OPINTO-OPAS lv. 2017-2018 Laukaan luki Saralinnantie 3 41 340 Laukaa https://peda.net/laukaa/luki www.laukaa.fi 1
Hyvä Laukaan lukin piskelija! Tämä pas n laadittu avuksi Sinulle, lukilainen. Tutustu siihen hulella ja esittele se myös hultajillesi. Pidä pas saatavillasi kk lukuvuden ajan. Sen, ktisivujemme sekä henkilökuntamme avulla vit etsiä vastauksia pintihisi liittyviin kysymyksiin. Sumalainen luki n hyvä, yleissivistävä ppilaits. Se tarkittaa useiden ppiaineiden piskelumahdllisuutta ja siten laajaa phjaa, jlle perustaa ma käsityksensä yhteiskunnasta ja maailmasta. Tämän merkityksen ymmärrät varmasti j lukin aikana. Opiskelu lukissa vaatii ma-alitteisuutta ja situtumista pitkäjänteiseen työskentelyyn. Tämän lukuvuden kurssitarjnnassa näkyy vielä se, että sa kursseista piskellaan vanhan (esim. vte1) ja sa uuden (esim. TE01) petussuunnitelman mukaan. Jtkin kursseista vi surittaa ristiin, alittavat piskelijat vanhan kurssin mukaan tai aikaisemmin lukin alittaneet uuden kurssin mukaan. Näistä asiista kannattaa kysyä aina pettajilta, plta tai rehtrilta, js missa työjärjestyksissä n tämän asian suhteen epäselvyyttä. Tisen asteen ppilaitksena Laukaan luki tarjaa man erittäin laajan kurssitarjnnan lisäksi mahdllisuuden hyödyntää tisen asteen kulutustarjntaa Jyvässeudulla. Opiskelu valmentaa jatkamaan ylipistissa, krkeakuluissa tai muissa tisen asteen ppilaitksissa. Kurssivalintihisi ja pintsuunnitelmiisi saat apua pint-hjaajan ja ryhmähjaajasi lisäksi ainepettajilta ja rehtrilta. Kysy rhkeasti apua pienissäkin asiissa ja hyvissä ajin! Laukaan lukissa n erinmaiset tilat. Vapaatunneilla lukilainen vi piskella yleislukan (entinen kielistudi) tilissa, mikäli siellä ei le petusta. Peräkammari eli piskelijiden lhune n tarkitettu vapaampaa seurustelua ja kkusten pita varten. Kuntsali kulupäivän aikana n lukilaisten käytettävissä, mikäli siellä n tilaa. Lisäksi pihalle asennetaan pingispöytä, ja muitakin liikuntavälineitä hankitaan lainattavaksi. Kaikkien näiden tiljen ja välineiden kunnsta hulehdimme yhdessä. Lukilaiset rukailevat kulurukalassa kl 11.25-12.10. Rukalassa timii lisäksi kahvila, paikka iltapäivän maksulliselle välipalalle. Lukin piskelijakunnan hallitus hulehtii kahviautmaatista. Mielenkiintista ja antisaa piskeluvutta Laukaan lukissa! https://peda.net/laukaa/luki https://wilma.laukaa.fi www.facebk.cm/laukaanluki Luki-pinnissa tärkeitä minaisuuksia vat: MÄÄRÄTIETOISUUS, OMA-ALOITTEISUUS, ITSENÄISYYS, VASTUULLISUUS, PITKÄJÄNTEISYYS, UTELIAISUUS 2
NÄIN LUKIOMME TOIMII Kulun kansliassa vi asiida pääsääntöisesti kl 8.00-11.30 välisenä aikana. Rukatunnin aikana pettajainhuneessa palvellaan vasta kl 11.45 alkaen. Sinua palvelevat ensisijaisesti Kulusihteeri Marja Jämsén puh. 0400-901 800 Rehtri Helinä Patana puh. 040-821 2642 Opint-hjaaja Päivi Jörgensen puh. 0400-272 007 Oppitunnit sijittuvat kl 8.05-15.25 välille palkeittain seuraavissa taulukissa kuvatulla tavalla. Keskiviikn aikataulu pikkeaa muista päivistä: tunnit jatkuvat kl 15.25 saakka. Opiskelija vi lähteä aikaisemmin, js se n kuljetusten kannalta välttämätöntä. Tämä n aina svittava pettajan kanssa, jka tarvittaessa vi siten suunnitella petuksen ja esim. tehtävien annn siten, että piskelijalle aiheutuu tästä mahdllisimman vähän haittaa. Lisäksi kulupäivää rytmittävät päivänavaus kl 9.50 9.55 rukailu kl 11.25 12.10 (Hum! 3. ja 4. tunti pidetään ilman tauka) välipala kl 13.55 14.10, keskiviikkisin j kl 13.45 alkaen. Terveydenhitajan vastaantt ilman ajanvarausta n ma-pe kl 8-9, 10.45-11.30, 12-12.10 sekä välituntisin. Mnien ainevalintayhdistelmien vuksi piskelijiden lukujärjestykseen vi jäädä hyppytunteja. Niiden khdalle kannattaa yrittää etsiä jkin pintsuunnitelmaan spiva kurssi. Js hyppytunteja kuitenkin jää, ne kannattaa käyttää piskeluun, mm. lukassa B24, käytävien työskentelypisteissä tai kunnan kirjastssa. Vit myös käyttää hyppytuntisi kuntsalissa, mikäli siellä n tilaa. Opiskelija hulehtii itse rukavaliiden ilmittamisesta emännälle kuljetustarpeen ilmittamisesta kansliaan (kl 8 taksia tarvitsevat) 3
erityistilanteen vuksi aiheutuvista kuljetusngelmista ryhmänhjaajalle tai suraan rehtrille pissalanmuksen timittamisesta ajissa pettajalle/ryhmänhjaajalle/rehtrille äkillisen pissaln ilmittamisesta pettajalle ennen kkeen alkamista wilman kautta muiden pissaljen ilmittaminen wilmassa ryhmänhjaajalle (esim. js sairastuu äkillisesti) Js piskelija sairastuu kesken kulupäivän, hän käy terveydenhitajan luna hakemassa luvan lähteä kulusta aikaisemmin. Luki-pintjen rakenne Lukattmassa lukissa vit laatia itsellesi man piskeluhjelman. Vimakkaasti valinnainen tuntijak merkitsee myös sitä, että päätät suuressa määrin itse pintjesi keststa, sisällöstä ja määrästä. Siten saat mahdllisuuden piskella justavasti ja laajasti, kiinnstustesi mukaisesti. Kuitenkin n sääntöjä, jita jkaisen kuuluu nudattaa. Opintjen eteneminen edellyttää tiettyjä järkeviä ratkaisuja, jten valinnilla n tiettyjä rajituksia. Kurssimutisen, lukattman lukin tuntijak: Lukin tuntijakn kuuluu pakllisia, syventäviä ja sveltavia kursseja. Opiskelijan vähimmäiskurssimäärän tulee lla tuntijan mukainen 75 kurssia. Pakllisten ja syventävien kurssien petussuunnitelmat vat valtakunnallisten perusteiden mukaisia. Pakllisia kursseja n suritettava jk 47 (lyhyen matematiikan piskelijat) tai 51 (pitkän matematiikan piskelijat). Syventävät kurssit vat pääasiassa pakllisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkkursseja, jita Laukaan luki tarjaa valittavaksi ainakin valtakunnalliseen tuntijakn merkityn määrän, eräissä