Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö xxxxxxxx
Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle.
Yhteisö oppii yhdessä ja toisiltaan Yhteisömme muodostuu kolmen päiväkodin henkilökunnasta, lapsista ja heidän perheistään. Tämä varhaiskasvatusyksikön toimintasuunnitelma kuvaa toimintatapojamme ja -kulttuuriamme ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Osallisuuden kokemusta kannattelemme yhteisössämme * Kysymällä ja kuuntelemalla lasten kokemuksia ja mielipiteitä mm. lasten kokouksissa, jotka toteutuvat ryhmissä aamupäivän aikana tai ennen lounasta, kun ollaan yhdessä koolla. * Kasvattajan läsnäololla lasten leikkitilanteissa, leikeissä eri kokoisissa ryhmissä, pienryhmäleikit varmistaen. Kasvattaja oppii tuntemaan lasten ajattelua ja ideoita. * Henkilökunnan näkökulmia kysymällä ja kuuntelemalla kokouksissa viikoittain. Toimintamme rikkaus on tiedon ja osaamisen jakaminen * Henkilökunta osallistuu erilaisiin varhaiskasvatuksen koulutuksiin: Mm. Tieto- ja viestintäteknologia, Aivotaidot ja stressinsäätely, Musakärry-koulutus, Kestävä kehitys -verkosto. * Koulutusten jälkeen opittua jaetaan kertomalla koulutuksista kollegoille ja toteuttamalla opittua lasten ja henkilökunnan kanssa - esim. tuotetaan musiikkia yhdessä tai stressinsäätelyn keinulautamalli tiimeissä. 3
Yhteisö oppii yhdessä ja toisiltaan Yhteisössämme kokeilemme uusia toimintatapoja. * Otamme käyttöön tabletit ja älypuhelimet. Jokaisessa ryhmässä, jolla on tabletti, otetaan käyttöön oma blogi tai muu soveltuva sosiaalisen median kanava. Somen käytöstä keskustellaan vanhempien kanssa. Esim. blogiin valitaan yhdessä lasten kanssa kuvia ja dokumentoitavia asioita. Väline lisää ryhmän yhteenkuuluvuutta. * Kannustamme toisiamme kokeilemaan uusia toimintatapoja kertomalla kokouksissa hyvistä käytännöistä, joita olemme lasten kanssa toteuttaneet. Hyödynnämme vahvuuksia ja opimme toisiltamme. * Jokaisessa ryhmässä toteutetaan jokin teko / toiminta / kokemus, jonka ryhmän lapset antavat lahjaksi toiselle ryhmälle. Pienet oppivat isoilta - isot pieniltä. *Jokainen tiimi kertoo lukuvuoden aikana yhden arviointi-casen (Arvioi aikuisen toimintaa ja aikuisen järjestämää oppimisympäristöä jossakin varhaiskasvatuksen toiminnossa). Ryhmän / päiväkodin yhteisissä projekteissa näkyy lasten vahvuuksien tunteminen ja heidän osallistumisensa sitä kautta. Projekteissa lapsi saa kokemuksen myös uuden opettelusta. Yhteisömme on toisia kunnioittava ja arvostamme hyvää käytöstä. Lasten kanssa keskustelemme säännöllisesti toisten huomioon ottamisesta ja kiitämme hyvästä käytöksestä. Otamme lapset vastaan yksilöllisesti joka päivä. Työyhteisönä olemme toisillemme ystävällisiä ja kannustavia. 4
Yhteisö oppii yhdessä ja toisiltaan Kohokohtia ovat yhdessä valmistellut juhlat ja yhdessä vanhempien kanssa toteutettu toiminta. * Isovanhempien päivää / Suomi100-juhlaa rakennamme yksikössä yhdessä kasvattajien ja lasten kanssa ideoiden. Otamme isovanhempia mukaan valmisteluun kysymällä heiltä lapsuuden lempileikeistä, -lauluista ja -kirjoista. * Anna lapselle lahjaksi päivä - vanhempainilloissa on innostettu vanhempia osallistumaan päiväkodissa yhdessä tekemiseen lasten kanssa. Jokaisessa päiväkodissa toteutetaan aloitteita ja ne dokumentoidaan ryhmän tiedotteisiin. 5
