetinvaa alle. Sideaineet (sementti, lentotuhka) kuljetetaan betoniasemalle säiliöautolla, joista ne siirretään pumppaamalla paineilman avulla suljettua putkistoa pitkin umpinaisiin siiloihin. Sideainesiilot on varustettu pölynsuodattimin. Sideaineet annostellaan kierukkaruuvilla vaaka-astiaan, josta annos tyhjennetään sekoittimeen. Siirtojärjestelmä on suljettu ja varustettu pölynsuodattimilla. Lisäaineet ovat pääsääntöisesti nestemäisiä puunjalostus-, kemian-, vuori-, metallurgian- ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista kehitettyjä aineita, joiden vesipitoisuus on 60 80 %. Lisäaineet kuljetaan tehtaalle säiliöautoilla, joista ne pumpataan tehdasrakennuksissa oleviin säiliöihin ja betonin valmistuksen yhteydessä edelleen vaaka-astioiden kautta sekoittimeen. Prosessin kuvaus Betoninvalmistusprosessissa käytetään vettä noin 170 litraa valmistettua betonikuutiota kohden. Lisäksi tehtaalla käytetään talousvettä noin 0,2 m³ vuorokaudessa. Betonin valmistus sisältää betonin raaka-aineiden vastaanoton ja varastoinnin, kiviaineksen ja veden lämmityksen tarvittaessa, betonin osa-aineiden mittauksen, massan sekoituksen, notkeuden säädön sekä laadunvalvonnan. Betoni valmistetaan ennakolta tehdyn suhteutuksen mukaan. Suhteutuksessa on ilmoitettu osa-aineiden määrät kilogrammoina betonikuutiometriä kohden. Eri osa-aineet, kuten vesi, kiviaines, sementti ja lisäaineet punnitaan ja lisätään betonisekoittimeen. Sekoitus kestää yleensä 60-90 sekuntia. Betonin valmistus on lähes täysin automatisoitu. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betonikuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan käyttökohteeseen. Valmisbetonitehtaan betonin kuljetusautojen kuljetussäiliöt pestään sisäpuolelta. Kuljetuksessa kuljetussäiliöön jää aina jonkin verran betonia. Säiliö täytyy pestä silloin, kun betoni on vielä kovettumatonta. Jos betoni pääsee kovettumaan kuljetussäiliöön, säiliö on pilalla. Kuljetussäiliöiden pesu on tarpeen myös silloin, kun peräkkäisten kuljetuserien laatu on erilainen, koska muutoin eri laadut voisivat sekoittua keskenään. Kuljetussäiliöt pestään sitä varten rakennetulla pesupaikalla. Pesuvesi ohjataan betonisiin selkeytysaltaisiin. Pesuveden selkeytyessä kiintoaines painuu altaan pohjalle. Kiintoaines on pääasiassa hiekkaa ja sementtiä eli betonin
raaka-aineita. Koostumukseltaan kiintoaines on märän hiekan tyyppistä. Kiintoaines kuivatetaan kuivatustasolla ja toimitetaan Rudus Oy:n betonijätteen vastaanottopaikkaan. Säiliöiden pesuun tarvitaan vettä noin 80 l/valmistettu betonikuutio. Pesuvesi kierrätetään uudestaan pesuvetenä selkeytysprosessin jälkeen. Betonin valmistamiseen vaatima energia valmisbetonitehtaalla vaihtelee vuodenajan ja valmistettavan betonilaadun mukaan. Tehtaan, runkoaineksen ja veden lämmitykseen käytetään tarvittaessa tehtaan omaa energialaitosta (Turbomatic 1 MW). Betonitehtaan keskimääräinen kokonaisenergiakulutus on noin 50 MJ/valmistettua betonikuutiota kohden. Polttoaine varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä, jonka tilavuus on 5 m³. Öljysäiliö on ollut porakaivon välittömässä läheisyydessä, mutta se siirretään sisätilaan. Polttoainesäiliötä käytetään vain talven aikana, koska kesällä ei lämmitystä tarvita. Lämmityslaitoksen hälytys vikatilanteissa menee tehtaan henkilökunnan matkapuhelimiin. Tehtaan talous- ja prosessivesi otetaan omasta porakaivosta sekä vesijohtoverkostosta. Tehtaan