Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Kivilinna-Portti 7.11.2017
Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Kivilinna-Portissa pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan 2017 sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2016. 2
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Meillä oppiva yhteisö on lapset, perhe ja varhaiskasvatusyksikön henkilöstö sekä erilaiset yhteistyökumppanimme. Myönteinen suhtautuminen ja osaamisen jakaminen konkretisoituu toimintaamme esim. positiivinen kannustaminen, erilaisten taitojen oppiminen ja opettaminen toisillemme. Meillä yhteiset tapahtumat lasten ja heidän läheisten kanssa sisällytetään arjen toimintaamme, esim. perinnepäivät ja perhekuvat. Oppimistamme yhteisönä tukee ja toimintaa kehitämme: päiväkodin viikoittaisissa talon- ja tiimien palavereissa ja kuukausittaisissa tiimivastaavien palavereissa (Tisko) varhaiskasvatusyksikkömme pedagogisissa illoissa ja kehittämispäivillä (puoli vuosittain) päivittäinen vuoropuhelu kasvattajien, vanhempien ja lasten kanssa Toimintakulttuuria luodaan vahvasti yhdessä lasten kanssa ideoiden ja suunnitellen esim. havainnoiden lapsia, keskustellen, lastenkokouksissa.
Toimintakulttuuri Toimintakulttuuria rakennetaan: kasvattajien tapaamiset, kehittämispäivät, tiimipalaverit ja koulutukset lastenkokoukset ja päiväpiirit, vanhempien tapaamiset ja keskustelut. Toimintaa toteutetaan pienryhmissä. Päiväkodissamme muodostamme lapsiryhmät vuosittain sisarusryhmäperiaatteella. Sisarusryhmässä päiväkodin lapset saavat leikkiä ja oppia eri-ikäisten lasten kanssa. Isommat oppivat huomioimaan pienempiä ja pienemmät oppivat isommilta. Toimintahetkillä toimimme pääsääntöisesti ikätason vertaisryhmissä tai muodostaen pienryhmiä lapsen kasvua ja kehitystä edistäen. Sisarusryhmien lisäksi päiväkoti Kivilinnassa toimii vuosittain esiopetusikäisten oma ryhmä. Toiminnassamme näkyy yhteisömme moninaiset kulttuurit joka syksyisessä perheen kanssa yhteisesti tehdyissä perhekuvissa. Kuvan myötä käydään keskustelua perheidemme kulttuureista. Suuri Satuseikkailu teema Keväällä 2018 maailman lasten leikit, lorut, sadut tarinat. Suomi 100 teema: Suomen luonto ja eläimet Askarrellaan luonnon- ja kierrätysmateriaaleja hyödyntäen
Laaja-alainen osaaminen Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Lapset toimivat päivän aikana erilaisissa toimintaryhmissä. Sisällöt valitaan lasta havainnoimalla ja lasten sekä vanhempien kanssa keskustellen. Ohjaamme lasta tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunnetilojaan esim. tunnekello, tunnekuvat tunteita tutkitaan mm värien ja kehon kautta. Toteutamme Digiloikka -teemaa. Opettelemme ja tutustumme yksittäin ja ryhmässä Tablettien käyttöön monipuolisesti. Pohdimme yhdessä faktan ja fiktion eroa keskustellen, ihmetellen, oivaltaen. Lapsen päiväkotivuosien aikana kootaan kasvunkansion yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Toteutetaan päiväkotimme liikuntasuunnitelmaa.
Oppimisympäristö Päiväkodin ja tiimien oppimisympäristöt rakennetaan kuunnellen lapsia ja vanhempia sekä havainnoiden lasta. Oppimisympäristö mahdollistaa kiireettömän ja turvallisen arjen toiminnan. Koko toimintavuoden aiheena on kasvattajan sensitiivisyys arjessa, kun kohtaan lapsen ja vanhemman. Keskusteleemme aiheesta tiimi palavereissa, talonkokouksissa, pedagogisessa illassa, kehittämispäivällä. Pienryhmätoimintamme mahdollistaa lasten ja kasvattajien välisen vuoropuhelun. Jokainen lapsi tulee kuulluksi. Päiväkodin ympäristö ja oma asuinalue monine mahdollisuuksineen tutuksi Vierailemme asuinalueellamme: Kontulan kirjasto, Kivikon metsä, Kivikon liikuntapaikat sekä leikkipuistot, Keinutien ala-aste Nallin sivukoulu. Tehdään kestävän kehityksen oppimateriaalihankintoja. Lajitellaan lasten kanssa päiväkodissa syntyvää jätettä.
