Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Melkko-Särki

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Melkko-Särki

2 TOIMINTAKULTTUURI YKSIKÖSSÄMME Hyvinvointi = varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Hyvinvointia Melkko-Särjessä on kiireettömyys, syli, lohdutus, läsnäolo ja yhteisöllisyyden luominen ja ylläpitäminen lapsiryhmissä ja työyhteisössä. Hyvinvointia tuo lapselle strukturoitu päivänkulku, joka sisältää toiminnan lisäksi riittävän ulkoilun, levon ja ravinnon. Erilaiset toimintahetket sisältävät päivittäistä liikuntaa, leikkiä, tutkimista ja retkeilyä hyvin suunnitellussa ja turvallisessa oppimisympäristössä. Hoito- ja kasvatushenkilöiden vastuulla on huolehtia omasta hyvinvoinnista: levon ja työn tasapainosta. Melkko-Särjen henkilökunnan yhteiset tapahtumat työpaikalla ja tapaamiset vapaa-ajalla edesauttavat hyvinvointia ja me-hengen syntymistä. Päiväkodin aikuinen on mallina hyvälle sosiaaliselle vuorovaikutukselle Lapset tulevat kuuluksi toiminnan suunnittelussa ja toimintaa järjestetään lasten kiinnostusten mukaan. Huomioimme lapset yksilöinä ja kohtaamme lapset tasaarvoisesti, myös otamme huomioon toimintaa suunnitellessa erilaiset persoonat. Tuemme myös lapsia ottamaan muita huomioon (niin lapsia kuin aikuisia). Ryhmissä opetamme myös lapsille eri kulttuuritaustojen kunnioittamista. Vanhempien toiveet otetaan huomioon toimintaa suunnitellessa, muun muassa vanhempainilloissa ja varhaiskasvatussuunnitelmissa. Yhteistyöhön kuuluu myös tietysti päivittäiset kohtaamiset vanhempien kanssa sekä yhteiset tapahtumat, talkoot ja juhlat. Vanhempien osallisuutta lisää myös vanhempaintoimikunta, joka toimii niin päiväkoti Melkossa kuin päiväkoti Särjessä. Esimiehen rooli on tärkeässä osassa työyhteisön osallistamisessa. Omaan työhön työntekijät pystyvät vaikuttamaan muun muassa kehityskeskusteluin, joissa asetamme kullekin vuodelle tavoitteita. Luodaan turvallinen ja luottavainen ilmapiiri, jossa lapsen on hyvä viettää päivänsä. Ulkoillessa kaikki aikuiset ovat yhdessä vastuussa lapsista. Arjessa opetamme lapsille turvataitoja. Esimerkiksi retkeillessä liikennesäännöt, koiran kohtaaminen, luonnossa liikkuminen tai myrkylliset kasvit. Jokainen aikuinen osaa toimia hätätilanteen sattuessa ja on tutustunut turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan. Aikuiset tietävät alkusammutusvälineiden sekä ensiapukaapin sijainnit ja osaavat niiden käytön Melkko-Särki 2

3 OPPIMISYMPÄRISTÖ YKSIKÖSSÄMME Koemme hyvän jakamisen työyhteisössä tärkeänä. Sen voi kokea niin positiivisen palautteen antamisella kuin arjen pienissä avun tarjoamistilanteissa. Avun tarjoamiset voivat olla niin henkilökunnan siirtymistä toiseen ryhmään avuksi, kuin lelujen ja tilojen jakamista ryhmien kesken. Leikki on lapsen työtä. Se on kokonaisvaltaista ja se näkyy kaikessa, mitä päiväkodissamme teemme. Se on peruspilari lapsen kehityksessä. Leikkiessä lapsi jaksaa ja oppii. Se on myös voimaannuttava tekijä lapselle. Oppimisympäristö on hyvä järjestää niin, että heti aamusta, kun mahdollista, leikki voi alkaa. Tällaisen mahdollistamiseen tarvitaan myös leikin merkityksen ymmärtävä aikuinen. Tilat järjestetään lapsiryhmän ikätason mukaan. Lapsilta kysytään, mitä he haluavat leikkiä ja jo suunnitteluvaiheessa tilat on hyvä järjestää mahdollisimman muunneltaviksi. Yhteistyö muiden ryhmien välillä on hyvä olla tiivistä, jotta voidaan vaihdella leikkitiloja ja leluja sekä saada uusia kavereita! Kaupunkiympäristö otetaan mukaan oppimiseen ja leikkiin. Aikuisilla on hyvä olla virittyneisyys mahdollistaa esimerkiksi retkiä ympäri kaupunkia. Lapsethan leikkivät missä vaan, kunhan saavat mahdollisuuden. On paljon lapsille tarkoitettuja erilaisia paikkoja, joihin aikuisen tehtävä on kuljettaa lapsia. Bussiretketkään eivät ole mahdottomia. Sitä paitsi parasta retkissä voi lapsille olla juuri se bussissa tai metrossa istuminen. Hyvän jakaminen tarkoittaa sitä, että lasten vahvuuksien kautta mietitään asioita ja niiden kautta toimitaan. Hyvää voi jakaa myös yli ryhmärajojen; autetaan kaveria mäessä. Jaetaan vinkkejä ja ideoita, jottei pyörää tarvitse joka kerta keksiä uudelleen. Hyvän jakaminen tarkoittaa myös sitä, että vanhemmille voidaan kertoa positiivisen kautta lapsen kuulumiset. Palautteen antamisesta on kirjattu tiimisopimukseen. Kuinka palautetta annetaan lapsille, vanhemmille ja työkavereille. Aikuisen tehtävä on miettiä, että tilat ja kalusteet on mietitty lapsen turvallisuuden kannalta toimiviksi. Pihalla toimintaympäristö ja leikkivälineet ovat ehjiä sekä aikuinen valvoo, ohjaa ja neuvoo ulkona tapahtuvaa toimintaa. Turvallisuus on päiväkodissa tärkeä asia, mutta se ei saa rajoitta likaa toimintaa. Henkilökuntaa on riittävästi lapsimäärään nähden lain ja asetuksen määräämällä mitoituksella. Henkilökunta siirtyy auttaa mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan muissa ryhmissä tai toimintayksiköissä. Henkilökunta informoi esimiestä ja muita ryhmiä retkistä. Retkelle lähtiessä on huomioitu turvallisuus ottamalla mukaan puhelin, vanhempien yhteystiedot, ensiapuvälineet ja mahdolliset lääkkeet. 3

