RUDUS OY, YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITTAMISLUPA, VALMISBETONITEHDAS, KIINTEISTÖ , NURMIJÄRVI

Transkriptio

1 RUDUS OY, YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITTAMISLUPA, VALMISBETONITEHDAS, KIINTEISTÖ , NURMIJÄRVI KU-YK 46/ Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 39 mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kiinteän betoniaseman toimintaa Nurmijärven kunnan Palojoen kylässä kiinteistöllä Betonimaa , osoitteessa Mäkimaantie, Luhtajoki. LUVAN HAKIJA Rudus Oy Pronssitie 1, Helsinki Ly-tunnus: Yhteyshenkilö: Maiju Räsänen, p TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Valmisbetonitehdas sijaitsee Nurmijärven kunnan Palojoen kylässä kiinteistöllä Betonimaa , osoitteessa Mäkimaantie, Luhtajoki. Liite nro 46 Sijaintikartta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukko 2, kohta 8 g) kiinteä betoniasema LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 2 1. momentin kohdan 7 b perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Nurmijärven kunnan alueella toimii Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Oikeusvaikutuksettomissa Nurmijärven kunnan yleiskaavassa ja Metsäkylän osayleiskaavassa tehtaan alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja melualueelle (> 55 db) sijoittuvaksi. Uudenmaan maakuntakaavassa ei tehtaan alueella ole merkintöjä.

2 Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt valmisbetonitehtaalle määräaikaisen ympäristöluvan Ympäristölupa on voimassa 10 vuotta voimaantulon jälkeen. Luvassa määrättiin, että uudessa lupahakemuksessa on esitettävä selonteko toiminnan aikana tapahtuneista polttoainevuodoista sekä Turvatekniikan keskuksen valtuuttaman tarkastajan lausunto polttoainesäiliöiden kunnosta. Nurmijärven kunnan rakennusvalvonta on myöntänyt tilapäiselle betoniasemalle rakennusluvan asti. Rudus Oy on hakenut rakennusluvan jatkoa Nurmijärven kunnasta Kiinteistön Betonimaa omistaa Rudus Oy. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tehdas ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimpänä sijaitsevaan pohjavesialueeseen (Nummimäki ) on matkaa noin 700 m. Lähimpään luonnonsuojelualueen rajaan (Lamminsuo, Vantaa) on matkaa noin 3 km. Lähin asutus sijaitsee noin 100 metrin päässä tehtaan länsipuolella. Asutuksen ja tehtaan välissä on kapea metsäkaistale. Tehtaan itäpuolella sijaitsee Hämeenlinnantie ja moottoritie (vt 3). LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tehtaassa valmistetaan valmisbetonia myyntitarkoitukseen. Betonin valmistuksessa käytetään raaka-aineina luonnonkiviainesta, sideaineita, seosaineita, vettä sekä betonin ominaisuuksia parantavia lisäaineita. Kevytbetonin valmistamisessa käytetään kevytsoraa. Prosessi- ja talousvesi otetaan omasta kaivosta. Muut raaka-aineet tuodaan tehtaalle autoilla. Betoni valmistetaan sekoittamalla raaka-aineet betonitehtaalla sekoittimessa tasalaatuiseksi massaksi. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan työmaalle. Tehdas on toiminnassa ympäri vuoden. Normaali toiminta-aika on arkipäivisin (ma pe) klo välisenä aikana. Asiakkaiden betonin tarpeesta riippuen tehdas toimii ajoittain tämän ajan ulkopuolella. Kyseessä voi olla esimerkiksi laaja yhtenäinen betonivalu, johon ei voi tehdä työsaumaa. Tehtaan vuotuinen tuotantomäärä on noin m³ (kapasiteetti noin m³). Betoni kuljetetaan pyörintäsäiliöautoilla, joiden säiliöiden tilavuudet vaihtelevat 6 10 m³. Tehtaalla ajossa olevien betoniautojen määrä vaihtelee tuotannon ja kuljetusmatkojen mukaan. Betonitehtaan pölypäästöt syntyvät lähinnä tehdasalueen liikenteestä ja sideaineiden purkamisesta varastosäiliöihin. Melua syntyy pääasiassa betoninkuljetusautojen liikennöinnistä alueella.

