Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Myllynratas-Myllytupa

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Myllynratas-Myllytupa

2 Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Myllynratas- Myllytuvassa pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan 2017 sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin Myllynratas-Myllytupa 2

3 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Kokeilemme lapsilähtöisesti uusia toimintatapoja ja huomioimme lasten kiinnostuksen kohteet toimintakulttuurimme pohjana on luonto ja lähimetsä sekä ulkoilu hyödynnämme henkilökunnan osaamista ja vahvuuksia (musiikki, liikunta, keke, mediakasvatus) pajatoiminnassamme lapset pääsevät osallisiksi henkilökunnan koulutukset 3

4 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Vahvistamme lasten osallisuutta kohtaamalla heidät sensitiivisesti ja antamalla heille positiivisia kokemuksia kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta huomioimme ja kohtaamme jokaisen lapsen haku- ja tuontitilanteessa lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja arviointiin mm lasten kokousten kautta ja aamu-/päiväpiireissä käytämme ja painotamme positiivista pedagogiikkaa sekä kehumme ja kannustamme lapsia kokeilemaan asioita 4

5 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Näemme kulttuurisen moninaisuuden voimavarana monikulttuurisuus tulee luonnollisesti osaksi elämää, kun ryhmässä on lapsia ja aikuisia eri kulttuureista tutustumme eri kulttuureihin ja kieliin mm. tapahtumien, juhlien ja askartelujen kautta luemme lasten kanssa erilaisia satuja ja tutustumme kansanperinteeseen lorujen ja leikkien kautta 5

6 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Ohjaamme lapsia omatoimiseen, monipuoliseen ja riittävään ruokailuun päivittäiset ruokailuhetket järjestämme kiireettömässä ilmapiirissä opetellen ruokarauhaa ja hyviä pöytätapoja Tunnistamme kiusaamisen, puutumme siihen ja ehkäisemme sitä tietoisesti ja suunnitelmallisesti opettelemme lasten kanssa tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti MiniVerson avulla ryhmissä käymme draaman kautta läpi haastavia tilanteita osallistamalla lapset mukaan aktiivisesti miettimään omaa toimintaa ja sen seurauksia Hyödynnämme esimerkiksi Molli ja Piki materiaaleja Huomioimme kaikessa toiminnassa kestävän elämäntavan välttämättömyyden varhaiskasvatuksessa edistämme välineiden ja tilojen yhteiskäyttöä, kohtuullisuutta, säästäväisyyttä, korjaamista ja uusiokäyttöä 6

7 Ajattelu ja oppiminen Annamme tilaa ihmettelylle, oivaltamiselle sekä oppimisen ilolle tartumme lasten ideoihin emme anna valmiita vastauksia rohkaisemme lapsia kysymään ja kyseenalaistamaan toimimme erilaisissa pienryhmissä Arvostamme jokaisen lapsen yksilöllistä oppimisprosessia teemme, ihmettelemme, keskustelemme ja dokumentoimme yhdessä 7

8 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Harjoittelemme lasten kanssa asettumista toisen asemaan, opettelemme tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. aikuinen on käytettävissä, kuuntelee, ohjaa, mahdollistaa ja hakee lasten kanssa yhteistä toimintarakennetta erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustelemme rakentavasti ja luomme uusia tapoja toimia yhdessä käytämme miniverson ristiriitatilanteissa tutustumme eri kulttuureihin yhdessä Lapset tutustuvat kieliin ja kulttuureihin tutustumme ryhmän lasten äidinkieliin ja kotimaiden kulttuureihin -> vaatteet, esineet, musiikki, kulttuuripäivät leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavat tilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista 8

9 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Näemme monipuolisen liikkumisen innostavan lapsia kokemaan liikunnan iloa sisällä ja ulkona kaikkina vuodenaikoina liikuntavälineet ovat lasten käytettävissä omaehtoiseen liikuntaan suunnittelemme päivärytmin ja oppimisympäristön niin, että lapset voivat monipuolisesti nauttia liikunnasta eri tilanteissa Ohjaamme lapsia kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisen kehoa kerromme lapsille, että oman kehon koskemisen saa itse määrittää. opetamme lapsille sanallisen itsepuolustuksen taitoja-> en pidä että kosket minuun, anna minua pukea/riisua rauhassa, pyydäthän luvan että voit silittää minua tai pitää sylissä Tuemme lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä harjoittelemme omatoimisuutta pukemis- ja vessatilanteissa sekä omista tavaroista huolehtimisessa 9

10 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Innostamme lapsia tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa ympäristöissä, myös digitaalisissa ympäristöissä tabletit, puhelimet, tietokoneet ja kamerat ovat käytettävissä viikoittain tiedon etsintään ja dokumentointiin innostamme lapsia tutkimaan ympäristöä nimeämme lasten kanssa asioita ja esineitä sekä opetelemme erilaisia käsitteitä Tarjoamme lapsille rikkaan tekstiympäristön sekä mahdollisuuden tuottaa itse kulttuuria otamme draamataidot mukaan arkeen -> paljon lauluja, loruja, nimeämme asioita, ilmeet, eleet, tunteet, näytelmät, käsitteet 10

11 Osallistuminen ja vaikuttaminen Lapset kokevat, että heidän mielipiteitään ja näkemyksiään arvostetaan pidämme lastenkokouksia säännöllisesti suunnittelemme toimintaa lasten kiinnostuksenkohteiden pohjalta kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi Ymmärrämme, että lapsen ajatukset ja ideat muokkaavat aikuisen suunnittelemaa arkea lasten osallisuus on arjen suunnittelun perusta huolehdimme, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa 11

