selostus 1.2T 1/37 Maantien 16685 Palokanorren parantaminen välillä Saarijärventie - Ritopohjantie, Jyväskylä. 1.2 T selostus 6.10.2017
selostus 1.2T 2/37 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta, lähtökohdat ja perustelut... 5 1.1. Hankkeen tausta... 5 1.2. Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä... 5 1.2.1. Nykyinen tieverkko... 5 1.2.2. Liikenneturvallisuus... 7 1.2.3. Asutus ja ulkoilu... 7 1.2.4. Kevyt liikenne... 7 1.2.5. Erikoiskuljetukset... 8 1.2.6. Joukkoliikenne... 8 1.2.7. Sillat... 8 1.2.8. Valaistus... 8 1.2.9. Johdot- ja laitteet... 9 1.2.10. Hulevesien hallinta... 9 1.2.11. Liikenne-ennuste... 9 1.2.12. Ongelmat... 10 1.3. Maankäyttö ja kaavoitus... 11 1.3.1. Keski-Suomen maakuntakaava... 11 1.3.2. Keski-Suomen aluerakenne 2040... 12 1.3.3. Yleiskaava... 12 1.3.4. Asemakaava... 14 1.3.5. Kaavoitushankkeet... 15 1.4. Ympäristö... 16 1.4.1. Maisemakuva, luonto ja kulttuuriperintö... 16 1.4.2. Melu... 17 1.4.3. Pinta- ja pohjavedet... 17 1.4.4. Maa- ja kallioperäolosuhteet... 18 1.4.5. Nykyiset pohjanvahvistustoimenpiteet... 18 1.4.6. Pilaantuneet maat... 18 1.5. Hankkeelle asetetut tavoitteet... 18 2. Suunnitteluprosessin kuvaus... 19 2.1. Aikaisemmat suunnitteluvaiheet... 19 2.2. Hankkeen organisaatio... 19
selostus 1.2T 3/37 2.2.1. Hankeryhmä... 19 2.3. Liittyminen liikenneverkon muuhun suunnitteluun... 20 2.4. Vuorovaikutus ja osallistuminen... 20 2.4.1. Kuulutukset, tiedotteet, yleisötilaisuudet... 20 2.4.2. Yhteenveto yleisöpalautteista... 20 2.5. Muiden omistamien laitteiden suunnittelu... 20 2.6. Suunnittelutyön aikaiset lausunnot ja kannanotot... 20 2.6.1. Jyväskylän Energia... 20 3. n esittely... 21 3.1. Tiejärjestelyt... 21 3.1.1. Ajoneuvoliikenne... 21 3.1.2. Joukkoliikenne... 21 3.1.3. Kevyen liikenteen järjestelyt... 22 3.2. Kadut ja tonttikadut... 22 3.3. Tekniset ratkaisut ja mitoitus... 23 3.3.1. Mitoitusnopeus... 23 3.3.2. Tien leveys... 23 3.3.3. Rakennekerrosten mitoitus, päällyste... 24 3.3.4. Pohjanvahvistukset ja lisätutkimustarpeet... 24 3.3.5. Sillat ja tukimuurit... 25 3.3.6. Kuivatuksen periaatteet... 25 3.3.7. Valaistus... 25 3.3.8. Liikenteenohjaus... 26 3.3.9. Johto- ja laitesiirrot... 26 3.3.10. Erikoiskuljetukset... 27 3.3.11. Työnaikaiset liikennejärjestelyt... 27 3.4. Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso... 27 3.5. Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet... 28 3.6. Hankkeen massatilanne ja läjitysalueet... 28 4. tutkitut vaihtoehdot... 28 5. n vaikutukset... 31 5.1. Vaikutukset liikenteeseen... 31 5.2. Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen... 31 5.3. Meluvaikutukset... 31
selostus 1.2T 4/37 5.4. Vaikutukset ilmanlaatuun... 33 5.5. Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön... 33 5.6. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin... 33 5.7. Vaikutukset maa-ainesvaroihin... 33 5.8. Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan... 33 5.9. Tärinävaikutukset... 34 5.10. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 34 5.11. Kiinteistövaikutukset... 34 5.12. Kustannusarvio... 34 5.13. Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 34 6. Hankkeen yhteydessä rakennettavat kadut, radat ja vesiväylät, laskuojat ja johdot sekä johtojen ja laitteiden siirto... 35 6.1. Kadut... 35 6.2. Johtojen ja laitteiden siirrot... 35 7. Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi ja jatkotoimenpiteiksi... 35 8. Suunnitelman laatijat ja yhteyshenkilöt... 35
selostus 1.2T 5/37 1. HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1. Hankkeen tausta Palokanorren ja siihen liittyvien väylien vaikutuspiiriin on viime vuosina rakennettu runsaasti uusia kaupallisia palveluja. Yhdessä jo aiemmin alueella toimineiden liikkeiden ja lisääntyneen asutuksen vuoksi liikennemäärät Palokanorrella ovat kasvaneet voimakkaasti. Tämä on johtanut siihen, että Palokanorren ja siihen liittyvien valtatien 4 ramppien liikenne ruuhkautuu ajoittain niin, että autojonot ulottuvat hetkittäin moottoritielle saakka. Samalla Palokanorren liikenne on hyvin herkkä häiriöille. Tämä heikentää merkittävästi liikenteen sujuvuutta ja aiheuttaa vaaratilanteita. Kevyen liikenteen järjestelyt ovat osittain turvattomia mm. huonojen näkemien ja jyrkkien mäkien takia. Alueella on myös kuivatuksen kanssa ongelmia. Suunnittelu kohde sijaitsee noin 7km päässä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen valtatien 4 varrella. Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti. 1.2. Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 1.2.1. Nykyinen tieverkko Maantien 16685 (Palokanorsi) liikennemäärä (KVL2016) on suunnittelualueella 10900-11100 ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus valtatien 4 länsipuolella on 4% ja itäpuolella 3%. Maantien 16711 liikennemäärä (KVL2016) Matinmäentiellä on 2500
selostus 1.2T 6/37 ajon/vrk. josta raskaan liikenteen osuus on 6% ja Ritopohjantiellä 9500 ajon/vrk. josta raskaan liikenteen osuus on 4%. Saarijärventien liikennemäärä on 5800 ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 3%. Kuva 2. Suunnittelualueen liikennemäärät (KVL2015). Maantien 16685 (Palokanorsi) nykyinen nopeusrajoitus suunnittelualueella Jokelantiestä länteen on 40km/h ja itään 50km/h. Maantiellä 16711 (Matinmäentie/Ritopohjantie) nykyinen nopeusrajoitus suunnittelualueella on 50km/h. Maanteiden poikkileikkaus on 8,0/7,0 metriä. Ramppien poikkileikkaus on 6,5/4,5 metriä. Maantiellä 16685 (Palokanorsi) on kolme kiertoliittymää, yksi Palokanorren (M1) ja Saarijärventien (K4) liittymässä (kiertosaarekkeen halkaisija 20m), toinen Palokanorren (M1), moottoritien pohjoisten ramppien (E1R3/R4) ja Sammontien (K1) liittymässä (kiertosaarekkeen halkaisija 37m) ja kolmas Palokanorren (M1), moottoritien eteläisten ramppien (E1R1 ja E1R2) ja Jokelantien (K2) liittymässä (kiertosaarekkeen halkaisija 37m). Suunnittelualueella kadut K1, K2, K3 (Korppumäentie) ja K4 (Saarijärventie) kuuluvat Jyväskylän kaupungin katuverkkoon. Katujen K1, K2 ja K4 poikkileikkaus on 8,0/7,0 metriä ja kadun K3 7,0/6,0 metriä.