sosiaalitilat on liitetty viemäriverkostoon. Liikennemäärät Valmisbetonitehtaan toiminnasta alueelle aiheutuva liikennemäärä on laskettu 100 m³ vuorokautisella tuotantomäärällä. Valmisbetonin kuljetus: noin 20 kuormaa/työpäivä Raaka-aineiden tuonti: sementti noin 1 kuorma/työpäivä kiviainekset noin 5 kuormaa/työpäivä muut noin 1 kuormaa/työpäivä Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä Lisä-, voitelu- ja polttoaineet varastoidaan niin, että vältetään riski aineiden joutumisesta viemäriin tai maaperään. Kaikki nestemäiset kemikaalit säilytetään valuma-altaissa. Betonitehtaalla ja betonikuljetusautoissa on öljynimeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle sekä pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Betonitehtaalle laaditaan pelastussuunnitelma. Suunnitelma pitää sisällään palo- ja henkilösuojelun sekä ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja jälkivahinkojen minimoimisen hätä- ja onnettomuustilanteissa sekä edellisiin liittyviä toimintaohjeita. Betonitehtaan toimintaa tarkkaillaan käynnin aikana jatkuvasti ja häiriön sattuessa tehtaan toiminta pysäytetään vian korjaamisen ajaksi.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön ja viemäriin Tehtaalla parannetaan betoniautojen pesupaikkaa kevään 2013 aikana niin, että säiliöiden pesuvedet kierrätetään takaisin pesuvedeksi ja ylimääräinen vesi johdetaan öljynerotus- ja tarkastuskaivon kautta viemäriverkkoon. Tällä hetkellä käytössä olevan järjestelmän mukaan ylimääräinen pesuvesi johdetaan selkeytyksen kautta maastoon. Ylimääräistä vettä syntyy silloin, kun suljettuun prosessiin tarvitaan kuumaa vettä. Se osa vedestä, joka ei haihdu altaista, eikä mahdu selkeytysjärjestelmään, on ylivuotovettä. Säiliöiden pesussa ei käytetä pesuaineita. Vesien selkeytysprosessi ja jätevesien hallinta on ympäristölupahakemuksen liitteenä. Sosiaalijätevedet noin 0,2 m³/d johdetaan viemäriverkostoon. Sadevedet johdetaan alueen ojiin. Päästöjen estäminen ilmaan Betonitehtaan pölypäästöt syntyvät lähinnä laitosalueen liikenteestä ja sideaineiden purkamisesta varastosäiliöihin. Piha-alueen pölyämistä estetään kastelemalla ja lakaisemalla. Sideaineiden siirtojärjestelmä on suljettu ja varustettu pölynsuodattimilla. Suodattimien arvioitu päästöarvo on noin 10 mg/m³, mikä tarkoittaa käytännössä noin 3 g/40 tonnin sementtikuorma. Siilojen pölysuodattimet on varustettu automaattisilla ravistelijoilla, joiden toimintaa seurataan säännöllisesti. Suodattimet vaihdetaan vähintään kerran vuodessa tai tuotantomääristä riippuen useammin. Päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Tehtaan normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Lisä-, poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja ne varastoidaan niin, että vältetään riski aineiden joutumisesta viemäriin tai maaperään. Tehtaalla ja betoninkuljetusautoissa on öljynimeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Lisäainesäiliöt täytetään putkistoja pitkin säiliöautoista tai kuljetussäiliöistä. Täyttöpaikka sijaitsee myllyn suuaukon vieressä tehdasrakennuksen eteläpäädyssä. Täyttöpaikalla maaperä on suojattu asfaltilla. Lisäaineiden valuma-altaat vaihdetaan uusiin remontin yhteydessä vuoden 2013 aikana. Melu ja tärinä Valmisbetonitehtaalla melu on harvoin ympäristöongelma. Tehtaan merkittävin melulähde on liikenne. Erityisen häiritsevästä melusta tehdään erillinen ilmoitus ympäristö- ja/tai terveysviranomaiselle.
