Kaavanlaatijan vastine 1 (5) MYNÄMÄEN KUNTA LIITE 31 KESKUSTA-ASEMANSEUTU OSAYLEISKAAVA JA KANTA-MIETOISTEN OSAYLEISKAAVAN TARKIS- TUS LUONNOSVAIHEEN MIELIPITEET RAKENNUSSUOJELUMERKINNÖISTÄ JA VASTINEET NIIHIN Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen vuoden 2011 alussa Mynämäen kunta on kuullut niitä maanomistajia erikseen kirjeellä, joiden omistuksessa olevia rakennuksia on osoitettu osayleiskaavaluonnoksessa kulttuuriympäristökohteiksi. Kaavanlaatija osoittaa kohteet osayleiskaavaehdotukseen maakuntamuseon inventoinnin mukaisesti. Maakuntamuseolta on saatu uusin aineisto vuonna 2013. Mikäli ristiriitoja ilmenee vielä ehdotusvaiheen palautteessa, käsitellään kohteita maakuntamuseon kanssa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Käytäntönä on pidetty, että rakennusten huono kunto ei ole este suojelumerkinnän osoittamiselle tai päinvastoin huono kunto ei ole myöskään peruste suojelumerkinnän osoittamatta jättämiselle. Mikäli huonokuntoisuus olisi peruste suojelematta jättämiselle, voisi se aiheuttaa rakennuksista huolehtimisen laiminlyömistä. Rakennussuojelumerkintä ei estä käyttämästä rakennusta normaalisti käyttötarkoituksen mukaisesti esim. asumiseen. Korjaus- ja muutostyöt ovat mahdollisia, mutta niiden suunnittelussa tulee huomioida rakennuksen ja lähiympäristön ominaispiirteet, jotta korjaustoimenpiteet, suunnittelu ja rakennustoimenpiteet tehtäisiin kohteen ominaispiirteisiin soveltuvasti ja kohteen arvot turvaavasti. Sisällysluettelo 1 Pekka Kallunen, puhelinsoitto 3.2.2011... 2 2 Jonna ja Toni Nukki, sähköposti 1.2.2011... 2 3 Antero Pietilä, sähköposti 28.2.2011... 3 4 Markku ja Aune Tuominen, 22.2.2011... 4 5 Mynämäen seurakunta, Tuula Ikola, talouspäällikkö, 1.2.2011... 4
Kaavanlaatijan vastine 2 (5) MIELIPITEET Vastineet 1 Pekka Kallunen, puhelinsoitto 3.2.2011 Raimelan alueella sijaitsevat Kallunen ja Impo on osoitettu osayleiskaavaluonnoksessa suojeltaviksi rakennuksiksi. Maanomistaja ihmettelee, kuka suojelumerkinnöistä on päättänyt ja miksei niistä ole informoitu maanomistajia. Impon talo on sortumassa jokeen, hänellä maanomistajana ei ole aikomusta tai taloudellisia resursseja tehdä vaadittavia kalliita kivijalan korjauksia kohteelle. Molemmat kohteet on arvotettu maakuntamuseon inventoinnissa paikallisesti merkittäviksi ja niitä pidetään rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaina. Kohteet sijoittuvat Mynäjoen itärannalle Raimelassa. Kohteet ovat osa paikallista asutushistoriaa ja myös rakennushistoriallisesti merkittäviä, eikä merkintöjä siitä syystä voida poistaa. Kallunen on kohde nro 37 osayleiskaavaehdotuksessa. Kallunen on kantatalo vanhalla kylätontilla. Päärakennus on paritupatyyppinen talonpoikaistalo, vanhimmat osat mahdollisesti 1770-luvulta. Uudistettu 1960 ja -80-luvuilla mm. ikkunat. Pihassa on kammio, luhtiaittatalli, sauna ja aitta, ulompana myös mummontupa ja sauna. Impo on kohde nro 39 Kiviranta (Impo). Impo on kantatalo vanhalla kylätontilla. Päärakennus on paritupatyyppinen talonpoikaistalo mahdollisesti 1700-1800-luvun vaihteesta. Korkea kiviperustus, kaksi kellaria. Tilalla juustomeijeri n. 1900. Pihassa on kaksi vilja-aittaa, sauna, navetta ja kammiorakennus. 2 Jonna ja Toni Nukki, sähköposti 1.2.2011 Keskusta-Asemaseudun osayleiskaavasta vaadimme poistettavaksi kohde nro 26 (1:61 Nukki), vaikka se on rakennettu ennen 1940-lukua, koska kohde on ollut asumaton jo 30 vuotta ja kohteen rakennukset ovat purkukuntoisia rakennuksia. Purkukuntoisuudella tarkoitamme sitä, että kaikkien rakennusten katot Osayleiskaavaehdotukseen kohde on osoitettu numerolla 14 Nukki, koska maakuntamuseolta on saatu päivitetty rakennusinventointiaineisto 2013. Nukki sijoittuu Lemmettylään. Nukki on osatalo 1792 isojakokartan mukaisella tontilla. Halottu 1822. Päärakennus on paritupatyyppinen talonpoikaistalo 1800- luvulta. Muutoksia 1920-l ja 1960-l. Vilja-aitta 1886, talousrakennus, vanhanväen asunto ja navetta
