Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatus Vantaalla Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 11.10.2017 Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja
Vieraskielisten lasten määrä vuonna 2016 Vantaalla verrattuna muihin kuusikkokuntiin Vieraskielisten lasten määrä kasvoi Vantaalla vuodessa 1,8 %. Vieraskielisiä varhaiskasvatusikäisiä lapsia oli Vantaalla 3 779 (22,7 % varhaiskasvatusikäisistä lapsista) Vieraskielisten lasten määrän kasvu oli Vantaalla ja Espoossa kuusikkokuntien suurinta ja varhaiskasvatusikäisistä vieraskielisten lasten osuus oli Vantaalla kuusikkokunnista suurin Vantaalla kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vieraskielisiä lapsia oli yhteensä 1 903 (18,4 % kunnallisen varhaiskasvatuksen lapsista). Varhaiskasvatuksen Kuusikko 2016 2
Vieraskielisten¹ osuus varhaiskasvatusikäisistä (10kk 6v) lapsista väestörekisteritietojen mukaan vuosien 2012 2016 lopussa Varhaiskasvatuksen Kuusikko 2016 3
Varhaiskasvatuksen aloitus ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Palveluohjauksessa hyödynnetään monikanavaista viestintää https://youtu.be/zxavb1qupte (kerho) https://www.youtube.com/watch?v=yos4iquiuls Lapsi kotioloissa -keskustelu ennen kuin lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Tarkoituksena välittää henkilöstölle tietoa lapsesta ja perheen varhaiskasvatukseen liittyvistä odotuksista ja toiveista Kaksi- ja monikielisen perheen kanssa käytetään Päivähoito tutuksi opasta, jonka avulla kuvataan suomalaista ja vantaalaista varhaiskasvatusta Kaksi- ja monikielisen perheen kanssa käydään keskustelen läpi Alkukeskustelu lomake, joka auttaa perheeseen tutustumisessa 21.1.2015 4
Äidinkielen merkitys Lapselle äidinkieli tunteen ja ajattelun kieli Äidinkieli mahdollistaa lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen sekä yhteydenpidon sukuun ja omaan kulttuuripiiriin Vahva oman äidinkielen hallinta edistää toisen kielen oppimista ja tukee laajasti lapsen kouluvalmiuksia ja kotoutumista Äidinkielen vahva hallinta edistää oman identiteetin muodostumista ja oman kulttuurin tuntemusta Lapsi kasvaa kaksi- ja monikieliseksi ympäristössä, jossa hänen omaa äidinkieleltään arvostetaan ja jossa hän saa harjoitella suomen kieltä 5
Puhu lapselle vain omalla äidinkielelläsi Lue tai kerro tarinoita lapselle omalla äidinkielelläsi Katso lapsen kanssa oman äidinkielisiä lastenohjelmia Keskustele lapsesi kanssa päivän tapahtumista omalla äidinkielelläsi Pelaa lapsesi kanssa pelejä omalla äidinkielellä VANHEMPIEN KEINOT TUKEA ÄIDINKIELEN KEHITTYMISTÄ Kuuntele lapsen kanssa musiikkia ja äänikirjoja omalla äidinkielelläsi Pidä yhteyttää sukulaisiin ja oman äidinkieliseen yhteisöön
Äidinkielen kehittymisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Lapsen äidinkielen osaamisesta ja kehittymisestä keskustellaan huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa (Vasu) sekä esiopetuksen (Leops) tai valmistavan opetuksen oppimissuunnitelmakeskusteluissa Huoltajien kanssa pohditaan keinoja lapsen oman äidinkielen tukemiseen kotona Huoltajien kanssa sovitut toimenpiteet lapsen äidinkielen / kotona puhuttujen kielien kehittymisen tukemiseksi kirjataan emt. suunnitelmiin
Satuhetket omalla äidinkielellä (vanhemmat, isovanhemmat) Kuukauden kieli: tervehdykset viikonpäivät Musiikki ja sadut eri kielillä Kirjastojen erikieliset satutunnit Eri kulttuurien ja ÄIDINKIELEN JA IDENTITEETIN uskontojen TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA juhlat ja perinteet Esineet, kirjat, kartat ja liput eri maista Ohjatun leikin avulla tutustumista eri maihin ja kulttuureihin Leikki samankielisten lasten kanssa Työntekijöiden kielitaidon hyödyntäminen Kielenkehityksen reissuvihko 21.1.2015 8
Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee kaikkien lasten monikielisyyden ja kieliä arvostavan asenteen kehittymistä Lasten kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan huomioon Toiminnassa näkyvät lapsiryhmässä edustettuna olevat kielet ja kulttuurit sekä uskonnot ja katsomukset Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa jokainen kasvattaja toimii suomen kielen mallina ja tuo esiin oppimiskokonaisuuksien keskeistä sanastoa 9
Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia Vantaan varhaiskasvatuksessa Suomi toisena kielenä opetuksen tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti suomen kielen taitoa niin, että hän ymmärtää ja tulee ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja saa valmiuksia omaksua mahdollisimman ikätasoisen oppimisen kielen lastentarhanopettaja vastaa S 2 opetuksesta Vantaalla 3 kieli- ja kulttuurikoordinaattoria 11
Vantaalla annetaan S 2 opetusta lapsille, joiden kotona puhuttu kieli (kielet) on muu kuin suomi kaksi- ja monikielinen lapsi 21.1.2015 12
Miten varhaiskasvatuksessa opitaan suomea? Kasvattajat puhuvat selkeää suomea Lapsen oman äidinkielen/kielien Menetelmät: leikki, merkitys musiikki, liikunta, ulkoilu, erilaiset kielenoppimismenetelmät Kuvat ovat tukena kaikessa toiminnassa Aikuisen ohjaamat leikki- ja pelitilanteet, tietokone- ja tablettipelit sekä -ohjelmat Oppimateriaali: leikit, lelut, laulut, lorut, sadut, pelit, kirjat, tarinat Kuvat ja muut visuaaliset keinot kielen kehityksen tukena Toimintaa sanotetaan, esim. leikkitilanteissa, ruokailtaessa, pukemisessa 13
S2-opetus Sanastot Minä, koti, perhe Tunnesanasto Leikkisanasto Päiväkotisanasto Vaatteet Kehonosat Ruoka, ruokailu Eläimet Värit Lukukäsitteet Matemaattiset käsitteet Lähiympäristö Ammatit Kielenkäyttö Verbit Adjektiivit Eri lausetyypit (kysymyslauseet, kieltolauseet) Sijaintia ja aikaa kuvaavat käsitteet Toimintaohjeen noudattaminen Puheen tuottaminen Kertova puhe
Kielitaidon havainnointi Alkukeskustelulomakkeeseen kirjataan huoltajien arvio lapsen äidinkielen/-kielten osaamisesta Monikielisyyden suunnitelma osana lapsen yksilöllistä varhaiskasvatussuunnitelmaa tai esiopetuksen/valmistavan opetuksen oppimissuunnitelmaa Suomen kielen taidon kehittymisen seurantalomake kolme vuotta täyttäneille 4-vuotiaan lapsen hyvinvointitarkastus (Hyve-malli) Viisivuotiaiden kaksi- ja monikielisten lasten Kettu-kartoitus ennen esiopetuksen tai mahdollisen valmistavan opetuksen alkua Suomen kielen taidon kartoitus mahdollista valmistavaa opetusta varten Esiopetusikäisen lapsen itsearviointi 15
Perusopetukseen valmistava opetus 6- vuotiaille Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa lapselle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää lasten tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Perusopetukseen valmistava opetus 6-vuotiaille on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille lapsille, joiden suomen kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esiopetusryhmässä toimimiseen. Kuusivuotiaiden valmistava opetus toteutetaan inklusiivisesti esiopetusryhmissä. Opetusta annetaan 5 h päivässä. 21.1.2015 16
Lapsi voi hyvin, kun hän kuuluu joukkoon (Jukka Mäkelä 2015) 21.1.2015 17
BACK-UP DIAT, EIVÄT TULE ESITYKSEEN 21.1.2015 18
Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma OPLA 15.5.2017 Kielten rikas maailma oppimisen alueena Varhaiskasvatuksen tehtävänä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen, valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä 21.1.2015 19
Lasten kielen kehityksen keskeiset osa-alueet varhaiskasvatuksessa Suomen/ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään tavoitteellisesti kielitaidon eri osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. OPH 20