12 Oppimisympäristö Oppimisympäristönä toimii päiväkodin sisätilat, päiväkodin piha, metsä, lähiympäristö, leikkipuistot ja alueen liikuntapaikat sekä kirjasto. Suunnittelemme ja rakennamme oppimisympäristöjä yhdessä lasten kanssa niiden tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua Annamme lapsille mahdollisuuden tutkia maailmaa kaikilla aisteilla ja koko keholla oppimisympäristöt tarjoavat lapsille vaihtoehtoja mieluiseen tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon 12

13 Leikki ja sen merkitys Tiedostamme leikin tärkeyden ja merkityksen hyvinvoinnille ja oppimiselle annamme leikkirauhan ympäristö muokkautuu leikin mukana Tuemme suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lasten leikin kehittymistä kannustamme kaikkia kekseliäisyyteen, mielikuvituksen käyttöön, omaan ilmaisuun ja luovuuteen mahdollistamme leikkirauhan ja keskittymisen leikkiin Tunnistamme leikin rajoittavia tekijöitä ja kehitämme leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä aikuinen on päivittäin mukana lasten leikeissä Annamme lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille tilaa, aikaa ja rauhaa olemme perillä lasten leikkien sisällöistä ja teemoista edellä mainitut asiat nostamme arjen eri tilanteisiin leikin teeman nostamme arjen siirtymätilanteisiin esim. prinsessoina aamupalalle 13

14 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Tavoite Kuinka onnistuimme Menetelmät Kehitettävää Kokeilemme lapsilähtöisesti uusia toimintatapoja ja huomioimme lasten kiinnostuksenkohteet Vahvistamme lasten osallisuutta kohtaamalla heidät sensitiivisesti ja antamalla heille positiivisia kokemuksia kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta Näemme kulttuurisen moninaisuuden voimavarana Ohjaamme lapsia omatoimiseen, monipuoliseen ja riittävään ruokailuun Tunnistamme kiusaamisen, puutumme siihen ja ehkäisemme sitä tietoisesti ja suunnitelmallisesti Annamme tilaa ihmettelylle, oivaltamiselle sekä oppimisen ilolle Arvostamme jokaisen lapsen yksilöllistä oppimisprosessia Harjoittelemme lasten kanssa asettumista toisen asemaan, opettelemme tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. 14

15 Tavoite Kuinka onnistuimme Menetelmät Kehitettävää Näemme monipuolisen liikkumisen innostavan lapsia kokemaan liikunnan iloa sisällä ja ulkona kaikkina vuodenaikoina Ohjaamme lapsia kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisen kehoa Innostamme lapsia tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa ympäristöissä, myös digitaalisissa ympäristöissä Tarjoamme lapsille rikkaan tekstiympäristön sekä mahdollisuuden tuottaa itse kulttuuria Lapset kokevat, että heidän mielipiteitään ja näkemyksiään arvostetaan 15

16 Tavoite Kuinka onnistuimme Menetelmät Kehitettävää Ymmärrämme, että lapsen ajatukset ja ideat muokkaavat aikuisen suunnittelemaa arkea Suunnittelemme ja rakennamme oppimisympäristöjä yhdessä lasten kanssa Annamme lapsille mahdollisuuden tutkia maailmaa kaikilla aisteilla ja koko keholla Tuemme suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lasten leikin kehittymistä Tunnistamme leikin rajoittavia tekijöitä ja kehitämme leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä Annamme lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille tilaa, aikaa ja rauhaa 16

17 Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus Laadimme lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat yhteistyössä vanhempien kanssa. Tällöin keskustelemme lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista. Huomioimme nämä tarpeet ja toiveet toiminnan suunnittelussa. Vanhemmille viestitään eri tavoin toiminnan sisällöistä kuten sähköpostitse, kuukausitiedotteilla, seinäkalenterilla ja päiväkodin Facebook-sivuilla. Erilaisissa vanhempaintilaisuuksissa vanhemmat saavat tietoa toiminnasta sekä voivat osallistua toiminnan yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Monialainen yhteistyö Teemme yhteistyötä muun maassa seuraavien tahojen kanssa: Myllypuron peruskoulu, mediakirjasto ja kaupunginkirjastot, Myllypuron kirkko, Myllypuron palvelutalo, lastenneuvola, HUS, puheterapeutit, fysioterapeutit, lapsiperheiden sosiaaliohjaajat, lastensuojelu ja liikuntamylly 17

18 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen Tutustumisjakson aikana lapsi tutustuu yhdessä vanhempansa kanssa päivähoitoon. Vähitellen lapsi on pieniä aikoja erossa vanhemmista ja hiljalleen eroaikaa kasvatetaan. Tutustumisjakson kesto on yksilöllinen ja siitä sovitaan ennen hoidon aloitusta. Tutustumisjakson aikana vanhempi ja lapsen ryhmän hoitaja varaavat ajan aloituskeskustelulle. Siinä keskustellaan lapsesta ja hänen tarpeistaan. Tämä on myös oivallinen tilaisuus vanhemmalle kertoa toiveistaan päivähoidon suhteen. Siirtyminen toiseen ryhmään Tutustuminen uuteen ryhmään vähitellen tutustumisjakson avulla Lapsen vasuprosessi yhteisesti sovitut käytännöt Aloituskeskustelu tutustumisjakson aikana tai heti sen päätyttyä Lapsen vasu tai leops lokakuun loppuun mennessä ja arviointi keväällä ja tarvittaessa vuoden vaihteessa. Hyve 4 kun lapsi on menossa neuvolan neli-vuotistarkastukseen 18

19 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. 19