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö 6
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Yksikössämme leikkiä, kaveruutta ja yhteisöön kuulumista kuljetetaan ajatuksella Leikitsä mun kaa? Pienryhmätoiminnan suunniteltu toteutuminen kannattelee leikkiä. Kasvattaja huolehtii lapsille päivittäin erilaisia leikki- ja toimintaympäristöjä. Käytämme koko talon tiloja ja ulkoilemme vuorotellen aamupäivien aikana. Päiväkodin tiloissa vältämme tilojen täyttämistä pöydillä. Lapsia autetaan löytämään leikeille tilat vauhdikkaampaan leikkiin ja hitaampaan leikkiin. Höntsäilyleikeillekin on paikkansa ja kasvattaja mahdollistaa sen oppimisympäristön järjestelyin. Näin leikki saa näkyä ja kuulua. Kasvattajat tarjoavat leikkeihin materiaaleja lapsille. Pieni lapsi ei vielä osaa pyytää materiaaleja, joten kasvattaja tarjoaa niitä. Kasvattajayhteisössä emme keskeytä leikkivää aikuista asioilla, jotka voivat odottaa. Jokaisessa ryhmässä kauden teemaksi/projektiksi nostetaan lasten leikkien / mielenkiinnon kohteiden sisältöjä. 7
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Leikin ja taiteellisen kokemisen tiloiksi jokainen päiväkoti laajentaa säännölliseen käyttöön leikkiympäristöiksi Kumpulan ja Toukolan puistot, lähimetsät, lähikentät, kirjastoauton tai Arabian kirjaston ja Kylätilan. Eri ympäristöissä huolehdimme siitä, että lapsella on turvallinen ja luottavainen olo. Laajennamme oppimisympäristöä iän mukaan. Vuoden aikana havainnoimme leikkiä rajoittavia ja edistäviä toimintatapoja päiväkodeissamme. Tiimit kuvaavat jonkin leikkitilanteen tai kirjaavat havainnot, jonka jälkeen dokumentti arvioidaan tiimissä. Näistä keskustelemme yhteisömme kokouksissa. 8
Kehittämiskohteena Kaveritaidot - Kaveritaidot hyveiden hengessä
Kaveritaidot hyveiden hengessä Henkilöstö varmistaa kaikkien lasten osallisuuden vertaisryhmässä olemalla läsnä lasten leikeissä ja toiminnoissa. Kasvattaja ohjaa lasten kaveritaitoja Hyveiden avulla sanoittamalla ja ohjaamalla olemaan reilu, ystävällinen, rohkea ja kannustava. Marjala Koivikko Nurmikko Reiluus Reiluus Reiluus Kannustavuus Kannustavuus Kannustavuus Ystävällisyys Rohkeus Rohkeus Kunnioittavuus Huomioonottavuus Rehellisyys Yhteenkuuluvuus Ystävällisyys Jokainen ryhmä järjestää lasten kanssa kaverijuhlan. Kaverijuhlalla tuomme lapselle kokemuksen kuulumisesta lapsiryhmään. Yhteenkuuluvuutta lisäämme projekteilla, joita lapset tekevät yhdessä, niiden avulla tuomme kokemusta yhdessä olemme enemmän. Tunteita nimeämme lapselle avuksi oman olon tunnistamiseen päivittäin. Kasvattajat osoittavat myötätuntoa esim. jos lapsi on surullinen hänet otetaan syliin ja häntä lohdutetaan. Jos hän kokee mielipahaa jostain mitä tapahtuu-hän ei jää yksin vaan kasvattaja pysähtyy asiaan lapsen kanssa. Mm. musiikissa ja kirjallisuudessa juttelemme lasten kanssa tunteista ja hyveistä. 10