aineissa enemmän. Jkaisen piskelijan tulee lukin aikana surittaa vähintään 10 syventävää kurssia. Ylippilaskirjitustehtävät laaditaan pakllisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien phjalta. Sveltavat kurssit vat eheyttäviä kursseja, jtka sisältävät aineksia eri ppiaineista, menetelmäkursseja, muita kulukhtaisia tai muissa ppilaitksissa piskeltavia kursseja. Opiskeluhjeita Lukissa käsitellään laajja asiakknaisuuksia. Läksyjä ja erilaisia tehtäviä n paljn, samin kkeisiin luettavaa. Itsenäisen työn ja man vastuun suus kasvavat kk ajan. Opiskelu lukissa kysyy ammattitaita ja piskelutekniikkaa. Siihen kuuluu seuraavia seikkja: Laadi piskelusuunnitelma kk lukin ajaksi. Kun suunnittelet lukin pint-hjelmaa, n tärkeää, että mietit mia piskelutavitteitasi sekä jatk-pintsuunnitelmiesi että myös y-kirjitusten ainevalintjen kannalta. Arvsta itseäsi ja saamista, älä alisurita! Vältä myöhästymisiä, le läsnä Käytä ppitunnit tehkkaasti. Kuuntele, tee muistiinpanja, harjittele, sallistu, väitä vastaan, kysy. Opettele käyttämään ppikirjan hella myös muita tietlähteitä. Opiskele kirjasta myös niitä asiita, jita ppitunnilla ei välttämättä le käsitelty. Näin kannattaa tehdä, vaikka pettaja ei siitä erikseen mainitsisikaan. Tee ktitehtävät päivittäin. Säännöllinen työskentely takaa parhaat tulkset kurssin aikana, arviintiviiklla, ylippilastutkinnssa ja myöhemmin jatk-pinnissa. Kysy tukipetuksesta, js ket sitä tarvitsevasi. Hulehdi terveydestäsi ja jätä aikaa myös harrastuksille ja ystävyyssuhteille. Muista nukkua riittävästi, uusimpien tutkimustulsten mukaan riittävä uni n välttämätöntä aiville ja ppimiselle. 4
Opiskelun suunnittelu: Kaiken suunnittelun phja n Laukaan lukin valintapas, jka jaetaan ensimmäisen vuden piskelijille. Se tulee säilyttää kk luki-piskelun ajan. Opas n myös peda.net-sivustlla. Oppaita n nyt kaksi erilaista, jista tinen sisältää 16- ja 17-tasjen piskelijiden petussuunnitelman mukaiset kurssit. Tisessa ppaassa kuvataan vanhan petussuunnitelman kurssit. Opiskelijiden ja piskelun hjaus Lukin tuntijan mukaan pint-hjaus kuuluu yhteisiin aineisiin. Sitä n uuden petussuunnitelman mukaan kaksi pakllista kurssia ja vanhan petussuunnitelman mukaan yksi pakllinen kurssi lukin aikana. Kurssin tavitteena n hjata piskelijaa man piskeluhjelman suunnittelussa, tukea häntä luki-pintjen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä jatkkulutusta ja uranvalintaa kskevia valintja. Pääasiallisesti pinthjaustunnit pitää pint-hjaaja. Tunneilla käsitellään luki-piskeluun liittyviä asiita ja tutustutaan jatk-pintmahdllisuuksiin. Opint-hjaajalta saa aina tarvittaessa henkilökhtaista ja pienryhmähjausta. Mnenlaista tieta löytyy pn sivuilta. Ryhmänhjaaja timii man ryhmänsä piskelijiden lähihjaajana. Hän perehdyttää piskelijat lukin käytänteisiin: tuntijakn, valinnaisuuteen, sveltaviin kursseihin massa lukissa ja muissa ppilaitksissa sekä lukujärjestyksen laatimiseen. Ryhmänhjaaja seuraa piskelijiden pintjen etenemistä tarkistaen kunkin piskelijan valinnat aina jaksittain. Ryhmänhjaustukit pidetään viikttain. Ryhmänhjaajaan vi lla yhteydessä myös Wilman kautta tai tapaamalla häntä kululla. Ohjaustiminnan leellisena sana lukissamme vat myös mentrit. He vastaanttavat uudet piskelijat ja tutustuttavat heidät lukielämään. Lisäksi kaikki lukimme aineenpettajat sallistuvat pint-hjaukseen malla erityissaamisellaan. Rehtri tutustuu lukin alittajiin haastattelemalla kaikki lukin ensimmäisen vuden piskelijat. Hän sallistuu myös pintjen hjaukseen. Erityisesti rehtri vastaa kaikista ylippilaskirjituksiin liittyvistä asiista ja niistä tiedttamisesta. Lukin pint-hjaukseen liittyvät yhteystiedt: Päivi Jörgensen, pint-hjaaja lukin alittaminen, valintjen hjaaminen ja muu hjaus pintjen aikana, jatk-pinnt ja ammatinvalinta puh. 0400-272 007 Helinä Patana, rehtri lukin alittaminen, valintjen hjaaminen ja y-tutkint puh. 040-821 2642 Lukuvuden rakenne: Lukin ppiaineiden ppimäärä kstuu kursseista, jiden laajuus n (tereettisesti) 38 tuntia. Lukin lukuvusi n jaettu kuuteen jaksn. Kussakin jaksssa piskelijalla n ltava vähintään klmen aineen petusta, yleensä 4-6 kurssia/ainetta yhtä jaksa khti. Jaksjen aikataulut näkyvät tauluksta, jka n ktisivuilla. Lukikurssiin vi kuulua myös itsenäistä työskentelyä tai se vidaan surittaa täysin itsenäisesti tiettyjen sääntöjen mukaan. 5
Arviintiviikt Kursseista järjestettävät kirjalliset kkeet ja muu laajempi kurssiarviinti keskitetään kunkin jaksn lppuun, jllin nudatetaan tavallisuudesta pikkeavaa työjärjestystä. Arviintiviikn työpäivinä, jita n viisi, sallistutaan kkeen valmistautumiseen (kl 9.00-10.15) ja kkeeseen (kl 10.45-13.45). Keaikaa tulee käyttää vähintään 90 minuuttia. Kun arviintiviiklla ei le ketta, pettaja ilmittaa vaihtehtisen työskentelyn ja aikataulun. Yhden palkin ke pidetään tarvittaessa yleensä viimeisellä arviintiviikka edeltävällä kaksistunnilla. Nämä järjestelyt ilmitetaan erikseen. Neljännen jaksn arviintiviiklla n vain kaksi varsinaista kepäivää. Arviintiaikataulut ilmitetaan heti jaksn alussa. Jakst Arviintiviikk 1 9.8.-20.9. 14.-20.9. 2 21.9.-8.11. 2.-8.11. 3 9.11.-21.12. 15.-21.12. 4 8.1.-20.2. 19.-20.2. 5 21.2.-13.4. 9.4.-13.4. 6 16.4.-2.6. 28.5.