3 Betonitehtaalla syntyy talousjätettä sekä vähäisessä määrin vaarallisia jätteitä (akut, jäteöljyt, öljyiset jätteet ja loisteputket). Tehtaalla on käytössä traktori, jota käytetään pihan kunnossapitoon. Traktori tankataan kontissa sijaitsevasta 1 m³ kokoisesta polttoöljysäiliöstä. Tankkauspaikka on asfaltoitu ja sen läheisyydessä on öljynimeytyskalustoa öljyvahingon torjuntaa varten. Tuotteet, tuotanto, kapasiteetti, prosessit, laitteistot ja rakenteet Valmisbetonitehtaan tuotantokapasiteetti on noin m³ vuodessa. Tehtaan keskimääräinen valmisbetonitehtaan tuotanto on noin m³ vuodessa. Päivittäinen tuotanto vaihtelee m³, ollen vuositasolla keskimäärin 40 m³ päivässä. Runkoaines (kiviaines) tuodaan betoniasemalle kuorma-autoilla, jotka kippaavat runkoaineksen vastaanottosiiloihin. Siiloista kiviainekset annostellaan vaaka-astiaan. Mikäli betonia toimitetaan lämpimänä, kiviaines kuumennetaan vaaka-astiassa ennen annostelua. Side- (sementti) ja seosaineet (lentotuhka) kuljetetaan betoniasemalle säiliöautoilla, joista ne siirretään pumppaamalla paineilman avulla putkistoa pitkin umpinaisiin siiloihin. Siirtojärjestelmä on suljettu ja varustettu pölynsuodattimilla. Side- ja seosaineet annostellaan kierukkaruuvilla vaaka-astiaan, josta annos tyhjennetään sekoittimeen. Lisäaineet kuljetetaan tehtaalle 1000 litran konteissa, joista ne pumpataan tehtaalla oleviin säiliöihin. Lisäaineen varastosäiliöt on varustettu valumaaltaalla ja ne pumpataan säiliöistä betonivalmistukseen. Betoninvalmistusprosessissa käytetään vettä noin 8 m³ vuorokaudessa. Betonitehtaan sekä siellä käytettävän käyttö- ja prosessiveden lämmitykseen tarvittava energia tuotetaan 0,75 MW Turbomatic energialaitoksella. Turbomatic energialaitokset ovat nimenomaan betonitehtaiden tarpeita varten kehitettyjä. Betonitehtaan käyttämä sähkö otetaan verkosta. Betoni valmistetaan sekoittamalla halutun betonilaadun reseptin mukaan punnitut raaka-aineet sekoittimessa tasalaatuiseksi massaksi. Prosessi toimii automaattisesti ja sitä ohjataan ja valvotaan ohjaamosta tietokoneiden ja kameroiden välityksellä. Betoninkuljetusautojen kuljetussäiliöt pestään sisäpuolelta tehtaan pesupaikalla. Pesussa ei käytetä pesuaineita. Kuljetuksessa kuljetussäiliöön jää aina jonkin verran betonia. Säiliö täytyy pestä silloin, kun betoni on vielä kovettumatonta. Jos betoni pääsee kovettumaan kuljetussäiliöön, niin säiliö on pilalla. Kuljetussäiliöiden pesu on tarpeen myös silloin kun peräkkäisten kuljetuserien laatu on erilainen, koska muutoin eri laadut voisivat sekoittua keskenään. Kuljetussäiliöiden pesuvesi ohjataan betonisiin selkeytysaltaisiin. Pesuveden selkeytyessä kiintoaines painuu altaan pohjalle. Kiintoaines on pääasiassa hiekkaa ja sementtiä eli betonin raaka-aineita. Koostumukseltaan kiintoaines on märän hiekan tyyppistä. Selkeytysaltaat tyhjennetään 2 3 kertaa vuodessa

4 ja pohjalle kertynyt kiintoaines nostetaan kuivumaan kuivatustasolle, joka on selkeytysaltaiden vieressä. Kuivatustasolta kiintoaineksen vesi valuu takaisin selkeytysaltaisiin. Kuivatustasolla kuivunut kiintoaines toimitetaan kierrätykseen yhdessä betonijätteen kanssa. Pesuvesi kierrätetään selkeytysprosessissa takaisin autojen pesuun. Selkeytettyä vettä voidaan käyttää myös tehtaan myllyn pesuun sekä tarvittaessa myös betonin valmistuksessa. Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja veden käyttö Valmisbetonin valmistuksessa käytetään raaka-aineina luonnonkiviainesta, sideaineita (sementti), seosaineita (lentotuhka), vettä sekä betonin ominaisuuksia parantavia lisäaineita. Runkoaines (kiviaines) tuodaan betoniasemalle kuorma-autoilla, jotka kippaavat runkoaineksen vastaanottosiiloihin. Tehtaalla valmistetaan myös kevytbetonia, jonka raaka-aineena käytetään kevytsoraa. Kevytsora varastoidaan kuten kiviainekset. Liitteessä 1 on esitetty tuotannossa käytettävät raaka-aineet. Taulukko 1 Raaka-aine Kulutus, tuotanto m³ (t/a) Suurin varasto (t) kiviaines t leca-sora sementti lentotuhka vesi betonin lisäaineet 20 7,5 kevyt polttoöljy Sementin käyttömäärä riippuu halutuista betonin ominaisuuksista ja vaihtelee betonilaaduittain ollen kg/m³. Sementti on raaka-aine, joka antaa betonille lujuuden ja pitkäaikaiskestävyyden. Sementtiä voidaan korvata osittain teollisuuden sivutuotteilla. Kivihiilivoimalaitoksen lentotuhkaa voidaan käyttää betonin seosaineena, jos se täyttää normeissa asetetut laatuvaatimukset. Sementti ja lentotuhka kuljetetaan betoniasemalle säiliöautoilla, joista ne siirretään pumppaamalla paineilman avulla putkistoa pitkin umpinaisiin siiloihin. Sementti ja lentotuhka varastoidaan betoniaseman yhteydessä olevissa siiloissa. Siilot on varustettu täyttymistä ilmaisevalla merkkivalolla sekä ylitäytönestimellä. Valmisbetonin valmistuksessa käytetään pieniä määriä (0,02 0,2 % sementin painosta) lisäaineita työstöominaisuuksien ja kestävyyden parantamiseksi. Lisäaineet ovat pääsääntöisesti nestemäisiä puunjalostus-, kemian-, metallurgian- ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista kehitettyjä aineita, joiden vesipitoisuus on %. Lisäaineet toimitetaan tehtaalle joko 1000 litran astioissa tai säiliöautoilla. Lisäainevarastossa nestemäiset kemikaalit varastoidaan valuma-altailla varustetuissa muoviastioissa. Lisäainevarastossa ei ole viemäriin johtavia lattiakaivoja.