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Ryhmien toiminnan suunnitelmissa on osoitettavissa niiden pohjautuminen perheiden kanssa käytyihin keskusteluihin lasten tarpeista, mielenkiinnon kohteista ja vahvuuksista. Jokaisen perheen kanssa on pidetty varhaiskasvatussuunnitelma- tai esiopetussuunnitelmakeskustelu ja syksyn 2017 aikana 1-5-vuotiaiden vanhempainilloissa on keskusteltu lasten vahvuuksista ja mielenkiinnon kohteista, hyveistä, ekologisuudesta ja vanhempien osallistumista toimintaan on kannustettu. Lisäksi kasvattajien omat havainnot lapsista ja toiminnan järjestelyistä ja niiden arviointi viikoittaisissa tiimikokouksissa ohjaa varhaiskasvatuksen toimintoja lukuvuoden aikana. Vanhempien kanssa keskusteluissa on puhuttu siitä, miten aikuinen voi huomata omassa puheessaan sanoja, joilla rajaa lapsen mahdollisuuksia valita leikkejä ja toimintoja sukupuolen eikä mielenkiinnon mukaan. Ryhmien tiimeissä keskustellaan kasvattajien asenteista ja puheista. Emme ohjaa lasta tietynlaiseen toimintaan sukupuoleen liittyvien oletusten mukaan vaan huomioimme lapsen omana itsenään. Ryhmän katsomukset tulevat tasa-arvoisesti esille juhlien ja perinteiden kautta toimintavuoden aikana. Järjestämme joulun aikaan sijoittuvan kirkkovierailun lasten kanssa. Samaan aikaan järjestämme vaihtoehtoisen tapahtuman huomioiden perheiden näkemykset joulukirkkoon osallistumisesta. 11
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Rohkaisemme vanhempia käyttämään omaa äidinkieltään lapsen kanssa myös päiväkodin tiloissa, kannustamme perheitä kotona nimeämään päivän asioita omalla äidinkielellään ja lukemaan lapsille kirjoja omalla kielellään. Käytämme tulkkia sovituissa keskusteluissa vanhempien kanssa. Toivotamme perheet tervetulleeksi kertomaan omista kulttuureistaan päiväkotiin. Päiväkodissa lasten kanssa luetaan suomalaisia lasten kirjoja ja käytetään kirjastoa apuna valittaessa laadukkaita lasten kirjoja lasten käyttöön. Ryhmän eri kielet näkyvät tervehdysteksteinä päiväkodin tiloissa. Lapset, jotka eivät puhu tai ymmärrä suomea, saavat aikuisen ohjausta päivän aikana, jotta voivat ymmärtää mitä milloinkin tapahtuu. Käytämme kuvia ja kädestä pitäen ohjausta tarvittaessa. Suomi toisena kielenä -tueksi teemme vanhempien kanssa lapselle kielenoppimisen suunnitelman ja kasvattajat toteuttavat sitä päivän aikana. Dokumentoimme toimintaa kuvin ja kuvien avulla lapset voivat kertoa eri kielisillekin vanhemmilleen mitä päiväkodissa on tehty. 12
Kehittämiskohteena Kestävän kehityksen teot päiväkodeissamme Vanhempainilloissa puhuimme ruokahävikistä. Päiväkodissa lasta ohjataan ottamaan sopiva määrä ruokaa. Pienemmille lapsilla aikuinen annostelee ruoan ja tarjoaa lisää. Vanhemmilta saamme ilmoitukset lasten poissaoloista ja näin voimme tilata oikean määrän aterioita. Vuoden aikana päiväkodin ekohenkilö osallistuu alueen ekoverkostoon ja vie ekotekoja eteenpäin päiväkodissa. Teemme yksikön yhteisen kestävän kehityksen suunnitelman kevään 2018 aikana. Jokaisella ryhmällä on lapsille piirustusvihot, joihin piirtämistä kasvattaja ohjaa ja kannustaa. Näin emme käytä enää irtopapereille piirtämistä jokapäiväisessä piirtelyssä. Arvostamme paneutumista piirtämiseen ja työn tallessa pysymistä. Päiväkodeissa lajitellaan vähintään sekajäte, biojäte ja paperit. Jokainen tiimi huolehtii lajittelun toteutumisen. Vaihtoehto kertakäyttöruokalapuille - vanhemmat tuovat tai päiväkotiin ostetaan keittiössä pestävät kestävät ruokalaput. Jos vanhemmat haluavat kierrättää hyväkuntoisia leluja tai materiaalia taiteiluun, he voivat sopia siitä ryhmän kasvattajien kanssa. 13
