Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina Hautaniemi, Suomi-seura Kenneth Löthegård (C), Enköpingin kunta Bo Reinholdsson (KD), Enköpingin kunta Maud Riesten (M), Enköpingin kunta Tarja Cucevic-Björkenö, Enköpingin kunnan koordinaattori Nina Lehto-Öberg, Enköpingin kunnan hoito- ja erityishuoltohallinto Maria Ekmark, Enköpingin kunnan elämyshallinto Toimintasuunnitelma ja budjetti Tarja C-Björkenö kertoi käytetyn valtiontuen tuloksesta 30. marraskuuta mennessä. Neuvotteluryhmän mielestä anotaan, että vuonna 2014 käyttämättä jääneet 58 000 kruunua siirretään vuoden 2015 puolelle. Silloin kartoitetaan suomenkielisen esikoulun ja ikääntyneille tarkoitettujen kohtauspaikkojen tarve. Tarja informoi, että Enköpingin kunta antaa selvityksen kansallisten vähemmistöjen piirissä tehdystä työstä sekä valtiontuen käytöstä Tukholman läänin lääninhallitukselle. Selvitys on jätettävä Tukholman läänin lääninhallitukselle 10. helmikuuta 2015 mennessä. Kunnan on myös annettava kyselyn muodossa selvitys kansallisten vähemmistöjen piirissä tehdystä työstä vuonna 2014. Kysely lähetetään Tukholman läänin lääninhallitukselle 5. joulukuuta mennessä. Myös neuvotteluryhmään kuuluvat kansallisten vähemmistöjen edustajat saavat vastata kysymyksiin kokemuksistaan kunnan työn tiimoilta. Tukihakemukset Enköpingin Suomi-seura on hakenut tukea Suomen itsenäisyyspäivän viettoon 6. joulukuuta. Neuvottelukunta on yhtä mieltä siitä, että tukea Suomen itsenäisyyspäivän viettoon myönnetään. Lasten joulujuhla 13.12.2014.
Johanna H-Grundström kertoi, ettei lasten joulujuhlaa valitettavasti järjestetä sen johdosta, ettei vanhempienryhmä ole päässyt yksimielisyyteen sopivasta päivämäärästä. Hakemus mitätöidään. Äidinkielen opettaja Anna-Mari Ojutkangas on hakenut 3 500 kruunua painatustukea Maakkarpottu-oppilaslehdelle. Neuvotteluryhmä on yhtä mieltä siitä, että painatustukea myönnetään. Suomi-seura on hakenut 15 000 kruunun suuruista avustusta hankkiakseen tiloihinsa tietokoneen ja videotykin. Suomi-seuran tarkoituksena on tukea ikääntyneempiä suomalaisia tietokoneen käytössä ja auttaa heitä osallistumaan nykyiseen digitaaliseen maailmaan. Suuri osa annettavasta tiedotuksesta tapahtuu Internetin kautta. Enköpingin kunta antaa myös tietoja mm. vanhusten hoivasta ja neuvotteluista kunnan suomenkielisten sivujen kautta. Neuvotteluryhmä on täysin yhtä mieltä siitä, että tietokoneen käytön perustiedot ovat välttämättömiä. Suomi-seuralla on käytössään jäsen, joka on halukas opettamaan tietokonetaitoja suomen kielellä. Ikääntyneemmät suomalaiset ovat esittäneet toivomuksen omien tilojen käytöstä, joissa he tuntevat olonsa turvalliseksi. Jotkut eläkeläiset ovat myös ostaneet oman tietokoneen ja haluavat mielellään osallistua opetukseen. Maria Ekmark puhui ikääntyneiden digitaalisesta syrjäytyneisyydestä ja suomalaisten ikääntyneiden lisätuen tarpeesta. Bo Reinholdsson huomauttaa, että on tärkeää, ettei kilpailla opintoliittojen kanssa esimerkiksi tietokonekurssien järjestämisessä. Markku Välilä lisää, että varustus tukee toiminnan kehittämistä tiloissa suomenkielisten kohtauspaikaksi. Toiveena on saavuttaa useampia kunnan suomenkielisiä ja laajentaa toimintaa. Hän painottaa toimien avoimuutta kaikille ja sitä, ettei osallistuminen edellytä jäsenyyttä. Vanhempienryhmän edustaja Johanna H Grundström on samaa mieltä siitä, että varustusta tullaan käyttämään muihinkin toimiin. Neuvotteluryhmä pitää myönteisenä toiminnan laajentamista suomalaiseksi kohtauspaikaksi ja on yhtä mieltä tuen myöntämisestä varustuksen hankintaan. Kunnan suomenkieliset sivut Tarja antoi tietoja kunnan sivuston Suomeksi-osaston vierailijoista. Aloitussivulla on 24. syyskuuta - 24. marraskuuta välisellä ajalla vieraillut 91 henkilöä. Useimmat vierailivat sivulla Var med och påverka/ole mukana vaikuttamassa. Tietoja Tarja on yhteydenpidossaan Uppsalan läänin maakäräjien kanssa saanut tiedon, että Uppsalan potilaslautakunta vastaanottaa asioita suomen kielellä. Neuvotteluryhmä on pyytänyt esikoulunopettaja Elina Rusama-Lindgreniä kertomaan suomenkielisestä esikoulutoiminnastamme.