5 Vettä käytetään betonin raaka-aineena ja kuljetussäiliöiden pesussa yhteensä litraa valmistettavaa betonikuutiometriä kohden. Nurmijärven valmisbetonitehtaalla betoninvalmistusprosessissa käytetään vettä noin 8 m³ vuorokaudessa. Betonikuljetusautojen säiliöiden pesuvesi selkeytetään ja kierrätetään suljetussa prosessissa. Polttoaineet varastoidaan 1000 ja 4000 litran maanpäällisissä säiliöissä. Pienempi säiliö on traktorin tankkaamista varten ja isompi on Turbomatic-energialaitoksen polttoainetta varten. Polttoainesäiliöt on tarkastettu Energian käyttö Betonitehtaan käyttöenergia otetaan sähköverkosta. Betonin valmistamisen vaatima energia valmisbetonitehtaalla vaihtelee vuodenajan ja valmistettavan betonilaadun mukaan. Kiviainesten ja veden lämmitykseen käytetään tehtaan yhteydessä olevaa 0,75 MW Turbomatic energialaitosta. Energialaitoksen polttoaineena käytetään vähärikkistä kevyttä polttoöljyä. Turbomatic energialaitokset ovat nimenomaan betonitehtaiden tarpeita varten kehitettyjä. Energialaitoksen toiminta perustuu kaikkien palamiskaasujen johtamiseen joko suoraan tai kuumavesisäiliössä olevien lämmönvaihtimien kautta kiviainesvarastoihin. Näin ollen päästöjä ilmaan ei synny. Turbolämmityksen polttoainekulutus tuotettua betonikuutiota kohti on % pienempi perinteisiin lämmitysjärjestelmiin verrattuna. Betonitehtaan keskimääräinen kokonaisenergiakulutus on noin 72 MJ/m³. Vedenhankinta ja viemäröinti Prosessi- ja käyttövesi otetaan omasta kaivosta. Betonikuljetusautojen säiliöiden pesuvesiä kierrätetään pesuprosessissa, jossa ne selkeytetään selkeytysaltaissa ja johdetaan öljynerotuskaivon ja kolmen tarkastuskaivon kautta takaisin autojen ja myllyn pesuun sekä betonin valmistusprosessiin. Sosiaalijätevedet johdetaan umpikaivoon, joka tyhjennetään tarvittaessa ja keskimäärin kolmesti vuodessa. Betonitehtaan piha-alueen pintavedet ohjataan kallistuksien avulla pesupaikan pohjoispuolella olevan rumpuputken kautta Hämeenlinnantien tienvarsiojiin. Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toiminta häiriötilanteissa Tehtaalle on laadittu pelastussuunnitelma. Suunnitelma sisältää palo- ja henkilösuojelun sekä ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja jälkivahinkojen minimoimiseen hätä- ja onnettomuustilanteissa sekä edellisiin liittyviä toimintaohjeita. Suunnitelma antaa perustietoa betonitehtaan toiminnasta pelastuslaitokselle sekä muille yhteistyökumppaneille ja sen pohjalta tehtaan henkilökunta saa peruskoulutuksen turvallisuustoimintaan. Tehtaan henkilökunta on suorittanut ympäristöturvallisuuskorttikoulutuksen ja siihen liittyvän kirjallisen kokeen. Koulutuksessa on käyty läpi toimialan tärkeimmät ympäristönäkökohdat sekä ympäristöonnettomuuksissa toimimi-

6 nen. Esimerkiksi öljy/kemikaalionnettomuuden vahinkojen torjuntaa ja imeytysaineiden käyttöä on opetettu käytännön harjoituksella. Lisä-, voitelu- ja polttoaineet varastoidaan niin, että vältetään riski aineiden joutumisesta viemäriin tai maaperään. Kaikki nestemäiset kemikaalit säilytetään valuma-altaissa. Tehtaalla ja betoniautoissa on aina saatavilla imeytysainetta. Betonitehtaan toimintaa tarkkaillaan käynnin aikana jatkuvasti ja häiriön sattuessa tehtaan toiminta pysäytetään vian korjaamisen ajaksi. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle sekä kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaiselle. Liikenne Valmisbetonitehtaan toiminnasta aiheutuu liikennettä. Liikennemäärät on seuraavassa laskettu noin 40 m³ vuorokautisella tuotantomäärällä: valmisbetonin kuljetus n. 10 krm/tpv, raaka-aineiden tuonti sementti n. 1/3 krm/tpv ja kiviainekset n. 2 krm/tpv. Liikenne suuntautuu tehdasalueelta Hämeenlinnantien kautta vt 3:lle. Selvitys ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä Rudus Oy:lle on myönnetty SFS-EN ISO ympäristöjärjestelmä sertifikaatti. Sertifikaattiin kuuluvat myös valmisbetonin myynti, tuotanto, pumppaus sekä kuljetus. Ympäristöpolitiikka sisältyy yrityksen arvoihin. Ympäristöasiat ovat osa toimintaa ja arvomaailmaa. Tuotanto pyritään järjestämään niin, että tuotannosta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja naapureille. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet sekä päästöt vesiin ja maaperään Sosiaalitilojen jätevesiä syntyy n. 0,2 m³ päivässä ja ne johdetaan umpikaivoon. Umpikaivo tyhjennetään noin kolme kertaa vuodessa. Prosessijätevesiä syntyy n. 2 m³ päivässä. Betonikuljetusautojen pesuvesi selkeytetään altaissa ja kaivoissa ja käytetään uudestaan autojen tai myllyjen pesuvetenä. Tehtaan piha-alueen hulevedet johdetaan asfaltoidulta pihalta Hämeenlinnantien ojiin. Tehtaalla ei ole viemäriyhteyttä. Tehtaan polttoaineet varastoidaan kahdessa valuma-altailla varustetussa metallisessa polttoöljysäiliössä. Nestemäiset kemikaalit varastoidaan sisätiloissa muovisissa valuma-altailla varustetuissa säiliöissä. Päästöt ilmaan Tehtaan pihan pölyämistä estetään kastelulla ja harjaamalla tarvittaessa. Tehtaan piha on asfaltoitu. Betonin valmistusprosessi on suljettu ja varustettu suodattimin. Melupäästöt ja tärinä