4 TOIMINNAN ARVIONTI JA KEHITTÄMINEN YKSIKÖSSÄMME Dokumentointi. Uudet älylaitteet mahdollistavat valokuvauksen dokumentoinnin välineenä. Lapset saavat myös itse kertoa, piirtää ja valokuvata. Esimerkiksi majanrakennusprojektista voi ottaa kuvia, kertoa tarinoita ja piirtää kuvakollaaseja. On olemassa myös valmiita havainnointilomakkeita, joita aikuinen voi täyttää. Havainnointipohjan voi myös tarvittaessa tehdä itse. Arviointi tapahtuu havaintojen kautta. Havainnoidaan eri tilanteita, ja niiden kautta arvioidaan toimintaa. Kehittämiskohteita löytyy aina. Aina voi tehdä jonkun asian paremmin ja keksiä uusia tavoitteita leikin mahdollistamisen kehittämiseksi! Heti syksyllä, kun uusi ryhmä alkaa, on sovittava tiimissä, että meillä leikki mahdollistuu. Osaamista jaetaan henkilökunnan yhteistapaamisissa (säännölliset talonkokoukset, tiimikokoukset, mentoriparien tapaamiset, pedakokoukset), aikuisten päivittäisissä keskusteluissa, whatsapp-ryhmässä tiedotetaan hyvistä ideoista. Arvioimme olemmeko panostaneet toimintaan riittävästi Lapset itsearvioivat omaa toimintaansa aktiivisesti. Lapset oppivat kertomaan oman toiminnan ** näyttämällä peukkua ylös tai alas. Lapsia kuvataan kuvin ja videoin ja toimintaa arvioidaan yhdessä lasten kanssa Melkko-Särki 4

5 YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ YKSIKÖSSÄMME Viestinnässä käytämme jokaisessa ryhmässä toiminnasta kertovien kuvien lähettämistä whatsapp-palvelun kautta perheille päivittäin * Henkilökunnan viestinnässä käytämme myös whatsapp-palvelua yhteisten päivittäisasioiden jakamiseen Monialaiseen yhteistyöhön kuuluvat lähikoulu, Helsingin yliopisto, kirjasto, KELTO, S2-opettaja, neuvola, puhe- ja toimintaterapeutit, fysioterapeutit ja erilaiset lasta tutkivat tahot * Ryhmät tekevät yhteistyötä yhteisten tapahtumien merkeissä niin koulun kuin toisten varhaiskasvatusyksikköjenkin kanssa * Melkossa ja Särjessä toimivat aktiiviset vanhempaintoimikunnat Suomen kielen kielitaidon tukeminen mahdollistaa osallisuuden kaikkeen toimintaan, vuorovaikutuksen muiden kanssa sekä tulla ymmärretyksi ja ymmärtää viestintää Melkko-Särki 5

6 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen yksikössämme Vanhemmat ja lapsi tulee kuuluksi ja huomioiduksi Aloituskeskustelun voi pitää myös ryhmän lastenhoitaja välittömästi lapsen aloittaessa tai harjoittelun aikana Kerrotaan talon toiminnasta, ryhmän toiminnasta sekä ryhmähoitomuodon mahdollisuuksista ja rajallisuudesta Annetaan vanhemmalle ja lapselle aikaa sopeutua uuteen arkeen Huomioidaan niin lapsen kun perheenkin yksilöllisyys, voimavarat, tarpeet sekä toiveet 6

7 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2- tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Kirjaston kutusvierastapahtuma Maukka ja Väykkä matkoilla - tapahtuma Satutunnit aktiivikäytössä Lauttasaaren kirjastossa kevään ja syksyn aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. -> vanhemmilta on pyydetty arviointia ja palautetta toiminnasta sekä toiminnan suunnitelmista kaikissa yhteistapahtumissa sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmien tapaamisissa kevään ja syksyn aikana Lasten mielipiteitä kuullaan, dokumentoidaan ja esitetään toisille ryhmille sekä vanhemmille kevään 2018 aikana 7