Kaavanlaatijan vastine 3 (5) vuotavat (eli sadevesi on tullut rakennusten sisään jo monta vuotta), runkojen alaosat ovat jo lahonneet, kaikissa rakennuksissa on valtavasti hometta, osa rakennusten ikkunoista on rikki, navetan vintin silta on jo tullut alas ja samalla vienyt osan navetan katosta, sekä talousrakennus (varasto) on kaatumispisteessä naapurin puolelle. Kyseiselle tontille rakennetaan myös uudisrakennusta ja pihapiiri on jo muuttunut merkittävästi. Siis oletteko käyneet katsomassa kyseisiä rakennuksia paikan päällä vai tutkineet vain karttaa? Kun kirjeessänne toteatte, että rakennusten kunnossapito kuuluu kiinteistön omistajalle, niin meillä ei ole varaa, eikä aikomustakaan ylläpitää kyseisiä rakennuksia. Ymmärtäisimme nämä vaatimukset, jos rakennukset olisivat vielä asumiskuntoisia. Jos kunta/museovirasto vaatii kuitenkin kirjeessä mainitut asiat toteutettaviksi, niin kyseiset viranomaiset vastaavat sitten kaikista kiinteistön omistajalle aiheutuvista kuluista näiden rakennusten osalta. Kirjeessä mainitaan myös, että uudisrakentamisessa talousrakennuksissa tulee olla matala harjakorkeus. Näin ollen nykyiset maataloustyökoneet eivät mahdu sisälle talousrakennuksiin, jos rakennuksien tulee olla matalia. Maatalouskoneet vaativat kuitenkin sisätilan säilytystä varten. 1800-1900-luvun vaihteesta. Nukki on arvotettu rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaaksi kohteeksi. Rakennukset ovat huonokuntoisia ja asumattomia. Mikäli rakennukset ovat terveydelle ja/tai turvallisuudelle vaarallisia, korjauskelvottomia ne voidaan purkaa, mikäli purkulupa myönnetään. Viranomaiset eivät vastaa yksityiseen omaisuuteen liittyvistä kustannuksista, ts. kiinteistön omistajan tehtävä on pitää huolta rakennetusta ympäristöstä. Rakennusten kunnostukseen voidaan hakea avustuksia, mutta avustuksilla ei kateta kaikkia kustannuksia. Kirjeessä mainittu talousrakennusten harjakorkeudella ei tarkoiteta maatilojen talouskeskusten tuotantorakennuksia. Ne ovat asia erikseen ja toki niitä pitää voida toteuttaa. Kaavoituksella pyritään kuitenkin ohjaamaan myös maatalouteen liittyvää rakentamista. Uudet maatalouden tuotantorakennukset on monesti taajamakuvan kannalta tarkoituksenmukaista sijoittaa erilleen päärakennuksen oleskelupihasta. Toivomme kirjallista palautetta 28.2.2011 mennessä. Palaute rakennussuojelumerkintöihin annetaan vasta nyt ehdotusvaiheen kaava-asiakirjojen yhteydessä, kun kaavaehdotus asetetaan nähtäville. Kaavahankkeen eteneminen on odottanut maakuntakaavan vahvistamista. 3 Antero Pietilä, sähköposti 28.2.2011 Asiani koskee Mynämäen kunnan Keskusta- Asemanseudun osayleiskaavaa ja siinä omistamamme kiinteistön Pietilä 1:19 sisällyttämistä paikallisesti arvokkaiden rakennusympäristöjen joukkoon. Talo-
Kaavanlaatijan vastine 4 (5) uskeskuksemme ei mielestämme kuulu tähän listaan, koska ympäristöstä on jo 50 -luvulla purettu useita kokonaisuuden kannalta tärkeitä ulkorakennuksia eikä myöhemmässä korjausrakentamisessa ole pyritty säilyttämään mitään rakennuskulttuurin tyyliä. Päärakennus on peruskunnostettu 80 -luvun loppupuolella, jolloin mm. talon väri on vaihdettu punamullasta keltaiseen öljymaaliin. Talousrakennuksissa on tullut muutoksia mm. kattomateriaaleissa ja 90 -luvulla silloisen sikalan peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin asianmukaiset lantavarastot. Talousrakennusten historiallinen arvo on olematon; mm. kerran rakennuslupaa haettaessa kunnan rakennustarkastaja suositti suurimmalle osalle rakennuksista purkua pihapiirin kaunistamiseksi. Tulevana kesänä osa päärakennuksen ulkolaudoituksesta uusitaan ja koko talo maalataan, väriksi tulee todennäköisesti jokin sinisen sävy. Ulkorakennuksia kunnostetaan tarpeen mukaan, joku saatetaan korjauskelvottomana myös purkaa. Näkemyksemme mukaan kiinteistömme ei edusta millään lailla paikallista rakennuskulttuuria eikä näin ollen kuulu yllämainittuun listaan. Pietilä on osoitettu kaavaehdotuksessa paikallisesti merkittävänä kulttuuriympäristökohteena nro 34 Pursisissa. Kohde on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja ympäristöllisesti arvokas. Pietilä on kantatalo, isojaonaikaisella kylätontilla, joten se on paikallishistorian kannalta merkittävä. Suojelumerkintä ei estä käyttämästä rakennuksia niiden käyttötarkoituksen mukaisella tavalla. Rakennustoimenpiteiden tulee kuitenkin olla ominaispiirteisiin soveltuvia, jotta rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo säilyisi. Mikäli rakennukset ovat terveydelle ja/tai turvallisuudelle vaarallisia, korjauskelvottomia ne voidaan purkaa, mikäli purkulupa myönnetään. 