KINNULAN KUNNAN TALOUSARVIO VUODELLE 2018 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2019 2020
2 Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT... 3 KÄYTTÖTALOUSOSA... 8 1. HALLINTOKUNTIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN... 8 1.1 KUNNANVALTUUSTO... 8 1.3 KESKUSVAALILAUTAKUNTA JA VAALIT... 13 1.4 KUNNANHALLITUS... 15 1.5 ELINKEINOLAUTAKUNTA... 22 1.6 PERUSTURVALAUTAKUNTA... 26 1.7 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 39 1.8 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 59 2. YHTEENVETOTAULUKKO... 76 3. TALOUSARVIOESITYS... 77 TULOSLASKELMA... 80 INVESTOINTIOSA... 82 RAHOITUSOSA... 86 TALOUS YHTEENSÄ... 88 ORGANISAATIOKAAVIO... 89 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO... 89 KUNNAN VIRASTO-ORGANISAATIO 2018... 90 VIRAT JA TOIMET... 91 KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT... 94 KINNULAN VUOKRATALOT OY... 94 KIINTEISTÖ OY KINNULAN KINNUSKESKUS... 96
3 YLEISPERUSTELUT Talousarvion rakenne Kinnulan kunnan talousarviota uudistettiin vuonna 2016. Ulkoisesti talousarvio on muuttunut siten, että siihen on lisätty tämä yleisperustelut osio. Lisäksi talousarvion rakennetta on yhtenäistetty siten, että jokaisen hallintokunnan osalta tekstiosat ja taulukko-osiot ovat samoilla otsakkeilla, jolloin talousarvion yhtenäisyys ja vertailtavuus on parantunut. Toisena selkeänä muutoksena talousarvioon on tuotu kuntastrategian tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarvioesitykseen pohjaksi. Strategia valmistui vuoden 2016 aikana. Valtuusto on pitänyt kaksi talousarvioseminaaria, joissa ensimmäisessä (10.8.2017) asetettiin talousarvion strategisesti tärkeät seikat. Painopistealueiksi nostettiin elinkeinoelämän tukeminen ja kehittäminen ja sitä kautta työllisyyden kehittäminen. Keinoina pidettiin esim. tonttikampanjaa, tonttien rakennusoikeuden nostamista, positiivista ja kannustavaa asennetta. Poimintoja talousarvion valmistelusta Talousarvion kokoaminen näyttää olevan vuosi vuodelta vaikeampaa. Kunnan taloudellista tilannetta heikentävät erityisesti pienentyneet valtionosuudet. Valtionosuuksista häviää noin 6,4 % eli 455 000. Lisäksi tulopohjasta on poistumassa kokonaan valtionkonttorin erilliskorvaus, jonka vaikutus on 137 000. Valtio on arvioinut Kinnulan kotikuntakorvaukset suuremmiksi kuin vuonna 2017, vaikka tulopohja on vähenemässä noin 50 000. Kunta on menettämässä tulojaan noin 642 000 verran. Verotulot on arvioitu hieman suuremmiksi kuin vuonna 2017. Erityisesti palveluiden ostojen määrä kunnan on kasvanut vuoden 2018 talousarviossa vuoteen 2017 verrattuna noin 1,73 M. Ostojen kasvua selittää suurimmaksi osaksi 32 % sote-ulkoistus. Henkilöstökulut ovat kuitenkin samaan aikaan noin 1,83 M pienemmät kuin vuonna 2017, koska osa henkilöstöstä siirtyi uudelle palveluntuottajalle. Lomapalkkakulut vähenevät edelleen noin 40 000. Tuo väheneminen johtuen KiKy sopimuksen vaikutuksista (lomarahaleikkaus). Vuoden 2017 aikana lakkautettiin Muholan koulu. Tämän rakenteellisen muutoksen vaikutus on täysimääräinen vuonna 2018. Vuositasolla muutoksen vaikutus on noin 100 000 euroa. Osa säästöstä käytettiin perusopetukseen tuntikehyksen nostamiseksi samalle tasolle Viitaseudun kuntien kanssa. Sivistystoimen säästö vuodelle 2018 verrattuna vuoden 2017 talousarvioon on 200 000, josta kuitenkin suurimman osan tuo edellä mainittu koulun lakkauttaminen. Vuoden 2018 aikana pyritään sivistystoimen alueella tekemään henkilöstövähennyksiä lähinnä määräaikaisissa avustavissa henkilöissä. Henkilöstökulut laskevat, mutta suuri osa vaikutuksesta kohdistuu vasta vuoden 2018 kahteen viimeiseen neljännekseen. Vuoden 2017 ei tehty suuria investointeja. Investoinnit keskittyivät lähinnä olemassa olevien tilojen ylläpitokorjauksiin. Kunnan lämpölaitoksen korjaus on kilpailutettu vuoden 2017 aikana ja itse korjaus suoritetaan heti, kun lämmityskausi on ohi. Kunnan on lisäksi vuoden 2018 aikana valmistauduttava seuraavaan suureen investointiin, joka on jätevedenpuhdistamo. Jätevesipuhdistamon rinnalla selvitetään mahdollisuutta siirtää jätevedet siirtoputkella Toholammille. Siirtoputkiselvityksen on oltava valmis keväällä 2018, koska jos päädytään jätevedenpuhdistamoon, tulee sen suunnittelu aloittaa jo vuonna 2018. Uuden jätevedenpuhdistamon on ELY-keskuksen päätöksen mukaan aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2021.