-1.6. Kkeet palautetaan arviintiviikn jälkeen erikseen ilmitettuna aikana, ja sen jälkeen vi ilmittautua uusintakkeeseen. Ilmittautuminen tehdään kirjallisesti kurssia pettaneelle pettajalle määräaikaan mennessä. Lukukauden viimeisenä uusintapäivänä n mahdllisuus uusia myös hyväksyttyjä kursseja.. Ketilanteet Opiskelijalla, jka n tehnyt kaikki kurssiin kuuluvat sasuritukset ja jka ei le llut liikaa pissa petuksesta, n ikeus sallistua kurssikkeeseen. Kkeessa piskelijalla saa lla kirjitusvälineet, laskin ja taulukkkirja. Kepaperit hankitaan yhteishankintana ja pettaja jakaa ne kkeen alussa. Kynäktelt, kännykkä (suljettu) ym. vastaavat säilytetään repussa/laukussa, jka jätetään lukan etusaan. Tätä menettelyä käytetään väärinkäytösten ja ikävien tilanteiden välttämiseksi. Kkeita tehdään myös sähköisesti hyvin mnella kurssilla. Kkeissa käytetään pääsin mia tietkneita, mutta kululla n saatavilla varakneita. Oman kneen salta piskelijan n varmistettava, että kne n ladattu, ja varmuuden vuksi laturi n ltava mukana. Muita knetta ja sen hjelmia kskevia hjeita antaa aina kurssin pettaja. Vilpillinen menettely kkeessa tai kurssin aikana Vilppi tai sen yritys n vakava asia, jka aina selvitetään rehtrin kanssa. Mikäli vilppiä tai sen yritystä havaitaan ketilanteessa, piskelija ei saa sallistua kkeeseen / ke keskeytetään. Ke siirtyy seuraavaan uusintakkeeseen. Myös muiden kirjittamien tekstien esittäminen mina töinä eli plagiinti katstaan vilpilliseksi menettelyksi. Tällaisessa tapauksessa piskelijan suritus hylätään ja hänen n tehtävä kyseinen työ uudelleen. 6
LUKION OPINTO-OHJELMA JA KURSSIEN SUORITUSOHJEET Opetussuunnitelmat Ensimmäisen ja tisen vusitasn piskelijat piskelevat uuden petussuunnitelman mukaan. Kaikki kurssikdit n merkitty esim. MAA01, HI01, BI01 jne. Abiturientit piskelevat vanhaa petussuunnitelmaa, ja heidän kurssiensa lyhenteet alkavat pienellä v-kirjaimella, esim. vke7. Jtkin kurssisisällöt vat hyvin samankaltaiset, jten samalla kurssilla vi lla eri petussuunnitelmaa piskelevia piskelijita. Opettajat tietävät, hulehtivat ja saavat selittää asian. Esimerkiksi terveystiedn pakllinen kurssi n lähes sama, eli vanha piskelija vi piskella kurssin uuden mukaan. Vanhat piskelijat, vitte kurkistaa uusien piskelijiden kursseja niidenkin kurssien salta, jilla F kurssipaikkaa ei niillä lisikaan. Kyselkää pettajilta, OPOlta ja rehtrilta! Opetussuunnitelmat ja kurssit löytyvät parhaiten kulun ktisivuilta. Kknaiskurssimäärän kertyminen Kaikki piskelijan lukissa surittamat kurssit ja muualla suritetut rehtrin hyväksymät kurssit lasketaan mukaan piskelijan kknaiskurssimäärään. Lukin kurssimäärässä vat mukana kaikki piskelijan surittamat ja arviidut kurssit, eikä mitään vi jälkikäteen enää pistaa pintsurituksista. Kunkin ppiaineen lpullinen arviinti suritetaan ppimäärän arviintina. Tullin 2/3 aineen kursseista tulee lla hyväksyttyjä (arvsana 5-10 tai S). Opiskelijan pint-hjelma käsittää paklliset kurssit, vähintään 10 syventävää kurssia sekä mahdllisia sveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Opiskelijan tulee laatia vutuinen piskeluhjelmansa ja esittää se ryhmänhjaajalle/pint-hjaajalle. Opint-hjelman tarkistaminen Jkaisen jaksn vaihtuessa piskelijalla n ikeus tarkistaa ja perustelluista syistä muuttaa pint-hjelmaansa. Opint-hjaaja ja ryhmänhjaaja antavat hjeita piskeluhjelman suunnittelusta ja seurannasta. Mahdlliset muutkset n tehtävä ennen seuraavan jaksn alkua. Opint-hjaaja, rehtri ja apulaisrehtri vivat tehdä muutkset, jten käänny heidän puleensa valintjen vaihtamiseksi. Matematiikan pint-hjelman tarkistaminen. Matematiikassa piskelija vi valita pitkän tai lyhyen ppimäärän. Niiden tavitteet ja sisällöt pikkeavat tisistaan. Pitkä matematiikka vaatii runsaasti työtä, mutta avaa paljn jatkpintmahdllisuuksia, jten sen valitseminen n useimmiten piskelijan edun mukaista. Opiskelija vi vaihtaa pitkän matematiikan pintnsa lyhyeen matematiikkaan. Tämän susitellaan tapahtuvan viimeistään pitkän matematiikan 5. kurssin jälkeen. Tällöin kurssien krvaavuudesta päätetään tapauskhtaisesti aineenpettajan ja rehtrin kanssa. Aina vi pyytää apua ja tarvittaessa saa tukipetusta. Kurssien suritusjärjestys n kunkin ppiaineen salta määritelty ainevalintakrtissa/valintappaassa. Erityistapauksissa vidaan tehdä pikkeuksia. Niistä n keskusteltava pettajan, pint-hjaajan tai rehtrin kanssa. Lisäksi n susitushjeita kirjitusten hajauttamiselle ppiaineittain. Nämä hjeet vaikuttavat myös kurssien suritusjärjestykseen ja valintihin. 7
Keskeneräiset suritukset: Täydennettävä kurssi (T = täydennettävä eli vain jitakin surituksia puuttuu). Js piskelija ei le tehnyt kaikkia kurssilla vaadittavia tehtäviä, kurssista saa T- merkinnän. Opiskelija saa kurssista numern/suritusmerkinnän vasta kun hän n surittanut pettajan ilmittamat puuttuvat tehtävät. Kurssi n täydennettävä seuraavan jaksn aikana. Muussa tapauksessa kurssin surittaminen merkitään keskeytetyksi (K). Keskeytetty kurssi (K = keskeytetty) Js piskelija ei le täydentänyt T-merkinnällä saatua kurssia määräajan puitteissa, kurssimerkintä muuttuu K:ksi. Merkintä K vidaan antaa myös sillin, kun piskelija n alittanut kurssin, mutta ilmittaa jättävänsä sen kesken. Kurssi vi keskeytyä myös aiheettmien pissaljen vuksi. Kurssin surittaminen n alitettava alusta, mikäli piskelija haluaa liittää kyseisen kurssin pint-hjelmaansa. Hylätyn kurssiarvsanan uusiminen Opiskelija vi yrittää krttaa hylättyä kurssiarvsanaa (tdistuksessa numer 4) kerran surittamalla uusintakkeessa kurssikkeen. Hän vi vaihtehtisesti käydä kurssin sallistumalla petukseen uudelleen niin pian kuin mahdllista. Hyväksytyn kurssiarvsanan uusiminen Opiskelija vi krttaa hyväksyttyä kurssiarvsanaa sallistumalla lukukauden viimeiseen uusintakkeeseen tai piskelemalla kurssin uudelleen petukseen sallistuen. Kurssin arvsana määräytyy tullin paremman kurssisurituksen mukaan. Hyväksytyn