Toiminnassa syntyvät jätteet Valmisbetonitehtaan jätemäärät ovat pieniä. Suurin osa betonin raakaaineista vesi, sementti, seosaineet ja runkoaineet toimitetaan irtotavarana eli niistä ei synny pakkausjätettä. Lisäaineet toimitetaan irtotavarana tai isoissa kierrätettävissä konteissa. Suurin yksittäinen kierrätykseen toimitettava jäteerä on huolloissa syntyvä sekalainen metallijäte (noin 1000 kg/a). Talous- ja sekajätteitä syntyy noin 1000 kg/a. Jätehuoltoyritys toimittaa sekajätteen yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Valmisbetonin tuotannosta ja pumppauksesta syntyy vähäisessä määrin vaarallisia jätteitä kuten akkuja, jäteöljyjä (noin 75 kg/a) ja muita öljyisiä jätteitä (100 kg/a) sekä loisteputkia. Vaaralliset jätteet lajitellaan ja välivarastoidaan erillisiin keräysastioihin, joista ne toimitetaan edelleen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Keräysastiat varustetaan kannella tai säilytetään katetussa tilassa. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa. Sekoittimen ja betonikuljetusautojen säiliöiden pesusta syntyy kiintoainesta noin 1600 tonnia vuodessa. Kiintoaines toimitetaan Rudus Oy:n kierrätyskiviaineksen vastaanottopaikkaan. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Valmisbetonitoimialalle ei ole laadittu BAT -vertailuasiakirjoja, mutta tehtaan laitteisto edustaa normaalia käytössä olevaa tekniikkaa. Laitoksen prosessi toimii automaattisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen kuuluvat muun muassa sideaineiden pneumaattinen pumppaaminen umpinaisiin siiloihin sekä kaikkien raaka-aineiden varastointi, siirrot ja tuotteen valmistaminen alusta loppuun suljetussa prosessissa. Säiliöistä täytön yhteydessä poistuva pölyävä ilma suodatetaan tekstiilisuodattimessa. Nestemäiset aineet varastoidaan valuma-altaallisissa säiliöissä. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaisella valmisbetonitehtaan toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Betonitehtaan toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia vesistöön tai sen käyttöön. Betonitehtaan energiakäytöstä syntyvillä päästöillä ei ole vaikutusta yleiseen ilmanlaatuun. Pölypäästöjen (sideaineiden purkaminen ja tehdasalueen liikenne) vähentämistoimenpiteiden myötä tehtaan pölypäästöistä ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Betonitehtaan toiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Betonitehtaan merkittävin melulähde on liikenne.