4 Vuosi 2018 tulee olemaan kaksien vaalien vuosi, jos eduskunta saa Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännön valmiiksi kesällä 2018. Talvella on presidentin vaalit ja syksyllä mahdollisesti maakuntavaltuuston vaalit. Talousarvioon on tehty varaus kaksien vaalien osalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2017 talousarvioon verrattuna vuonna 2018 valtionosuus laskee 455 000. Valtionosuus on laskenut kahdessa vuodessa yhteensä 625 000. Toimintatuotot laskevat 519 606. Tästäkin laskusta valtion korvauksien väheneminen selittää noin 190 000. Samanaikaisesti toimintakulut ovat laskeneet 162 390. Talousarvio on 922 756 alijäämäinen, mutta talouden tehostamistoimilla ja mahdollisilla tulojen lisääntymisellä alijäämä voi jäädä pienemmäksi. Eriytetty taseyksikkö parantaa talousarviota v.2018 tilikauden ylijäämällä 89 274. Lopullinen alijäämä on katettava taseen aikaisempien vuosien ylijäämistä, joita on 5 127 066 vuoden 2016 tilinpäätöstaseessa. Täten syntynyt alijäämä ei vaaranna kunnan taloutta tässä vaiheessa, mutta kunnan talous ei tule kestämään vastaavia tuloksia. Tässä vaiheessa vuosi 2019 näyttäisi myös alijäämäiseltä, mutta sote-uudistuksen toteutuessa vuosi 2020 ylijäämäiseltä, jos valtionosuuksia ei leikata yhtä radikaalisti. Asukasluku ja työllisyys sekä elinkeinopolitiikka Muutaman vuoden tasaisen vaiheen jälkeen asukasluku lähti laskemaan jyrkästi vuoden 2016 aikana. Vuoteen 2040 ulottuvassa väestöennusteessa Kinnulan kunnan asukasluvun oletetaan laskevan noin 10 %, joka vastaa noin 160 henkilöä. Kinnulan ennuste tarkoittaa noin seitsemän henkilön vähenemistä asukasluvusta vuosittain, mutta vuonna 2016 vähennys oli 45 henkilöä ja vuoden lopulla väkiluku oli noin 1699 henkilöä. Syyskuussa 2017 asukasluku oli 1656 (-43), joten väestökehitys on ollut edellisen vuoden mukainen. Väestökehitykseen vaikuttaa tällä hetkellä ikärakenteesta johtuva korkea kuolleisuus, joka ylittää syntyneiden lasten määrän. Toinen vaikuttaja on muutto paikkakunnalta pois, jota ei paikkaa kuntaan muuttaneiden määrä. Muuttopiikki näyttäisi ajoittuvan syksyyn, jolloin esimerkiksi opiskelijat siirtyvät opiskelupaikkakunnille. Tulevaisuuden työvoimatarpeen vuoksi olisi tärkeää saada entisiä kinnulalaisia palaamaan kotikuntaansa sekä saada kuntaan myös uusia muuttajia. Muuttohalukkuuteen vaikuttaa myös kunnan asuntotarjonta, johon yritetään saada hieman helpotusta vuonna 2018 varsinkin isompien asuntojen tarjonnan osalta. Työttömyyden kasvu näyttäisi kuitenkin taittuneen ja jäi vuoden 2016 aikana hieman edellistä vuotta alhaisemmaksi. Vuoden 2017 kehitys on ollut erittäin positiivinen ja vuodentakaiseen verrattuna työttömyys on laskenut 18 % ja työttömien määrä oli 14,9 % työttömistä työvoimasta (lokakuun tilanne). Työttömyyden korkeaa tasoa selittää osittain keväällä tullut KVL-Pipe yhtiön konkurssi. Keski-Suomeen suunniteltu työllisyyshanke jäi toteutumatta sen mahdottomien ehtojen vuoksi ja valtion rahoituksen puutteeseen. Kunnan vaikuttamismahdollisuuksia elinkeinojen syntymiseen ja tukemiseen on rajoitettu entisestään 1.6.2015 voimaan tulleella kuntalailla. Kunnan elinkeinotoimintaan varattujen varojen käyttö on määritelty uudestaan, jotta se vastaisi uutta kuntalakia. Edelleen on seurattava ovatko muutokset riittävät, vai pitääkö sääntöjä vielä kehittää. Jos oikeaa konseptia ei löydetä, voi edessä olla se, ettei kunta pysty tukemaan elinkeinoelämä millään tavalla.
5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan merkittävimmät riskit liittyvät kunnan aikaisempina vuosina antamiin luototuksiin ja takauksiin, joissa esimerkiksi kiinteistöjen arvot eivät vastaa annettuja takauksia. Myös kuntatalouden kiristyminen luo uusia riskejä. Vuoden 2018 talousarvio on jouduttu tekemään alijäämäiseksi. Tulorahoitusarvioissa tuloja on menetetty 1 159 605 edellisestä vuodesta. Verotulojen ennustetaan pysyvän vuoden 2017 tasolla, tai hieman kasvavan. Talouden seurannassa on tarkkaan valvottava näitä riskejä ja valvonnassa korostuu varsinkin kaikkien hallintokuntien johtavien viranhaltijoiden rooli, mutta myös jaoksen ja lautakuntien rooli. Edellä esitetty tarkoittaa myös selkeää sisäisen valvonnan toiminnan terävöittämistä suunnitelmalliseksi toiminnaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan uuden hallintosäännön 27.10.2016 49. Uusi hallintosääntö tuli täysimääräisesti voimaan 1.6.2017 uuden valtuuston aloittaessa. Hallintosäännössä on hallituksen alaisena toimiva uusi kolmijäseninen toimielin konserniohjauksen, sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto, jonka ensimmäisiä tehtäviä on laatia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohje valtuustolle hyväksyttäväksi. Vuoden 2018 aikana nähdään miten uusi toimielin pystyy terävöittämään riskienhallintaa. Ulkoisista riskeistä suurimmat ovat edelleen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uuden sairaalan valmistumisen myötä syntyvä ongelma vanhoista sairaalarakennuksista. Tämä riski voi pahimmillaan aiheuttaa alaskirjauksena 400 000 muutoksen Kinnulan kunnan talouteen. SOTE sinänsä sisältää riskejä, jotka vaikuttavat erityisesti kiinteistömassamme kohtaloon. Tämä riski alkaa purkautua vuoden 2020 aikana, mutta näkyy jo nyt esimerkiksi kunnassamme siihen, että määrättyjä hankintoja ja investointeja on jäädytetty tai ainakin hidastettu. Riskiä sisältyy myös vuoden 2018 talousarvion rakenteeseen, jossa on osittain pyritty maksimoimaan tuottoennusteita ja samalla hieman aliarvioimaan menojen kehitystä lähinnä hallituksen talousarvioraamiin liittyen. Kunnan hallintosääntö on saatettu ajan tasalle vuoden 2017 aikana. Sen toimivuus parannetaan vuoden 2018 aikana, kun tehdyt rakenteelliset muutokset viedään korjauksina hallintosääntöön. Konsernitalous Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Omistajaohjauksen toimenpiteet voivat liittyä ainakin perussopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, muihin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yhtiöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyttöön. Kinnulan kuntakonserniin kuuluu kaksi kiinteistö- ja asuntoyhtiötä ja kolme kuntayhtymää. Lisäksi kunta on osakkaana kahdeksassa yhteisössä, joita ei yhdistetä konsernitilinpäätökseen. Kunnalla ei ole selkeää konserniohjauksen järjestämisen mallia. Kunnan hallintosäännön uudistuksen yhteydessä lisättiin selkeä konserniohjauksen malli, joka on alkanut toimia 1.6.2017 alkaen uuden valtuuston myötä. Konserniyhtiöiden osalta kunnan tavoitteena on positiivinen tulos. Lisäksi kuntakonserniin kuuluu Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (osuus 0,99 %). Kunnalla on edustus sairaanhoitopiirin valtuustossa. Kunnan konserniohjaus sairaanhoitopiirissä jää heikoksi, koska äänimäärä ei yksin anna siihen mahdollisuutta. Konserni tiedottaa toiminnastaan hyvin ja toiminnan seuranta on kohtuullisen