Leikki ja monipuoliset työtavat Päiväkodin ja tiimien oppimisympäristö järjestetään niin että se mahdollistaa monipuolisen leikin. Päiväkodin sisä- ja ulkotilat sekä oma asuinalue toimivat lasten leikkiympäristönä monipuolisesti. Aikamatka ja maailman lasten kulttuuriset leikit otetaan mukaan lapsen päivään. Kasvattaja rikastaa lapsilta ja lasten leikeistä nousevia ideoita. Joustava päivärytmi mahdollistaa pitkäkestoisen leikin Suomi-100 teemalla vuodenaikojen leikit.
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Lasten sensitiivinen kohtaaminen varhaiskasvatusyksikössämme vahvistaa lapsen osallisuutta ja lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi. Lasten ja huoltajien osallisuus toteutuu varhaiskasvatusyksikössämme tämän toimintasuunnitelman kuvaamilla tavoilla. Meillä on yhdessä lasten kanssa sovitut arjen toimintatavat. Yhdenvertaisuudessa huomioimme myös jokaisen lapsen yksilölliset kasvun ja kehityksen tarpeet. Meillä kohdataan, huomioidaan ja kohdellaan yhteisössämme kaikkia yhteisön jäseniä yhdenvertaisina riippumatta henkilöön ja perheeseen liittyvistä tekijöistä. Toimintaa suunnitellaan ja oppimisympäristöä muokataan yhdessä.
Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Tavoitteena varhaiskasvatusyksikössämme on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja osallisuus sekä valmiudet elää ja toimia mediakulttuurissa. Pohdimme maailmaa yhdessä lasten kanssa, faktan ja fiktion eroa keskustellen, ihmetellen, oivaltaen. Pohdimme mistä tieto tulee, mitä esiintyy peleissä, saduissa, loruissa. Käytämme erilaisia välineitä ohjaten lasta pohtimaan erilaista tietoa esim. Suuri Satuseikkailu, digi-teema.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Toimintamme pohjautuu suomalaiseen kulttuuriperinteeseen, kasvatuskulttuuriin, vuodenaikoihin ja juhliin. Perheiden kulttuuriset taustat näkyvät meillä oppimisympäristössä eritavoin esim. sadut, lorut, leikit, laulut. Henkilöstö toimii lapselle kielellisenä mallina rikastuttaen ja rohkaisten lasta käyttämään kieltä, antaen aikaa ja mahdollisuuden kielenoppimiseen. Käytämme oppimisen tukena kuvia, ilmeitä ja eleitä. Vanhempia kannustamme käyttämään kotona lapsen kanssa perheen omaa äidinkieltä.
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Meillä lasten hyvinvointi muodostuu turvallisen, tasapainoisen ja joustavan päivärytmin ympärille. Meille on tärkeää lapsen psyykkinen ja fyysinen turvallisuus esim. luottamuksen syntyminen, kiireetön arki, lasta kuunnellaan ja kuullaan Toimintavuosittaiset lapsiryhmät muodostamme huomioiden lasten kasvun ja kehityksen tarpeet, kaverisuhteet ja pysyvät kasvattajat. Kenenkään lapsen ei tule joutua kiusaamisen kohteeksi ja mahdollisiin kiusaustapauksiin puututaan meillä heti. Vanhempien ja lasten kanssa keskustellaan mikä koetaan kiusaamiseksi. Kiusaamista ennaltaehkäistään ja estetään valvonnalla, puhumalla asioista henkilökunnan kesken, lasten kanssa sekä myös vanhempien toiveita ja mahdollisia huolia kuunnellen. Meillä päiväkodin työntekijät ovat tarvittaessa yhteydessä eri yhteistyötahoihin asioiden suunnittelussa ja ennaltaehkäisyssä. Vanhempia ja lapsia kuullaan ja kuunnellaan hoitosuhteen alkaessa ja tutustumisaikana, jolloin yhteistyötä on helpompi rakentaa lapsen hoitosuhteen aikanakin. Apuna käytössä ovat Huoli-puheeksi-toimintamalli. Ohjaamme lasta kestävän kehityksen periaatteisiin pienestä pitäen. Ekologista kestävyyttä päiväkodissamme on jätteiden lajittelu lasten kanssa (paperiroskat, sekaroskat, kompostijäte, maitopurkkien kierrätys). Tutustumme ja tarkastelemme päiväkotejamme ympäröivää luontoa (esim. metsäretket, luonnon tutkiminen) ja rakennettua ympäristöä, opettelemme liikkumaan turvallisesti liikenteessä (julkisten liikennepalvelujen hyödyntäminen ja siinä liikennekasvatus, käyttäytyminen liikenteessä ja erilaisissa kulkuvälineissä).