TARKKAILU JA RAPORTOINTI Valmisbetonitehtaan toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti sen käynnin aikana. Normaalista poikkeavat toiminnat merkitään käyttöpäiväkirjaan. ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla hakemuksen Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla 1.11. 2.12.2013. Hakemuksesta tiedotettiin naapureille, jotka katsottiin asianosaisiksi, 24.10.2013 postitetulla kirjeellä (7 kirjettä). Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Tuusulanjärven Viikkouutiset -lehdessä 30.10.2013. Hakemuspaperit ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Järvenpään kaupungin Seutulantalon teknisen keskuksen palvelupisteessä ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Järvenpään kaupungilta ja Järvenpään Vedeltä. Järvenpään kaupungin kaupunginarkkitehti antoi lupahakemuksesta lausunnon 2.12.2013 39. Järvenpään kaupunki edellyttää, että Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyytää riittävät selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista sekä haitallisten ympäristövaikutusten torjumisesta. Lisäksi kaupunki edellyttää että valvova viranomainen vastaa siitä, että valmisbetonitehtaan toiminnasta ei aiheudu vahinkoa ympäristölle. Erityisesti kaupunki edellyttää, että Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyytää riittävät selvitykset maastoon ja viemäriverkostoon johdettavien vesien käsittelystä, ja että Keski-Uudenmaan ympäristökeskus valvovana viranomaisena vastaa siitä, että näistä ei aiheudu vahinkoa ympäristölle ja kunnallistekniikalle. Järvenpään Vesi antoi lupahakemuksen johdosta 28.11.2013 päivätyn lausunnon. Järvenpään Vedellä ei ole huomauttamista ympäristölupahakemukseen. Järvenpään Vesi tekee Rudus Oy:n kanssa teollisuusjätevesisopimuksen, kun ympäristölupa on voimassa. Teollisuusjätevesisopimuksessa määritellään yleiseen jätevesiviemäriin johdettavan jäteveden laatuvaatimukset ja tarkkailuvelvoite. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta on pyydetty vastine 10.12.2013 lupahakemuksesta annettujen lausuntojen johdosta. Hakija ei antanut lausunnoista vastinetta.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt yritykseen tarkastuksen lupahakemuksen johdosta 19.4.2013. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Jukka Kuoppala puh. 040 314 4741. Ehdotus Yvp ASIAN RATKAISU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää Rudus Oy:n Järvenpään betoniasemalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan osoitteessa Levysepänkaari 11, 04400 Järvenpää. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: TOIMINTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Lupaa koskeva toiminta 1. Tämä ympäristölupa koskee Rudus Oy:n olemassa olevaa betoniasemaa. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarimpia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 28 ja 56, YSA 1 ) 2. Betoniaseman normaali toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00 pois lukien arkipyhät. Lupahakemuksen mukaisissa poikkeuksellisissa tuotantotilanteissa toimintaa voi harjoittaa edellä mainittujen toiminta-aikojen ulkopuolella, mutta tästä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallisesti ennen poikkeuksellista toiminta-aikaa. Poikkeuksellinen tuotantoaika ei saa ylittää 10 %:a normaalista vuosittaisesta tuotantoajasta. (YSL 43, YSA 19, NaapL 17 ) Melu 3. Betoniaseman toiminnoista, alueella tapahtuva liikennöinti mukaan lukien ei saa aiheutua melua, joka ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla) klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db ja klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuun ohjearvoon. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi perustelluista syistä edellyttää melutason mittausta toiminnan aikana. (YSL 43 ja 46, VNp 993/1992)