6 helppoa. KSSHP:n aikaisemmat tappiot on maksettu pois ja KSHHP tasapainottaa nykyisin voitollisen toimintansa niin, että uuden maakuntahallinnon aloittaessa syntynyt voitto on alennuksina annettu takaisin sairaanhoitopiirin kunnille. Oma kysymyksensä on valmistuva uusi sairaala, koska se voi tuoda vielä isommat riskit jos vanhan sairaalan kiinteistöt kirjataan kerralla alas (noin 400 000 ). Kahdessa muussa konserniin kuuluvassa yhtymässä, Keski-Suomen liitossa (osuus 0,49 %) ja Äänekosken seudun koulutuskuntayhtymässä (osuus 2,87 %), Kinnulan kunnalla on edustuksellinen läsnäolo. Nykyisellään kummastakin yhtymästä saadaan riittävästi tietoa, eivätkä ne tuota taloudel-lista riskiä. Konserneista KSSHP ja Keski-Suomen liitto purkaantuvat uuden Soten ja maakuntauudistuksen myötä vuonna 2020. Strategia Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämien 2) palveluiden järjestäminen ja tuottaminen 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4) omistajapolitiikka 5) henkilöstöpolitiikka 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kunnan strategia on hyväksytty 15.3.2016 ( 14). Tässä talousarviossa on pohjana uusi strategia. Visio Kinnula on elinvoimainen ja turvallinen hyvän elämänlaadun kunta. Arvot Säilyäkseen elinvoimaisena Kinnulana, kunnan strategia korostaa kunnan pysymistä itsenäisenä, siten, että strategia korostaa toimeliaisuutta ja yhteisöllisyyttä, johon kuuluu yhteisön säilyminen ja omaleimaisuus sekä kestävää kehitystä. Ollakseen turvallinen Kinnula, kunnan strategia korostaa tasa-arvoisuutta, oikeudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä, yritteliäisyyttä ja fyysisen ympäristön turvallisuutta. Ollakseen elämänlaadun Kinnula, kunnan strategia korostaa välittämisen kulttuuria, hyvinvointia ja henkistä turvallisuutta Strategian vahva perusta on kunnan vahvassa taloudessa. Vain taloudellisesti hyvin toimiva kunta voi taata palvelut kuntalaisille ja yrityksille, ja luoda siten elinvoimaa, turvallisuutta ja elämänlaatua. Siksi talouden vahva seuranta ja ennakointi ovat tärkeä pohja taloudellisen vahvan perustan luomiselle
7 Vaalit Vuosi 2018 on presidentinvaalivuosi. Vaalit ovat talvella 2018. Lisäksi, jos maakuntauudistuksen lainsäädäntö valmistuu viimeistään kesällä 2018, on syksyllä maakuntavaltuuston vaalit. Varsinkin maakuntauudistus tulee teettämään paljon ylimääräistä työtä kunnan tasolla, kun tuotetaan uuden maakunnan toimintaan liittyvää tietoa uudelle maakuntaorganisaatiolle. Kinnulassa 28.11.2017 Pekka Kanervio, kunnanjohtaja
8 KÄYTTÖTALOUSOSA 1. HALLINTOKUNTIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN 1.1 KUNNANVALTUUSTO Valtuusto Päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Päättää hallinnon järjestämisen perusteista. Päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion. Päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. Valitsee jäsenet kunnan toimielimiin, jollei toisin säädetä. Päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Valitsee tilintarkastajat. Hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta sekä päättää muista valtuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista Vastuualue Kunnanvaltuusto Vastuualueen tilivelvollinen Kunnanvaltuusto Toiminta-ajatus Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Visio Kinnula on elinvoimainen, asukkaiden turvalliseen tulevaisuuteen, elämän laatuun ja ihmisläheisiin palveluihin panostava kunta.
9 Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Keino Sitova Positiivinen väestökehitys Ylijäämäinen tilinpäätös Lainamäärä Väestön vähenemisen pysäyttäminen. Vähintään 1650 asukasta. Tilikauden tulos ylijäämäinen Alle 3500 /asukas Elinkeinojen ja palveluiden turvaaminen ja kehittäminen. Kokonaisturvallisuus. Talouden tarkka seuranta Suoritteiden määrä TP16 TP17 TA18 TS19 TS20 Kunnanvaltuuston kokoukset 8 11 (enn.arvio) 9 9 9 Kunnanvaltuuston toimintakate on - 49 375 euroa Kinnulan kunnanvaltuuston jäsenet valtuustokaudella 2017-2021 VALTUUTETTU PUOLUE OSOITE Markku Toikkanen Kesk. Muhola Manu Toikkanen Kesk. Muhola Juha Urpilainen SDP Kinnula Esko Pelkonen Kesk. Muhola Joonas Kinnunen Kesk. Kinnula Anitta Hakkarainen KOK Kinnula Ilpo Linna Kesk. Kinnula Matleena Väisänen SDP Kinnula Pauli Salonpää Kesk. Kinnula Arja Rekonen Kesk. Kinnula Reijo Voutila SDP Kinnula Virpi Piispanen Kesk. Muhola Leo Urpilainen KOK Kinnula Kalevi Kinnunen Kesk. Kinnula Tapio Pekkarinen PS Kinnula VARAJÄSENET KESKUSTA: Hillevi Kanervio Mikko Hämäläinen Jaana Nykvist-Pekkarinen Sirpa Kinnunen Kinnula Muhola Muhola Kinnula
10 Marjatta Koivukoski Virve Kinnunen Antti Suominen Tapani Pasanen Hannu Oksanen Susanne Kiiskilä Kinnula Kinnula Kinnula Muhola Kinnula Muhola KOK Anu Hakkarainen Tuija Muhonen Kinnula Muhola SDP Jarmo Piispanen Olavi Tuikkanen Eeva-Liisa Puranen Muhola Muhola Kinnula Valtuuston toimikausi alkoi 1.6.2017 ja jatkuu 31.5.2021 asti. Kunnanvaltuuston talousarvio (euroa) Ed.Budj Budjetti Suun.I Suun.II 2017 2018 2019 2020 TULOSLASKELMA Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -18 800,00-17 200,00-17 200,00-17 200,00 Palkat ja palkkiot -18 800,00-17 200,00-17 200,00-17 200,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 400,00-1 480,00-1 480,00-1 480,00 Muut henkilösivukulut -424,00-435,00-435,00-435,00 Henkilösivukulut -1 824,00-1 915,00-1 915,00-1 915,00 Henkilöstökulut -20 624,00-19 115,00-19 115,00-19 115,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -17 170,00-18 600,00-18 600,00-18 600,00 Palvelujen ostot -17 170,00-18 600,00-18 600,00-18 600,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1 400,00-1 400,00-1 400,00-1 400,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 400,00-1 400,00-1 400,00-1 400,00 Muut toimintakulut Vuokrat -8 160,00-8 160,00-8 160,00-8 160,00 Muut toimintakulut -2 000,00-2 100,00-2 100,00-2 100,00 Muut toimintakulut -10 160,00-10 260,00-10 260,00-10 260,00 Toimintakulut -49 354,00-49 375,00-49 375,00-49 375,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -49 354,00-49 375,00-49 375,00-49 375,00
11 1.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuualue Tilintarkastus Vastuualueen tilivelvollinen Tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus Kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen. Suoritteiden määrä TP16 TP17 TA18 TS19 TS20 Tarkastuslautakunnan kokoukset 7 9 (enn.arvio) 7 7 7 Tarkastuslautakunnan keskeinen tehtävä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Hyvin valmisteltu arviointisuunnitelma on pohjana arviointikertomukselle. Tarkastuslautakunta pyrkii myös kunnan toiminnan avoimuuden edistämiseen ja ylläpitämiseen. Tilintarkastusyhteisö on kilpailutettu talvella 2017. Kinnulan kunnan tilintarkastusyhteisönä on keväästä 2017 alkaen toiminut Talvea Oy. Visio Tarkastusjärjestelmä on kokonaisuus, jotta kaikki oleellinen tulee tarkastetuksi hyvän kunnallisen tilintarkastustavan mukaisesti. Tarkastustoiminta on laadukasta ja tehokasta. Mittari Asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seuranta. Mittarin tavoitearvo Pyritään arvioimaan mahdollisimman hyvin valtuuston lautakunnille antamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisten ja toiminnallisten mittareiden kehittymisen seuranta. Tiedon hankkiminen lautakuntien toiminnasta ja tavoitteista sekä niiden seuranta. Tarkastuslautakunnan toimintakate on - 23 586 euroa.