selostus 1.2T 7/37 1.2.2. Liikenneturvallisuus Viimeisen viiden vuoden aikana (2011-2015) on suunnittelualueella tapahtunut 42 onnettomuutta. Onnettomuuksista yksi on ollut jalankulkijaonnettomuus, kaksi polkupyöräonnettomuutta ja 30 moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Lisäksi suunnittelualueella on tapahtunut yhdeksän yksittäisonnettomuutta. Onnettomuuksista 9 on johtanut henkilövahinkoihin. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole sattunut. Kuva 3. Onnettomuuskartta. 1.2.3. Asutus ja ulkoilu Suunnittelualueen länsipuolella on kaupan keskittymä. Alueella on mm. Lidl, Citymarket, Prisma, ABC-liikennemyymälä, Terra ja K-Rauta. Kauppoihin kuljetaan paljon myös jalan ja pyörällä. Alueella on lisäksi päiväkoti Korppumäentien läheisyydessä. Länsipuolella asutus on keskittynyt Jokelantien varrelle Palokanorren eteläpuolelle sekä Saarijärventien ja Korppumäentien varrelle Palokanorren pohjoispuolelle. Suunnittelualueen itäpuolella on enemmän pientaloasutusta, mutta kuitenkin kauempana suunnittelualueesta. Suunnittelualueen itäpuolelle on Jokelan päiväkoti (Palokanorren eteläpuolella), jonne kuljetaan Ritopohjantien ja Rovastintien kautta. 1.2.4. Kevyt liikenne Alueella on runsaasti kevyen liikenteen yhteyksiä kaikkien maanteiden ja katujen rinnalla. Suunnittelualueen länsipuolella kevyt liikenne risteää ajoneuvoliikenteen kanssa eritasossa lukuun ottamatta Palokanorrella Korppumäentien liittymässä ja Jo-
selostus 1.2T 8/37 kelantien varrella olevia suojateitä. Itäpuolella risteämiset ovat tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Kevyen liikenteen järjestelyt ovat osittain turvattomia mm. huonojen näkemien ja alueen suurien korkeuserojen takia. 1.2.5. Erikoiskuljetukset Maantie 16685 (Palokanorsi) kuuluu valtakunnalliseen erikoiskuljetusten reitistöön, jossa tilavaatimus on 7x7x40m. Lisäksi ramppien kautta kulkee erikoiskuljetuksia, jotka eivät mahdu kulkemaan moottoritien sillan alta. Kuva 4. Palokan eritasoliittymän erikoiskuljetukset (vihreä on runkoreitti 7x7x40m, katkoviivalla on merkitty että reitillä on ulottumarajoituksia). 1.2.6. Joukkoliikenne Suunnittelualueella on useita linja-autopysäkkejä; seitsemän Palokanorrella, yksi Ritopohjantiellä, yksi Matinmäentiellä sekä yksi pysäkki on moottoritien eteläisellä rampilla E1R2 ja yksi pohjoisella rampilla E1R3/R4. 1.2.7. Sillat Suunnittelualueella on kuusi nykyistä siltaa. Sillat S1, S2, S3 ja S7 ovat tyypiltään KASI-452 siltoja. Nämä sillat on rakennettu 2000-luvun vaihteessa. S4 ja S6 sillat ovat teräsbetonisia laattasiltoja, S4 on rakennettu 1983 ja sen kaistajärjestelyt on muutettu vuonna 2004. S6 silta on rakennettu vuonna 2004. 1.2.8. Valaistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan valaistu. Palokanorren valaistus sijaitsee maantien pohjoispuolella ja on toteutettu puu- ja metallipylväillä. Palokanorren, kiertoliittymien ja kiertoliittymiin liittyvien ramppien E1R1, E1R2 ja E1R3/R4 valaistus on toteutettu pääasiassa metallipylväin ja maakaapelein. Ruokkeentien, Palokanorren ja Saarijärventien kiertoliittymä on toteutettu puupylväin ja maakaapelein. Lisäksi samasta kiertoliittymästä lähtevä Ruokkeentie on toteutettu puupylväin ja ilmajohdoin.
selostus 1.2T 9/37 Palokanorren, Matinmäentien ja Ritopohjantien kiertoliittymä on toteutettu puupylväin ja maakaapelein sekä ilmajohdoin. Valaisimet ovat vanhoja suurpainenatriumvalaisimia koko suunnittelualueella. 1.2.9. Johdot- ja laitteet Suunnittelualueella sijaitsee Telian ja Elisan telekaapeleita ja -johtoja, Elenian sähköjohtoja ja kaapeleita (0,4 kv ja 20 kv), Elenian ja Jyväskylän Energian kaukolämpölinjoja, Jyväskylän Energian kunnallistekniikkaa, ELY-keskuksen ja Jyväskylän kaupungin tie- ja katuvalaistuksen johtoja ja kaapeleita. 1.2.10. Hulevesien hallinta Suunnittelualueen kuivatus on nykyisin hoidettu hulevesiviemäröinnillä ja avo-ojin. Alueen vedet johdetaan pääsääntöisesti Pappilanjokeen. Valtatien 4 varresta vedet ojaan Pappilanjokeen Palokanorren pohjoispuolella Ø500M, Ø1400M, Ø700M sekä Ø500M putkilla. Alueella on nykyisin ongelmia kuivatuksen kanssa rankkasateiden aikana. Erityisen herkkiä alueita ovat Palokan alikulkukäytävän kohdalla (suunnittelualueen eteläpuolella) ja Saarijärventiellä Lidl:n takana. Palokan alikulkukäytävän kohdalla on hulevesipumppaamo. 1.2.11. Liikenne-ennuste Suunnittelun alussa tarkistettiin ideasuunnitelmavaiheessa laadittua liikenneennustetta päivitetyn liikennemallin avulla. Liikenteen odotetaan kasvavan vuoteen 2040 keskimäärin noin 30% väylän osasta riippuen. Mikäli liikenne kasvaa suunnittelualueella ennusteen mukaisesti noin 30 % nykyisestä, ei kiertoliittymien kapasiteetti riitä nykyjärjestelyillä. Kiertoliittymät ja Palokanorsi, Saarijärventien ja Jokelantien kiertoliittymien väliseltä osuudelta, suositellaan muutettavan nelikaistaiseksi sekä kiertoliittymät suositellaan parannettavan osittain kaksikaistaisiksi. Kapasiteettitarkastelun perustella liittymät pystyvät välittämään vuoden 2040 ennusteliikenteen. Huomattavasta lisäkapasiteetista huolimatta moottoritien rampit saattavat kuitenkin jonoutua moottoritien erkanemiskaistoille saakka kaupan huippusesonkiaikana (muutamia kertoja vuodessa) tai mikäli liikenne kasvaa ennustettua enemmän.
selostus 1.2T 10/37 Kuva 5. Liikenne-ennuste, liikenteen kasvu 2012-2040 (%). 1.2.12. Ongelmat Maantie 16685 (Palokanorsi) jonoutuu pahasti ruuhka-ajan huipputunteina ja ongelmat kertaantuvat kaikille liittyville teille. Valtatien 4 eteläinen ramppi jonoutuu pahiten ja jono saattaa yltää moottoritien erkanemiskaistalle asti. Rampilla E1R2 sijaitseva pysäkki on näkemien kannalta huonossa paikassa. Pysähdyksissä olevasta linja-autosta näkee huonosti taaksepäin tien jyrkän geometrian takia. Kevyen liikenteen järjestelyt ovat osittain turvattomia mm. erityisen huonojen näkemien ja alueen suurien korkeuserojen takia. Palokanorrella on tapahtunut kaksi polkupyörä onnettomuutta juuri suurien korkeuserojen ja huonojen näkemien takia.
selostus 1.2T 11/37 Kuva 6. Kevyen liikenteen onnettomuudet (merkitty kolmiolla). 1.3. Maankäyttö ja kaavoitus 1.3.1. Keski-Suomen maakuntakaava Alueella on voimassa Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama (lainvoima 10.12.2009) Keski-Suomen maakuntakaava, jossa alue on osoitettu keskustatoimintojen alakeskukseksi sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden alueeksi. Kuva 7. Ote maakuntakaavasta.