7 Tärkein melulähde on tehtaan liikenne sekä pihan kunnossapidosta vastaavan traktorin toiminta. Betonin valmistus tapahtuu sisätiloissa, eikä melua tai tärinää aiheudu tilojen ulkopuolelle. Jätteet Valmisbetonitehtaan jätemäärät ovat pieniä. Suurin osa betonin raaka-aineista kuten sementti, seosaineet ja runkoaineet toimitetaan irtotavarana eli niistä ei synny pakkausjätettä. Lisäaineet toimitetaan irtotavarana tai isoissa kierrätettävissä konteissa. Suurin yksittäinen kierrätykseen menevä jäte-erä on huolloissa syntyvä rautaromu. Talousjätteitä syntyy noin l/a. Talousjätteet toimitetaan kaatopaikalle tai energialaitokselle jätehuoltoyhtiön toimesta. Valmisbetonin tuotannosta ja pumppauksesta tulee vähäisessä määrin vaarallisia jätteitä: akut, jäteöljyt, öljyiset jätteet ja loisteputket. Vaaralliset jätteet varastoidaan erillisiin keräysastioihin, joista ne toimitetaan edelleen luvalliselle vastaanottajalle. Vaarallisten jätteiden varasto on lukittu kontti. Nestemäiset jätteet säilytetään valuma-altaissa. Tehtaalla syntyy betonijätettä pesupaikkojen kiintoaineksesta ja ylijäämäbetoneista tonnia vuosittain. Jätebetoni toimitetaan Rudus Oy:n betonijätteen vastaanottopaikkaan (esim. Helsinki, Konala) jatkojalostettavaksi tai maanrakennuskohteeseen, kuten kaatopaikan (esim. Hyvinkää, Kiertokapula) rakenteisiin. Tehtaalla ei oteta vastaan tilaajilta ylijäänyttä betonia. Rakennuskohteiden ylijäämäbetonit toimitetaan suoraan betonijätteen vastaanottopaikkoihin. Autoilijoita on ohjeistettu käyttämään autojen pesupaikkaa vain välttämättömissä tapauksissa ja työpäivän päätteeksi. Turhia pesuja välttämällä syntyy vähemmän kiintoainesta. Betonijätteestä valmistettua kierrätyskiviainesta voidaan käyttää maanrakennuskohteissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Valmisbetonitoimialalle ei ole laadittu BAT-vertailuasiakirjoja, mutta tehtaan laitteisto edustaa normaalia käytössä olevaa tekniikkaa. Laitoksen prosessi toimii automaattisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen kuuluvat muun muassa sideaineiden pneumaattinen pumppaaminen umpinaisiin siiloihin sekä kaikkien raaka-aineiden varastointi, siirrot ja tuotteen valmistaminen alusta loppuun suljetussa prosessissa. Säiliöistä täytön yhteydessä poistuva pölyävä ilma suodatetaan tekstiilisuodattimessa. Nestemäiset aineet varastoidaan valuma-altaallisissa säiliöissä. Kaikilla Rudus Oy:n valmisbetonitehtailla on panostettu energiatehokkaaseen toimintaan muun muassa oikean kokoisten kompressorien valinnalla, hukkalämmön hyödyntämisellä sekä rakennusten huolellisella eristämisellä. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

8 Hakemuksen mukaan tehtaalla ei ole vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, luontoon, luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Tehtaalla ei ole vaikutuksia vesistöihin tai niiden käyttöön. Betonitehtaan pölypäästöt syntyvät lähinnä laitosalueen liikenteestä ja sideaineiden purkamisesta varastosäiliöihin. Piha-alueen pölyämistä estetään kastelemalla. Sideaineiden siirtojärjestelmä on suljettu ja varustettu pölynsuodattimilla. Suodattimien arvioitu päästöarvo on noin 10 mg/m³, mikä tarkoittaa käytännössä noin 3 g/40 tonnin sementtikuorma. Tehtaan normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Lisä-, poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja ne varastoidaan niin, että vältetään riski aineiden joutumisesta viemäriin tai maaperään. Tehtaalla ja betoninkuljetusautoissa on öljynimeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Valmisbetonitehtaalla melu on harvoin ympäristöongelma. Tehtaan merkittävin melunlähde on liikenne. Erityisen häiritsevästä melusta tehdään erillinen ilmoitus ympäristö- ja/tai terveysviranomaiselle. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Valmisbetonitehtaan toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti sen käynnin aikana. Normaaleista poikkeavat toiminnat merkitään käyttöpäiväkirjaan. HAKEMUS TOIMINNAN ALOITTAMISEKSI ENNEN LUPAPÄÄ- TÖKSEN LAINVOIMAISUUTTA JA ESITYS VAKUUDEKSI Nurmijärven tehdas on ollut toiminnassa vuodesta 1990 lähtien ja se on toiminut kulloinkin voimassa olevien ympäristölupaehtojen mukaisesti, eikä toiminnassa ole tapahtunut muutoksia. Nurmijärven betonitehdas ei aiheuta riskiä ympäristölle. Nurmijärven betonitehdas on Etelä-Suomen ainoa Rudus Oy:n tehdas, jossa valmistetaan kevytbetonia. Tuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi Rudus Oy pyytää lupaa jatkaa toimintaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Rudus Oy sitoutuu asettamaan hyväksyttävän vakuuden välittömästi lupapäätöksen antamisen jälkeen mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupapäätöksen muuttamisen varalta. Kohtuullinen vakuus on esimerkiksi LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Nurmijärven ja Tuusulan kuntien ilmoitustauluilla Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Nurmijärven Uutiset -lehdessä Ympäristökeskus on kuullut lupahakemuksen johdosta rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset. Tarkastus

