kertausta Esimerkki I

Samankaltaiset tiedostot
Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

N:n kappaleen systeemi

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 3: Käyräviivainen liike

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

Luento 5: Käyräviivainen liike

Luento 5: Käyräviivainen liike

Luento 3: Käyräviivainen liike

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 10: Keskeisvoimat ja gravitaatio

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio. Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

6 Monen kappaleen vuorovaikutukset (Many-body interactions)

Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

Luento 10: Työ, energia ja teho

Luvun 10 laskuesimerkit

Mekaniikka, osa 2. Perttu Lantto. Luentokalvot

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali

Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Theory Finnish (Finland)

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

Luento 9: Potentiaalienergia

Luento 11: Potentiaalienergia

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

Luento 9: Potentiaalienergia

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

766323A-02 Mekaniikan kertausharjoitukset, kl 2012

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä

Luku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

8 Suhteellinen liike (Relative motion)

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

Luento 10. Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi

DYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Luento 11: Periodinen liike

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

nopeammin. Havaitaan, että kussakin tapauksessa kuvaaja (t, ϕ)-koordinaatistossa on nouseva suora.

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

Sovellutuksia Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Keskiö ja hitausmomentti

DYNAMIIKKA II, LUENTO 7 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

5 Kentät ja energia (fields and energy)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi

6 PISTETULON JA RISTITULON SOVELLUKSIA. 6.1 Pyörivistä kappaleista. Vaasan yliopiston julkaisuja Voiman momentti akselin suhteen avaruudessa

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Luento 11: Periodinen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luvun 8 laskuesimerkit

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 4: Taso- ja avaruuskäyrät

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

kertausta edellisestä seuraa, että todennäköisimmin systeemi löydetään sellaisesta mikrotilasta, jollaisia on

Lukiolaisten käsitykset pyörimisliikkeen mekaniikassa

Kuva 1: Tehtävä 1a. = 2π. 3 x3 1 )

dx = L2 (x + 1) 2 dx x ln x + 1 = L 2 1 L + 1 L ( = 1 ((L + 1)ln(L + 1) L) L k + 1 xk+1 = 1 k + 2 xk+2 = 1 10k+1 k + 2 = 7.

Hitaustensori. Inertiaalikoordinaatisto {x} Kappaleen (mahd. ei-inertiaalinen) lepokoordinaatisto {y} )2 x = 1 2 T = 1.

kertausta kertausta tavoitteet gallup

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

Transkriptio:

tavoitteet kertausta osaat määrittää jäykän kappaleen hitausmomentin laskennallisesti ymmärrät kuinka vierimisessä eteneminen ja pyöriminen kytekytyvät osaat soveltaa energiaperiaatetta vierimisongelmiin ymmärrät mitä on liikemäärämomentti L ja milloin se muuttuu ja osaat soveltaa liikemäärämomentin säilymislakia Etenevän ja pyörivän jäykän kappaleen kineettinen energia missä hitausmomentti on K = 1 2 MV2 cm + 1 2 Iω2 I = m n r 2 n = n dm r 2 jossa r on kunkin osasen kohtisuora etäisyys pyörimisakselilta. kertausta Ohutseinäisen, M-massaisen renkaan hitausmomentti, kun pyörimisakseli on renkaan tason normaalin suuntainen ja kulkee renkaan keskipisteen kautta: 1 Esimerkki I Homogeeninen, tasapaksu ympyrälevy akseloituna massakeskipisteen kautta. 2 Renkaan hitausmomentiksi päättelitte MR 2. Tulosta voidaan käyttää monimutkaisemman kappaleen hitausmomentin määrittämiseen. 3 4

Esimerkki I Massa-alkion dm massa on verrannollinen tummenetun pinta-ala-alkion pinta-alaan dm M = da A Pinta-ala-alkio on ohut suikale, jonka pituus on 2πr ja jonka paksuus on dr. Hitausmomentti I = dm = M da A = M2πrdr πr 2 = 1 2 MR2 dmr 2 = 2M R R 2 r 3 dr 0 Esimerkki II Umpinaisen M-massaisen pallon hitausmomentti voidaan määrittää käyttämällä edellistä tulosta hyväksi. Viipaloidaan umpinainen pallo infinitesimaalisen ohuiksi, dz paksuisiksi ympyrälevyiksi. Aikaisemmin määritettiin ympyrälevyn hitausmomentiksi 1 2 MR2. Nyt kunkin viipaleen massa on dm ja säde s. Näin ollen infinitesimaalisen levyn hitausmomentti on di = 1 2 dms2 Esimerkki II Viipaleen ja pallon massat ovat verrannollisia näiden tilavuuksiin dm M = dv V Viipaleen ja pallon tilavuudet ovat 5 Jos pyörimisakseli ei kulje symmetriapisteen / -akselin kautta vaikeita integraaleja. Esimerkiksi kehän pisteestä akseloitu ympyrälevy: 6 dv = πs 2 dz V = 4 3 πr3 ja viipaleen säde s 2 = R 2 z 2. Näin umpinaisen pallon hitausmomentiksi saadaan 1 1 I = di = pallo pallo 2 s2 dm = M pallo 2 s2 V dv R 3 M = 8 R 3 (R2 z 2 ) 2 dz = 2 5 MR2 R Näissä tapauksissa apuun rientää Steinerin sääntö! 7 8