selostus 1.2T 12/37 1.3.2. Keski-Suomen aluerakenne 2040 Keski-Suomen aluerakenne 2040 hyväksyttiin osana Keski-Suomen Strategiaa maakuntavaltuustossa 6.6.2014. Aluerakenteen taustalla on teemakohtaisia karttoja ja alueiden profiilit. Keski-Suomen aluerakenne 2040 muodostaa lähtökohdan maakuntakaavan tarkistukselle ja siinä esitetyt aluerakenteen painotukset ovat myös kaavatarkistuksen painopisteitä. Jyväskylän seutu on Keski-Suomen selkeä kaupallinen ydin ja Palokankeskus on aluerakenteessa osoitettu tärkeänä kaupan keskittymänä. Kuva 8. Ote Keski-Suomen aluerakenne 2040 Työpaikat ja palvelut -kartasta. 1.3.3. Yleiskaava Jyväskylän kaupungin yleiskaava Kaupunginvaltuuston 10.11.2014 hyväksymä 4.9.2014 päivätty Jyväskylän kaupungin yleiskaava on tullut voimaan 25.11.2016 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaisesti muutettuna.
selostus 1.2T 13/37 =Aluekeskus =Seudullisesti merkittävä kaupan palvelualue Kuva 9. Ote Jyväskylän yleiskaavan pääkartasta. Suunnittelualue on yleiskaavassa merkitty aluekeskukseksi ja seudullisesti merkittäväksi kaupan palvelualueeksi. Alueelle on lisäksi osoitettu ohjeellinen pyöräilyn aluereitti. Kuva 10. Ote Jyväskylän yleiskartan Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen kartasta.
selostus 1.2T 14/37 1.3.4. Asemakaava Palokanorsi (M1) sijaitsee plv. 455 1512 asemakaavoittamattomalla alueella. Suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Haukkamäen rakennuskaavan muutos, korttelit 14, 15 ja 16 179 44:009, lainvoimaiseksi 11.11.1993 Kuva 11. Ote haukkamäen rakennuskaavan muutoksesta 179 44:009. Palokan Lidl 179:44:022, lainvoimaiseksi 13.11.2015. Kuva 12. Ote Palokan Lidl asemakaavasta 179 44:022.
selostus 1.2T 15/37 Palokankeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus (Palokankeskus III) 179 42:009, lainvoimaiseksi 3.2.2009 Kuva 13. Ote Palokankeskuksen asemakaavan muutoksesta 179 42:009. Jokelan asemakaavamuutos, laajennus ja osittainen kumoaminen Palokankeskus IV 179 44:018, lainvoimaiseksi 8.5.2007 Kuva 14. Ote Jokelan asemakaavamuutoksesta 179 44:018. 1.3.5. Kaavoitushankkeet Keski-Suomen maakuntahallitus on käynnistänyt 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Maakuntahallitus käsittelee kaavaehdotusta 25.8.2017 ja kaavan on tarkoitus olla nähtävillä syyskuun 2017 ajan. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava 1.12.2017. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan aiempi maakuntakaava.
selostus 1.2T 16/37 Kuva 15. Ote Keski-Suomen tarkistetusta maakuntakaavaluonnoksesta. 1.4. Ympäristö 1.4.1. Maisemakuva, luonto ja kulttuuriperintö Suunnittelualue sijaitsee rakennetulla asuin- ja palvelualueella. Alue päättyy Ritopohjantien liittymässä rakentamattomalle alueelle, jonka itä- ja koillispuolella sijaitsee laajoja metsäalueita. Suunnittelualueiden välisellä osuudella tien ali virtaa Pappilanjoki. Jokivarsi on myös kasvillisuudeltaan metsäisempää ja peitteisempää kuin muu ympäristö ja siinä kulkee virkistysaluereittejä. Suunnittelualueen itäpuolella Pappilanvuorella on selvitysten mukaan liito-oravan elinpiirejä. 23.5.2017 laaditun selvityksen perusteella alue on hyvin liito-oravalle soveltuva ja aktiivisessa käytössä. Papanahavaintojen perusteella alueella on myös mahdollinen pesintä. Elinympäristön ydinalueen säilymisen kannalta on kriittistä, että rajattu ydinalue säilyy kokonaisuudessaan, samoin kun alueen itä-koillispuolen metsäalue, joka on myös lajille soveltuvaa biotooppia. n osassa A 1.6T on esitetty laadittu liito-oravaselvitys. Alueelle tehdyn liito-orava selvityksen yhteydessä tarkasteltiin, että löytyykö alueelta muita sellaisia erityisiä luontoarvoja jotka olisivat vaatineet erityisen luontoselvityksen laatimisen. Alustavassa tarkastelussa luontoselvitykselle ei ollut tarvetta. Jatkosuunnittelussa (hankkeen 2 vaiheessa) tulee Pappilanjokiuomaa kuitenkin tarkastella ellei se tule huomioitua jo mahdollisten Vesilainmukaisten asiakirjojen laatimisen yhteydessä. Luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä ei tielinjauksella ole.
selostus 1.2T 17/37 Suunnittelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Kuva 16. Liito-oravan elinympäristön rajaus sekä papanahavainnot (ote liitooravaselvityksestä). 1.4.2. Melu Alueella on nykyisin betoniset melukaiteet (H=1m) osalla matkaa ramppien E1R1 ja E1R3/R4 varrella sekä maantiellä 16685 (Palokanorsi) ramppien liittymäalueella. Lisäksi rampilla E1R1 on meluvalli ennen kaiteen alkua. 1.4.3. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueen itäpäässä maantien 16711 (Matimäentie) alittavan uuden siltapaikan kohdalla (S8 Peikkovuoren alikulkukäytävä) ollaan osittain Keski-Palokan pohjavesialueella. Jyväskylän kaupunki on teettänyt selvityksen Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden poistaminen 1. Luokan pohjavesiluokituksesta, 10/2016. Selvityksen mukaan ko. pohjavesialueilla ei ole tulevaisuudessa tarkoitus harjoittaa pohjavedenottoa talousvesitarkoitukseen. Tästä syystä pohjavesisuojausta ei alikulkukäytävän kohdalle ole esitetty. Selvitys on esitetty tiesuunnitelman osassa A 1.6T.
selostus 1.2T 18/37 1.4.4.Maa- ja kallioperäolosuhteet Pohjatutkimukset Suunnittelualueella tehtiin elo-syyskuussa 2016 yhteensä 43 kpl painokairauksia, 11 kpl puristinheijarikairauksia, 4 kpl porakonekairauksia kalliovarmistuksin, kaksi pohjavesiputken asennusta sekä maanäytteenottoa 16 tutkimuspisteessä. Häiriintyneitä maanäytteitä otettiin yhteensä 91 kpl. Näytteistä määritettiin vesipitoisuus sekä aistinvaraisesti maalaji. Kuudelle näytteelle tehtiin rakeisuuden määritys. Suunnittelussa on hyödynnetty myös tilaajalta saatuja alueella aikaisemmin tehtyjä pohjatutkimuksia. Maaperä Suunnittelualueen länsiosissa maaperä on pääosin moreenia. Paikoin moreenikerroksen yläpuolella on silttiä n 1 2 m. Kalliopinta voi olla lähellä maanpintaa. Siirryttäessä lähemmäksi valtatietä 4 noin M1 (Palokanorsi) paalulta 400 alkaen silttikerroksen paksuus kasvaa. Samoilla kohdin täyttömaiden paksuus kasvaa. M1 (Palokanorsi) noin paalulta 500 eteenpäin silttikerroksen seassa on myös savikerroksia. Myös silttikerros muuttuu paksummaksi ja löyhemmäksi. Paikoin silttikerroksen seassa on savea. Silttinen ja savinen kerros jatkuu paksuna valtatien 4 itäpuolelle Pappilanjoen itäpuolelle asti. Matinmäentien läheisyydessä maaperä on pääosin karkeaa silttiä ja hiekkaa. Paikoin ylimpänä maakerroksena on myös savista silttiä. 1.4.5. Nykyiset pohjanvahvistustoimenpiteet Suunnittelualueella nykyisen K2 (Jokelantien) kohdalla sekä Rummakon alikulkukäytävän kohdalla on tehty massanvaihto. Painopengertä on käytetty kadun K1 kohdalla Palokanorren ja Sammontien kiertoliittymän eteläosassa sekä Sammontien akk:n kohdalla. 1.4.6. Pilaantuneet maat Alueen pilaantuneet maat selvitettiin MATTI-rekisteristä. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa pilaantuneita maita. 1.5. Hankkeelle asetetut tavoitteet Liikenteelliset tavoitteet Liikenteen sujuvuuden lisääminen, ruuhkien vähentäminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Liittyminen toimivuuden parantaminen Henkilövahinko-onnettomuuksien riskin pienentäminen Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen, mm. rakentamalla uusi ylikulkukäytävä valtatien 4 yli
selostus 1.2T 19/37 Kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen Alueen maanomistajien ja asukkaiden kulkuyhteyksien turvaaminen Maankäytölliset tavoitteet Tuetaan suunnitteilla olevaa maankäyttöä Ei estetä alueen kaavojen toteutumista Ei estetä muiden hankkeiden toteutumista Ympäristölliset tavoitteet Minimoidaan haitat ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen Minimoidaan ympäristöön kohdistuvat haitat Pienennetään asutukseen kohdistuvaa meluhaittaa Turvataan kulkuyhteydet Taloudelliset tavoitteet Suunnitellaan edullinen ratkaisumalli Hankkeen toteuttaminen teknistaloudellisesti Liikenneturvallisuuden parantaminen nykyisellä tiekäytävällä Hankkeen toteuttaminen vaiheittain 2. SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 2.1. Aikaisemmat suunnitteluvaiheet Alueelle on vuonna 2014 idea- ja aluevaraussuunnitelma Palokanorren liikennejärjestelyt. Ideasuunnitelmassa on esitetty, että v.2040 tulee Palokanorsi olla 2+2 kaistainen ja nykyiset kiertoliittymät turbokiertoliittymiä. Suunnitelmassa on myös esitetty, että toimenpiteet voidaan toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa Palokanorsi toteutetaan 2+1 kaistaisena ja kiertoliittymät muutetaan turboliittymiksi. Toisessa vaiheessa muutetaan Palokanorsi 2+2 kaistaiseksi. n ratkaisut noudattelevat pääasiassa ko. suunnitelman ehdotuksia siten, että suunnitelmassa on esitetty 1 vaiheen ratkaisut. n tilavarauksena on huomioitu toisen vaiheen toimenpiteet. 2.2. Hankkeen organisaatio 2.2.1. Hankeryhmä Tiesuunnittelun aikana hankeryhmä kokoontui 5 kertaa. Hankeryhmään kuului Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajia, Jyväskylän kaupungin edustajia sekä konsultin henkilöstöä.