9 Tehtaalla on tehty tarkastus, josta laadittu tarkastusmuistio on liitetty lupa-asiakirjoihin. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Nurmijärven kunnanhallitukselta, Nurmijärven kunnan kaavoitusviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Nurmijärven kunnanhallitus antoi lupahakemuksesta lausunnon. Lausunnossa mainitaan mm. seuraavaa. Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee maakuntakaavan ns. valkoisella alueella, jonka suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voi sijoittua toimintaa, joka ei ole seudullisesti merkittävää. Vantaanjoki on osoitettu arvokkaaksi pienvesialueeksi ja Naturaalueeksi. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Autojen pesupaikan selkeytysaltaasta valuvat vedet kulkeutuvat Kurtojan kautta Vantaanjokeen. Näiden vesien laatua tulee selvittää ja seurata. Lähimpien asuinkiinteistöjen rajasta on noin 50 m tehtaan alueella sijaitsevalle ajoväylälle ja noin 80 metriä tehdasrakennukseen. Toiminnan aiheuttama liikenne kulkee kiinteistöltä suoraan maantielle 130 ja liikennemäärät eivät ole niin suuria, että ne aiheuttaisivat asuinkiinteistöille melua. Laitoksen tuotantomäärä on ollut m³/vuosi, mutta laitoksen kapasiteetti on m³/vuosi. Mikäli laitoksen tuotantomäärä kasvaa nykyisestä määrästä, myös laitoksen käyttämä vesimäärä kasvaa sekä tuotantoprosessiin että säiliöiden pesuun, mikä voi vaikuttaa lähiasutuksen kaivojen vesimäärään vähentävästi. Samalla myös pesuvesien selkeytysaltaasta mahdollisesti valuvien vesien määrä ympäristöön kasvaa. Tuotantomäärän mahdollisen kasvun vaikutukset lähiasutuksen vedenhankintaan tulee selvittää. Toiminnasta ei saa aiheutua asukkaiden viihtyisyyden heikkenemistä eikä haittaa asukkaille missään muodossa. Kiinteistön länsireunassa oleva puusto on säilytettävä suojana asutukseen nähden. Nurmijärven kunnalla ei ole huomauttamista aloittamislupahakemuksesta. Muistutukset Lupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu ja varattu mahdollisuus antaa vastine lausunnon johdosta. Hakija on saapuneessa vastineessaan todennut mm. seuraavaa. Tehtaan toiminnasta ei aiheudu haittaa asukkaille missään muodossa. Tehtaan ja asutuksen välinen puustovyöhyke säilytetään ennallaan. Betonitehtaan tuotantomäärä on jo vuosien ajan ollut noin m³ vuodessa. Tuotantomäärää ei ole tarkoitus lisätä. Laitoksen kapasiteetti on ilmoitettu lupahakemuksessa tehtaan maksimaalisena kapasiteettina, ei arviona todellisesta tuotannosta. Vaikka tehtaan tuotantomäärä kasvaisi, niin se ei tarkoita betoniautojen pesupaikalta johdettavien vesien määrän kasvamista. Pesupaikalla käytettävä vesi on pääasiallisesti kierrätettyä vettä ja selkeytysprosessissa kiertävä vesi riittäisi, vaikka pestäviä autoja olisi jostain syystä enem-

10 män. Lisäksi autojen pesutarve on sitä vähäisempi, mitä suurempi tehtaan tuotanto on. Betonin valmistukseen käytettävä vesi otetaan tehtaan omasta porakaivosta. Nykyisellä tuotantomäärällä tehdas kuluttaa vettä noin 8 m³ vuorokaudessa. Mikäli tehtaan tuotannossa sekä autojen ja myllyjen pesuissa käytettävän veden määrä kasvaisi kuusinkertaiseksi, niin päivittäinen vedenkulutus olisi silti vain noin 48 m³. Vesilain (587/2011) 2. luvun 15 :n mukaisesti vedenkäytön ilmoittamisvelvollisuus koskee vasta yli 100 m³ vuorokautista vedenottamista. Vedensaanti on välttämätön tehtaan toiminnalle. Tehdas ei missään tapauksessa vaaranna omia toimintaedellytyksiään, eikä alueen yleistä vedensaantia. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Jukka Kuoppala, puh Ehdotus Yvp VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ratkaisu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää: myöntää Rudus Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan valmisbetonitehtaan toiminnalle Nurmijärven kunnan kiinteistölle Betonimaa Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin; myöntää Rudus Oy:lle kiinteistölle Betonimaa ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisen aloitusluvan. Lupamääräykset Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Tämä ympäristölupa koskee valmisbetoniaseman toimintaa kiinteistöllä Betoniaseman toiminta on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. (YSL 27 ja 52, NaapL 17 ) 2. Betoniaseman normaali toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo pois lukien arkipyhät. Poikkeuksellisissa tuotantotilanteissa toimintaa voi harjoittaa edellä mainittujen toiminta-aikojen ulkopuolella, mutta tästä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallisesti ennen poikkeuksellista toiminta-aikaa. Poikkeuksellinen tuotantoaika ei saa ylittää 10 %:a normaalista vuosittaisesta tuotantoajasta. (YSL 52, YSA 15, NaapL 17 ) Melu 3. Betoniaseman toiminnoista, tuotantoalueella tapahtuva liikennöinti mukaan lukien ei saa aiheutua melua, joka ylittää lähimmissä häiriintyvässä kohteissa (asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla) klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db ja klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen

11 vertaamista edellä mainittuun ohjearvoon. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi perustelluista syistä edellyttää melutason mittausta toiminnan aikana. (YSL 52 ja 62, VNp 993/1992) Päästöt ilmaan 4. Betoniaseman sementtisiiloissa on käytettävä mitoitukseltaan ja tekniikaltaan (BAT) riittäviä pölysuodattimia. Suodattimet on pidettävä käyttökunnossa ja niiden toimintaa on tarkkailtava erityisesti siilojen täytön aikana. Suodatinmateriaalien kunto tulee tarkastaa säännöllisesti ja ne on vaihdettava tarkastusten perusteella riittävän usein. Suodatinmateriaalien vaihtamisessa tulee noudattaa vähintään käyttö- ja huolto-ohjeiden edellyttämää vaihtoväliä. Havaitut epäkohdat ja häiriöt tulee poistaa välittömästi. (YSL 52, YSA 15 ) 5. Betoniaseman piha-alueet on pölyämisen estämiseksi pesuharjattava aina tarvittaessa. Harjaus tulee tehdä aina keväisin hiekoituskauden päättymisen jälkeen. Pölyäminen on estettävä pitämällä piha-alueet puhtaana. (YSL 52, YSA 15 ) 6. Sementit ja muut pölyävät raaka-aineet on varastoitava ja ohjattava prosessiin siten, ettei niistä aiheudu pölynmuodostusta eikä sadevesi pääse huuhtomaan niitä ympäristöön. (YSL 52 ) Päästöt viemäriin, maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin 7. Toiminta on kokonaisuudessaan järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille. (YSL 52 ) 8. Kemikaalien, polttoaineiden ja ongelmajätteiden säilytysastiat ja -säiliöt on oltava kaksoisvaipallisia tai ne tulee varustaa säiliökohtaisilla suojaaltailla, joihin mahtuu koko säiliön tilavuus. Polttoainesäiliöiden täyttöja tankkauspaikat tulee olla päällystetty. Säiliöiden tai astioiden päällä tulee olla maininta siitä, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Varastojen lattioiden tulee olla päällystetty varastoitavia aineita kestävällä pinnoitteella ja oviaukoissa tulee olla korotetut kynnykset tai tiiviit ritiläkourut. Säilytystiloissa ei saa olla viemäriin johtavia lattiakaivoja. Säiliöautolla täytettävissä varastosäiliöissä on oltava ylitäytön estävät suojalaitteet. Aineiden siirtoon käytettävien putkistojen ja liittimien on oltava sellaisia, ettei näitä aineita onnettomuustilanteessa tai ilkivallan seurauksena pääse maaperään. Varastot on varustettava kemikaalivuotojen varalta imeytysaineilla. (YSL 52 ja 58 ) 9. Tuotantolaitoksen sosiaalivedet on johdettava hakemuksen mukaisesti täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön. Betoniautojen pesupaikalta syntyvät ylimääräiset pesuvedet on käsiteltävä ja johdettava lupahakemuksen mukaisesti kahden selkeytysaltaan ja öljynerotus- ja tarkastuskaivojen kautta takaisin autojen pesuun tai betonin valmistukseen. Pesupaikalla muodostuvien vesien johtaminen maas-

12 toon on kielletty. Pesupaikan selkeytysaltaat on pidettävä toimintakunnossa siten, että altaiden laskeutusominaisuudet ovat jatkuvasti hyvät. Betonilietettä sisältävää vettä ei saa johtaa alueen ojiin tai muualle maastoon. Betonilietejätevettä ei saa imeyttää maahan. Betoniliete tulee kuivattaa tiiviillä alustalla, josta vedet tulee johtaa hallitusti selkeytysaltaisiin lupahakemuksen liitteen mukaisesti. (YSL 52 ja 58 ) Jätehuolto 10. Tuotanto on järjestettävä siten, että ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on toimitettava loppukäsiteltäväksi. Tuotannonharjoittajan ja tuotteen valmistajan tai maahantuojan on oltava selvillä tuotannossaan tai tuotteestaan syntyvästä jätteestä, sen ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja jätehuollosta sekä mahdollisuuksista kehittää tuotantoaan tai tuotettaan siten, että jätteen määrä ja haitallisuus vähenevät. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätteitä mukaan lukien selkeytysaltaiden pohjalle painuva kiintoaines (sementtiliete) saa luovuttaa vain jätelain 29 :n mukaiselle vastaanottajalle. (YSL 58 ja JL 8, 12, 13,15, 29 ja 72 ) 11. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen haltijan nimi, jätteen nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisen jätteen pakkaamisen ja merkitsemisen tulee muilta osin olla jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 179/2012 mukaista. (YSL 58, JL 16 ja 17, VNa 179/2012).