Steinerin sääntö Steinerin sääntö (parallel-axis theorem) koskee tilanteita, joissa pyörimisakselia siirretään toiseen paikkaan siten, että akselin suunta ei muutu. I MKP = I A = s = r l r 2 dm s 2 dm Steinerin sääntö I A = = = s 2 dm (r 2 + l 2 2 l r ) dm r 2 dm }{{} I MKP I A = I MKP + Ml 2 + l 2 dm }{{} M 2 l rdm }{{} 0 Valitaan koordinaatiston origo levyn massakeskipisteeseen (MKP). Kuinka hitausmomentti muuttuu, kun pyörimisakseli siirretään MKP:stä pisteeseen A? Steinerin sääntö 9 Vieriminen 10 Jos ympyrälevyn akseli siirretään massakeskipisteestä pisteeseen A, on uusi hitausmomentti Steinerin säännön perusteella Yleisessä tapauksessa kappaleen massakeskipisteen liike ja sisäinen pyörimisliike ovat toisistaan riippumattomia. Nämä kuitenkin kytkeytyvät, kun kappale on vierimisliikkeessä. I A = I MKP + Ml 2 = 1 2 MR2 + MR 2 = 3 2 MR2 Lämmittelylaskareissa osoitatte, että vierivälle kappaleelle ϕ = s r ω = v r 11 12

Vieriminen Energiaperiaate vieriminen Vierivän kappaleen kineettinen energia Systeemin mekaaninen energia K = 1 2 mv2 + 1 2 Iω2 ) 2 E = K + U = 1 2 mv2 + 1 ( v 2 I r = 1 ( 2 m 1 + I ) mr 2 v 2 = 1 2 m effv 2 Kappaleen kineettinen on edelleen verrannollinen tekijään v 2, mutta on suurempi kuin 1 2 mv2, sillä etenemiseen liittyy vierimisen takia myös pyörimisliikettä kiinteästi. missä K sisältää etenemisen ja pyörimisen kineettisen energian. Mitä on U? Lämmittelylaskareissa osoitatte, että maanpinnan lähellä U riippuu vain kappaleen massakeskipisteen korkeudesta maanpinnasta U = mgy cm gallup 13 gallup 14 Kappaleita lähetetään vierimään samalta kohdalta kaltevaa tasoa pitkin. Mikä kappaleista on nopeiten alhaalla? Kappaleita lähetetään vierimään samalta kohdalta kaltevaa tasoa pitkin. Mikä kappaleista on nopeiten alhaalla? Kolme samanmassaista (0,90 kg) kappaletta: ohut umpinainen lieriö, avonainen lieriö ( putkenpätkä ) ja paksu umpinainen lieriö ( kiekko ). Kaksi ulkomitoiltaan,muodoiltaan ja massaltaan samanlaista kappaletta: Alumiinikiekko ja kuparirengas. 1) ohut umpinainen lieriö 2) avonainen lieriö 3) paksu lieriö 4) kaikki yhtä aikaa 5) muu vastaus 6) ei osaa sanoa 1) alumiinikiekko 2) kuparirengas 3) yhtä aikaa 4) ei osaa sanoa Oikea vastaus: muu vastaus, umpinaiset sylinterit yhtä aikaa Oikea vastaus: alumiinikiekko 15 16

gallup Kappaleita lähetetään vierimään samalta kohdalta kaltevaa tasoa pitkin. Mikä kappaleista on nopeiten alhaalla? Kolme ulkomitoiltaan samanlaista kappaletta: Muovisylinteri, muovisylinteri, jossa metallisydän ja metallisylinteri, jossa muovikuori. 1) muovisylinteri 2) metallisydäminen sylinteri 3) metallisylinteri muovikuorella 4) kaikki yhtä aikaa 5) muu vastaus 6) ei osaa sanoa Oikea vastaus: metallisydäminen sylinteri Vierivä kappale kaltevalla tasolla Systeemi: Maa ja vierivä kappale. Kiinnitetään potentiaalienergian nollakohta tason alareunaan. E = K trans + K rot + U grav + K Maa E = 1 2 mv2 + 1 2 Iω2 + mgh + K Maa }{{} 0 17 gallup Kappaleita lähetetään vierimään samalta kohdalta kaltevaa tasoa pitkin. Mikä kappaleista on nopeiten alhaalla? Kolme palloa: kaksi erikokoistaa umpiteräskuulaa ja tennispallo 1) pieni metallikuula 2) suuri metallikuula 3) tennispallo 4) kaikki yhtä aikaa 5) muu vastaus 6) ei osaa sanoa Oikea vastaus: muu vastaus, metallikuulat yhtäaikaa Vierivä kappale kaltevalla tasolla MKP:n korkeus h riippuu paikasta x. Jos koordinaatiston origo on tason alapäässä niin Vierimisehto tarkoittaa, että h = x sin ϕ + r/ cos ϕ ω = v r 18 Mekaaninen energia säilyy, siis palautelaskarit de dt = 0 19 20