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Havainnointi dokumentointi - arviointia teemme seuraavilla tavoilla: Yksikössämme on kolme yhteistä havainnointikokonaisuutta 2017-2018 1. Alkukaudesta tiimin henkilöstö kuuntelee lapsia ja he jakavat havainnot mm. lasta kiinnostavista leikeistä tiimeissä. Näistä muodostuu aiheita, joista lastantarhanopettaja keskustelee keskusteluissa vanhempien kanssa. Tästä keskustelusta kirjoitamme dokumentin vanhemmille ja toiminnan suunnittelun pohjaksi. 2. Jokainen tiimi kertoo kasvattajayhteisössämme lukuvuoden aikana yhden arviointi casen : havainnoi ja arvioi aikuisen toimintaa ja aikuisen järjestämää oppimisympäristöä jossakin varhaiskasvatuksen toiminnossa. 3. Vuoden aikana havainnoimme leikkiä rajoittavia ja edistäviä toimintatapoja päiväkodeissamme. Tiimit kuvaavat jonkin leikkitilanteen tai kirjaavat havainnot, jonka jälkeen dokumentti arvioidaan tiimissä. Näistä keskustelemme yhteisömme kokouksissa. Arviointeihin otamme lapset mukaan tiimin valitsemalla tavalla lasten ikä huomioiden. Arviointia pyydämme vanhemmilta syksyn asiakaskyselyllä. Sieltä nostamme ajankohtaisen teeman kevään yksikön yhteiseen vanhempainiltaan. 15
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Havainnoimme ja osallistumme lasten leikkiin, saamme tietoa lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja elementtejä ryhmän varhaiskasvatuksellisiin sisältöihin. Toiminnan arviointia teemme kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivissä, kaksi kertaa kaudessa koko yhteisön peda-illoissa sekä säännöllisesti lastentarhanopettajien kokouksissa ja tiimipalavereissa. Keväällä tiimin toimintaa arvioidaan johtajan kanssa tiimikehityskeskusteluissa sekä kasvattajan itsearviointia kehityskeskusteluissa. Kasvattajat saavat johtajalta vuoden aikana muutaman Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvän oman ja tiimin toiminnan ajankohtaisen arviointitehtävän. Toimintaa dokumentoidaan kaikissa tiimeissä kuvaamalla, kirjoittamalla huomioita, kirjaamalla lasten ajatuksia, saduttamalla tai videoimalla, joissain tiimeissä lisäksi ryhmän blogein tai muun sosiaalisen median keinoin. Parhaimmillaan dokumentoinnit auttavat lasta liittymään ryhmään. Dokumentoinnissa vahvistamme lasta dokumentoijana, lasten piirustukset ja lasten kuvaamat valokuvat niistä esimerkkeinä. Osa ryhmien tiedotteista vanhemmille sisältää kuvausta kuluneista päiväkotipäivistä. 16
Yhteistyö ja viestintä Vanhempi tuntee lapsensa parhaiten. Vanhempi voi hyödyntää kasvattajan asiantuntemusta lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Tehdään yhdessä lapsellesi hyvä päivä.