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toimintaa kehitämme vanhemmilta ja lapsilta saadun palautteen pohjalta. Palautetta saadaan arjen keskusteluissa sekä varhaiskasvatus ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma keskusteluissa. Asiakastyytyväisyyskyselyjen ja työhyvinvointikyselyjen tuloksista nostamme kehittämistoimenpiteet ja ne vaikuttavat käytännön pedagogiikan toteutumiseen varhaiskasvatusyksikössämme. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti: päiväkodin viikoittaisissa talon- ja tiimien palavereissa ja kuukausittaisissa tiimivastaavien palavereissa (Tisko) varhaiskasvatusyksikkömme pedagogisissa illoissa ja kehittämispäivillä (puoli vuosittain) päivittäinen vuoropuhelu kasvattajien, vanhempien ja lasten kanssa vaikuttaa toimintaan arvioinnin välineinä: kyselyt, haastattelut, havainnointi, valokuvaaminen, videointi, suorapalaute, kasvatusyhteisön jäsenten päivittäinen kohtaaminen. Lapsen omaa arviointi välinettä, iloisen oppimisen talo, käytetään viisi ja kuusi vuotiailla Lapset arvioivat ja suunnittelevat toimintaa lasten päiväpiireissä ja lasten kokouksissa (joista tehdään muistio).
Yhteistyö ja viestintä Järjestämme erilaisia vanhempainiltoja, vanhempien ja lasten yhteisiä hetkiä vanhempien toiveita kuunnellen sekä vanhempainkahviloita ja yhteisiä juhlia perinteitä kunnioittaen ja uusia luoden. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista ja lapsen esiopetuksenoppimissuunnitelmasta nousee vanhempien ja lasten ajatukset ja toiveet, jotka huomioidaan tiimin ja varhaiskasvatusyksikön toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Avaamme ja otamme käyttöön Päiväkoti Kivilinnan ja päiväkoti Portin omat Facebook-sivut, kuvaten sinne arjen toimintaa. Teemme yhteistyötä: varhaiskasvatusalueen kasvattajien ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimijoiden kanssa lähikoulun, Keinutien ala-asteen Nallin sivukoulun kanssa Helsingin Mikaelin seurakunta Itäkadun perhekeskuksen toimijoiden kanssa lapsen kasvua ja kehitystä tukevien tarvittavien verkostojen kanssa (lastensuojelu, puheterapia, toimintaterapia, suomitoisenakielenä lastentarhanopettaja, kiertäväerityslastentarhanopettaja, terveydenhoitaja) aina vanhempien kanssa sopien.
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen Vanhempien kanssa sovitaan milloin lapsi tulee tutustumaan päiväkotiin ennen varhaiskasvatuksen aloittamista. Aloituskeskustelu käydään ennen varhaiskasvatuksen aloittamista tai kahden viikon sisällä varhaiskasvatuksen aloittamisesta. Keskusteluissa käytetään tarvittaessa tulkkia. Lapsen siirtyessä toiseen päiväkotiin tai toiseen ryhmään, sovitaan vanhempien kanssa tarvittava tiedonsiirto tai siirtoneuvottelu. Syksyllä lokakuun loppuun mennessä lapsihavainnointien pohjalta keskustellaan ja kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa. Vanhemmat valitsevat valmiista aikataulurungosta heille sopivan keskusteluajan. Keskustelun jälkeen käydään lapsen kanssa ja kasvattaja tiimissä keskustelun sisältöä läpi, mitä harjoitellaan, mitä taitoja opetellaan yhdessä, miten lapsen toiveisiin vastataan (kasvattajat tiimissä ja lapsen kanssa), miten oppimisympäristö tukee lapsen hyvää kasvua ja kehitystä meidän päiväkodissa. Kesken toimintavuotta aloittavien lasten perheiden kanssa käydään lapsenvarhaiskasvatuskeskustelu kirjaamisineen kahden kuukauden sisällä aloittamisesta.
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2- tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. 15