selostus 1.2T 20/37 Tämän lisäksi ELY-keskuksen L-vastuualue on esitellyt suunnitelmia Jyväskylän Energialle sekä Osuuskauppa Keskimaalle. 2.3. Liittyminen liikenneverkon muuhun suunnitteluun Alueelle on laadittu Trafixin (liikennesuunnittelutoimisto) toimesta selvitys Jokelantien maankäytön muutoksesta. Selvityksessä on tutkittu Jokelantien liikennemäärän mahdollista suurempaa kasvua ja sen vaikutusta Jokelantien kiertoliittymän järjestelyihin. ssa on huomioitu osa selvityksen järjestelyistä. 2.4. Vuorovaikutus ja osallistuminen 2.4.1. Kuulutukset, tiedotteet, yleisötilaisuudet Hankkeen aloittamisesta ja maastotöistä kuulutettiin paikallisissa lehdissä 20.06.2016. Hankkeesta pidettiin yleisötilaisuus 11.1.2017, joka kuulutettiin paikallisissa lehdissä. Lisäksi kaikille hankkeen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille toimitettiin kutsut yleisötilaisuuksiin postitse. Kuulutukset ja tiedotteet on esitetty tiesuunnitelman osassa 1.6T. 2.4.2. Yhteenveto yleisöpalautteista Yleisötilaisuudesta saatiin 4 kpl kirjallisia palautteita. Palautteet koskivat suunnittelualueen jalankulku- ja pyöräilyväyliä sekä Palokanorren meluosuojausta. Yleisötilaisuuden palautteet käsiteltiin hankeryhmän kokouksessa ja huomioitiin mahdollisuuksien mukaan suunnitteluratkaisuja päätettäessä. Yleisötilaisuudessa jätetyt palautteet, vieraskirja ja muistio tilaisuudesta on esitetty tiesuunnitelman osassa A 1.6T. 2.5. Muiden omistamien laitteiden suunnittelu Hankkeen aikana laiteomistajiin on oltu yhteydessä puhelimella ja sähköpostilla. Rakennussuunnitelman laatimisen aikana on tarpeen pitää erillinen johtosiirtopalaveri. Suunnittelualueella sijaitsee Telian ja Elisan telekaapeleita ja -johtoja, Elenian sähköjohtoja ja kaapeleita (0,4 kv ja 20 kv), Elenian ja Jyväskylän Energian kaukolämpölinjoja, Jyväskylän Energian kunnallistekniikkaa, ELY-keskuksen ja Jyväskylän kaupungin tie- ja katuvalaistuksen johtoja ja kaapeleita. 2.6. Suunnittelutyön aikaiset lausunnot ja kannanotot 2.6.1. Jyväskylän Energia ELY-keskus ja Jyväskylän kaupunki piti suunnittelun aikana palaverin, jossa todettiin että tiesuunnitelma ei juurikaan lisää hulevesiä alueella. Sovittiin, että nykyinen kuivatus säilyy ennallaan. Nykyiset kuivatuksen tulvimisongelmat alueella johtuvat kunnossapidosta ja sitä tehostetaan.
selostus 1.2T 21/37 3. TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1. Tiejärjestelyt 3.1.1. Ajoneuvoliikenne Valtatie 4 (Nelostie) Valtatien 4 järjestelyihin ei tehdä toimenpiteitä moottoritien ramppeja lukuun ottamatta. Valtatien yli rakennetaan uusi kevyen liikenteen silta ja valtatien ylittävältä Palokan risteyssillalta kevyt liikenne siirretään käyttämään uutta siltaa. Moottoritien eteläisille rampeille (E1R1 ja E1R2) rakennetaan toiset ajokaistat suuntaansa noin 80 m matkalle. Lisäksi pohjoiselle rampille (E1R3/R4) rakennetaan toinen ajokaista noin 50 m matkalle kiertoliittymään päin tultaessa. Maantie 16685 (Palokanorsi) Maantien M1 linjaus säilyy koko suunnitelma-alueella nykyisellään. Maantiellä nykyiset kolme kiertoliittymää (Saarijärventien, Sammontien ja Jokelantien kiertoliittymät) muutetaan turbokiertoliittymiksi niin, että maantien pohjoispuolella kulkee kaksi ajokaistaa lännen suuntaan välillä Saarijärventie Jokelantie ja eteläpuolella yksi ajokaista idän suutaan. Tämä levittää maantien poikkileikkausta ko. matkalla ajokaistan verran. Kiertoliittymien kiertosaarekkeiden halkaisijat ovat 30 metriä. Palokanorsi säilyy nykyisellään välillä Jokelantie-Ritopohjantie. Palokanorren, Ritopohjantien ja Matinmäentien T-liittymään rakennetaan kiertoliittymä halkaisijaltaan 30 metriä. Maantie 16711 (Ritopohjantie/Matinmäentie) Maantien M3 linjaus pysyy nykyisellään. Maantien poikkileikkausta ja kaistajärjestelyjä selkeytetään nykyisestä. Palokanorren liittymään rakennetaan kiertoliittymä (halkaisija 30 metriä). 3.1.2. Joukkoliikenne Suunnitelma-alueen linja-autopysäkit säilyvät pääsääntöisesti nykyisellään. Maantien 16685 (Ruokkeentie/Palokanorsi) pysäkit Ruokkeentiellä Korppumäentien liittymän länsipuolella oleva pysäkki muotoillaan uudelleen vastaamaan Liikenneviraston ohjeen mukaista mitoitusta ja pysäkkiä siirretään hieman länteen suojatiejärjestelyjen selkiyttämiseksi. Korppumäentien liittymän itäpuolella oleva pysäkki siirtyy Ruokkeentien lisäkaistan taakse, samalla pysäkki mitoitetaan vastaamaan Liikenneviraston nykyohjeistusta. Saarijärventien ja Sammontien kiertoliittymien välissä oleva pysäkki säilyy nykyisellään. Jokelantien itäpuolella oleva nykyisen pysäkki (ennen Pappilanjoen siltaa) poistetaan tarpeettomana. Jokelan alikulkukäytävän kohdalla oleva pysäkkipari säilyy nykyisellään.
