Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon Lammi 23.11 Mikko Alhainen Projektipäällikkö Kotiseutukosteikko-Life 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 1
Riistaelinympäristöjen ja kalataloudelliset kunnostukset kokonaisvaltaista luonnonhoitoa Riistalinnut, taimen ja rapu keskeinen osa luonnon monimuotoisuutta kertovat elinympäristön tilasta kun ne viihtyvät maillamme niin luonto voi hyvin Peltoriistalle ja vesilinnuille mieluinen elinympäristö sopii useimmiten myös ihmissilmään maisemanhoito Oikein toteutetut vesilintuelinympäristöjen ja kalavesien hoito on vesiensuojelua pidetään lähijärvet ja -joet puhtaana Virkistyskäyttö luonnonhoidon motiivina tehdään kosteikko = saadaan hyvä mieli hoidetaan elinympäristöjä parempien riista- ja kalakantojen hyväksi Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi Kuvat rapu ja taimen: SYKE; Kimmo Lemetti, Taikapaja 2
Peltoriistalle: Suojavyöhykkeitä, pientareita, luonnonhoitopeltoja ja puoliavoimia saarekkeita Vesilinnuille Kosteikkoja Luonnonmukaista peruskuivatusta Peltoriistalle ja vesilinnuille, kaloille ja ravuille Maatalousympäristön luonnonhoitoa laajassa mittakaavassa Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 3
Piilopaikkoja ja ruokaa Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 4
LUONNONHOITOPELTO Riistapelto - Perhosniitty 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 5
Peltopyy- ja rusakkonäkökulma Näe tulematta nähdyksi 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 6
Kauhajoki, Kainasto Talvehtiville linnuille suojaa ja ruokaa maisematasolla Yli 200 ha luonnonhoitopeltoja Peltolinnuille monilajisia kasvustoja Keskellä viljelysaukeaa Harvat kasvustot vilja + öljykasvi Kahdessa vuodessa peltopyyn parimäärä kasvanut n. 60 % Kaikki lajit hyötyvät! 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 7
Luonnonhoitopelloilta evästä Hirvieläimille, jäniksille ja metsälinnuille Viherkasvusto, kaura, siementävät kukkakasvit Sijainnissa tärkeää Tiet, asutus Erikoisviljelmät Luontaiset kulkureitit Sijoitus Reunat ja pienet kuviot 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 8
Reunavyöhyke Lehtipuu- ja pensasvaltainen vaihettumisvyöhyke metsän reunaan Pellot kuivuu nopeammin Maisema avartuu Riista viihtyy 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 9
Lajiston kannalta tärkeää Suojapaikkojen mosaiikki laajoilla peltoaukeilla Pesien säilyminen toukotöiden aikana Ladot, joutomaalaikut Talviaikainen kasvipeitteisyys suoja ja ravinto Peltojen säilyminen metsävaltaisilla alueilla Metsäalueilla pellot luovat monimuotoisuutta Talviaikainen kasvipeitteisyys ravinto 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 10
Luonnonhoitopellot Peltolajistolle hyödyllistä Talviaikainen kasvipeitteisyys pitkä sänki + aluskasvi = suoja + ruoka syysviljat Nurmet, Viherlannoitus Pientareiden kasvillisuus Viljelykierto 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 11
Viljelykierto Hyvät lohkot viljelykiertoon Talviaikainen kasvipeitteisyys Maan rakenne Säästöt ja töiden jakautuminen Esim: 1/5 syysvilja, 2/5 kevävilja, 2/5 viherlannoitus Hankalat lohkot Riistapelto Luonnonhoitonurmi Erityistukisopimukset 1. Kevätvilja + aluskasviksi viherlannoitusnurmiseos 2. Viherlannoitusnurmi 3. Viherlannoitusnurmi Syysvilja 4. Syysvilja 5. Kevätvilja 1. 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 12
Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö
Kosteikot maatalousalueilla ELINYMPÄRISTÖ VESIENSUOJELU MAISEMA Marko Svensberg 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 14
Hyvä kosteikko 50 % avovettä 50 % mosaiikkimaista kasvillisuutta Mahdollisimman suuri osa alle 0,5 metrin syvyistä erityisen rehevillä kosteikkoalueilla voi olla syvempää hidastaa umpeenkasvua Riittävä avoimuus. Rantaviivan pituus tärkeä: Paljon repaleista reunaa. Loivarantaisuus (eroosio, vesipinta-alan vaihtelu, kasvillisuus) Vaihteleva syvyys ja lietekuoppa/syvänne Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 15
Vesilintujen ravinto Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille Kosteikoilla, luhdilla, tulva-alueilla Hyvistä poikue-elinympäristöistä puutetta Mosaiikkimaisuus vesiselkärangattomille elinympäristöä ja ravintoa Aikuisille linnuille tärkeitä ravintokasveja ovat: Mm. sarat, vidat ja palpakot Kosteikkojen rannat tärkeitä suojapaikkoja peltolinnuille Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi www.ahven.net 16