Elinan mukaan hän on työskennellyt helmikuusta lähtien. Hän työskentelee maanantaisin ja perjantaisin kiertävänä esikoulunopettajana ja antaa suomenkielistä tukea kunnan esikouluissa. Muina viikonpäivinä hän työskentelee Skolstan esikoulussa. Hänen mukaansa toivomukset suomenkielisestä äidinkielentuesta ovat kasvaneet keväällä olleista 25 lapsesta tämänhetkisiin 52 lapseen. Hän organisoi tällä hetkellä työtään ja pyrkii saavuttamaan kaikki. Hänen toivomuksenaan on, että hänen tuntejaan lisätään siten, että kaikki haluavat saavat tukea suomen kielessä. Elina on käynnistänyt työnsä Vitbjörkenin, Lärkanin ja Fjärdhundran esikouluissa. Elinan nykyinen työaika ei tule riittämään ilmoittautuneiden lasten määrä huomioiden. Toiveena on saada lisätunteja ja ohjata nykyistä henkilöstöä. Elina tehtävänä on myös työskennellä kunnan vastakäynnistetyssä suomenkielisessä avoimessa esikoulussa. Toiminta käynnistyy Plutossa 24. marraskuuta ja jatkuu perjantaisin 6 viikon aikana. Suunnitelman mukaan toiminta jatkuu sen jälkeen kunnan avoimessa esikoulussa Kråkanissa. Johanna kysyy, miten hän voisi vaikuttaa siihen, että kaikki esikoululaiset saisivat tukea suomen kielessä, ja että sitä annettaisiin useammin. Tarja vastaa, että vanhempien toivomukset ja tarpeet pitää esittää esikoulutoiminnasta vastaaville. Maud Riesten huomauttaa, että lapsille olisi annettava mahdollisuus tähän "kielisuihkuun" joka päivä. Tarja informoi, että esikouluhakemuksessa on nykyään erityinen suomen kieltä koskeva kirjoitus, joka kuuluu Kieli on yksi Enköpingin kunnassa erityisasemassa olevista kansallisista vähemmistökielistä. Keskustelimme suomalaista kulttuuria koskevasta ilmoituksesta Enköpings Postenissa ja olimme yhtä mieltä siitä, että Enköpingin kunnan järjestämistä aktiviteeteista ilmoitetaan molemmilla kielillä. Asiasta vastaa Enköpingin kunnan viestintäosasto. Toteutetut aktiviteetit Ruska (Höstglöd) monet halusivat kokeilla saappaanheittoa. Suomalaisen Sampoyhdistyksen järjestämä tarjoilu puistossa oli myös arvostettua. Kirjastossa järjestettiin suomalaista hallintoaluetta koskeva tiedotustilaisuus. Kunnan yhdessä Pohjola Norden -yhdistyksen kanssa järjestämä Herman Lindqvistin luento Kun Suomi oli Ruotsi oli hyvin suosittu. Noin 200 henkilöä tuli Kompasseniin kuuntelemaan luentoa. Meillä on myös ollut mahdollisuus esittää elokuva nimeltään Mieletön elokuu Suomen instituutin kautta, ja esitykseen tuli noin 65 katsojaa. Markku kertoo, että hän kuuluu Kungsgårdenin toimintaneuvostoon. Markku kysyy, miten päätös Kungsgårdenin suomalaisesta osastosta tehtiin. Bon mukaan suunnitelmana oli varata yksi osasto suomalaisille eläkeläisille. Kun rakennus valmistui, neljä suomalaista eläkeläistä oli ilmoittanut kiinnostuksestaan.