Päästöt ilmaan ja maaperään 4. Betoniaseman sideainesiiloissa on käytettävä mitoitukseltaan ja tekniikaltaan (BAT) riittäviä pölysuodattimia. Suodattimet on pidettävä käyttökunnossa ja niiden toimintaa on tarkkailtava erityisesti siilojen täytön aikana. Suodatinmateriaalit tulee vaihtaa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti, tarvittaessa useamminkin. Havaitut epäkohdat ja häiriöt tulee poistaa välittömästi. (YSL 43, YSA 19 ) 5. Betoniaseman piha-alueet on pölyämisen estämiseksi pesuharjattava aina tarvittaessa. Pölyäminen on estettävä pitämällä piha-alueet puhtaana. Jätevesien johtaminen Tuotantolaitoksen piha-alueet, joilla valmisbetoniaseman toimintaa harjoitetaan, tulee päällystää. Vedet tulee johtaa päällystetyltä alueelta hallitusti. Piha-alueen vesien johtamisesta tulee toimittaa suunnitelma Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle 31.3.2015 mennessä. (YSL 43, YSA 19 ) 6. Tuotantolaitoksen sosiaalivedet on johdettava viemäriverkostoon. Kemikaalien varastointi Betoniautojen pesupaikalta syntyvät ylimääräiset pesuvedet on käsiteltävä ja johdettava lupahakemuksen mukaisesti kolmen saostusaltaan, öljynerotus- ja tarkastuskaivon kautta viemäriverkkoon Järvenpään Veden hyväksymällä tavalla 31.12.2015 mennessä. Pesupaikan saostusaltaat on pidettävä toimintakunnossa siten, että altaiden laskeutusominaisuudet ovat jatkuvasti hyvät. Betonilietettä sisältävää vettä ei saa johtaa viemäriin eikä alueen ojiin tai muualle maastoon. Betonilietejätevettä ei saa imeyttää maahan. Betoniliete tulee kuivattaa tiiviillä alustalla, josta vedet tulee johtaa hallitusti ensimmäiseen saostusaltaaseen lupahakemuksen liitteen 13 B mukaisesti. (YSL 43, 47 ) 7. Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallistenjätteiden säilytysastiat ja -säiliöt on oltava kaksoisvaipallisia tai ne tulee varustaa säiliökohtaisilla suoja-altailla, joihin mahtuu koko säiliön tilavuus. Säiliöiden tai astioiden päällä tulee olla maininta siitä, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Varastojen lattioiden tulee olla päällystetty varastoitavia aineita kestävällä pinnoitteella ja oviaukoissa tulee olla korotetut kynnykset tai tiiviit ritiläkourut. Säilytystiloissa ei saa olla viemäriin johtavia lattiakaivoja. Säiliöautolla täytettävissä varastosäiliöissä on oltava ylitäytön estävät suojalaitteet.
Aineiden siirtoon käytettävien putkistojen ja liittimien on oltava sellaisia, ettei näitä aineita onnettomuustilanteessa tai ilkivallan seurauksena pääse maaperään. Varastot on varustettava kemikaalivuotojen varalta imeytysaineilla ja tarvittaessa lattiakaivojen suojakansilla tai sulkuventtiileillä. (YSL 43, 45 ) Jätehuolto 8. Tuotanto on järjestettävä siten, että ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on toimitettava loppukäsiteltäväksi. Tuotannonharjoittajan ja tuotteen valmistajan tai maahantuojan on oltava selvillä tuotannossaan tai tuotteestaan syntyvästä jätteestä, sen ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja jätehuollosta sekä mahdollisuuksista kehittää tuotantoaan tai tuotettaan siten, että jätteen määrä ja haitallisuus vähenevät. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätteitä saa luovuttaa vain jätelain 29 :n mukaiselle vastaanottajalle. Toiminnan harjoittajan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti jätelain 120 :n mukaisesti. (YSL 45 ja JL 8, 12, 13,15, 29, 72 ja 120 ) 9. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen haltijan nimi, jätteen nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.