12 Tarkastuslautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2017 2018 2019 2020 TULOSLASKELMA Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -2 400,00-3 350,00-3 350,00-3 350,00 Palkat ja palkkiot -2 400,00-3 350,00-3 350,00-3 350,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -410,00-300,00-300,00-300,00 Muut henkilösivukulut -44,00-36,00-36,00-36,00 Henkilösivukulut -454,00-336,00-336,00-336,00 Henkilöstökulut -2 854,00-3 686,00-3 686,00-3 686,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -16 800,00-19 600,00-19 600,00-19 600,00 Palvelujen ostot -16 800,00-19 600,00-19 600,00-19 600,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -300,00-300,00-300,00-300,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -300,00-300,00-300,00-300,00 Toimintakulut -19 954,00-23 586,00-23 586,00-23 586,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -19 954,00-23 586,00-23 586,00-23 586,00
13 1.3 KESKUSVAALILAUTAKUNTA JA VAALIT Vastuualue Vaalit Vastuualueen tilivelvollinen Keskusvaalilautakunta ja kunnansihteeri Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta järjestää lakisääteiset vaalit Kinnulan kunnassa. Talousarviovuonna 2018 järjestetään presidentinvaalit ja maakuntavaalit. Keskusvaalilautakunta on luotettava ja tehokas vaalipalveluiden järjestäjä. Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Vaalien järjestäminen hoituu ripeästi ja luotettavasti säädösten edellyttämällä tavalla Toiminta suoritetaan säännösten mukaisesti, valtakunnallisesti asetetuissa määräajoissa Prosessivirheen takia hylättyjä ääniä 0 kpl Keskusvaalilautakunnan toimintakate on - 1150 euroa.
14 Keskusvaalilautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2017 2018 2019 2020 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Tuet ja avustukset 4 800,00 4 800,00 4 800,00 Toimintatuotot 4 800,00 4 800,00 4 800,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -5 200,00-3 200,00-3 200,00-3 200,00 Palkat ja palkkiot -5 200,00-3 200,00-3 200,00-3 200,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -908,00-402,00-402,00-402,00 Muut henkilösivukulut -300,00-198,00-198,00-198,00 Henkilösivukulut -1 208,00-600,00-600,00-600,00 Henkilöstökulut -6 408,00-3 800,00-3 800,00-3 800,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -1 400,00-1 850,00-1 850,00-1 850,00 Palvelujen ostot -1 400,00-1 850,00-1 850,00-1 850,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -550,00-300,00-300,00-300,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -550,00-300,00-300,00-300,00 Muut toimintakulut Muut toimintakulut -200,00 Muut toimintakulut -200,00 Toimintakulut -8 558,00-5 950,00-5 950,00-5 950,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -8 558,00-1 150,00-1 150,00-1 150,00
15 1.4 KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Kunnanhallitus Työllistämistoimet Työsuojelutoimikunta ja muut toimikunnat Hallintopalvelut (keskushallinto) Yhteispalvelupiste Henkilöstöhallinto Talouspalvelut ATK-palvelut Vastuualue Kunnanhallitus (kunnanhallitus) Vastuualueen tilivelvollinen Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Toiminta-ajatus Kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kunnan ylimpänä työnantajan edustajana henkilöstöpolitiikasta (esim. henkilöstöohjelman sisällöt ja linjaukset) ja huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä apunaan konserniohjauksen sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto. Kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Visio Kinnulan kunta luo edellytyksiä elinvoimaisen ja itsenäisen Kinnulan kunnan asukkaiden turvalliselle tulevaisuudelle vahvistamalla kunnan elinkeinorakennetta ja parantamalla mm. palvelujen kehittämisen kautta kuntalaisten henkistä ja aineellista hyvinvointia sekä osallisuutta. Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Kinnulan kuntastrategia on hyväksytty kunnanvaltuustossa 15.3.2016 ( 14). Kuntastrategiasta on johdettu vuoden 2018 budjetointiin ja toiminnan suunnitteluun tavoitteet 23.8.2017 pidetyssä valtuuston aivoriihessä. Edellä mainitut tehoteemat vuodelle 2018 ovat: 1) Elinkeinoelämän tukeminen ja kehittäminen 2) edellisen seurauksena työllisyyden kehittyminen, Keinoina ovat esim. tonttikampanja, tonttien rakennusoikeuden nostaminen, positiivinen ja kannustava asenne.