selostus 1.2T 22/37 Ennen Ritopohjantien liittymää maantien pohjoispuolella oleva pysäkki muotoillaan uudelleen maantien reunalinjamuutoksen takia. Maantien 16711 (Matinmäki/Ritopohjantie) pysäkit Palokanorren liittymän eteläpuolella oleva pysäkki siirretään hieman kauemmas liittymästä kiertoliittymän takia ja muotoillaan vastaamaan Liikenneviraston nykyohjeistusta. Liittymän pohjoispuolella oleva pysäkki säilyy nykyisellään. Rampin E1R2 pysäkki (Kirrin suuntaan/pohjoiseen poistuva ramppi) Rampilla oleva nykyinen pysäkki siirretään lisäkaistan taakse ja mitoitetaan jyrkkään kaarteeseen niin, että pysäkille pysähtyneen linja-auton perä ei jää rampin ajokaistalle. Pysäkille on suunnittelun aikana pyritty löytämään parempi paikka, mutta sitä ei suunnittelun aikana löytynyt. Rakennussuunnittelussa tulee pohtia vielä pysäkin paikkaa uudelleen ja miettiä löytyisikö sille paikkaa esimerkiksi katuverkolta vai voisiko linja-autoliikenne kierrättää esimerkiksi Saarijärven kiertoliittymän kautta. Tällöin Prisman edustalla oleva pysäkki (M1 pl 400) toimisi pohjoisen suunnan pysäkkinä. Rampin E1R3/R4 pysäkki (Kirrin suunnasta/pohjoisesta saapuva ramppi) Rampilla oleva pysäkki säilyy nykyisellään. 3.1.3. Kevyen liikenteen järjestelyt Valtatien 4 yli rakennetaan uusi kevyen liikenteen silta (S5 Palokan ylikulkukäytävä) ja kevyt liikenne siirretään nykyiseltä S4 Palokan risteyssillalta uudelle sillalle. Maantien 16685 (Ruokkeenti/Palokanorsi) ali rakennetaan uusi alikulkukäytävä Saarijärventien kiertoliittymän länsipuolelle (S1 Kankaanpään akk). Uusi alikulkukäytävä korvaa nykyisen alikulkukäytävän kun se jää leviävän turbokiertoliittymän alle. Nykyinen alikulkukäytävä puretaan. Samalla parannetaan kevyen liikenteen yhteyttä maantien ali niin, että alikululle johtaa oma jalankulku- ja pyöräilyväylä J3. Maantien 16711 (Matinmäentien) ali rakennetaan uusi alikulkukäytävä (S8 Peikkovuoren akk) uuden kiertoliittymän pohjoispuolelle. Samalla jalankulku- ja pyöräilyväylien J5, J6 ja J7 yhteyksiä linjataan uudelleen. 3.2. Kadut ja tonttikadut K1 (Sammontie) Kadun K1 linjaus ja kaistajärjestelyt kiertoliittymälle tultaessa pysyvät nykyisellään. Poikkileikkaus ei muutu. K2 (Jokelantie) Kadun K2 linjaus pysyy nykyisellään. Kadulle rakennetaan toinen ajokaista noin 80 m matkalle kiertoliittymään päin tultaessa.
selostus 1.2T 23/37 K3 (Korppumäentie) Kadun K3 linjaus ja kaistajärjestelyt pysyvät nykyisellään. Liittymä Ruokkeentielle/Palokanorrelle muotoillaan uudelleen. K4 (Saarijärventie) Kadun K4 linjaus ja kaistajärjestelyt pysyvät nykyisellään. Etelänpuoleinen haara kiertoliittymään leviää nykyisestä ajokaistan verran. T1, Haukkamäen päiväkodin tonttikatu Tonttikadun linjausta muutetaan sijansa verran 80m matkalla uuden jk+pp-tien (J3) rakentamisen tarvitseman tilan takia. T2, Haukkamäen päiväkodin kääntöpaikka Maantien 16685 (Ruokkeentie/Palokanorsi) leventämisen takia nykyinen kääntöpaikka siirretään uuteen paikkaan niin, että kulku kääntöpaikalle on jatkossa Korppumäentien kautta. 3.3. Tekniset ratkaisut ja mitoitus 3.3.1. Mitoitusnopeus Maantien 16685 (Palokanorsi) nopeusrajoitus on 40 km/h suunnittelualueen länsireunalta Pappilanjoen sillalle asti ja sillalta Ritopohjantien liittymään asti 50 km/h. Maantiellä 16711 (Matinmäentie/Ritopohjantie) nopeusrajoitus on 50 km/h. Ramppien nopeusrajoitus suunnittelualueella on 40 km/h. Mitoitusnopeus maanteillä ja rampeilla on 50 km/h. 3.3.2. Tien leveys Maantien 16685 (M1 Palokanorsi) nykyinen poikkileikkaus on 8/7. Poikkileikkaus muuttuu välillä Korppumäentie Pappilanjoen silta muotoon 11,5/10,5 (2+1) niin, että maantien pohjoispuolella kulkee kaksi ajokaistaa lännen suuntaan välillä Saarijärventie Jokelantie ja eteläpuolella yksi ajokaista idänsuutaan. Muualla maantien poikkileikkaus säilyy nykyisellään. Maantien 16711 (M3 Matinmäentie/Ritopohjantie) nykyinen poikkileikkaus on 8/7. Poikkileikkaukseen ei tehdä muutoksia, mutta kääntymiskaistat poistetaan. Eritasoliittymän eteläisten ramppien E1R1 ja E1R2 poikkileikkaukset muutetaan osalta matkaa muotoon 9/7. Eritasoliittymän pohjoisen rampin E1R3 poikkileikkaus muutetaan osalta matkaa muotoon 9/7. Uusien suunniteltujen jalankulun ja pyöräilyn pääväylien (J1 uuden Vt4 ylittävän sillan kohdalla (S5), J5 ja J6) poikkileikkaus on 4,5/ 4,0 m ja päällyste AB. Muiden uusien jalankulku- ja pyöräilyväylien poikkileikkaus on 3,25..3,50/3,00, päällyste AB.
