Kosteikot riistataloudessa ja vesiensuojelussa

Transkriptio

1 Kosteikot riistataloudessa ja vesiensuojelussa Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti YHA -KOULUTUS Riistasuunnittelija Timo Niemelä Suomen riistakeskus Suomen riistakeskus

2 Kohti kokonaisvaltaista luonnonhoitoa ja valtakunnantason vaikuttavuutta! Mikko Alhainen

3 Rakennettukin kosteikko voi olla parhaimmillaan maisemallisesti näyttävä, monipuolinen virkistyskäytön kohde sekä merkittävä elinympäristö ja luonnonhoidon mallialue Timo Niemelä

4 Kadonneet kosteikot Maa- ja metsätalousmaaksi sekä turvetuotantoalueiksi on kuivatettu arviolta noin järveä ja lukematon määrä pienempiä luonnonkosteikkoja Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13 Timo Niemelä

5 Maatalousympäristön muutoksen vaikutuksia Perinteisen maa- ja karjatalouden aikakaudella rantojen niitot ja karjanlaidunnus paransivat kosteikkoelinympäristöjen ekologista tilaa ja erityisesti vesilintujen elinolosuhteita Karjan määrän vähenemisen ja rantalaidunnuksen harvinaistumisen sekä maatalouden yleisen modernisoituminen myötä aiemmin avoimina hoidetut rantaniityt ovat kasvaneet umpeen ja/tai metsittyneet Carl von Numers

6 Kuivatustoiminta on muuttanut merkittävästi metsä- ja suoympäristöjä Alkuperäisestä luonnontilaisesta suoalasta jäljellä noin kolmannes Suomen riistakeskus 6

7 Vesielinympäristöjen ja kosteikkojen tila 7

8 Kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle Padotut kosteikot jäljittelevät majavan luomaa luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokasta kosteikkoelinympäristöä Kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä tavataan noin puolet maamme reilusta 200 pesivästä lintulajista Kosteikkojen arvo vesilintujen poikue-elinympäristöinä huomattava Hyötyjiä myös monissa muissa lajiryhmissä (lepakot, hirvieläimet, sammakkoeläimet ja monet vesiselkärangattomat) Kosteikot tuottavat monia ekosysteemipalveluita, kuten pidättävät kiintoainetta ja ravinteita sekä tasaavat tulvahuippuja, mikä parantaa puolestaan alapuolisten vesistöjen tilaa Metsästäjäin Keskusjärjestö

9 muistisääntö - % avovettä - % mosaiikkimaista kasvillisuutta - cm:n syvyistä vesialuetta tai tätä matalampaa Rakenteellinen monimuotoisuus - vaihtelevat syvyyssuhteet - runsaasti rikkonaista rantaviivaa ja laadukas vaihettumisvyöhyke - alavat ja loivapiirteiset rannat (lieterannat) - niemet, saaret, vedenalaiset harjanteet jne. Kalattomuus Hyvän kosteikon ominaisuudet Ympäristön avoimuus suojaa antavaa kasvillisuutta unohtamatta

10 Mosaiikkimainen kasvillisuus luo monimuotoisuutta 10 Jari Kokkonen

11 Kosteikon kasvillisuuden ja eläimistön välinen vuorovaikutus Timo Niemelä

12 Kosteikko kunnossa sorsat kertovat Suomen riistakeskus

13 Mikko Alhainen

14 Kosteikot kannattaa perustaa patoamalla! Patoaminen on monimuotoisuuskosteikkojen paras perustamismenetelmä, ja sitä kannattaa käyttää aina, kun se on mahdollista lähiympäristön maankäytön kannalta Vettä voidaan nostaa suoraan olemassa olevan kasvillisuuden päälle hajoamisprosessin myötä kuolevista kasvinosista vapautuu vähitellen ravinteita, mikä kiihdyttää kosteikon tuotantoa hajoava kasviaines ja perustuotannon kasvu luovat edellytykset vesiselkärangattomien runsastumiselle kosteikon tarjoamasta eläinravinnosta hyötyvät lopulta niitä ravintonaan käyttävät vesi- ja kahlaajalinnut Juha Siekkinen

15 Savesta on helppo rakentaa pitävä pato! Timo Niemelä

16 Poikittaissuuntaisia harjanteita rakentamalla voidaan vähentää oikovirtauksia ja lisätä veden viipymäaikaa Timo Niemelä

17 Mutkitteleva ja loiva rantaviiva, poukamat, saaret, niemet ja vedenalaiset harjanteet yms. yksityiskohdat Timo Niemelä

18 Suomen riistakeskus Timo Niemelä

19 Latvottujen puuryhmät ja kasvillisuusmättäät saarekkeissa tarjoavat vesilinnuille hyviä suoja- ja pesimäpaikkoja Timo Niemelä

20 Vesi- ja kahlaajalintujen lepäilypaikoiksi asetellut puut lisäävät kosteikon moni-ilmeisyyttä Timo Niemelä

21 Kosteikon latvaosiin kaivetut syvännealueet parantavat kosteikon vesiensuojelutehokkuutta ja vähentävät kosteikon muihin osiin kertyvän kiintoaineen määrää Timo Niemelä