16 Keskeiset toiminnalliset tavoitteet Kehitetään palvelurakennetta ja -ketjuja sekä uudistetaan palveluja huomioiden kuntastrategian linjaukset laaja-alaisesta turvallisuudesta, palvelujen oikea-aikaisuudesta sekä asukkaiden kokonaishyvinvoinnin edistämisestä. Tehokkaan palvelujen järjestämisen ja marraskuussa 2016 laaditun talouden jatkotoimenpiteiden valmistelu. Kunnan taloudellisen kantokyvyn seuraamisen kehittäminen. Kunta tukee nykyisten yrittäjien toimintaa ja pyrkii houkuttelemaan uusia yrittäjiä. Elinkeinoelämän kehittämisrahaston säännöt on uusittu vuoden 2016 lopussa. Kehitetään toimenpiteitä asukasluvun kasvun pysäyttämiseksi. Kehitetään kunnan johtamisjärjestelmään liittyviä toimenpiteitä ja huolehditaan henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja jaksamisesta. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Kuntastrategian ohjaa kunnan toiminnan suunnittelua ja toteutusta Kuntastrategian koordinoitu käyttöönotto (vuosikellon mukaiset prosessit hallintokuntien käytössä) Ohjattu hallintokuntakohtainen käyttöönotto ja toimeenpano (tilinpäätös ja toiminnan arviointi, talous- ja toiminnan suunnittelu johde- Sitova Sitova Keskimääräisesti uusinvestoinnit ovat pienemmät kuin poistot Hyvät kunnan kehittymisen edellytykset Tilinpäätösinvestointien seuranta vuosilla 2015-2018 Valtuuston päätös Asukasluku Työpaikkakehitys taan strategiasta) Tilinpäätösluvut Asukasluku nousee vuodesta 2017 10 20 uutta työpaikkaa Sitova Sitova Elinkeinoelämän kehittäminen Viihtyisän ja turvallisen asumisen kunta Uusien yritysten määrä Innovatiivinen hankintatoiminta (verkostoissa) Kokonaishyvinvoinnin ja turvallisuuden maakunnallinen ja seutukunnallinen suunnitelma Yritysten määrä kasvaa Kunnassa syntyy ainakin yksi yritysten välinen verkosto, joka tuottaa jäsenilleen lisäarvoa Ohjattu hallintokuntakohtainen käyttöönotto ja toimeenpano, 1.4.2018 Sitova Ennaltaehkäisevät palvelurakenteet Asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta/hyvinvointia Arviointi osana kuntastrategiatyön toteutusta eri tyyppisin mittarein toiminnoittain
17 Sitova Sitova Oikein kohdennetut palvelut Yhdenvertaisuuden edistäminen Veroprosentit, taksat ja maksut keskimääräistä tasoa tukeva ja kohdennettu vaikutustarkastelu toiminnan lähtökohtana Esim. hoidon porrastus, sivistystoimialan (tuki)palvelut, kuntouttava työskentelyote Tasa-arvosuunnitelman laajentaminen yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelmaksi (lakisääteinen) Veroprosentit, taksat ja maksut maakunnan keskitasoa Vaikuttavuusarviointityyppisten mittareiden kokeilut Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman käyttöönotto 1.4.2018 Vertailutieto valtakunnallisin tietoihin Suoritteiden määrä TP16 TP17 TA18 TS19 TS20 Kunnanhallituksen kokoukset 23 23 (enn.arvio) 24 24 24 Vastuualue Yleishallinto Vastuualueen tilivelvollinen Kunnanhallitus ja kunnansihteeri Yleishallinnon vastuualue koostuu seuraavista vastuualueista: Hallintopalvelut Henkilöstöhallinto (henkilöstöhallinto, työsuojelu, muut toimikunnat) Palvelut (hallintopalvelut, yhteispalvelupiste, talouspalvelut atk-palvelut, työllistämistoimet) Toiminta-ajatus Yleishallinnon vastuualue luo kunnan organisaatiolle hyvät edellytykset tulokselliselle työskentelylle, hyvinvoinnille ja palvelutuotannolle sekä edistää kuntastrategian ja muiden kehittämisohjelmien laadintaa ja toteuttamista.
18 Visio Yleishallinto ohjaa, koordinoi ja kehittää kunnan palvelutoimintaa yhteistoiminnassa kestävän kehityksen (sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ekologinen) periaatteen mukaisesti kuntastrategiaa ja säädöksiä noudattaen sekä talouden tasapainon säilyttäen. Talousarvion sisältö /keskeiset muutokset ja tavoitteet: Kinnulan kunnassa tehtiin osittaiseen sote-toimintojen ulkoistamiseen liittyvä henkilöstön liikkeenluovutus alkaen 2.10.2017. Liikkeenluovutuksessa noin 30 henkilöä siirtyi Kinnulan kunnasta Terveystalo Oy:n palvelukseen. Kinnulan kunnan henkilöstöasioihin on panostettu vuonna 2017 ja henkilöstöasioiden hoitoon on lisätty suunnitelmallisuutta, ennakoitavuutta ja tasalaatuisuutta. Mm. kunnan henkilöstöohjelma on uusittu 29.5.2017 (kvalt. 32). Uudessa ohjelmassa on luotu Kinnulan kuntaan toimintaympäristön muutoksesta (esim. sote- ja maakuntauudistus, kunnan tehtävien painopisteiden muutos), kuntastrategiasta ja toiminnan tavoitteista ja resursseista johdettu (määrällinen) ja laadullinen henkilöstösuunnitelma. Suunnitelmassa ennakoidaan toimintaympäristön muutosten lisäksi myös mm. henkilöstöpoistuma. Lisäksi suunnitelmassa on Kinnulan kunnan sisäinen ohjeistus henkilöstöhallinnon ja esimiestyön käytänteisiin sekä laatia työntekijöiden yleiset ja hallintokunta- sekä toimipistekohtaiset perehdyttämisohjeet. Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelma on myös päivitetty vuonna 2017. Molempien suunnitelmien keskeisenä periaatteena on 1) henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen turvaaminen myös tulevaisuuden vaihtuvissa, muuttuvissa työtehtävissä ja ympäristöissä, 2) yhteisölliseen toimintakulttuurin ja jaettuun osaamiseen pohjautuva toiminta, 3) organisaation haavoittuvuuden (mm. varahenkilö- ja sijaisuusjärjestelyt) vähentäminen sekä 4) työntekijä- ja esimiestaitojen kehittäminen. Kunnan ensimmäinen henkilöstöraportti on laadittu vuoden 2015 tilinpäätöksen yhteyteen ja toinen raportti on tuotettu vuoden 2016 osalta. Raportteihin alkaa kertyä jo vertailutietoa henkilöstömääristä, henkilöstön jaksamisesta sekä mm. koulutukseen osallistumisesta. Henkilöstöraporttia tullaan jatkossa täydentämään mm. uusilla hyvinvointia ja osaamista kuvaavilla mittareilla. Työterveyspalvelujen käytännön järjestelyistä Kinnulan kunnan osalta huolehtii Wiitaunionin työterveyshuolto. Uusi työterveyspalveluita koskeva sopimus Kinnulan kunnan ja Viitasaaren kaupungin välillä on astunut voimaan 1.3.2017 alkaen. Sopimus on hyväksytty kunnanhallituksessa talvella 2017. Kinnulan kunnan uusi työsuojelun toimintaohjelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.5.2017 ( 33). Kuntaan on laadittu lisäksi henkilöstön hyvinvoinnin suunnitelma, jossa otetaan huomioon mm. työntekoa tukevan organisaation ja johtamisen kehittäminen, selkeät töiden järjestelyt ja työnkuvaukset, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus, osaamisen varmistaminen sekä oman toiminnan jatkuva arviointi. Lähtökohtana suunnitelmassa on ajatus, että vain osaava ja hyvinvoiva henkilökunta pystyy tuottamaan laadukkaita palveluja kuntalaisten parhaaksi. Työllistämistoimien hallinnolliset tehtävät ja budjetointi on siirretty 1.1.2014 alkaen kunnanhallituksen alaisuuteen omalle kustannuspaikalleen. Toimintojen kehittämistä, muotoilua ja yhteistyötä on tehty vuonna 2017 Viitaseudun kumppanuus ry:n kanssa. Vuoden 2017 osalta kumppanuustoiminnan kautta palkkatuella on työllistetty noin 15 henkilöä (8 htv) ja lisäksi kuntouttavassa työtoi-