4 Markku ja Aune Tuominen, 22.2.2011 Otikanmäki Keskuskatu 34 Perimätiedon mukaan kyseessä on Mynämäen Mäenkylän vanhin rakennus (Augusta Rastimo / Veli- Pekka Hirvola / Markku Tuominen). Verotiedoissa rakennuksen valmistumisvuodeksi on ilmoitettu 1830. Samassa osoitteessa sijaitsee Vuorela- niminen tila (kohde nro 41), joka on rakennettu v. 1914. Pyydämme, että rakennus merkittäisiin suojelukohteeksi (seudullisesti arvokas). Osayleiskaavaehdotuksessa kohde osoitetaan paikallisesti arvokkaana kulttuuriympäristökohteena numerolla 22, Vuorela. Vuorela on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja ympäristöllisesti arvokas. Maakuntamuseon inventoinnin kohdekuvauksessa on mainittu molemmat mielipiteessäkin mainitut rakennukset, joten yksi suojelumerkintä riittää. 5 Mynämäen seurakunta, Tuula Iko-
Kaavanlaatijan vastine 5 (5) la, talouspäällikkö, 1.2.2011 Kaavaan on merkitty seurakunnan kirkon ja pappilan kiinteistöt suojelualueeksi. Millaisia määräyksiä suojelualue antaa alueella oleville kiinteistöille? Pappilan tontti on lohkomaton ja samalla tontilla sijaitsee mm. 70-luvulla rakennettu (ruma) tasakattoinen seurakuntakoti. Vaikuttaako valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristökohteeksi määrittely myös seurakuntakoti rakennukseen? Jos seurakuntakodin katto haluttaisiin muuttaa harjakatoksi, onko se mahdollista? Miten määräykset vaikuttavat pappilan pihasaunarakennukseen? Saadaanko se purkaa ilman lupaa? Samalla lohkomattomalla tontilla on myös kanttorila rakennus jonka pihassa on betoninen autotalli, koskeeko suojelumääräykset myös tätä (kamalan näköistä) autotallia? Saadaanko se purkaa ilman lupaa? Vaikuttaako tontin lohkominen/lohkomattomuus jotenkin valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristökohteeksi merkityn kiinteistön rakennuksiin. Nythän samalla tontilla on pappila, kanttorila ja seurakuntakoti. Mynämäen kirkko ja pappila ovat valtakunnallisesti merkittäviä suojelukohteita. Ne kuuluvat Mynämäen kirkon valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY, 2009). Siksi kulttuuriympäristökohteen suojelumerkinnän lisäksi alueelle annetaan osayleiskaavaehdotuksessa Kirkkomaisemaa koskeva määräys (vaakaviivarasteri). Pappila on myös erikseen maakuntakaavassa osoitettu suojelukohde (sr 3447, rakennusryhmä srr 3424 ja aluekokonaisuus sra 3404). Koska Pappilan ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, on aluetta koskevista suunnitelmista pyydettävä maakuntamuseon lausunto. Näin on määrätty myös osayleiskaavaehdotuksen valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristökohteen määräyksessä. Myös seurakuntakodin kattomuodon muuttaminen on sellainen rakennettuun kulttuuriympäristöön vaikuttava seikka, josta on kuultava maakuntamuseota. Rakennuksia ei saa myöskään purkaa ilman lupaa. Pappilan kohdekuvaus maakuntamuseon inventoinnissa: Rakennushistoriallisesti arvokas nikkarityyliä ja uusrenessanssia edustava pappila, rakennettu vuosina 1863-66. Alueella kanttorila 1936 ja Kauko Reiman suunnittelema seurakuntatalo 1970. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Kohdekuvauksessa on siis mainittu myös seurakuntakoti. Talousrakennuksia ei ole mainittu. Tontin lohkominen ei vaikuta kulttuuriympäristökohteiden suojeluun, rakennettu kulttuuriympäristö säilyttää arvonsa, vaikka ne sijaitsisivat kiinteistöteknisesti eri kiinteistöjen alueella. Rakennetun kulttuuriympäristön suojelussa pyritään ensisijaisesti kokonaisuuksien säilyttämiseen, vaikka ne koostuisivatkin eri aikoina toteutetuista rakennuksista.