selostus 1.2T 24/37 Poikkileikkauksen muodot ja mitat on esitetty tiesuunnitelman osan B liikenneteknisissä poikkileikkauksissa 4T-1 4T-3. 3.3.3. Rakennekerrosten mitoitus, päällyste Ramppien E1R1, R1R2, E1R3 päällysrakenneluokka on 10,0 AB. Väylät päällystetään SMA (40 mm) + AB (60 mm) + ABK (70 mm). Sidottujen kerrosten kokonaispaksuus on 170 mm. Rakennekerrosten kokonaispaksuus 1810 mm. Maantie 16685 (M1 Palokanorsi) päällysrakenneluokka on 10,0 AB. Väylä päällystetään SMA (40 mm) + AB (60 mm) + ABK (70 mm). Sidottujen kerrosten kokonaispaksuus on 170 mm ja rakennekerrosten kokonaispaksuus 1810 mm. Maantien M3 (Ritopohjantie) kiertoliittymän ja kiertoliittymän eteläpuolen (Ritopohjantien) päällysrakenneluokka on 10,0 AB. Väylät päällystetään SMA (40 mm) + AB (50 mm) + ABK (50 mm). Sidottujen kerrosten kokonaispaksuus on 170 mm ja rakennekerrosten kokonaispaksuus 1370 mm. Maantien M3 (Matinmäentie) kiertoliittymästä pohjoiseen päällysrakenneluokka on 6,0 AB. Väylä päällystetään SMA (40 mm) + AB (50 mm) + ABK (50 mm). Sidottujen kerrosten kokonaispaksuus on 140 mm ja rakennekerrosten kokonaispaksuus 1340 mm. Jalankulku- ja pyöräilyväylät päällystetään AB (40 mm). Rakennekerrosten kokonaispaksuus on noin 1190 mm, korotetun jk+pp-tien kohdalla noudatetaan viereisen maantien kerrospaksuutta. Kiertoliittymien läheisyydessä kantavan kerroksen yläosa vahvistetaan ABKpäällystelaatalla. Tällä vähennetään kiertoliittymän kohdalla päällysteen deformaatioita Kadut K1 ja K2 päällystetään AB (50 mm). Rakennekerrosten kokonaispaksuus on noin 1330 mm. Kadun K4 (Saarijärventie) päällysrakenneluokka on 6,0 AB. Väylä päällystetään SMA (40 mm) + AB (50 mm) + ABK (50 mm). Sidottujen kerrosten kokonaispaksuus on 140 mm ja rakennekerrosten kokonaispaksuus 1340 mm. 3.3.4. Pohjanvahvistukset ja lisätutkimustarpeet Kevyen liikenteen sillan S5 (Palokan ylikukukäytävä) molempiin päihin rakennetaan paalulaatat. Alikulkusiltojen S3 Sähkölaitoksen alikulkukäytävä ja S7 Rummakon alikulkukäytävän levennysosan kohdalle tehdään massanvaihto uuden anturan kohdalle. K2 Jokelantien pengerlevennyksen kohdalle n. plv 45 80 katu tuetaan tukimuurilla. Tukimuuri ylittää kaukolämpölinjan n. pl 47. Tukimuuri perustetaan porapaaluilla kadun K2 nykyisestä mahdollisesta louhemassanvaihdosta johtuen. Lisäksi nykyisen hulevesiviemärin kohdalle tehdään paalulaatta noin plv 35-45, paalulaatassa käytetään porapaaluja. Täydentäviä pohjatutkimuksia tulee rakennussuunnitelmassa tehdä vähintään siltapaikkojen S5 ja S6 paaluperustusten kohdalta, siltapaikan S8:n kohdalta sekä K2:n
selostus 1.2T 25/37 tukimuurin ja paalulaatan kohdalta. K2:n alittavat hulevesiviemärit ja kaukolämpölinjojen tarkka sijainti ja korkeusasema on tarpeen selvittää aukikaivamalla. 3.3.5. Sillat ja tukimuurit S1 Kankaanpään alikulkukäytävä: Nykyinen KASI-452 silta puretaan ja sen viereen rakennetaan uusi silta KASI-BOX. S2 Keski-Palokan alikulkukäytävä: Nykyistä KASI-452 siltaa levitetään länteen 6 8 metriä. S3 Sähkölaitoksen alikulkukäytävä: Nykyistä KASI-452 siltaa levitetään pohjoiseen 3 metriä. S4 Palokan risteyssilta: Nykyisen laattasillan kaistajärjestelyt muuttuvat. Sillan pintarakenteet uusitaan. S5 Palokan ylikulkukäytävä: Uusi Teräsbetoninen jatkuva laattasilta. S6 Jokelan risteyssilta: Nykyistä laattasiltaa levitetään pohjoiseen 3,5 6,5 metriä. S7 Rummakon alikulkukäytävä: Nykyistä KASI-452 levitetään länteen 2 metriä. S8 Peikkovuoren alikulkukäytävä: Uusi KASI-BOX KASI-siltoja levitetään sillan toimittajan tarjolla olevien elementtien mukaisesti vastaamaan suunniteltuja väyliä. Nykyiset sillat on suunniteltu 60 vuoden käyttöiälle, joten levitykset on suunniteltu 50 vuoden käyttöiälle. Sillan S4 Palokan risteyssillan kaistajärjestelyjen muutokset eivät aiheuta sillan leventämistarvetta, mutta kaapeliputkien sijoitus ja tarve on pohdittava tarkemmin rakennussuunnittelu vaiheessa. Sillan S6 Palokan alikulkukäytävä muuttuneet kaistajärjestelyt vaativat sillan leventämistoimenpiteitä. Levennys perustetaan kuten nykyinen silta on perustettu. Kadulle K2 Jokelantie rakennetaan betonielementeistä kulmatukimuuri paaluvälille 45-80 vas. 3.3.6. Kuivatuksen periaatteet Alueen kuivatus hoidetaan pääosin avo-ojin ja rummuin. Reunakiven ja melukaiteen kohdalla kuivatus hoidetaan hulevesiviemäröinnillä tai puolirummuin sivuojiin. 3.3.7. Valaistus Suunnitelma-alueella uusitaan valaistus. Uusi valaistus toteutetaan Palokanorren osalta valaistusluokassa M3a, kiertoliittymät valaistusluokassa C2 ja kevyenliikenteenväylät valaistusluokassa P4. Kiertoliittymiin liittyvät rampit E1R1, E1R2 ja E1R3/R4 toteutetaan valaistusluokassa M3a. Kevyenliikenteenväylien alikulkujen valaistukset toteutetaan valaistusluokassa C4. Uusi valaistus toteutetaan maantiellä, kiertoliittymissä ja rampeilla 10m korkein metallipylväin ja maakaapelein. Kevyenliikenteenväylillä uusi valaistus toteutetaan 6m korkein metallipylväin ja maakaapelein. Valaisimet sekä pylväissä että alikuluissa
selostus 1.2T 26/37 ovat LED-valaisimia värilämpötilalla 4000K. Myötääviä metallipylväitä käytetään E1R1, E1R2 ja E1R3/R4 rampeilla. Pylväät sijoitetaan väylien reunoille pääasiassa nykyisten pylvässijoitusten mukaisesti. Kiertoliittymiä ja ramppien E1R1, E1R2 ja E1R3/R4 pylväitä, joissa kaksipuoleiset joko liikenteenjakajan keskelle tai ramppien väliselle alueelle sijoitetut pylväät, korvataan väylien reunoille asennettavilla pylväillä. Muutos johtuu E1R2 rampin kaistan lisäyksestä ja pyritään ramppien valaistuksen asennuksessa yhteneväiseen asennustapaan ja ulkonäköön. Lisäksi pylväät sijoitetaan niin että ne eivät sijaitse erikoiskuljetusten tiellä (7x7x40). E1R2 rampin valaistus uusitaan kokonaan valtatieltä 4 asti, koska S5 Palokan ylikulkukäytävä rakennetaan nykyisen valaistuksen päälle. Tästä syystä myös suositellaan uusittavaksi E1R3/R4 rampin valaistus liittymis- ja erkanemiskaistojen loppuun asti ja pyritään valaistuksen asennuksessa yhteneväiseen asennustapaan ja ulkonäköön. Tällöin pysytään myös yhteneväisessä valon värilämpötilassa 4000K ramppien loppuun. Lisäksi varaudutaan kahden uuden valaistuskeskuksen asennukseen mahdollisten pylväiden omistajuusmuutosten ja tästä johtuvien kaapelointimuutosten vuoksi. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida erikoiskuljetusten näkökulmasta valaisinpylväiden sijainti. 3.3.8. Liikenteenohjaus Liikenteenohjaus toteutetaan liikennemerkeillä, opastusmerkeillä ja ajoratamerkinnöillä. Ajoneuvoliikenteen ohjauksessa käytetään myös yläpuolisia opasteita. Ajoradan yläpuolisissa opastusmerkkien mitoituksessa huomioidaan erikoiskuljetusreitti (7x7x40). Yläpuoliset opastusmerkit toteutetaan heijastusluokan R3 kalvosta. Jalankulku- ja pyöräilyväylille tulevat liikennemerkit toteutetaan heijastusluokan R1 kalvosta, muut liikenne- ja opastusmerkit heijastusluokan R2 kalvosta. Ajoratamerkinnät tehdään kestomerkintänä. Palokanorrella olevat suojatiet (Korppumäentie, Matinmäen kiertoliittymä) tehdään massamerkinnällä. Kiertoliittymiin toteutetaan ajokaistanuolet massalla selkeyttämään kaistajärjestelyjä. 3.3.9.Johto- ja laitesiirrot Suunnittelualueella sijaitsee Telian ja Elisan telekaapeleita ja -johtoja, Elenian sähköjohtoja ja kaapeleita (0,4 kv ja 20 kv), Elenian ja Jyväskylän Energian kaukolämpölinjoja, Jyväskylän Energian kunnallistekniikkaa, ELY-keskuksen ja Jyväskylän kaupungin tie- ja katuvalaistuksen johtoja ja kaapeleita. Laiteomistajat vastaavat siirtojen/suojausten suunnittelusta ja toteutuksesta.