Kosteikon perustaminen/kunnostaminen Kosteikko voidaan perustaa patoamalla tai kaivamalla Pato varustetaan vedenpinnan säätelylaitteistolla Padotut kosteikot ovat erinomaisia vesilintujen poikueympäristöjä Luonnontilaisia uomia ei saa vaarantaa Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 17
Loiva pohjapato mahdollistaa kalojen liikkumisen vesistössä vesilaki Tarvittaessa rakennetaan patopengertä kosteikkoalueen ympärille, jolla estetään veden nousu viljelyksille tai metsään. Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 18
Kosteikon rakenne Pato ja laskuoja Suojavyöhyke Luonnonhoitopelto Pensaita suojaksi Tulo-oja Syvänneosa, tyhjennetään tarvittaessa Saarekkeet jakavat virtauksen tasaisesti koko kosteikkoon ja Metsästäjäin toimivat pesäpaikkoina Keskusjärjestö www.riista.fi Kasvillisuusmosaiikki Avoimet 19 ja loivat rannat
Pienkohteiden kunnostaminen Savimontut kuntoon kaivamalla ja raivaamalla! Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 22
Pienialaiset notkot ja savenottoalueet kosteikoksi patoamalla (Lumo tuki) Pienkohteiden kunnostaminen Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 25
Kosteikko kaipaa kunnostusta Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 28
Niitto Kohteena tiheät järvikorte, -ruoko ja - kaislakasvustot Tavoitteena kanavien ja lampareiden mutkitteleva verkosto Toteutetaan heinäelokuussa Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 29
Kaivaminen Käytetään kohteissa missä vedenpinnan nostolla tai niitolla ei saada haluttua tulosta Kaivettu maa-aines läjitetään Ympäröiville pelloille Läjitysalueille Riistapelto Pesimäsaarekkeiksi Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 30
Näyttää paremmalta niitto vedenpinnan nosto kaivu Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 31
Padot 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 32
Vedenpinnan säätely
Perkauksesta luonnonmukaiseen peruskuivatukseen Luonnonmukaisen perkauksen hyötyjä: Riistan, kalojen ja rapujen elinympäristön paraneminen Kuivatustilan ylläpito Uomien kunnossapitotarpeen väheneminen Veden laadun paraneminen Maiseman ja virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuolistuminen Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 34
Mutkitteleva ja kapea alivesiuoma Luonnonmukaiseksi kunnostettu oja/puro pysyy kunnossa Lietekuoppa Rantakasvillisuus Pohjapato tai kynnys Loivat rannat Tulvatasanne Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 37
Onnistunut luonnonhoito näkyy vahvoina riista-, kala- ja rapukantoina Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 38
Siellä missä me viihdytään viihtyy kaikki muutkin, ja vesikin puhdistuu
LIFE+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko -Life For the Future of Wetlands Nature Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 40
Kotiseutukosteikko -Life Kosteikkoihin hankala saada rahoitusta. Riistahallinnon Life - hankkeella rahoitetaan sellaisia edullisia mallikohteita joiden tekemiseen löytyy intoa, mutta tarjolla ei ole muuta rahoitusta Rahoitettavat esimerkkikosteikot valitaan alkuvuodesta Riistanhoitopiiriin ilmoitetut kohteet Patoamalla toteutettavat kosteikot vesilintujen poikue-elinympäristö Luonnon monimuotoisuus Hankkeella rahaa suunnitteluun ja kaivinkonetyöhön paikalliset mukaan perinteisillä talkoilla! Hankkeen budjetti noin 2 milj., josta EU 50 %, MMM 17 % ja riistahallinnon omarahoitusosuus 33 % Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 41
Odotetut tulokset Vähintään 30 kosteikkoa pinta-alaltaan yli 200 hehtaaria vesilintujen elinympäristöiksi ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Mallikohde jokaiseen maakuntaan Sidosryhmien välinen yhteistyö kosteikkoasioissa on nykyistä tiiviimpää Innostus kosteikkojen perustamiseen ja kunnostamiseen on kasvanut kosteikkoja kunnostetaan ja perustetaan nykyistä enemmän Vesilintujen parimäräät ja poikastuotto ovat kasvaneet mallikosteikoilla Kosteikkojen rahoitusmahdollisuudet monipuolistuvat tulevaisuudessa, ja maanomistajan/toteuttajan näkökulmasta niihin liittyy vähemmän paperityötä
MAHDOLLISUUKSIA ON JOKA KYLÄSSÄ
Kiitos! Kosteikkosuunnittelua Marko Muuttola marko.muuttola@riista.fi 050-9113832 Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 44
Lisätietoja Riistakosteikko-opas http://www.riista.fi/data/attachments/kosteikko_opas_netti.pdf www.riista.fi Riistanhoito Riistakosteikko mikko.alhainen@riista.fi 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 45