kurssin uusimisesta piskelijan tulee aina ennaklta neuvtella a. pettajan kanssa ja jättää hänelle henkilökhtaisesti kirjallinen ilmittautuminen. Uusintakkeet Uusintakkeita järjestetään jkaisessa jaksssa. Näistä kahdessa n mahdllisuus krttaa myös hyväksyttyjä kursseja. Klmannen jaksn uusinnassa saa krttaa vain saman syksyn ja edellisen kevään viimeisen jaksn kursseja. Tukkuun hyväksyttyjen uusinnassa saa krttaa vain saman kevään ja edellisen syksyn jaksn 3 kursseja. Opiskelijan n ilmittauduttava uusintakkeeseen pettajalle kirjallisesti annettuna määräaikana. Mikäli piskelija jää ilman pätevää syytä pis kurssin varsinaisesta kkeesta, hän saa yrittää vain yhden kerran k. aineen kkeen surittamista. Siten hän menettää mahdllisuuden sallistua uusintakkeeseen. Samin uusintamahdllisuus katstaan käytetyksi, mikäli piskelija ilman pätevää syytä jää saapumatta uusintakkeeseen, jhn n ilmittautunut. Uusintakkeeseen sallistumisen takia piskelijalle ei järjestetä erillistä kuljetusta. Js jstakin syystä et pääse kkeeseen, ilmita siitä aina pettajalle etukäteen! Itsenäinen piskelu Opiskelija vi surittaa kurssin itsenäisesti spimalla asiasta lähemmin pettajan ja rehtrin kanssa. Spimus tehdään kirjallisesti erilliselle lmakkeelle aina ennen itsenäisen piskelun alittamista. Opiskelija sittaa saamisensa pettajan määräämin surituksin sekä sallistumalla kurssikkeeseen. Itsenäisesti piskeltavan kurssin ke tulisi surittaa pääsääntöisesti siinä jaksssa, jllin kurssia tarjtaan. Mikäli piskelija ei pysy svitussa aikataulussa, spimus raukeaa, ja kurssi n suritettava läsnäl-petuksessa. Hylättyä kurssia ei yleensä vi surittaa itsenäisesti. 8
Lukujärjestykseen päällekkäin sijitettujen kurssien surittaminen Opiskelija vi rehtrin luvalla piskella kahden ppiaineen kursseja samanaikaisesti, js hänellä n tähän jkin perusteltu syy. Surittamisesta neuvtellaan pettajien kanssa ja siten suunnitellaan piskelijalle paras ratkaisu. Myöhästyminen ppitunneilta Opiskelija ei vi tulla j alkaneelle ppitunnille ilman hyväksyttävää syytä, kun vi n suljettu. Kyseessä n sillin luvatn pissal. Kaksistunneilla piskelija vi tulla jälkimmäiselle tunnille. Lukan vi suljetaan kun varsinainen ppitunti alkaa. Hyväksyttyjä myöhästymissyitä vat OPOn, terv.hitajan ym. vastaantlla käynnit hammaslääkärin tai muun lääkärin vastaantt: yleensä näistä saa lapun ja ne tietää etukäteen, jllin asian vi ilmittaa pettajalle edellisellä tunnilla tai wilmaviestillä linja-autjen myöhästymiset Pissalt Lukilaki määrää, että piskelijan n sallistuttava petukseen. Hyväksytty pissaln syy n sairaus tai rehtrin, ryhmänhjaajan tai pettajan antama lupa, autkulun insinööriaj, liukkaankelin harjitus, mutta ei esimerkiksi autkulun muut tunnit. Kaikki etukäteen tiedssa levat lyhyet pissalt n ilmitettava esim. wilman kautta pettajille ja RO:lle. Etukäteen vi pätevän syyn njalla ana lupaa pissaln: yksittäiseksi ppitunniksi a. pettajalta; enintään klmeksi kulupäiväksi ryhmänhjaajalta sekä pidemmiksi ajiksi rehtrilta. Js piskelijalle kertyy jnkin kurssin kestäessä useampia pissalja, hän ei saa sallistua kkeeseen ja tällöin k. kurssi jää surittamatta. Säännöstä vidaan piketa vain pikkeustapauksissa, mikäli kyseessä n llut jkin hyväksyttävä pissaln syy. Sairauslman pitkittyessä (yli 3 pv) n ilmitettava ryhmänhjaajalle (puhelin, Wilma tai s-psti) pissaln syy. Alle 18-vutiaan hultaja tekee wilmassa selvityksen pissaln syystä. Täysi-ikäinen piskelija selvittää pissaln ryhmänhjaajalle ja/tai aineenpettajille kirjallisesti. Puhelimen käyttäminen ppitunneilla Oppitunnilla elektrniset laitteet, lukuun ttamatta laskin, pidetään repussa tai laukussa, ei esimerkiksi taskussa. Puhelimen saa ttaa esille ppitunnin lpussa, kun asia svitaan pettajan kanssa, tarvittaessa kalenteri- tai muita merkintöjä varten. Js piskelijalla n esimerkiksi lääkärin sittaika, hän ilmittaa pettajalle asiasta tunnin alussa. Js puhelin n luvattmasti käytössä ppitunnilla, se tudaan pettajan pöydälle. Js häiritsevä käyttäytyminen jatkuu, pettaja pistaa piskelijan tunnilta, perusteena ppitunninkulunhäirintä. Suritukset muissa ppilaitksissa Lukilaisille n tarjlla jaksn kestäviä ammatillisia kknaisuuksia eri alilta. Näin hän pääsee tutustumaan itseään kiinnstavaan alaan ja saa surittamansa pintviikt luetuksi hyväkseen sveltavina lukikursseina. Tällainen tutustumiskäynti vi lla erittäin hyödyllinen myös jatkpintjen suunnittelun kannalta. Oman lukin hjelmasta n tällöin ltava tyhjä jaks. Vaihtjaksn suunnittelussa pint-hjaajan apu n välttämätöntä. Lisää tieta saa pn 9
nettisivuilta ja pint-hjaajalta. Opiskelija vi anmuksesta saada myös muita kuin tisen asteen pintja hyväksi luettua lukipintihin. Näistä vi kysyä lisää rehtrilta, ryhmänhjaajalta ja OPOlta. Yleensä hyväksiluku vahvistetaan viimeisenä piskeluvunna. Klmistutkint lukilaisille Jyväskylän ammattipist tarjaa lukilaisille 4-vutisen hjelman useissa perustutkinnissa. Klmistutkint n arvkas kknaisuus, jka takaa kk lukin yleissivistävät pinnt ja ammatillisen perustutkinnn. Tällaisia mnisaajia nyky-yhteiskunta tarvitsee entistä enemmän. Valmiudet piskeluun esim. ammattikrkeakulussa kasvavat merkittävästi, kska nurella n sekä tereettiset, yleissivistävät pinnt että käytännön phja. Klmistutkintn haetaan heti lukuvuden alkaessa pint-hjaajan kautta. Opintjen väliaikainen keskeyttäminen Luki-pinnt vi perustellusta syystä keskeyttää lukipaikkaa menettämättä rehtrin luvalla yhden tai useamman jaksn ajaksi tai lukuvudeksi (esim. vaiht-piskelijavusi). Opintjen keskeyttämisestä n tehtävä kirjallinen ilmitus