19 minnassa on ollut noin 10 henkilöä. Kunnan keskushallinnon budjettiin on lisäksi varattu määräraha oppisopimustukeen. Muutaman vuoden tauon jälkeen haettujen oppisopimustukien määrä lähti nousuun ja määrärahat loppuivat kesällä 2017. Myönnettyjä oppisopimustukia vuodelle 2017 oli yhteensä kolmeen yritykseen solmitun oppisopimuksen oppisopimustukeen. Keskushallinnon budjetissa on lisäksi varattu määräraha nuorten henkilöiden kesätyöllistämiseen (yksi viikko) Kinnulassa toimiviin yrityksiin. Kunta työllistää kesäisin lisäksi itse noin 25 30 nuorta viikon mittaisiin harjoittelijatyösuhteisiin. Vuoden 2017 budjetti sisälsi määrärahavarauksen yhden ICT-henkilön palkkaamiseen. Tätä palkkausta ei kuitenkaan tehty. Palvelujen tarvetta tulee nostamaan suuresti mm. julkisuuslainsäädäntö, kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyvät lakisääteiset toimintavelvoitteet kunnille sekä yleisemminkin julkisten palveluiden ja työn tekemisen sähköistyminen. Julkisuuslainsäädännön osalta tietosuoja vastaavan toiminnot hoidetaan seudullisena hankintana niin, että Pohjoisen Keski-Suonen verkkoyhtiö palkkaa henkilön ja kunnat maksavat palkan. Tavoitteena muissa toiminnoissa on henkilöstön ATK-osaamisen lisääminen toimintojen tehostamiseksi ja työtehtävien sujuvuuden varmistamiseksi. Vuoden 2018 toiminnassa jatketaan edelleen sähköisten hallinto- ja talouspalveluiden koordinointia ja edelleen kehittämistä. Mm. eläköitymisten myötä on palkkakirjanpito- ja talouspalveluja sekä mm. lakisääteisiä tilastointeja, ilmoituksia ja raportointeja siirretty keskushallinnolle. Tuottavuusvertailutietojen hankinta ja kehittäminen palvelemaan mahdollisimman hyvin hallinnon ja talouden hoitoa. Talous- ja muiden järjestelmien kehittäminen siten, että johtamista, (talouden) seurantaa sekä ohjaamista varten tarpeellinen tieto saadaan nopeasti, ajantasaisesti ja vaivattomasti käyttöön. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Ajan tasalla olevat henkilöstöpalvelut ja -suunnittelu Henkilöstöohjelman ja henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelmien toimivuus Suunnitelmissa mainittujen toimen-piteiden arviointi (tasot I III hallintokunnittain) Osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. HenkilöstötilinpäätösTYHYsuunnitelman toteutuminen Sitova Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä Sitova Työllisyydestä huolehtiminen Työttömyysluvut Muihin toimenpiteisiin ohjaamisen käytäntei-den muotoilu moniammatillisena verkostotyönä Uusimuotoinen henkilöstötilinpäätös tehty vuodesta 2017 Täydennyskoulutuksen määrä/vuosi/henkilö Sairauspoissaolojen vähenemistrendin jatkuminen Työttömyysluvut Oppisopimukseen ja muihin toimenpiteisiin ohjattujen määrä.
20 Sitova Sitova Asiakaspalvelupisteen kehittäminen osana kunnan muuta toimintaa Perustoimeentulotuen asiakasohjaus- ja neuvontaprosessien ATK-palvelujen kehittäminen Yhteispalvelupisteen muuttuminen asiakaspalveluiksi Asiakaspalvelupalvelupiste kunnan infopisteenä Perustoimeentulotuki Kelalle, tuki- ja opastus yhteispalvelupisteestä ATK-palvelut osana sujuvaa ja tehokasta työtä Etäpalveluiden toiminnan sujuvuus Infopisteeseen määriteltyjen toimintojen sujuvuus Perustoimeentulotukeen liittyvien ohjaustoimien sujuvuus Toimiva ylläpito, kehittäminen resurssien puitteissa Sitova Kuntalaisten palveluarkkitehtuuri Suomi.fi-palvelujen käyttöönotto ja jatkuva ylläpito Osallisuus, vaikuttaminen, hallinnon läpinäkyvyys Velvoitteet hoidettu oikea-aikaisesti Vuorovaikutuksen ja osallisuuden varmistaminen, tiedottamisesta vuorovaikutukseen ja aitoon kuulemiseen KaPa-lain edelleyttämät palvelukuvaukset ym. toiminnassa ja ajantasaisia Toimivammat kotisivut kevääseen 2018 mennessä Asianhallintaohjelmat käytössä Kunnanhallituksen toimintakate on 802 369 euroa.
21 Kunnanhallituksen talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2017 2018 2019 2020 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Tuet ja avustukset 31 960,00 32 500,00 32 500,00 32 500,00 Toimintatuotot 31 960,00 32 500,00 32 500,00 32 500,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -365 704,00-345 630,00-345 630,00-345 630,00 Palkat ja palkkiot -365 704,00-345 630,00-345 630,00-345 630,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -84 348,00-80 725,00-80 725,00-80 725,00 Muut henkilösivukulut -18 064,00-17 644,00-17 644,00-17 644,00 Henkilösivukulut -102 412,00-98 369,00-98 369,00-98 369,00 Henkilöstökulut -468 116,00-443 999,00-443 999,00-443 999,00 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -54 050,00-60 300,00-60 300,00-60 300,00 Muiden palvelujen ostot -225 669,00-264 829,00-264 829,00-264 829,00 Palvelujen ostot -279 719,00-325 129,00-325 129,00-325 129,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -11 555,00-13 054,00-13 054,00-13 054,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 555,00-13 054,00-13 054,00-13 054,00 Avustukset Avustukset yhteisöille -9 350,00-11 200,00-11 200,00-11 200,00 Avustukset -9 350,00-11 200,00-11 200,00-11 200,00 Muut toimintakulut Vuokrat -38 482,00-32 737,00-32 737,00-32 737,00 Muut toimintakulut -10 250,00-8 750,00-8 750,00-8 750,00 Muut toimintakulut -48 732,00-41 487,00-41 487,00-41 487,00 Toimintakulut -817 472,00-834 869,00-834 869,00-834 869,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -785 512,00-802 369,00-802 369,00-802 369,00
22 1.5 ELINKEINOLAUTAKUNTA Elinkeinolautakunnan toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Hallintopalvelut Lomituspalvelut Elinkeinopalvelut Vastuualue Hallintopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio. Toiminta-ajatus Hallintopalvelujen vastuualue vastaanottaa ja käsittelee hakemuksia, sekä tekee niihin liittyvät maksatukset, laskutukset ja takaisinperinnät. Visio Hallintopalvelut tarjoaa asiantuntevaa palvelua ja on asiantunteva ja tehokas yhteistyökumppani kunnan kaikille yrittäjille. Talousarvion sisältö Lakisääteiset maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut ostetaan Pihtiputaan maaseutuhallinnon paikallisyksiköltä. Maaseutuhallinto hoitaa kaikki maaseutuelinkeinoviranomaiselle laissa säädetyt tehtävät ja palvelut, joista keskeisimpiä ovat: -maatalouden tukijärjestelmiin - petoeläinvahinkoihin -peruslohkorekisteriin -tukioikeusrekisteriin -eläintenpitäjärekisteriin -hukkakauralakiinliittyvät tehtävät. Kustannukset kuuden kunnan alueella toimivassa yksikössä jaetaan viljelyssä olevan peltoalan perusteella. Elinkeinolautakunta käsittelee kehittämisrahaston hakemukset ripeästi, sekä valmistelee elinkeinoihin liittyviä asioita kunnanhallitukselle ja valtuustolle.