Vaarallisen jätteen pakkaamisen ja merkitsemisen tulee muilta osin olla jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 179/2012 mukaista. (YSL 45, JL 16 ja 17, VNa 179/2012). 10. Luvan saajan tulee järjestää tuotantoalue ja sen jätehuoltoon liittyvät toiminnot siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 8 ; JL 72 ) Tarkkailu 11. Betonituotetehtaan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee tarkkailla kiinteistöllä sijaitsevasta talousvesikaivosta. Pohjavesinäytteet tulee ottaa kerran vuodessa syksyllä (syys-lokakuu). Pohjavesinäytteistä on tutkittava vähintään haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), öljyhiilivedyt, metallit (As, Cd, Cr, Cu, Pb, Hg, Ni, Al), ph, sameus, sähkönjohtokyky, alkaliteetti, kalsium, kloridi ja sulfaatti. Tuloksissa tulee ilmoittaa myös pohjaveden pinnankorkeus ennen näytteenottoa. Tulokset tulee toimittaa viimeistään kuukauden kuluttua näytteiden ottamisesta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELYkeskukselle. (YSL 46, YSA 19 ) 12. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava pesupaikalta viemäriin johdettavan jäteveden laatua vähintään kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteistä tulee tutkia Järvenpään Veden edellyttämät ominaisuudet. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta voi antaa tarvittaessa määräyksiä viemäriin johdettavan veden laatuvaatimuksista, näytteenotosta ja tarkkailuvelvoitteista. Tarkastukset ja ohjeet Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Järvenpään Vedelle. Mittaustulosten perusteella voidaan tarkkailutiheyttä tarvittaessa muuttaa. Erotuskaivojen tyhjennyksistä, niiden tarkkailuista ja huolloista tulee pitää kirjaa. Kirjanpito tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Yhteenveto tiedoista tulee toimittaa Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. (YSL 43, 46, 47, YSA 19 ) 13. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava laitoksen rakenteiden ja laitteistojen, kuten polttoainesäiliöiden ja -putkistojen sekä öljynerottimen huollosta ja kunnossapidosta siten, että niissä ei käytön aikana pääse tapahtumaan muutoksia, jotka lisäisivät toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riskiä. Laitteistojen toimivuus on tarkastettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Mahdollisen ympäristö- tai terveysriskin aiheuttavat viat tai puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 43 )
14. Laitoksen toiminnasta huolehtivan henkilökunnan käytössä tulee olla tämän ympäristöluvan lisäksi asemaa koskevat käyttöja huolto-ohjeet sekä ohjeet palo- ja vuototilanteiden varalle. Ohjeissa tulee olla luettelo kohteista, jotka tulee säännöllisesti tarkastaa turvallisen käytön varmistamiseksi. Tuotantolaitokselle tulee nimetä vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle (YSL 43 ). Poikkeukselliset tilanteet 15. Luvan saajan tulee ympäristöpäästöjä aiheuttavassa toimintahäiriössä tai onnettomuustilanteissa viipymättä keskeyttää toiminta sekä rajoittaa päästön leviämistä. Toimintahäiriön tai onnettomuuden luonne sekä siitä aiheutuvat päästöt huomioon ottaen toiminnanharjoittajan tulee torjuntatoimien varmistamiseksi ilmoittaa tilanteesta pelastusviranomaiselle sekä Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle. Betoniasemalla tulee olla pelastussuunnitelma, joka tulee toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle 31.3.2015 mennessä. (YSL 43 ). Kirjanpito ja raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa tuotantolaitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: tuotantotiedot käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot käytettyjen kemikaalien laatu- ja kulutustiedot prosessiveden kulutustiedot ja prosessissa käytetyn raakaveden kulutustiedot laitoksella muodostuvien jätteiden laji, (mitattu tai tyhjennyskertoihin perustuva) määrä ja toimituspaikka. laitoksella muodostuvien vaarallisten jätteiden laji, määrä, toimituspaikka ja -ajankohta sekä kuljetus- ja käsittelytapa. laitoksella havaitut ympäristön kannalta merkittävät toiminnan häiriötilanteet piha-alueen pesuharjaus mukaan luettuna. (YSL 43 ja 46 ) 17. Rudus Oy:n tulee vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle edellistä vuotta koskeva kirjanpitoraportti. Raportista tulee käydä ilmi lupamääräyksessä 16 edellytettyjen seikkojen lisäksi lupamääräysten 11 ja 12 tarkkailutulokset (vuosittainen tarkkailuraportti). Yhteenveto kirjanpidosta tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ajalta viranomaisen tarkastettavaksi. (YSL 46 ) Toiminnan muutosta ja lopettamista koskevat määräykset 18. Toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnassa tapahtuvista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin en-