rehtrille. Opintjen lpettaminen ja lukista eraminen Opiskelijan tulee aina ennakkn keskustella ryhmänhjaajansa tai pint-hjaajan sekä lisäksi rehtrin kanssa, js hän paikkakunnalta muutn tai jnkin muun syyn vuksi jutuu eramaan Laukaan lukista. Ertdistuksen saa kirjallista, vapaamutista rehtrille sitettua eranmusta vastaan. Alle 18-vutiaan piskelijan eranmuksessa tulee lla sekä piskelijan että hänen hultajansa allekirjitus. Kulkuneuvt, urheilu- ja piskeluvälineet Plkupyörät ja muut kulkuneuvt säilytetään lukittuina niille sitetuilla paikilla. Urheiluvälineet n syytä varustaa nimellä ja säilyttää niitäkin erityisesti liikuntavälineitä varten järjestetyillä paikilla. Kulun vahtimestarilta vi lunastaa lkern piskeluvälineitä varten. Samin vahtimestarilta vi tiedustella vapaita autpaikkja. Retket ja vapaa-ajan timinta Kulussa saattaa timia jitakin kerhja, jista ilmitetaan erikseen. Kulu tarjaa tiljaan myös piskelijiden vapaa-ajan timintaan. Vapaatunneillaan piskelijat vivat mennä kuntsaliin, mikäli siellä ei le petusta. Opintryhmän yhteisillä retkillä tulee lla kulun lupa ja kulun pulesta valvja. Muunlaisia retkiä ei kulun nimissä eikä kulun aikana saa järjestää. Lukuvuden vanhempainillat Vanhempainillat sijittuvat lukuvuteen kullekin vusitaslle mielekkääseen vaiheeseen. Vanhempainiltakutsu lähetetään vielä erikseen piskelijiden välityksellä sekä tiedtteena Wilman kautta ja kulun ktisivuilla. Lukin alittajat (17ABCD) ke 30.8.2017 kl 18.00 ylippilaskirjitukset ja jatk-pinnt ke 1.11.2017 kl 18.00 mahdllinen teemallinen vanhempainilta huhtikuussa 2018 Kurssimutisen piskelun arvstelu Kurssin arvstelu perustuu mahdllisiin kirjallisiin kkeisiin, pintjen edistymisen jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan tutsten arviintiin. Kkeet vat yleensä laajja summatiivisia kkeita. Jkainen kurssi arvstellaan itsenäisesti muista saman ppiaineen kurssien arviinneista riippumatta. Paklliset ja syventävät kurssit arvstellaan numerarvsanin, 10
sveltava kurssi pääsääntöisesti suritusmerkinnällä (S). Sveltavien kurssien arviintiin vidaan liittää myös sanallinen arviinti. Numerarvstelun asteikk n 4-10. Numerarvsanat tarkittavat: 4 (heikk), 5 (välttävä), 6 (khtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) ja 10 (erinmainen). Opiskelija ja hultaja näkevät kurssiarvsanat Wilmasta. Oppiaineen arviinti ja ppimäärän arvstelu Oppiaineen arvsana määräytyy pakllisten ja syventävien kurssien perusteella. Opiskelija, jka n surittanut hyväksytysti 2/3 valitsemistaan pakllisista ja syventävistä kursseista, n surittanut aineen ppimäärän. Opiskelusuunnitelman mukaisesti piskeltuja pakllisia ja petussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja 1 2 kurssia 0 3 5 kurssia 1 6 8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 jista vi lla hylättyjä kurssiarvsanja enintään Oppiaineen arvstelu päättötdistukseen Oppiaineen päättöarvsana annetaan kurssien arvsanjen aritmeettisen keskiarvn perusteella. Js piskelijan näytöt sitä edellyttävät, pettaja vi arvsanaa antaessaan piketa keskiarvsta ylöspäin. Päättöarvsanan antaa viimeisen kurssin pettaja yhdessä muiden saman aineen pettajien kanssa. Lukiasetuksen määrittämin numerarvsanin arviidaan kaikki paklliset ppiaineet valinnaiset vieraat kielet, mikäli niiden ppimäärä käsittää vähintään klme kurssia. Opiskelijalla n ikeus saada päättöarviintiin suritusmerkintä S liikunnasta yhden kurssin käsittävistä pakllisista ppiaineista 1-2 kurssia käsittävästä vieraan kielen ppimäärästä. Suritusmerkinnät pyydetään kirjallisesti kansliassa täytettävällä lmakkeella viimeistään klme viikka ennen päättötdistuksen saamista.. Opint-hjauksesta annetaan päättötdistukseen aina suritusmerkintä. Lppukuulustelut eli kk ppimäärän tentit Tentit järjestetään kahdessa vaiheessa. Ennen ylippilaskirjituksia järjestetään kirjituksiin valmentavat kuulustelut. Näihin tentteihin sallistuminen n erittäin susiteltavaa. Valmentavissa kuulusteluissa ei vi yrittää ppimäärän arvsanan krttamista. Päättötdistuksen arvsanaa krtetaan kuulustelun perusteella, mikäli piskelija sittaa siinä suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin kurssinumeriden perusteella annettu arvsana edellyttää. Näihin krtustentteihin ilmittaudutaan erikseen, ja lisätietja saa kunkin ppiaineen pettajalta. 11
OPISKELUKUSTANNUKSET LUKIOSSA Opetus lukissa n maksutnta. Oppikirjat ja kulutarvikkeet piskelijan n hankittava itse. Myös laskimen ja tietkneen hankinnasta vastaa piskelija. Kulun kirjalainaamsta vi kuitenkin lainata jitakin kirjja pientä maksua vastaan. Lisäksi kulu kustantaa kepaperit. Jihinkin pintmatkihin, myös ktimaassa, kuuluu matkakustannuksia tai esim. pääsylippuja, jtka piskelija maksaa ainakin sittain. Lukin piskelijalla n mahdllisuus hakea Kelan kulumatkatukea kulumatkjen kustannuksiin. Omavastuusuus n 43 eura kuukaudessa, jnka ylittävän san KELA krvaa sillin, kun yhdensuuntaisen kulumatkan pituus n vähintään 10 km ja kustannukset 54 /kk.. Opiskelijan n täytettävä mahdllisimman pian kulun alkaessa Kelan kulumatkatukihakemus. Kats lisää: http://www.kela.fi/kulumatkatuki sekä kulun ktisivuilta löytyvästä tarkemmasta hjeesta, jka n myös tässä ppaassa. Kuluateriat vat ilmaisia. Kulun rukalasta stettavissa leva välipala n maksullista, mutta edullista. Rukalasta vi staa välipalalippuja 10 kpl vihissa. Viime vunna hinta li 16. Kuluterveydenhult n maksutnta. Kulussa tai kulumatkalla sattuneiden tapaturmien seurauksena syntyneet kustannukset krvataan lukin piskelijille. Opinttukea vi hakea KELAlta siitä annettujen hjeiden mukaan lapsilisäikeuden