Yhteistyö ja viestintä Olet tervetullut osallistumaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin: Aloituskeskustelussa kerromme perheille yhteistyömuodot Lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa ja sitä arvioidaan vähintään kerran vuodessa Vietä aamupäivä lapsesi ryhmässä ( Anna lapselle lahjaksi päivä ). Ehdota, ideoi ja osallistu toimintaan ja retkille Osallistu vanhempainiltoihin, ne luovat pohjaa ryhmän pedagogisen toiminnan suunnitteluun Vastaa asiakaskyselyihin Juhli kanssamme kauden yhteisissä juhlissa Liity vanhempaintoimikuntaan, jota vanhemmat ylläpitävät Päivittäiset keskustelut ovat tärkeä yhteistyön ja viestinnän tapamme Lisäksi ryhmät viestivät sähköpostitiedotteilla ryhmän kuulumisista ja ajankohtaisista asioista Viestimme lasten kokemuksista myös valokuvin ja joissakin ryhmissä ryhmän blogein. Työhömme osallistuvat erityislastentarhanopettaja ja suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja. Teemme yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa sekä sosiaalityöntekijöiden kanssa. 18
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Pehmeä lasku Lapsi ja vanhemmat tutustuvat päiväkodin arkeen Tutustumisjakso on noin viikon mittainen ja se sovitaan jokaisen perheen kanssa. Ryhmässä on sovittu, kuka ottaa perheen vastaan ja auttaa varhaiskasvatuksen alkuun Aloituskeskustelussa vanhemmat antavat tietoa lapsestaan henkilökunnalle 20
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Ensimmäisessä Vasu-keskustelussa (eli varhaiskasvatussuunnitelma-keskustelussa), joka on noin kahden kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta, avaamme vanhempien kanssa tehtävän yhteistyömallin. Lapsen Vasu kirjataan vanhempien kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Jatkossa keskustelu on aina elo-lokakuun aikana ja arviointi vähintään kerran vuodessa. Vasun muotoja ovat: Aloituskeskustelu, jossa tutustutaan perheeseen Vasu-keskustelu, jossa lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet ovat merkityksellisiä Hyve-keskustelu (keskustelu hyveistä), lapsen täyttäessä 4 vuotta, neuvolan kanssa tehtävä yhteistyön muoto Leops-keskustelu, Lapsen esiopetussuunnitelma tavoitteineen on samalla koulun kanssa tehtävä yhteistyön muoto Leops-keskustelu pidetään esiopetuksen alkaessa syksyllä ja arviointikeskustelu keväällä. Ennakkoon sovittuja keskusteluja käymme siis vähintään kerran vuodessa. Lapsen iän mukaan keskustelu on joko Vasu-, Hyve- tai Leops-keskustelu. Päivittäin kerromme lasta päiväkodista haettaessa lapsen päivän kulusta. Jos haluat rauhallisemman keskusteluhetken, voit soittaa meille mielellään päiväsaikaan (klo12-14) tai sovi pika-aika. Jos lapsen ryhmä muuttuu, lapselle varmistetaan tutustuminen uuteen ryhmään. Vanhempien kanssa keskustelemme lapsen kotiryhmien muutokset. 21
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2 tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Isä, äiti tai muu lapsen läheinen kutsutaan päiväkotiin lukemaan / pelaamaan lasten kanssa Isovanhemmat kutsumme (joulukuu 2017) päiväkoteihimme teemana isovanhempien kirjat, perinneleikit ja musiikki Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa niissä toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut on pidetty perheiden kanssa alkukauden aikana Ryhmien vanhempainilloissa (syyskuu 2017) on nostettu keskusteluun ryhmästä nousevat tarpeet ja mielenkiinnon kohteet, Hyveet, kestävä kehitys ja vanhempien osallistumismahdollisuudet Näiden pohjalta on laadittu ryhmän toiminnan suunnitelmat. Yksikön suunnitelma on tehty juuri näille lapsille Helsinki-vasuun perustuen. 22