nen muutosta kirjallisesti ympäristölupaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on toiminnan loputtua selvitettävä alueen maaperän ja pohjaveden puhtaus. Selvitystä koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen on toimitettava Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi viimeistään 3 kuukauden kuluttua siitä, kun ympäristöluvanvarainen teollisuustuotanto alueella on päättynyt. (YSL 75, 90, YSA 30 ) Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkastaminen 19. Lupa on voimassa toistaiseksi päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa lupaviranomaiselle kymmenen (10) vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta hakemus lupamääräysten tarkastamista varten. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto toiminnan ja sen ympäristövaikutusten seurantatiedoista. (YSL 52, 55 ) RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan myöntämisedellytykset Lupahakemuksessa esitetyn betonituotetehtaan toiminta tarvitsee ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1.1 :n kohdan 8 b mukaan ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n mukaan lupaviranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän tai pohjaveden pilaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kyseessä olevan betoniaseman ei katsota lupamääräysten mukaisesti toimiessaan aiheuttavan sellaista terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista, jonka perusteella ympäristölupaa ei voida myöntää. Alueella ei ole sellaisia erityisiä luonnonolosuhteita, jotka vaikuttaisivat luvan myöntämiseen. Toiminnan ei katsota aiheuttavan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupa koskee alueella jo olemassa olevaa betonituotetoimintaa. Ympäristönsuojelulain perusteella on mahdollisuus antaa uusia yksityiskohtaisempia asetuksia erilaisten toimintojen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. (määräys 1) Laitoksen normaali tuotantoaika on hakemuksen mukainen. Betonituotannon ympäristövaikutukset ja asiassa saadut tiedot huomioon ottaen normaalia toiminta-aikaa ei ole katsottu tarpeelliseksi rajoittaa. Toiminta-ajat koskevat
laitoksen tavanomaista tuotantoa, ei esim. poikkeuksellisia työvaiheita, huolto- ja puhdistustöitä tai lumen aurausta. Valvonnan kannalta toiminnanharjoittajalta on edellytetty ilmoitus poikkeuksellisista tuotantoajoista (esim. laajat siltavalut yms.). (määräys 2) Toiminnalle on annettu melun ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukainen melua koskeva valvontamääräys. Perustelluista syistä toiminnalle voidaan erikseen määrätä melutason mittauksia. (määräys 3) Ympäristöluvassa on annettu määräykset toiminnan pölypäästöjen vähentämiseksi. Hienojakoisen ja kuivana pölyävän raaka-aineen varastointi ja käsittely tulee järjestää siten, että pölynmuodostus jää mahdollisimman pieneksi. (määräykset 4 ja 5) Lupahakemuksen käsittelyyn liittyvällä tarkastuksella todettiin, että valmisbetonitehtaan piha-alueet olivat vain osittain asfaltoitu tai asfalttipäällyste oli huonokuntoinen. Valmisbetonitehtaan tontin kallioisuuden vuoksi koko pihaalueelta vesien johtaminen hallitusti alueen avo-ojiin ei ole mahdollista. Päällystäminen on perusteltua pölyämisen ja piha-alueen liettymisen estämiseksi, sekä maaperän suojelun vuoksi. (määräys 5) Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia jätevesien asianmukaisesta käsittelystä ja johtamisesta. Betoniautojen pesupaikan jätevesien käsittelystä ja johtamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista eikä haittaa vesihuoltolaitoksen verkostoille tai vastaanottavalle puhdistamolle. Saostusaltaiden laskeutumisominaisuuksista tulee huolehtia. Betonilieteveden imeyttäminen maahan on kielletty. (määräys 6) Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallistenjätteiden käyttö ja varastointi on järjestettävä niin, ettei vuodoista koidu maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumisvaaraa eikä