Kosteikkoja käytännössä

Transkriptio

1 Kosteikkoja käytännössä ja Kotiseutukosteikko Life Mikko Alhainen Projektipäällikkö Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Suomen riistakeskus - Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 326/MML/11 1

2 % avovettä % mosaiikkimaista kasvillisuutta cm tai matalampaa Vaihteleva syvyys Riittävä avoimuus. Paljon repaleista reunaa. Loivarantaisuus Kalaton Kokonaisuutena monipuolinen lajisto Hyvän vesilintuelinympäristön ominaisuudet 2

3 Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille Hyvistä poikueelinympäristöistä puutetta Aikuisille linnuille sarat, vidat ja palpakot Sorsien ravinto 3

4 Vesilintuelinympäristöjen hoidon työkalut 4

5 Uusi kosteikko voidaan perustaa patoamalla tai kaivamalla Luontaiseen paikkaan Pato varustetaan vedenpinnan säätelylaitteistolla Padotut kosteikot ovat erinomaisia vesilintujen poikueympäristöjä Kosteikon perustaminen 5

6 Pato ja vedensäätelylaitteisto Suojavyöhyke Luonnonhoito -pelto Pensaita suojaksi Tulo-oja Syvänneosa, Saarekkeet Kasvillisuusmosaiikki Avoimet ja loivat rannat 6

7 Pienkohteiden kunnostaminen Savimontut kuntoon kaivamalla ja raivaamalla! 7

8 Pienialaiset notkot ja savenottoalueet kosteikoksi patoamalla (Lumo tuki) Pienkohteiden kunnostaminen 8

9 Kosteikkojen kunnostaminen 9

10 Vedenpinnan nosto Kosteikkojen kunnostaminen Niittäminen Kaivaminen 10

11 Vedenpinnan nosto Loiva pohjapato Patopengertä 11

12 Kosteikkojen patorakenteet Mitoitus 1:5 Loivat luiskat tiiviistä maaaineksesta Tiivistesydän tarpeen mukaan Ylivirtauskohtaan suodatinkangas ja riittävän järeää kiveä 12

13 Putken ja säätelylaitteet Mitoitus valuma-alueen, tulvavirtaamien ja padotuskorkeuden mukaan Säätelylaitteisto asennetaan aina käsittelemättömälle pohjamaalle altaan syvimpään kohtaan, ei koskaan vanhaan uomaan Lisää patorakenteista mm. Riistakosteikko-oppaassa ja -sivuilla 13

14 Niittämällä Kohteena tiheät järvikorte, -ruoko ja - kaislakasvustot Tavoitteena kanavien ja lampareiden mutkitteleva verkosto Toteutetaan heinäelokuussa 14

15 Kaivamalla Käytetään kohteissa missä vedenpinnan nostolla tai niitolla ei saada haluttua tulosta Kaivettu maa-aines läjitetään Ympäröiville pelloille Läjitysalueille Riistapelto Pesimäsaarekkeiksi 15

16 Luonnonmukaisen perkauksen hyötyjä: Perkauksesta luonnonmukaiseen peruskuivatukseen Riistan, kalojen ja rapujen elinympäristön paraneminen Uomien kunnossapitotarpeen väheneminen Veden laadun paraneminen Maiseman ja virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuolistuminen Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja 16

17 Mutkitteleva ja kapea alivesiuoma Luonnonmukaiseksi kunnostettu oja/puro Lietekuoppa Rantakasvillisuus ja suojaa riistalle Pohjapato tai kynnys Loivat rannat Tulvatasanne 17

18 18

19 Kosteikkojen hoito Pienpetopyynti Raivaus Niitto Kosteikon hoitoon voi hakea rahoitusta Tuki monivaikutteisen kosteikon hoitoon LUMO tuki 19

20 Kosteikkoja käytännössä 20

21 Pinta-ala 1,1 ha tuki Kustannusarvio Toteutus kaivamalla ja padottamalla Pitkäpuominen telakaivuri Kokenut kuljettaja Pysyi kustannusarviossa Konetyö n. 50 tuntia Ajo ja levitys 20 tuntia Valmistui aloitusvuoden aikana Maksatus kahdessa erässä Kuitit laskuista tai ote kirjanpidosta Työaikakirjanpito Lopputulos odotusten mukainen Kasvillisuus kehittyy 1. hoitosopimusjakson aikana Pohjois-Karjala Kuittila 2010 Reijo Kotilainen, riistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus, Pohjois-Karjala

22 työkuvia Reijo Kotilainen

23 Lisää työkuvia Reijo Kotilainen

24 Hämeenlinna Alhainen. Tuki myönnetty 2010, toteutus ensi talvena 24

25 25

26 Alavaa peltoa Pengerretty -72 ja sen jälkeen pellot painuneet 0,3-0,8 metriä Viime vuosina penger painunut ja kevättulva noussut pellolle Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 326/MML/11 26

27 Patopenger Pumppuasema Salaojakenttien raja Pellot järven pinnan tasossa tai alapuolella Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 326/MML/11 27