22 Timo Niemelä Suomen riistakeskus

23 Alavat rantaniityt lisäävät kosteikon monimuotoisuutta ja vesilinnuille tärkeiden elinympäristöjen määrää Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä

24 Timo Niemelä

25 Mihin ja miten kosteikkoja kannattaa perustaa? Periaatteessa mihin vain, yleensä laadukkaimmat ja kustannustehokkaimmat vesilintukosteikot perustetaan alaviin notkelmiin patoamalla Myös puhtaat kaivukosteikot ovat mahdollisia, mutta kaivun korkeat kustannukset alentavat pääsääntöisesti hankkeen toteutuvaa pinta-alaa Pinnanmyötäisesti umpeenkasvaneet kohteet (esim. kuivatut entiset järvet) saattavat olla ongelmallisia kunnostuskohteita Kohteisiin, joihin on saatavissa tukea kosteikkojen perustamiseen Optimointia voidaan tehdä loputtomasti lukuisten eri valintakriteerien perusteella, kuten valuma-alueen koko, hankkeen luvanvaraisuus, maaston pinnanmuodot, maaperän ominaisuudet sekä kohteen saavutettavuus ja alue-ekologinen sijainti Käytännössä kosteikko perustetaan kuitenkin sinne mihin se on mahdollista rakentaa ottaen huomioon ympäristön asettamat rajoitteet ja lähialueiden maankäyttö sekä paikalliset maanomistusolot ja hankkeen yleinen haitattomuusvaatimus

26 Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista Kosteikkosuunnitelmille ei ole yleensä asetettu tarkkoja sisältö- ja muotovaatimuksia, perusajatuksena on kuvata asianosaisille mitä hanke pitää sisällään! Kaikkien suunnitelmien tulisi pitää sisällään ainakin... - perustiedot hankkeesta ja suunnittelualueesta - selvitykset kosteikkoalueen omistus- ja hallintasuhteista sekä vastuukysymyksistä - tiedot kosteikot rakenteesta ja mitoituksesta - kuvaus siitä miten kosteikon rakentaminen aiotaan toteuttaa - asianmukaiset selvitykset toimenpiteiden keskeisistä vaikutuksista ja tarvittavista luvista - hankkeen kustannusarvio Suomen riistakeskus

27 Maaston vaaitusmittaukset Vaaitus on suunnittelun kannalta tärkeimpiä työvaiheita Hyvä mittausaineisto helpottaa merkittävästi kosteikon rakenteen suunnittelua Monien kohteiden osalta vaaitus voi perustua hyvin suunnittelualueen suhteellisten korkeuserojen hyödyntämiseen, eikä mittaustietoa tarvitse välttämättä sitoa valtakunnalliseen korkeustietojärjestelmään Juha Siekkinen 27 Juha Siekkinen

28 Laserkeilausaineiston käyttö ja maastomallit Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2012

29 Kosteikon perustamisen vaatimat selvitykset ja luvat Selvitettävä kaikki kosteikon perustamiseen liittyvät reunaehdot ja rajoitteet Maa- ja vesialueen omistajien suostumus ja tavoitteet (yksityiset maanomistajat, vesioikeudelliset yhteisöt, osakaskunnat, tiekunnat yms. hankkeen toteutuksen kannalta tärkeät asianosaiset) Alueen infrastruktuuri ja maankäyttö (otettava huomioon tiestö, kaapelit, sähkölinjat sekä vedennostosta seuraava kuivatushyödyn pieneneminen) Luontoarvot (suojelualueet, uhanalaiset lajit, suojellut luontotyypit tai metsälain erityisen arvokkaat elinympäristöt, kalataloudelliset vaikutukset jne.) Hankkeen vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Muinaismuistolain perusteella suojellut kohteet Hankkeen luvanvaraisuus - Kaikissa hankkeissa sovellettava vaikutusperusteinen lupaharkinta (vesilaki 3 luku 2 ) - Aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet (vesilaki 3 luku 3 ) - Suojellut vesiluontotyypit (vesilaki 2 luku 11 ) Valvontaviranomaisen (ELY-keskukset) lausunto kannattaa pyytää kaikista kosteikkohankkeista Aluehallintoviraston (AVI) myöntää vesilain mukaiset luvat (tietyt vaikutukset ja hanketyypit) Kaavasta ja kaavamääräyksistä johtuvat lupa-asiat Suomen riistakeskus

30 Maatalousalueille perustetut kosteikot ovat monimuotoisuuden huippupaikkoja! Mikko Alhainen Mikko Alhainen

31 Mikko Koho Kiitokset mielenkiinnosta! Poikuehavaintoja 2012: MikkoPaavo Koho Kuva: Porkka Sinisorsapoikue: 12 poikasta Sinisorsapoikue: 9 poikasta Telkkäpoikue: 7 poikasta Telkkäpoikue: 6 poikasta Tavipoikue: 6 poikasta Mustakurkku-uikku: 3 poikasta Metsäviklopoikue