päätyttyä 17-vutiaana. Tarvittavat lmakkeet vi hakea kulusihteeriltä tai Kelasta. Opinttukihakemuksen vi tehdä myös sähköisesti verkssa, js käytössä n verkkpankkitunnukset tai mbiilivarmenne. Kuljetukset Ei kulumatkatukea alle 10,00 km (yhteen suuntaan) ei vi saada Kelan matkatukea eikä kulun kuljetusta js haluaa käyttää esim. Hkkisen taksia, asia pitää spia suraan liikennöitsijän kanssa ja maksaa kuljetus itse. Takseja vi käyttää, js niissä n tilaa eli asia n svittava jaksittain ja suraan taksin kanssa. Oikeus kulumatkatukeen Js yhdensuuntainen lyhin kulkukelpinen reitti kdin ja lukin välillä n väh. 10,00 km ja matkakustannukset yli 54 kk, let ikeutettu KELAn matkatukeen. Kela tarkistaa lukista säännöllisesti, että piskelet päätimisesti. Kulumatkatukihakemus pitää tehdä aina mahdllisimman pian riippumatta kulkutavasta. Kulumatkatukihakemus tehdään jka lukuvusi. Vit saada kulumatkatukea ensisijaisesti matkihisi julkisella liikenteellä tai kulukuljetuksella. Julkinen liikenne: linja-aut (esim. Leppävesi-Laukaa) ryhmänhjaaja antaa kulumatkatukihakemuksen täytä lmake ja vie kansliaan, jssa ne tarkistetaan ja täydennetään saat kansliasta sttdistuksen itsellesi ja sillä vit staa matkakrtin alennettuun hintaan Matkakeskuksesta (Kelan kulumatkatukikrtti) tai Linkki-palvelupisteestä (Waltti-krtti). Kun lippusi hinta ylittää 54 eura kuukaudessa, maksat matkalipusta 43 eura kuukaudessa. 12
Osttdistuksella vit staa kuukautta vastaavalle ajalle halvimman mahdllisen lipun. Linja-autssa se n yleensä 44 matkan kulumatkatukilippu tai 30 päivän piskelijaseutulippu. Osttdistuksen tiedt ladataan Matkahullssa kulumatkatukikrtille, ja sttdistus jää Matkahultn. Linja-aut nr 41 sekä Laukaan palveluliikenteessä (mnipalveluaut) käy Waltti-krtti, jka n krttimutinen 30 vurkauden kausilippu. Ks. lisätietja sitteessa: http://linkki.jyvaskyla.fi/liput/waltti. Waltti-krtti ladataan Linkki-palvelupisteestä ja Waltti-sttdistus jää linkki-palvelupisteeseen. Kunnan kuljetus: taksi tai taksi/linja-aut (js julkista liikennettä ei le käytössä lainkaan, mutta kulukuljetus n käytettävissä tai esim. kl 8 aamuina julkista liikennettä ei le käytettävissä) Ryhmänhjaaja antaa kulumatkatukihakemuksen Täytä lmake ja vie kansliaan, jssa se tarkistetaan ja täydennetään Kela maksaa kulumatkatuen kunnalle ja kunta laskuttaa 43 mavastuusuuden piskelijalta. Lasku tulee ktisitteeseesi ja se n ulsttkelpinen. HUOM! Käy merkitsemässä kansliassa JOKA JAKSON ALUSSA kuljetustarpeesi, js lukujärjestyksessäsi n kl 8 aamuja. Mikäli jnain päivänä et tarvitse kuljetusta, ilmita siitä välittömästi taksille. HUOM! Js piskelija n hakenut Kelan kulumatkatukea ja kulkeekin massa kuljetuksessa esim. mplla tukkuun ajan (kknainen kalenterikuukausi), tästä pitää ilmittaa välittömästi kulun kansliaan. Ilmituksen jälkeen ei 43 eurn mavastuusuutta peritä kyseiseltä ajalta. Itse järjestetty kulkutapa js julkista liikennettä tai kunnan kuljetusta ei le käytettävissäsi, vit matkustaa kuluun itse valitsemallasi tavalla (esimerkiksi maa auta käyttäen) ja saada matkakuluihin kulumatkatukea julkisen liikenteen tai kulukuljetuksen jälkeen kulumatkaa jää vielä yhdensuuntaisesti yli 5 kilmetriä julkista liikennettä tai kulukuljetusta käyttäen edestakainen kulumatkasi kestää dtus- ja matkustusajaltaan keskimäärin yli 3 tuntia päivässä kulumatka n vaikea tai rasittava Lisätietja sitteessa: http://www.kela.fi/kulumatkatuki 13
YLIOPPILASTUTKINTO Ylippilastutkint n lukin päättötutkint. Ylippilaskkelaan n suritettava neljä pakllista ketta, jtka vat kaikille pakllinen äidinkieli ja klme seuraavista aineista: tinen ktimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, reaalike. Vähintään yhdessä pakllisessa kkeessa n suritettava vaativampi A-tasn ke (pitkä matematiikka tai pitkä kieli). Ilmittautumisen yhteydessä piskelijan n ilmitettava, mitkä kkeet hän valitsee pakllisiksi. Tätä valintaa ei vi jälkikäteen muuttaa. Ylimääräisiä kkeita vi surittaa kielissä, reaaliaineissa ja matematiikassaa. Niiden enimmäismäärää ei rajiteta, ja tutkintn kannattaa sisällyttää ylimääräisiä kkeita. Reaalikkeessa piskelija vi ilmittautua yhteen tai useampaan seuraavista ppiaineista: usknt, elämänkatsmustiet, psyklgia, filsfia, histria, yhteiskuntappi, fysiikka, kemia, bilgia, maantiede, terveystiet. Tisen ktimaisen kielen kkeessa ja matematiikassa järjestetään A- ja B-tasn kkeet, vieraissa kielissä A- ja C-tasn kkeet. Opiskelija vi valita kkeen tasn vapaasti riippumatta siitä, minkä laajuisen ppimäärän k. aineessa n piskellut. Tutkinnn hajauttaminen sallii neljän pakllisen kkeen jakamisen klmeen perättäiseen kirjituskertaan (esim. kevät-syksy-kevät), mutta tisaalta paklliset kkeet tulee surittaa enintään klmena perättäisenä tutkintkertana. Tutkinnn vi surittaa myös yhdellä kerralla. Mikäli pakllisista kkeista tulee hylättyjä arvsanja, aika tutkinnn surittamiseen pitenee tutkintsääntöjen mukaisesti. Osallistumisikeus ylippilaskkeisiin Opiskelijalla n ikeus sallistua y-kkeisiin, kun hän ennen kirjalliseen kkeeseen sallistumista n piskellut vähintään asianmaisen ppiaineen paklliset kurssit. Ellei piskelija le ylippilastutkintlautakunnan määräämään päivään mennessä täyttänyt em. ehtja, sallistumisikeus siirtyy seuraavaan tutkintkertaan k. aineen salta. Laukaan lukin ja ylippilastutkintlautakunnan asettamat ajankhdat Syksyn 2017 ylippilastutkint: Maanantaina 11.9.2017 pakllisten kurssien kurssisuritukset kirjitettavien aineiden salta n ltava valmiina. Perjantaina 10.11.2017 lukin kk ppimäärän surituksesta varmuus kaikissa aineissa heillä, jtka valmistuvat syksyllä 2017. Tutkintmaksut (perusmaksu 28, kekhtainen maksu 14 ) n suritettava kunnan laskutuksen mukaan eräpäivään mennessä. Kkelaalle ei anneta tdistusta ennen kuin hän n surittanut maksut. Syksyn 2017 kepäivät: ma 11.9. ti 12.9. pe 15.9. ma 18.9. ke 20.9. pe 22.9. ma 25.9. A-kielet/kuuntelu (englanti, venäjä) C-kielet/kuuntelu (espanja, englanti, venäjä) Äidinkieli/tekstitaidn ke PS (sähköinen), FI (sähköinen), HI (sähköinen), FY, BI A-kielet/kirjallinen ke (englanti, saksa (sähköinen), ranska (sähkönen), venäjä) Rutsi (sähköinen) Matematiikka 14