28 Kosteikko Uusi pato salaojakenttien rajaan Pumppuasema siirretään uuteen patoon kosteikko uuden ja vanhan padon väliin Patoamalla toteutettu kosteikko Vesiensuojeluhyöty Peltojen kuivatustila paranee Luonnon monimuotoisuus, maisema virkistyskäyttö Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 326/MML/11 28

29 29

30 30

31 Valuma-alue Valuma-alueelta vedet virtaavat kosteikkoon Valuma-alueen koko vaikuttaa uomassa virtaavaan vesimäärään, eli kosteikon ja padon mitoitukseen Tällä kohteella 69 ha valuma-alueesta Peltoa n. 20 ha, 28 % Kosteikkoa 2,5 ha, 3,6 % Täyttää maataloustuen ehdot Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 326/MML/11 Maanmittauslaitoksen lupanro 159/MML/10 31

32 Lupa-asiat Kosteikon kunnostamisen ja perustamisen luvanantajat 1. Vesialueen- tai maanomistajat 2. Kunnan ympäristöviranomainen 3. ELY (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) 4. AVI (Aluehallintovirasto) Pienkohteiden kunnostamiseen riittää maanomistajan lupa (savimontut) Kosteikon perustamisen tai vesistöksi luokiteltavan alueen kunnostamisen yhteydessä ilmoitus 1) kuntaan 2) ELY-keskukseen Suunnitteluvaiheessa huomioitava luonto- ja ympäristöarvot sekä turvallisuus Metsälaki 10 Luonnonsuojelulaki Vesilaki Patoturvallisuuslaki Kannattaa selvittää lupatarpeet ja muut asiat etukäteen, niin ei tarvitse jälkikäteen selitellä! 32

33 Yhteistyöllä tuloksiin Luonnonhoito onnistuu hyvin yhteistyöllä maanomistajat metsästysseura kalastuskunta/osakaskunta tueksi asiantuntija-apua ja rahoitusta Riistakosteikko-opas kosteikoista kiinnostuneille. Käytännönläheistä tietoa vesilintuelinympäristöjen kunnostajalle Lisätietoa kosteikoista mm. Riistanhoito Riistakosteikot 33

34 Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Suomen riistakeskus

35 Kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle Padotut kosteikot jäljittelevät mainiosti majavan luomaa luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokasta kosteikkoelinympäristöä. lähiympäristössä tavataan noin puolet maamme reilusta 200 pesivästä lintulajista. vesilintujen poikueympäristöjä. allikoissa viihtyy lisäksi suuri joukko kosteikkolajeja kuten vesilisko, jättisukeltaja ja monet sudenkorennot. pidättävät kiintoainetta ja tulvavirtaamia, mikä parantaa alapuolisten vesistöjen tilaa ja edistää siten arvokalojen ja rapujen elinoloja 35

36 Tavoitteet Innostaa paikallisia toimijoita kotiseutunsa kosteikkojen hoitoon Esimerkkikohteet, mallisuunnitelmat Koulutustilaisuudet, tiedotus muista rahoitusmahdollisuuksista Rakentaa yhteistyöverkostoa ja toimintamallia sidosryhmien kanssa kosteikkojen kunnostamisen ja perustamisen edistämiseksi Vähintään 30 malli- ja esimerkkikosteikkoa jokaiselle riistakeskuksen alueelle ainakin yksi mallikohde 36

37 Tavoitteet Ottaa opiksi ja kehittää kosteikkojen kunnostamista ja perustamista nykyistä helpommaksi, kannattavammaksi ja maanomistajalähtöisemmäksi Seurata vesilintujen parimääriä, poikastuottoa ja loppukesän lintukantaa, sekä saalismääriä hankkeessa toteutettaville kosteikoilla Edistää kosteikkoluonnon monimuotoisuutta ja kosteikkojen lukumäärää maa- ja metsätalousalueilla, missä suuri osa vesilinnuista pesii 37

38 Kotiseutukosteikko -Life Valtakunnallinen mallikohteiden verkosto. Riistanhoitopiiriin ilmoitettujen kohteiden joukosta Kosteikot, joiden toteuttamista paikalliset haluavat olemassa olevan innostuksen tukeminen positiiviset kokemukset Patoamalla toteutettavat kosteikot vesilintujen poikue-eliympäristöt Luonnon monimuotoisuus Hankkeella rahat suunnitteluun, sekä kaivinkonetyöhön paikalliset mukaan perinteisillä talkoilla! 38

39 Riistanhoidonsuunnittelijat Kosteikkojen suunnittelusta vastaavat Juha Siekkinen, Muhos Veli-Matti Pekkarinen, Mikkeli Timo Niemelä, Tampere Yhteystiedot Maakunnissa hankeen etenemisestä vastaavat riistanhoidonneuvojat Yhteystiedot 39

40 Rahoitus ,03 milj. 0,68 milj. 0,35 milj. Hankkeen budjetti n. 2,06 milj. 40

41 MAHDOLLISUUKSIA ON JOKA KYLÄSSÄ 41

42 Kiitos! 42