Bo kertoo myös, että Kungsgården on hoivakoti. Siellä asumiseen vaaditaan, että erityishuoltohallinnon avuntarpeen käsittelijä arvioi avun ja hoidon tarpeen. Markku kertoo myös, että Kungsgårdenissa työskentelee suomenkielistä henkilöstöä ja siellä asuu tällä hetkellä joitakin harvoja suomenkielisiä eläkeläisiä. Hän kertoo myös, että vanhuksilla on toiveittensa mukaan mahdollisuus päästä saattajan kanssa kunnan järjestämiin suomenkielisiin aktiviteetteihin. Markku tiedottaa myös, että he tänään (27. marraskuuta) ovat käynnistäneet kirjastossa suomenkielisen lukupiirin, johon osallistuu 8 henkilöä. Markku painottaa, että suomenkielisten kirjojen ja elokuvien valikoima kunnan kirjastossa on hyvä ja haluaa kiittää siitä. Tarja kertoo tapaavansa 8. joulukuuta Villa Sandgatanin henkilöstön keskustellakseen suomenkielisen toiminnan käynnistysmahdollisuudesta. Tarja aikoo 4. joulukuuta vierailla Kyrkans hus -talolla ja tavata Enköpingin suomalaisen seurakunnan kappalaisen/komministerin Aino-Karin Lovénin luodakseen yhteyskanavan Ruotsin kirkon suomalaiseen seurakuntaan. Nina Lehto-Öberg joka edustaa hoito- ja erityishuoltohallintoa suomenkielisen hallintoalueen työssä, on lähettänyt kyselyn kunnan kohtaamispaikoille ja vanhusten asuntoihin siitä, tarvitsevatko ne suomalaisia kirjoja, pelejä, DVD-filmejä jne. Tarja kertoo, että kolmisenkymmentä Enköpingin kunnan työntekijää on ilmoittanut haluavansa käyttää suomen kieltä työssään. Neljä heistä on jättänyt yhteystietonsa kunnan vaihteeseen ja Infocenteriin, josta heidät on mahdollista saavuttaa suomenkielisten kysymysten johdosta. Ruotsinsuomalainen arkisto ja Enköpingin museo ovat yhdessä käynnistäneet Arvet-näyttelyn valmistelutyön. Se avataan Enköpingin museossa 14. helmikuuta. Tarja kertoo minimessujen avaavan tänään klo 16.00. Enköpingin kunta kertoo messuilla ruotsinsuomalaisen vähemmistön oikeuksista ja kunnan suomenkielisestä tarjonnasta kulttuurin, esikoulun, äidinkielen, hoidon ja hoivan aloilla. Kävijöille annetaan myös mahdollisuus vastata kyselyyn siitä, mikä on tärkein priorisointialue Enköpingin kunnassa suomen kielen kannalta. Kyselykaavakkeessa on mahdollista valita esikoulu, vanhustenhuolto, kohtauspaikka ja suomenkielinen henkilöstö. Messuilla kysytään myös halua osallistua suomenkielisen hallintoalun neuvotteluryhmään. Seuraavat henkilöt ovat olleet kiinnostuneita edustamaan Enköpingin kunnan ruotsinsuomalaisia vuonna 2015, ja heidät nimetään ehdokkaiksi vuoden 2015 neuvotteluryhmään. Markku Välilä Kati Hautaniemi Johanna Hongisto-Grundström Jaana Hemlin Christine Lundberg
Muut asiat Vuoden 2015 kokousajat 26. helmikuuta 28. toukokuuta 17. syyskuuta 19. marraskuuta Tarja Cucevic-Björkenö on laatinut muistiinpanot.