selostus 1.2T 27/37 Nykyiset johdot ja niiden sijainti on esitetty erillisillä johto- ja laitesiirtokartoilla tiesuunnitelman osassa C piirustuksissa 6T-1..6T-2. Rakennussuunnittelu vaiheessa valtatien 4 poikki kulkevan kaukolämmön tarkka sijainti tulee tarkistaa. Myös Jokelantien K2 poikki kulkevat kaukolämpölinjojen sekä hulevesilinjojen tarkka sijainti tulee tarkistaa. 3.3.10. Erikoiskuljetukset Maantie 16685 (Palokanorsi) kuuluu valtakunnalliseen erikoiskuljetusten reitistöön, jossa tilavaatimus on 7x7x40m. Lisäksi ramppien kautta kulkee erikoiskuljetuksia, jotka eivät mahdu kulkemaan moottoritien sillan alta. Tämä tulee huomioida myös rakentamisen yhteydessä ja varmistaa riittävä tilantarve. 3.3.11. Työnaikaiset liikennejärjestelyt Rakennustyön aikana tulee huomioida erityisesti kevyen liikenteen turvallisuus ja tarvittavat ja riittävät kulkuyhteydet. Alikulkukäytävien jatkamista tarvitsee todennäköisesti tehdä vaiheittain. Tällöin liikennettä ei tarvitse katkaista. Tarvittavat katkot tehdään hiljaisen liikenteen aikaan. Erikoiskuljetusten vaatima tilantarve tulee varmistaa rakentamisen aikana. ssa on tiealuetta varattu käyttöön niin, että tiesuunnitelman toinen vaihe voidaan myös toteuttaa esitetyillä tiealuevarauksilla. Myös siltapaikoilla on huomioitu alustavasti työnaikaiset tilavaraukset. Tilavaraukset kuitenkin määräytyvät urakoitsijan työmaasuunnittelun myötä, jolloin niihin saattaa tulla tarkennuksia. Ennen työhön ryhtymistä on suunniteltava työnaikaiset liikennejärjestelyt ja hyväksytettävä ne tilaajalla. 3.4. Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Tieympäristösuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet painottuvat rakentamisesta aiheutuvien vaurioiden korjaamiseen sekä liito-oravien kulkureittiyhteyksien säilyttämiseen ja taajamakuvan parantamiseen. Toimenpiteet ovat lähinnä nurmetuksia, runkopuu- ja pensasistutuksia. Suunnitelmissa on esitetty myös erilaisia kivipintoja. Ympäristösuunnitelmat on esitetty kartoilla 7.1T-1..7.1T-4. Sammontien kiertoliittymässä olevat muurahaisveistokset on esitetty siirrettäväksi maansuuntaisiksi ja lähemmäs kiertoliittymän keskustaa (sovittu taiteilijan (Kari Allonen) kanssa). Jokelan päiväkodin kohdalle on suunnitelmassa esitetty meluaita ja päiväkodista idän suuntaan meluvalli+aita yhdistelmä. Meluaidan julkisivupiirustus on esitetty suunnitelmassa 7.1T-5. Tieosuuden tuleva hoitoluokka on T2.
selostus 1.2T 28/37 3.5. Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet Meluntorjunta Meluhaittoja lievennetään rakentamalla melusuojauksia. Melusuojaukset on esitetty tiesuunnitelman osassa B suunnitelmakartoilla ja hyväksymisehdotuksessa tiesuunnitelman osassa A 1.3T. Tarkempi meluselvitys on esitetty tiesuunnitelman osassa 7.1T-6. Jalankulku- ja pyöräily S5 Palokan ylikulkukäytävä poistaa jalankulun- ja pyöräilyn estevaikutusta, kun kevyt liikenne kulkee omaa siltaa pitkin. Samalla kevyen liikenteen liikenneturvallisuus paranee. Liito-oravat Suunnitelmassa on esitetty välille Ritopohjantie-Pappilanjoki uusia puuistutuksia, joilla mahdollistetaan liito-oravan kulku itä-länsi suunnassa vaikka liito-orava esiintymiä ei Palokanorren vieressä ole havaittu. Uusilla istutuksilla mahdollistetaan lajin yksilöiden liikkuminen alueella itä-länsi suunnassa. Ajoneuvoliikenne Ensimmäisen vaiheen toimenpiteillä mahdollistetaan ajoneuvoliikenteen parempi toimivuus. Liittymät toimivat paremmin ja Palokanorsi ei ole enää niin häiriöherkkä kuin nykyisin. Iltahuipputunteina voi kuitenkin esiintyä jonoutumista moottoritien rampeilla. 3.6. Hankkeen massatilanne ja läjitysalueet Hanke on massoiltaan alijäämäinen suunniteltujen väylien osalta. Hankkeelle ei ole varattu erillisiä läjitysalueita, mutta massoja voidaan läjittää meluvalliin M1 plv 1040-1305. 4. TUTKITUT VAIHTOEHDOT Rampille E1R1 on suunnittelun aikana tutkittu vaakageometrian muutosta, jolloin rampille saataisiin paremmat näkymät Jyväskylän keskustan suunnasta. Rampin nykyinen geometria ei täytä Liikenneviraston vaadittua vaakageometria-arvoa (vaadittu kaariyhdistelmä). Tutkitulla muutoksella ei myöskään saavutettu ohjeen mukaista arvoa, mutta geometria olisi parantunut nykyisestä. Esitetty geometriamuutos olisi aiheuttanut nykyiselle sillalle (Palokan akk) sillan levityksen sekä nykyisten melusuojausten uusimisen rampin itäpuolella. Vähäisten liikenteellisten hyötyjen ja korkeiden kustannusten johdosta rampin muutos päätettiin jättää pois suunnitelmasta ja säilyttää nykyisellään.
selostus 1.2T 29/37 Kuva 17. Tutkittu E1R1 vaihtoehto.
selostus 1.2T 30/37 Kuva 18. Tutkitun vaihtoehdon melutarkastelut.
selostus 1.2T 31/37 5. TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 5.1. Vaikutukset liikenteeseen Suunnitellut toimenpiteet parantava liikenteen välityskykyä nykytilanteeseen verrattuna. Mikäli alueella tehdään merkittäviä maankäytön muutoksia, saattaa se vaikuttaa liikenteen toimivuuteen ja siksi toimivuustarkastelut tulee tehdä uusiksi kun muutoksia on tiedossa. Suunnitellut toimenpiteet parantavat liikenneturvallisuutta. Joukkoliikenteen järjestelyt pysyvät vähintään samantasoisina nykytilanteeseen verrattuna. Leveiden erikoiskuljetusten liikennöinti paranee osittain kaksikaistaisten kiertoliittymien rakentamisen myötä. Erikoiskuljetusten tilantarve on otettu huomioon järjestelyjen mitoituksessa. Valtatien yli rakennetaan uusi kevyen liikenteen silta (S5 Palokan ylikulkukäytävä) ja valtatien ylittävältä Palokan risteyssillalta (S4) kevyt liikenne siirretään käyttämään uutta siltaa. 5.2. Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Suunnitelma palvelee maankäytön kehittymistä alueella. Suunnitellut väylät eivät estä kaavan toteutumista. n hyväksyminen vaatii asemakaavan muutoksia Korppumäentie K4 Saarijärventien viereisellä alueella. Lisäksi asemakaavaan tulee tehdä muutos laskuoja 1 kohdalla ojan rasitemerkintänä. 5.3. Meluvaikutukset Teiden sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien rakentaminen ei muuta nykyistä melutilannetta alueella, koska väylät sijoittuvat nykyiseen tiekäytävään. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on annettu valtioneuvoston päätös (VNp 993/1992) melun yleisistä ohjearvoista, joita sovelletaan maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Ohjearvot on esitetty taulukossa 1.