23 Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Kaikki tuet saadaan haettua ja Maksuluvan auetessa 98 % tuista lähtee maksatettua aikataulussa maksuun Sähköisen tukihaun lisääminen Ripeä kehittämisrahaston hakemusten käsittely Hakemuksista 95 % tulee sähköisesti. Päätös 1 kk:n kuluessa hakemuksen jättämisestä Hallintopalvelujen toimintakate on 54 229 euroa. Vastuualue Lomituspalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio Toiminta-ajatus Kinnulan kunta tukee maksullista lomittaja-apua. Visio Parannetaan viljelijöiden mahdollisuutta jaksaa työssään sekä varmistetaan, että lomittajien työpaikat säilyvät ja pysyvät koko-aikaisina. Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Keuruu tuottaa maatalousyrittäjän lomituspalvelut alueella. Kinnulan kunta tukee maksullista lomittaja-apua kinnulalaisten lomansaajien osalta. Tällä pyritään vaikuttamaan positiivisesti maatalousyrittäjien mielialaan ja jaksamiseen. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Maatalousyrittäjät käyttävät Käyttö vähintään 35 tuntia/palveluja maksullista lomittaja-apua käyttävä yrittäjä
24 Lomituspalvelujen toimintakate on 6 000 euroa. Vastuualue Elinkeinopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio Toiminta-ajatus Elinkeinopalvelut luo toimintaedellytyksiä nykyisille yrityksille sekä uusille toimialoille ja yrityksille. Visio Kinnula tarjoaa yrityksille ja perheille joustavasti ja luotettavasti edellytyksiä yrittää ja asua maaseutuympäristössä. Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Kunta edistää elinkeinoelämän kehittymistä ja työllisyyden parantamista laadukkailla ja korkeatasoisilla elinkeinopalveluilla, jotka tuottaa alueella kuntien yhteisesti omistama kehittämisyhtiö Witas Oy. Lisäksi kehittämisyhtiö huolehtii alueen matkailumarkkinoinnista. Witakselle maksettava kuntaraha pitää sisällään myös alueella toimivien hankkeiden kuntaraha-osuuden. Kehittämisyhtiö on laatinut oman toimintansa suunnitelmat, jotka tukevat kunnan elinvoimaa ja kehitystä. Kunta huolehtii omalta osaltaan teollisuuden tontti- ja toimintaympäristöön liittyvistä tarpeista kaavoituksen kautta. Kunta rakentaa elinkeinoelämän tarvitseman infrastruktuurin ja lisäksi on tarpeen mukaan mukana rakentamassa toimitiloja yrityksille. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Hyvät elinkeinojen kehittymisen Yritysten ja työpaikkojen määrä edellytykset + merkkinen Neuvontapalvelut yrittäjien saatavilla ja mahdollisimman läheltä Yrittäjien tyytyväisyys palveluihin
25 Elinkeinopalvelujen toimintakate on 135 000 euroa. Elinkeinolautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2017 2018 2019 2020 TULOSLASKELMA Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -3 700,00-3 700,00-3 700,00-3 700,00 Palkat ja palkkiot -3 700,00-3 700,00-3 700,00-3 700,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -880,00-880,00-880,00-880,00 Muut henkilösivukulut -159,00-160,00-160,00-160,00 Henkilösivukulut -1 039,00-1 040,00-1 040,00-1 040,00 Henkilöstökulut -4 739,00-4 740,00-4 740,00-4 740,00 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -31 100,00-31 200,00-31 200,00-31 200,00 Muiden palvelujen ostot -113 463,00-111 600,00-111 600,00-111 600,00 Palvelujen ostot -144 563,00-142 800,00-142 800,00-142 800,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -500,00-500,00-500,00-500,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -500,00-500,00-500,00-500,00 Avustukset Avustukset yhteisöille -57 000,00-42 000,00-42 000,00-42 000,00 Avustukset -57 000,00-42 000,00-42 000,00-42 000,00 Muut toimintakulut Vuokrat -5 189,00-5 189,00-5 189,00-5 189,00 Muut toimintakulut -5 189,00-5 189,00-5 189,00-5 189,00 Toimintakulut -211 991,00-195 229,00-195 229,00-195 229,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -211 991,00-195 229,00-195 229,00-195 229,00
26 1.6 PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvalautakunnan toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Hallintopalvelut Perhepalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Terveyspalvelut Perusturvan toiminta-ajatuksena on asiakaslähtöinen ja asiantunteva palvelu ihmisen elämänkaaren kaikissa vaiheissa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn saavuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Perusturvan arvopohja muodostuu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden ja hyvinvoinnin arvoista. Tasaarvoisuus ja oikeudenmukaisuus liittyvät palveluiden tavoitettavuuteen, saatavuuteen, palveluiden yhdenmukaisiin myöntämiskriteereihin ja päätöksenteon tasapuolisuuteen. Vastuullisuus toteutuu ammatillisena osaamisena, jatkuvana kouluttautumisena ja asiakkaan/potilaan vahvana vastuullistamisena omaan tavoitteelliseen asiakasprosessiinsa. Perusturvan talousarviosta noin 90% muodostuu ostopalveluista, joten vastuullisuuden valvonta on keskeisesti tilaajan (kunnan) vastuulla. Kuntalain mukaan kunnan on laadittava taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (ns. suunnittelukausi), josta ensimmäinen on talousarviovuosi. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy maakunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy Keski-Suomen maakunnalle 1.1.2020 alkaen. Vastuualue Hallintopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta, perusturvajaos, sosiaalijohtaja Hallintopalvelujen tavoitteena on turvata kuntalaisille asiakasnäkökulmasta riittävät, monipuoliset, kohtuuhintaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kinnula ja Wiitaunioni (Viitasaari, Pihtipudas) muodostavat yhdessä perusturvan yhteistoiminta-alueen, jolla on yhteinen perusturvalautakunta. Kinnulasta on lautakunnassa kaksi jäsentä. Kinnula vastaa itsenäisesti henkilöstö-, sopimus- ja talousasioista. Kinnulan ja Wiitaunionin kesken pyritään yhtenäisiin soveltamisohjeistuksiin, myöntämiskriteereihin ja palkkioihin. Talousarviovuoden aikana tarkennetaan ja syvennetään ohjeistuksia palveluiden myöntämiskriteereiden osalta, sekä vertaillaan systemaattisesti toiminnoittain taloustietoja valittujen vertailualueiden kanssa.