ke 27.9. pe 29.9. (sähköinen) ma 2.10. venäjä) Äidinkieli/esseeke UE (sähköinen), ET (sähköinen), YH (sähköinen), KE, GE (sähköinen), TE C-kielet/kirjallinen ke (englanti, ranska (sähköinen), espanja, saksa (sähköinen), Kevään 2018 ylippilastutkint: Ilmittautuminen kevään 2018 tutkintn tehdään 22.11.2017 mennessä kirjallisesti wilman kautta ja palauttamalla tulstettu, allekirjitettu ilmittautumislmake rehtrille. Syksyn y-kkeisiin sallistuneilla ilmittautumisaika jatkuu 24.11.2017 saakka. Trstaina 8.2. (äidinkieli) / 7.3.2018 (muut kirjitettavat aineet) paklliset kurssit tulee lla suritettuina kirjitettavien aineiden salta. Keskiviikkna 25.4.2016 tulee lla varmuus lukin kk ppimäärän (väh. 75 kurssia) surittamisesta kaikissa aineissa. Tutkintmaksut (perusmaksu 28, kekhtainen maksu 14 (hinnat alustavia, vivat lautakunnan päätöksellä vielä muuttua) n suritettava kunnan laskutuksen mukaan eräpäivään mennessä. Kkelaalle ei anneta tdistusta ennen kuin hän n surittanut maksut. Kevään 2018 kepäivät: ke 14.2. ma 12.2. ma 12.3. ke 14.3. pe 16.3. ma 19.3. ke 21.3. pe 23.3. ma 26.3. Venäjä, pitkä ppimäärä (paperilla), venäjä, lyhyt ppimäärä (paperilla), kuuntelu Äidinkieli/tekstitaidn ke (paperilla) Äidinkieli/esseeke (paperilla) UE, ET, YH, KE (paperilla), GE, TE A-kielet, (venäjä paperilla) Rutsi (sekä A että B-tas) PS, FI, HI, FY (paperilla), BI C-kielet, (venäjä paperilla) Matematiikka (paperilla) Syksyn 2018 ylippilaskkeet Kkeisiin ilmittaudutaan 24.5.2018 mennessä kirjallisesti wilman kautta ja palauttamalla tulstettu, allekirjitettu ilmittautumislmake rehtrille. J aikaisemmin kirjituksiin sallistuneet vivat ilmittautua 29.5.20186 saakka. Tivttavaa kuitenkin ilmittautua mahdllisimman aikaisin! 15
OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Terveydenhitaja n Virpi Parviainen. Hänet tavittaa puhelimitse 050 316 3397, sähköpstitse: virpi.parviainen@seututk.fi tai Wilman kautta. Terveydenhitajan vastaantt ilman ajanvarausta n: ma-pe kl 8-9, 10.45-11.30, 12-12.15 sekä välituntisin. Ensiapua vaativissa tilanteissa vastaantlle vi mennä kl 8-15. Oppituntien ajat n varattu terveystarkastuksia ja ennalta svittuja tapaamisia varten. Terveydenhitajalla vi käydä: - pienissä hittimenpiteissä varaamalla ajan (mpeleiden pist, krvien huuhtelu) - kun terveydentilassa jku hulestuttaa - kun jaksaminen hulestuttaa - kun haluaa phtia luttamuksellisesti mieltä painavaa asiaa - kun haluaa jutella ehkäisystä - kun tarvitsee neuvja terveyspalveluiden käytöstä Kaikilla lukin ensimmäisen vuden piskelijilla n terveystarkastus, jhn sisältyy mahdllisuus lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukset vat yleensä tisen piskeluvuden aikana ja pjilla ne ajittuvat ennakkkutsuntatarkastuksen yhteyteen. Kululääkäri tekee kululla tarkastuksia pääsääntöisesti jka tinen tiistai aamupäivisin. Kaikilla piskelijilla n mahdllisuus lääkärintarkastuksen yhteydessä saada maksutn Nurisn terveystdistus, jta tarvitaan ajkrttia ja tulevaa piskelua varten. KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Kuraattri- ja psyklgipalvelujen tavitteena n tarjta psykssiaalista tukea ja hjausta piskelijan luki-pintjen ja hyvinvinnin edistämiseksi. Kuraattrin tai psyklgin kanssa vi tulla keskustelemaan muun muassa itsenäistymiseen, jaksamiseen, jännittämiseen, mielialaan, piskelumtivaatin ja ssiaalisiin suhteisiin liittyvissä asiissa. Yhteyttä vivat ttaa piskelija, vanhemmat, pettajat tai yhteistyökumppanit. Palvelut vat maksuttmia ja luttamuksellisia. Tarvittaessa kuraattri ja psyklgi hjaavat piskelijan muiden tukipalvelujen piiriin. Yhteydentt puhelimitse tai Wilman kautta: kuraattri Tiina Kuittinen, puh. 040 482 5155, s-psti tiina.kuittinen@laukaa.fi vs. psyklgi Jutta Hakala, puh. 050 434 3386, s-psti jutta.hakala@laukaa.fi Psyklgipalveluja alle 18-vutiaille tarjaa myös terveyskeskuspsyklgi. Nurten khdalla yhteyttä vi ttaa sellaisissa kehitykseen ja kasvatukseen sekä perhe- ja elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä, jtka eivät suranaisesti liity kuluun tai ppimiseen. terveyskeskuspsyklgi Sanna Paananen, puh. 014-267 8732/ 050-3153408 (ke kl 9 11). 16
SUUN TERVEYDENHUOLTO Keski-Sumen seututerveyskeskus järjestää suun terveydenhulln, kats www.seututk.fi/laukaa/suun terveydenhult Opiskelijan tai hänen hultajansa n itse hulehdittava tutkimusajan varaamisesta. Hitlasta annetaan Suun mahidn-krtti, mihin kirjataan seuraava tutkimus- ja hit ajankhta, kenelle aika n varattava sekä mahitn liittyviä hjeita. Oma hidn krtti n tärkeä säilyttää siihen merkittyjen tietjen takia ja ttaa mukaan aina vastaanttkäynnille. Js et le aiemmin käynyt Laukaan hammashitlassa tai haluat tarkistaa suunnitellun ajankhdan, ta yhteys keskitettyyn ajanvaraukseen. Js yli 15-vutias ei saavu svitulle ajalle, peruuttamatn käynti laskutetaan. 17