13 12. Luvan saajan tulee järjestää tuotantoalue ja sen jätehuoltoon liittyvät toiminnot siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 16 ja 17 ; JL 72 ) Tarkkailu ja ohjeet 13. Betonituotetehtaan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee tarkkailla kiinteistöllä sijaitsevasta talousvesikaivosta. Pohjavesinäytteet tulee ottaa kerran vuodessa syksyllä (syys-lokakuu). Pohjavesinäytteistä on tutkittava vähintään haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), öljyhiilivedyt, metallit (As, Cd, Cr, Cu, Pb, Hg, Ni, Al), ph, sameus, sähkönjohtokyky, alkaliteetti, kalsium, kloridi ja sulfaatti. Tuloksissa tulee ilmoittaa myös pohjaveden pinnankorkeus ennen näytteenottoa. Tulokset tulee toimittaa viimeistään kuukauden kuluttua näytteiden ottamisesta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. (YSL 62, YSA 15 ) 14. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava tuotantolaitoksen rakenteiden ja laitteistojen, kuten polttoainesäiliöiden ja -putkistojen sekä öljynerottimen huollosta ja kunnossapidosta siten, että niissä ei käytön aikana pääse tapahtumaan muutoksia, jotka lisäisivät toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riskiä. Laitteistojen toimivuus on tarkastettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Mahdollisen ympäristö- tai terveysriskin aiheuttavat viat tai puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 52 ) 15. Laitoksen toiminnasta huolehtivan henkilökunnan käytössä tulee olla tämän ympäristöluvan lisäksi asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet palo- ja vuototilanteiden varalle. Ohjeissa tulee olla luettelo kohteista, jotka tulee säännöllisesti tarkastaa turvallisen käytön varmistamiseksi. Tuotantolaitokselle tulee nimetä vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle (YSL 52 ). Poikkeukselliset tilanteet 16. Luvan saajan tulee ympäristöpäästöjä aiheuttavassa toimintahäiriössä tai onnettomuustilanteissa viipymättä keskeyttää toiminta sekä rajoittaa päästön leviämistä. Toimintahäiriön tai onnettomuuden luonne sekä siitä aiheutuvat päästöt huomioon ottaen toiminnanharjoittajan tulee torjuntatoimien varmistamiseksi ilmoittaa tilanteesta pelastusviranomaiselle sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. (YSL 52 ). Kirjanpito ja raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa tuotantolaitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: tuotantotiedot käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot käytettyjen kemikaalien laatu- ja kulutustiedot puhtaan prosessiveden kulutustiedot

14 laitoksella muodostuvien jätteiden laji, (mitattu tai tyhjennyskertoihin perustuva) määrä ja toimituspaikka. laitoksella muodostuvien vaarallisten jätteiden laji, määrä, toimituspaikka ja -ajankohta sekä kuljetus- ja käsittelytapa. laitoksella havaitut ympäristön kannalta merkittävät toiminnan häiriötilanteet piha-alueen pesuharjaus mukaan luettuna. (YSL 52 ja 62 ) 18. Toiminnanharjoittajan tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELYkeskukselle edellistä vuotta koskeva kirjanpitoraportti. Raportista tulee käydä ilmi lupamääräyksessä 16 edellytettyjen seikkojen lisäksi lupamääräyksen 13 tarkkailutulokset. Yhteenveto kirjanpidosta tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ajalta viranomaisen tarkastettavaksi. (YSL 62 ) Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 19. Toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnassa tapahtuvista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen muutosta kirjallisesti ympäristölupaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on toiminnan loputtua selvitettävä alueen maaperän ja pohjaveden puhtaus. Selvitystä koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen on toimitettava Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi viimeistään 3 kuukauden kuluttua siitä, kun ympäristöluvanvarainen teollisuustuotanto alueella on päättynyt. (YSL 94 ja 133 ) RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) :ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta; 6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.

15 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti betoniaseman toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminnan sijaintipaikka ei ole ristiriidassa kaavoituksen kanssa. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole sellaisia erityisiä luonnonolosuhteita, jotka vaikuttaisivat luvan myöntämiseen. Toiminta tapahtuu pääosin sisätiloissa ja siinä on otettu huomioon onnettomuusriski ja toiminnan päästöjen ehkäisy mukaan lukien melu- ja pölyhaitat. Näin ollen hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset ei voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 49 :ssä tarkoitettua haittaa tai vaaraa. Luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa ja lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 11 :n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 20 :ssä säädetään ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan yleisistä periaatteista. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että:1) menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate); 2) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate). Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja annettujen lupamääräysten mukaisesti betoniaseman toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminta täyttää myös jätelain vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristölupa koskee valmisbetoniaseman toimintaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. (määräys 1) Hakemuksessa on esitetty, että valmisbetoniaseman toiminta on ympärivuotista. Valmisbetoniaseman normaaliksi toiminta-ajaksi on esitetty arkisin klo Hakemuksen mukaan valmisbetoniasema voi toimia ajoittain normaalin ajankohdan ulkopuolella, mikäli keskeytymättömät valutyöt sitä vaativat. Normaalin toiminta-ajan ulkopuolella tapahtuva toiminta on tietys-