27 Kinnulan kunnanhallitukselle valmistelevana toimielimenä toimii perusturvajaos, jonka valtuusto nimeää valtuustokausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kinnulan sosiaali- ja terveystoimen palvelut tuotetaan pääosin ulkoisella monituottajamalliin perusturvalla tilaaja-tuottajamallilla. Suurimmat ulkoiset palveluntuottajat ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Suomen Terveystalo Oy, lisäksi on lukuisia pienempiä palveluntuottajia. Hallinnollisesti tilaaja-tuottaja-mallissa painottuvat sopimuksen ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Työpaikkakokous Määrä 24 kertaa/vuosi Sitova Henkilöstökokous Määrä 2 kerta/vuosi Sitova Valvontakäynnit Määrä Paikalliset palveluntuottajat/ min. 1 käynti vuodessa Sitova Seurantaryhmän kokoontuminen (Kinnulan kunnan ja Terveystalon sopimus) Määrä 3-4 kertaa/vuosi Toiminta Suoritteiden määrä TP16 TA17 TA18 TS19 TS20 Perusturvalautakunnan kokoukset/yhteislautakunta Perusturvajaoksen kokoukset 11 12 12 12 12 12 12 12 12 12 Hallintopalvelujen toimintakate on -137 194 euroa. Vastuualue Perhepalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Sosiaalijohtaja, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä Tulosalueeseen kuuluvat tulosyksiköt 1. Sosiaalitoimen peruspalvelut 2. Lastensuojelu Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikkö
28 Sisältää sosiaalityön koko laajuudessaan elämänkaarimallin mukaisesti lapsuudesta vanhuuteen. Sosiaalihuollon palveluja järjestetään tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen, asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi, lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen, äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen, päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen, sekä muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen. Tuen tarpeeseen vastataan sosiaalityöllä, sosiaaliohjauksella, sosiaalisella kuntoutuksella, perhetyöllä, kotipalvelulla, kotihoidolla, asumispalveluiden, laitospalveluiden, liikkumista tukevien palveluiden, päihdetyön, mielenterveystyön, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä lapsen ja vanhemman välistä tapaamisen valvontaa järjestämällä. Lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen osalta kunta osallistuu maakunnalliseen LAPE-hankkeeseen, joka on osa hallitusohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on mm. perhekeskusmallin kehittäminen Keski-Suomen kunnissa. Lasten ja perheiden palveluiden osalta erityisesti tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan kehittämiseen on jatkuvaa tarvetta. Muu sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikkö sisältää myös mielenterveyskuntoutujien avo- ja asumispalvelut, kriisityön, sosiaalipäivystyksen, kuntouttavan työtoiminnan ja yksilöllisen palveluohjauksen ja neuvonnan asiakkaan elämänhallinnan lisäämiseksi, sekä lastenvalvojan palvelut. Perusturvalla on käytössä kriisimajoitustila äkillistä tuen tarvetta varten. Äkillisen kriisityön palvelut ostetaan Kriisikeskus Mobilelta (palvelut 24/7)- Sosiaalipäivystyspalvelut tuotetaan Kinnulan, Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntien sosiaalityöntekijöiden päivystysringin kautta. Toimeentulotukityössä kunnalla ja Kansaneläkelaitoksella on käytössä yhteinen etuustietojen seurantajärjestelmä tiedon siirtoa varten. Kunta ja te-toimisto toteuttavat tiivistä yhteistyötä työllistymistä edistävän monialaisen yhteistoiminnan (TYP) ja kuntouttavan työtoiminnan osalta. Kuntouttavassa työtoiminnassa tehdään yhteistyötä mm. Viitaseudun Kumppanuuden kanssa. Lisäksi kunnalla on oma kuntouttavan työtoiminnan/ sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä. Kunta saa Kansaneläkelaitokselta tiedot myös 200 pv työttömänä olleista, jotta palvelutarpeen arviointia voi alkaa tekemään jo ennen työttömyyden pitkittymistä. Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikön vastuualueelta tuotetaan koulukuraattoripalvelut sivistystoimelle (12h/viikko). Sosiaaliasiamiestoiminta ostetaan Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta ja alueelliset sijaishuollon asiantuntijapalvelut Keski-Suomen sijaishuoltoyksiköltä.
29 Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Aktivointiehdon täyttävä asiakas tunnistetaan ja laaditaan aktivointisuunnitelma sosiaalitoimen ja TEtoimiston yhteistyönä TYP-yhteistyö % asiakasryhmästä/ aktivointisuunnitelman tekoon osallistuneet asiakkaat 100 % aktivointiehdon täyttävistä asiakkaista Sitova Ennaltaehkäisevä perhetyö Välitystiliasiakkuuteen ohjataan tarpeen mukaan ja samalla laaditaan suunnitelma, miten asiakas itse saisi talouden hallintaan Moniammatillinen yhteistyö, tavoitteena tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Tukitoimina mm.perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelut. % välitystiliasiakkaat/ suunnitelmat Käyntimäärät/ lapsiperheet 100 % välitystiliasiak-kuuksien osalta palveluun suostuvista ja sitoutuvista ennaltaehkäisevät käynnit/ lapsiperhe Perhetyö, kotipalvelu Palvelutarpeen arviointi Perhetyöllä tuetaan vanhemmuutta ja etsitään perheen omia voimavaroja. Palvelutarpeen arviointi aloitettava välittömästi tai viim. 1-7 päivän kuluessa Kotikäynnit/ asiakassuunnitelmat Arvioinnin aloitusajankohta/ arvioinnit Kotikäynnit toteutuvat suunnitelman mukaisesti Arvioinnit toteutetaan lakisääteisessä aikataulussa Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Ylläpidetään ja edistetään koulutusten avulla perhepalvelujen vastuualueen henkilöstön osaamista. 2. Kehitetään ja syvennetään järjestelmällisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien asioiden edistämiseksi yhteistyötä sidosryhmien kanssa (TYPtoiminta, järjestöt, koulutusorganisaatiot, hankkeet). 3. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa painopiste on avohuollon tukitoimissa ja siinä tehdään tiivistä yhteistyötä Wiitaunionin päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa.
30 4. Lasten ja perheiden tukemisessa hyödynnetään ensisijaisesti omia voimavaroja, läheisverkostoja, järjestöjä. 5. Tukiperhetyön koulutetaan tarvittaessa uusia toimijoita, jotta voidaan vastata perheiden tukihenkilö- ja tukiperhetarpeisiin. 6. Osallistutaan maakunnalliseen kehittämistyöhön: LAPE-hanke, PRO Soshanke aikuissosiaalityössä, sekä Yhdessä ei olla yksin-hanke. Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikön nettomeno on 362 378 euroa. Lastensuojelun tulosyksikkö Sisältää lastensuojelun avohuollon kustannukset ja laitoshoidon. Nettomeno 441 013 euroa. Lastensuojelun tukimuodot: 1. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena on huolen puheeksiottaminen, keskustelut, lastensuojelutarpeen selvitys, perhetyö, harrastusten tukeminen, taloudelliset tukitoimet ja muut lasta ja perhettä tukevat palvelut. 2. Lastensuojelun sijaishuollolla tarkoitetaan ensisijaisesti kuntouttavaa sijaishuoltoa tai isojen muutostarpeiden vuoksi pitkäkestoista sijaishuoltoa. Tavoitteena perheen yhdistäminen, ensisijaisesti perhehoito. 3. Sijoitetun nuoren jälkihuolto jatkuu 21 vuotiaaksi asti. Se voi olla opiskelun, asumisen, harrastusten tai muuta nuorten tarvitsemaa tukea. Lastensuojelun osalta tavoitteena on käsitellä asiat lakisääteisessä määräajassa, sekä lisätä osaamista perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmistä. Perheneuvonnan tulosyksikkö Sisältää perheneuvolan, elatusturvan, edunvalvonnan ja päihdetyön. Nettomeno on 281 080 euroa. Perhepalvelujen toimintakate on -1 084 471 euroa. Vastuualue Vanhusten ja vammaisten palvelut