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT kevät 2016 Lukilaki, 21. Kulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut ppilaitksessa svellettavat järjestysmääräykset, jilla edistetään sisäistä järjestystä, piskelun esteetöntä sujumista sekä ppilaitsyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. 1. Kulun järjestyssääntöjen tarkitus n turvata kulun turvallisuutta, työrauhaa, sisäistä järjestystä ja viihtyisyyttä. Järjestyssääntörikkmukset käsitellään petussuunnitelmassa kuvattujen kurinpitkeinjen mukaisesti. 2. Järjestyssääntöjen tarkittama kulualue n kulurakennus tntteineen, jka rajittuu Sulahdentiehen, Laukaantiehen, Saralinnantiehen ja kulualueella leviin urheilukenttiin, sekä muu kulun ulkpulella annettavassa petuksessa käytettävä alue tai kulkuneuv. 3. Lukilaisella n ikeus ja velvllisuus lla läsnä työjärjestyksensä mukaisessa petuksessa (Lukilaki 25. ). Pitempään pissaln n anttava lupa kirjallisesti etukäteen. Js piskelija n kkeesta pis ilman hyväksyttävää syytä, hän menettää yhden sallistumiskerran. 4. Opiskelijan n suritettava tehtävänsä tunnllisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (Lukilaki 25. ). Hänen n hankittava piskelussa tarvittavat välineet ja tarvikkeet pettajan antamien hjeiden mukaisesti. 5. Sattuneista vahinktapauksista ja ilkivallasta n ilmitettava välittömästi rehtrille, pettajalle tai muulle kulun henkilökuntaan kuuluvalle. Vahinkjen krvaamiseen svelletaan vimassa levaa lakia (Vahingnkrvauslaki). 6. Tupakkatutteiden, alkhlin tai muiden huumaavien aineiden käyttö ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen n aina kiellettyä kulun tilaisuuksissa, kulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä. 7. Lukin ei saa tuda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jnka hallussapit n laitnta tai jka vi lla vaaraksi turvallisuudelle tai jka sveltuu maisuuden vahingittamiseen. 8. Lukilainen vi pistua kulualueelta tai viettää aikaansa lukilaisille varatuissa sisätilissa tai kulun alueella väli- ja hyppytuntien aikana. 9. Lukilaisella n kulutyössään ikeus maan mielipiteeseen ja itsensä ilmaisuun, mutta tämä ei saa lukata hyviä tapja, lla rasistisia tai syrjiviä muita khtaan. 10. Kaikenlainen kiusaaminen n kielletty. Järjestyssäännöt sisältyvät lukin pint-ppaaseen ja ne päivitetään tarvittaessa ja tarkistetaan vähintään kahden vuden välein aina kevätlukukauden lppuun mennessä. Lukilaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629 Vahingnkrvauslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412 Laukaan lukin petussuunnitelma: https://peda.net/laukaa/luki 18
JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TOIMINTAOHJE Hyvä käytös n tärkeä sa yleissivistystä. Sivistyneet ihmiset suhtautuvat tisiinsa khteliaasti ja humaavaisesti kaikissa tilanteissa. Yhteistiminnassa ja yhteistyössä Sydän-Laukaan kulun kanssa kunniitamme tistemme pyrkimyksiä. Kaikissa tilanteissa lukilaiset nudattavat kaikkien pettajien ja henkilökunnan jäsenten antamia hjeita. Kuluyhteisömme jäsenet suhtautuvat tisiinsa empaattisesti, lämpimästi, hyväksyen ja kunniittaen. Kulu edellyttää, ja piskelijan ma menestyminen vaatii, että hän tekee työnsä rehdisti ja täsmällisesti. Myöhästelyä ilman pätevää syytä ei vi hyväksyä, jten myöhästyessään piskelija n velvllinen selvittämään syyn. Lukilaki ( 25) määrää, että piskelijan tulee sallistua petukseen, ellei hänelle le myönnetty siitä vapautusta. Vapautuksen eli luvan pissaln myöntää ryhmänhjaaja enintään klmeksi päiväksi, rehtri pidempään pissaln. Js piskelija jutuu sairauden vuksi lemaan pissa kulusta enemmän kuin klme päivää, siitä n ilmitettava ryhmänhjaajalle. Kuluun palattua pissaln syy n selvitettävä kaikille jaksn pettajille. Js piskelija sairastuu kesken kulupäivän, hänen n haettava pistumislupa pettajalta, rehtrilta, ryhmänhjaajalta tai terveydenhitajalta. Lupa n pyydettävä aina etukäteen. Lukilainen pysäköi pyöränsä ja mpnsa lukittuna pyörien pysäköintialueelle. Lukilaisten autjen ja mttripyörien pysäköinti n mahdllista Saralinnan pihalla. Vahtimestarilta vi tiedustella varaamattmia pysäköintipaikkja kulun maksulliselta pysäköintialueelta. Kaikkiin kirjihin, vihkihin, urheiluvälineisiin ym kannattaa merkitä nimi ja yhteystiedt. Lukllisia kaappeja vi varata vahtimestarilta. Näiden hjeiden tarkitus n luda sellaiset selkeät ja turvalliset puitteet kuluyhteisöllemme, että jkainen tuntee vivansa viihtyä malla työpaikallaan. 19
LAUKAAN LUKION OPETTAJAKUNTA LUKUVUONNA 2016-2017 Patana, Helinä 040-821 2642 fysiikka, matematiikka, pint-hjaus rehtri Ahvenjärvi, Heli 040-824 5005 rutsi, mentrhjaus Halttunen, Arja 040-707 6809 englanti, rutsi, mentrhjaus Hautaniemi, Kati 040-746 8014 filsfia, usknt, psyklgia Hyvönen, Anna-Liisa 0400-258 840 äidinkieli ja kirjallisuus Häkkinen, Sanna 040-594 5223 venäjä, rutsi, piskelijakunnan hjaus Inkilä, Jari 050-523 4169 fysiikka, matematiikka Isah Minttu 044-5555 082 matematiikka, TVT Juntunen, Eija 040-736 4173 bilgia, maantiede vv syyslukukauden, sijaisena Alaja, Vilhelmiina Järvinen, Hanna 0400-483 983 filsfia, psyklgia, usknt, draama, 040-745 6169 piskelijakunnan hjaus Jörgensen, Päivi 0400-272 007 pint-hjaus Kalli, Siru 050-3680258 liikunta, terveystiet Kauppinen, Juh 040-543 7274 liikunta Linders, Ilkka 040-517 8927 saksa, englanti, espanja kansainvälisyysvastaava Manner, Maaria 0500-432 588 musiikki Matilainen, Senja 050-358 6182 histria, yhteiskuntappi, talustiet Mnnen Susanna 041-538 0953 äidinkieli ja kirjallisuus, TVT Oksala, Maija 040-523 5157 kuvataide Puttnen, Mikk-Ville 050-367 9914 histria, yhteiskuntappi Ström, Marjut 040-534 7110 ranska, englanti Vull, Pekka 040-745 4752 kemia, matematiikka apulaisrehtri 20