16 sä määrin mahdollista, mikäli siitä ilmoitetaan etukäteen kirjallisesti Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle. Poikkeavien toiminta-aikojen ilmoittamisvelvoite on annettu valvonnallisista syistä. Toiminta-ajat koskevat laitoksen tavanomaista toimintaa, ei esim. poikkeuksellisia työvaiheita, huolto- ja puhdistustöitä tai lumen aurausta. (määräys 2) Toiminnalle on annettu melun ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukainen melua koskeva määräys. Määräystä on tarkennettu melutapahtumiin, jossa melu voi olla iskumaista tai kapeakaistaista. Perustelluista syistä toiminnalle voidaan kuitenkin erikseen määrätä melutason mittauksia. (määräys 3) Ympäristöluvassa on annettu määräykset toiminnan pölypäästöjen vähentämiseksi. Hienojakoisen ja kuivana pölyävän raaka-aineen varastointi ja käsittely tulee järjestää siten, että pölynmuodostus jää mahdollisimman pieneksi. (määräykset 4, 5 ja 6) Ympäristöluvassa on annettu määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja siirtämiseen liittyvistä rakenteista, joilla voidaan estää päästöjä maaperään sekä pohja- ja pintavesiin myös onnettomuustilanteissa. (määräykset 7 ja 8) Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia jätevesien asianmukaisesta käsittelystä ja johtamisesta. Betoniautojen pesupaikan jätevesien käsittelystä ja johtamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista. Betoniaseman prosesseista ei hakemuksen mukaan johdeta jätevesiä maastoon. Saostusaltaiden laskeutumisominaisuuksista tulee huolehtia. Betonilieteveden imeyttäminen maahan on kielletty. (määräys 9) Toiminnassa syntyvien jätteiden hallitsematon käsittely voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on hyödynnettävä tai käsiteltävä asianmukaisissa käsittelypaikoissa. Jätteitä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Vaarallisten jätteiden käsittely lupamääräyksen mukaisesti varmistaa jätteiden säännöllisen ja asianmukaisen jatkokäsittelyn. (määräykset 10, 11 ja 12) Pohjaveden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset pohjaveden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ennen niiden leviämistä laajemmalle. (määräys 13) Laitoksen rakenteet saattavat erilaisen kulumisen, onnettomuuden tms. seurauksena vioittua siten, että esim. polttonesteiden vuotoriskin mahdollisuus suurenee verrattuna normaalitilanteeseen. Rakenteiden ja laitteiden huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden sekä mahdollisten vikojen korjaamisen avulla voidaan ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia vaaroja ja haittoja. Laitoksen toiminnasta vastaavalla käyttöhenkilökunnalla tulee olla käytössään riittävät huolto-ohjeet sekä ohjeet erilaisten poikkeuksellisten tilanteiden varalta. (määräykset 14 ja 15) Mahdollisissa toimintahäiriötapauksissa on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Välittöminä toimenpiteinä voidaan pitää toiminnan keskeyttämistä, päästön leviämisen estämistä ja viranomaisilmoituksia. Kirjanpito- ja raportointivelvoitteiden avulla voidaan mää-

17 räajoin seurata laitoksen toimintaa suhteessa annettuihin lupamääräyksiin sekä laitoksen mahdollisia ympäristövaikutuksia. Raportointi voidaan tehdä suorien mittaustulosten lisäksi myös laskennallisena arviona (tapauksessa, jossa suoraa mittaamista ei voi tai ei ole järkevää järjestää). Poikkeuksellisia tilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus on annettu viranomaisten tiedonsaannin ja oikeiden toimintatapojen turvaamiseksi ympäristöä ja terveyttä uhkaavissa häiriötilanteissa. (määräykset 16, 17 ja 18) Toiminnassa tapahtuvaa olennaista muutosta koskevalla ilmoitusvelvollisuudella varmistetaan tiedonkulku ympäristölupaviranomaiselle tilanteissa, joissa viranomaisen on tarkasteltava muutoksen vaikutuksia luvassa annettuihin määräyksiin nähden ja arvioitava mahdollisen uuden ympäristöluvan tarpeellisuutta. Toiminnan loppuessa toiminnanharjoittajan on esitettävä selvitys maaperän ja pohjaveden puhtaudesta. (määräys 19) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupahakemuksesta annetussa lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 6, 9, 12 ja 17 sekä perusteluissa. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YSL 27 ). Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70, YSA 15 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Valmisbetonitehdas on ollut toiminnassa vuodesta 1990 lähtien ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat tiedossa. Tämän johdosta Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta myöntää toiminnanharjoittajalle ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisen luvan aloittaa luvanvarainen toiminta lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnanharjoittajan tulee antaa ympäristönsuojeluviranomaiselle täytäntöönpanoasiassa aloituslupahakemuksen mukainen aloitusvakuus (5 000 ). Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Aloitusluvan myöntäminen ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi (YSL 199 ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014): 6, 7, 11, 12, 14 17, 19, 20, 27, 34, 39, 42 44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 71, 83 85, 87, 94, 133, 134, 170, 172, 190, 191, 198, 199, 205 ja 209 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (YSA 713/2014): 1, 2, 11, 12, 14 ja 15

18 Jätelaki (JL 646/2011): 8, 12, 13, 15 17, 29, 72, 118, 119, 120, 121 ja 122 ; Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012); Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL, 26/1920) 17 ; Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992); Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 3200 euroa. Ympäristöluvan käsittelymaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n sekä taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 8.1 mukaan. Päätös LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Rudus Oy Nurmijärven kunnanhallitus Uudenmaan ELY-keskus, kirjaamo Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Nurmijärven Uutiset-lehti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Nurmijärven ja Tuusulan kuntien ilmoitustauluilla MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on