päästöjä viemäriverkostoon. (määräys 7) Toiminnassa syntyvien jätteiden hallitsematon käsittely voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on hyödynnettävä tai käsiteltävä asianmukaisissa käsittelypaikoissa. Jätteitä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Vaarallisten jätteiden käsittely lupamääräyksen mukaisesti varmistaa jätteiden säännöllisen ja asianmukaisen jatkokäsittelyn. (määräykset 8, 9 ja 10) Pohjaveden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset pohjaveden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ennen niiden leviämistä laajemmalle. (määräys 11) Viemäriin johdettavan jäteveden tarkkailuvelvoitteet on määritelty lupaan, koska toiminnanharjoittaja on tarpeen velvoittaa tarkkailemaan ja mittaamaan jäteveden laatua sekä tekemään toimenpiteitä, etteivät raja-arvot ylity. Valvontaviranomaisella on oikeus saada säädösten ja määräysten valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. (määräys 12) Laitoksen rakenteet saattavat erilaisen kulumisen, onnettomuuden tms. seurauksena vioittua siten, että esim. polttonesteiden vuotoriskin mahdollisuus suurenee verrattuna normaalitilanteeseen. Rakenteiden ja laitteiden huolto- ja
kunnossapitotoimenpiteiden sekä mahdollisten vikojen korjaamisen avulla voidaan ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia vaaroja ja haittoja. Laitoksen toiminnasta vastaavalla käyttöhenkilökunnalla tulee olla käytössään riittävät huolto-ohjeet sekä ohjeet erilaisten poikkeuksellisten tilanteiden varalta. (määräykset 13 ja 14) Mahdollisissa toimintahäiriötapauksissa on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Välittöminä toimenpiteinä voidaan pitää toiminnan keskeyttämistä, päästön leviämisen estämistä ja viranomaisilmoituksia. Poikkeuksellisia tilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus on annettu viranomaisten tiedonsaannin ja oikeiden toimintatapojen turvaamiseksi ympäristöä ja terveyttä uhkaavissa häiriötilanteissa. (määräys 15) Kirjanpito- ja raportointivelvoitteiden avulla voidaan määräajoin seurata laitoksen toimintaa suhteessa annettuihin lupamääräyksiin sekä laitoksen mahdollisia ympäristövaikutuksia. (määräykset 16 ja 17) Toiminnassa tapahtuvaa olennaista muutosta koskevalla ilmoitusvelvollisuudella varmistetaan tiedonkulku ympäristölupaviranomaiselle tilanteissa, joissa viranomaisen on tarkasteltava muutoksen vaikutuksia luvassa annettuihin määräyksiin nähden ja arvioitava mahdollisen uuden ympäristöluvan tarpeellisuutta. Toiminnan loppuessa toiminnanharjoittajan on esitettävä selvitys maaperän ja pohjaveden puhtaudesta. (määräys 18) Ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi. Toiminnanharjoittajalta on edellytetty hakemusta lupamääräysten tarkistamisesta kymmenen (10) vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Määräysten määräaikaisella tarkistamisella voidaan tarkkailusta ja selvityksistä saatuja lisätietoja soveltaen tarkoituksenmukaistaa lupamääräyksiä ympäristönsuojelun kannalta. (määräys 19) ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000): 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 48, 52 56, 75, 76, 90, 96, 97, ja 105 ; Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000): 1, 7, 16 19, 30 ja 37 ; Jätelaki (JL 646/2011): 8, 12, 13, 15 17, 29, 72, 118, 119, 120 ; Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012); Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 9.3.2012 80); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 13.12.2011 113); Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 21).
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristölupamaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n sekä taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 8.1 mukaan, jonka mukaan kiinteän betoniaseman tai betonituotetehtaan ympäristöluvan käsittelymaksu on 3 200,00 euroa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen 20.10.2014, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Rudus Oy Uudenmaan ELY-keskus, kirjaamo Järvenpään kaupunginhallitus Lausunnon jättäneet Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Viikkouutiset -lehti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöskuulutus Tuusulan kunnan ja Järvenpään kaupungin ilmoitustauluilla 20.10. 19.11.2014. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on 19.11.2014.