Kulmanopeudesta... Hiukkanen ympyräradalla Hiukkanen kiertää ympyrärataa. Ympyräliikkeen kulmanopeus ω = v r Skalaarina v = ωr Nopeus v ja paikka r ovat vektorisuureita voisiko ω:n lausua myös vektorina siten, että se kertoisi pyörimisen kulmanopeuden lisäki pyörimissuunnan? Miten? Kuinka vektorisuureet r, v ja ω liittyvät toisiinsa? Ristitulo C = A B 21 gallup Minkä suuntainen on vektori 22 C A ja C B ĵ ˆk? C = AB sin ϕ 1) î 2) ĵ 3) ˆk 4) î 5) ĵ 6) ˆk 23 24

Ristitulo Ristitulo Mitä on a = î ĵ KÄSISÄÄNTÖ: a ˆk PITUUS: a = î ĵ sin π 2 = 1 î ĵ = ˆk ˆk î = ĵ ĵ ˆk = î Huomaa, että vaihdantalaki ei (yleensä) päde A B = B A Vektorin ristitulo samansuuntaisen vektorin kanssa D = A (3 A) D = 3A 2 sin 0 = 0 Ristitulo 25 Hiukkanen ympyräradalla 26 Yleisessä tapauksessa A = Ax î + A y ĵ + A zˆk B = Bx î + B y ĵ + B zˆk Ristitulo ) A B = (A x î + A y ĵ + A zˆk ( ) B x î + B y ĵ + B zˆk = ( A y B z A z B y ) î (Ax B z A z B x ) ĵ + ( Ax B y A y B x ) ˆk = î ĵ ˆk A x A y A z B x B y B z 27 Mikä / mitkä seuraavista relaatioista ovat oikein? 1) v = ω r 2) v = r ω 3) ω = r v 4) r = ω v 5) a + c 6) b + d 7) kaikki 8) muu vastaus Vast: a) 28

Hiukkanen ympyräradalla Vaihtoehto 1 on oikein. Vaihtoehto 3. ei voi olla oikein, sillä r v = rv sin(π/2) = rv = w = v r Jäykkä kappale Jäykkä kappale voidaan ajatella koostuvan joukosta hiukkasia, jotka kappaleen pyöriessä kiertävät pyörimisakselin ympäri ympyrärataa. r v on kuitenkin oikean suuntainen. Koska kyseessä ei ole yksikkövektorit, on pidettävä huolta myös vektorin pituudesta. Siis ω = C( r v) ω = Crv = v r C = 1 r 2 ω = 1 ( r v) r2 Miten kappale saadaan pyörimään? Kuinka ω muuttuu? Voiman vaikutus hiukkasen kiertoliikkeeseen 29 Dynaamiset suureet pyörimisliikeessä 30 Tarkastellaan ensin yhden hiukkasen liikettä ympyräradalla: ω = 1 1 ( r v) = ( r p) r2 mr2 Yhden hiukkasen tapauksessa: LIIKEMÄÄRÄMOMENTTI (angular momentum) d ω dt = 1 mr ( v p 2 }{{} =0 = 1 mr 2 ( r F) + r d p dt ) d dt (mr2 ω) = d dt ( r p) = r F MOMENTTI (torque) L = mr 2 ω = r m v = r p τ = r F 31 32

Dynaamiset suureet pyörimisliikeessä Pistemäisen hiukkasen kiertoliikkeestä määräytyvästä liikemäärämomentista L = r p Rataliikemäärämomentti Huomaa, ettei rataliikemäärämomentin olemassaolo liity pelkkään kiertoliikkeeseen! Esim. suoraviivaisesti, vakionopeudella etenevän hiukkasen rataliikemäärämämomentti origon suhteen: käytetään myös nimitystä RATALIIKEMÄÄRÄMOMENTTI (translational angular momentum tai orbital angular momentum) Oppikirja käyttää merkintää Ltrans Ltrans = m r v = 0 Rataliikemäärämomentti 33 Etenemis- ja pyörimisliike yksi hiukkanen 34 Rataliikemäärämomentti myös riippuu tarkastelupisteestä! ETENEMINEN p = m v d p dt = F PYÖRIMINEN L = r p d L dt = r F Ltrans,A = m r A v = 0 (Lämmittelylaskarit) 35 36