selostus 1.2T 32/37 Taulukko 1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot. ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 55 db Yöllä klo 22-7 45 / 50 db 1) 2) 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjearvon määrittely tarkoittaa keskimelutasoa eli ekvivalenttimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä (päiväaika klo 7-22, yöaika klo 22-7). lla parannetaan vanhaa, olemassa olevaa tietä, jonka johdosta yöajan ohjearvona ulkona asumiseen käytettävillä alueilla käytetään vanhojen alueiden ohjearvoa 50 db. Ohjearvoja käytetään uusia tieyhteyksiä tai esim. asuinalueita suunniteltaessa. ssa esitetään seuraavat melusuojaukset: M1 plv 1120-1320 vas. melukaide tsv+1,0m. Suojauksella kiinteistön melut alenevat noin 5dB nykytilanteesta ja pääsääntöisesti pihoilla saavutetaan 50-55dB. Kiinteistöjen oleskelupihat sijaitsevat rakennusten pohjoispuolella jossa melutaso 50-55dB. M1 plv 1090-1305 oik. meluvalli maanpinta+2,5m. Suojauksella kiinteistön pihoissa melut alenevat noin 5dB. Melutilanne suojauksen jälkeen 55-50dB. Jokelan päiväkodin piha meluvalli+meluaita M1 plv 1040-1090, aidan yläpinnan korkeus +105,5. Nykyisin päiväkodin pihassa melutaso 55-60dB ja ennusteliikenteen myötä kasvaa 5dB. Melusuojauksella saavutetaan pihassa pääsääntöisesti 50-55dB. Lisäksi rampin E1R1 nykyinen melusuojaus säilyy nykyisellään ja rampin E1R3/R4 melukaide siirretään rampin uuden kaistan reunaan.
selostus 1.2T 33/37 5.4. Vaikutukset ilmanlaatuun Tieliikenne aiheuttaa päästöjä pääasiassa polttoaineen palamisessa syntyvinä pakokaasupäästöinä. Ajoneuvojen pakokaasupäästöissä esiintyy useita haitallisia komponentteja, joista tärkeimmät ovat typen oksidit (NO ja NO2), hiukkaset (PM) ja hiilimonoksidi eli häkä (CO). Terveydelle suoranaisesti haitallisten päästöjen lisäksi pakokaasut sisältävät ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia ja dityppioksidia. Päästöjen kokonaismäärä ei juurikaan muutu tiehankkeen vaikutuksesta. Kokonaisuudessaan voidaan arvioida, että tien parantamisen vaikutus päästömääriin on vähäinen. 5.5. Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Uusien tie- ja katujärjestelyjen vuoksi niiden osuudet alueesta osin levenevät. Tämä vaikuttaa eritoten suunnittelualueen itäosassa liito-oravan elinpiirien läheisyydessä olevaan puustoon, joka toimii liito-oravien kulkureittinä. Puustoa pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään ja rakentamisen alle jäävä puusto korvataan uudella metsityksellä tai yksittäisten runkopuiden istuttamisella. Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelulain mukaisiin luontoarvoihin. Muilta osin vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön arvioidaan vähäisiksi. 5.6. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin n toteutuksella ei ole merkittävää vaikutusta pinta- tai pohjavesiin. Jyväskylän kaupunki on poistanut alueella sijaitsevan pohjavesialueen luokituksen. Ritopohjantien siltapaikalla ollaan osittain Keski-Palokan pohjavesialueella. Sillan rakentamisen yhteydessä tehdään työnaikaista pohjaveden alentamista. Siltapaikan kaivutason ja pohjavedenpinnan tasoero on noin 0,5 1 m. Lopullisessa tilanteessa pohjavedenhallinta tapahtuu salaojituksen avulla. 5.7. Vaikutukset maa-ainesvaroihin Tien penkereiden rakentamisessa hyödynnetään soveltuvin osin maa- ja kallioleikkauksesta tulevia massoja. Korkealuokkaisia päällysteiden kiviaineksia tuodaan hankkeen ulkopuolelta. Suunnitelmassa ei ole varattu erillisiä läjitysalueita, mutta rakennettavaan meluvalliin voidaan sijoittaa osa massoista. 5.8. Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Uudet tiejärjestelyt sijoittuvat nykyisen tieverkoston alueelle tai sen välittömään läheisyyteen, jolloin maisemalliset vaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Uusi suunniteltu kasvillisuus ja uudet kivipinnat parantavat taajamakuvaa ja sitovat uudet rakennettavat järjestelyt maisemaan ja ympäristöön sopiviksi.
selostus 1.2T 34/37 5.9. Tärinävaikutukset Teiden sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien rakentamisella ei ole suunnittelualueella merkittäviä tärinävaikutuksia. 5.10. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Ajoneuvoliikenteen vähäisempi ruuhkautuminen lisää viihtyisyyttä asuinalueella. Uusi esitetty melusuojaus Palokanorren varrelle lisää viihtyisyyttä kun ajoneuvojen aiheuttama melu ei kantaudu pihoille. Yhtenäinen ja erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä (J1) maantien eteläpuolella poistaa estevaikutusta ja lisää kevyen liikenteen viihtyisyyttä ja turvallisuutta, kevyt liikenne pääsee kulkemaan omaa yhtenäistä väylää. 5.11. Kiinteistövaikutukset Teiden sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien rakentamisella ei ole suunnittelualueella merkittäviä kiinteistövaikutuksia. Väylien rakentamista varten tarvittavien alueiden rajat on merkitty suunnitelmakarttaan, samoin myös tietyön ajaksi tienpitäjän käyttöön varattavat yksityiset alueet. Tiedot tietä varten tarvittavien maa-alueiden kiinteistöistä on esitetty suunnitelmakartalla. Teiden alle jää noin 3 ha metsämaata. 5.12. Kustannusarvio Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 7 630 000, joista katujen osuus on 820 000 Rakennuskustannukset ovat 5 600 000 ja yhteiskustannukset ovat 1 700 000. Korvauskustannukset ovat 35 000. Kustannusarvion MAKU-indeksi on 110,6 (07/2017) ja alv 0%. Kustannukset on esitetty tiesuunnitelman osassa A 1.5T. Kustannusjako sekä toteutus valtion ja kaupungin välillä sovitaan erillisellä sopimuksella. 5.13. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset melu-, tärinä- ja pölyämisen vaikutukset ympäristöön eivät poikkea tavanomaisesta tien rakentamisesta. Meluhaittoja lievennetään tarvittaessa tekemällä paljon melua aiheuttavat rakentamistoimenpiteet kuten räjäytykset päiväaikaan. Pölyämistä vähennetään tarvittaessa kastelujärjestelyin. Erikoiskuljetusten vaatima tilantarve tulee varmistaa rakentamisen aikana.
selostus 1.2T 35/37 6. HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, RADAT JA VESIVÄYLÄT, LASKUOJAT JA JOHDOT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRTO 6.1. Kadut Hankkeen yhteydessä muotoillaan uudelleen kiertoliittymiin liittyviä katuja K1, K2 ja K4. Palokanorrelle liittyvää katua K3 päällystetään uudelleen. Katujen osalta suunnitelman hyväksyy Jyväkylän kaupunki. Katuosuudet rakennetaan tämän hankkeen yhteydessä. 6.2. Johtojen ja laitteiden siirrot Suunnittelualueella sijaitsee Telian ja Elisan telekaapeleita ja -johtoja, Elenian sähköjohtoja ja kaapeleita (0,4 kv ja 20 kv), Elenian ja Jyväskylän Energian kaukolämpölinjoja, Jyväskylän Energian kunnallistekniikkaa, ELY-keskuksen ja Jyväskylän kaupungin tie- ja katuvalaistuksen johtoja ja kaapeleita. Laiteomistajat vastaavat siirtojen/suojausten suunnittelusta ja toteutuksesta. Nykyiset johdot ja niiden sijainti on esitetty erillisillä johto- ja laitesiirtokartoilla tiesuunnitelman osassa C piirustuksissa 6T-1...6T-2. 7. EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI Hankkeen hyväksymisehdotus on tiesuunnitelman osassa A 1.3T. viedään maantielain mukaiseen käsittelyyn ja suunnitelma asetetaan nähtäville syksyllä 2017. Rakentamisen aloitusajankohdasta ei ole tietoa. Hanketta voidaan myös toteuttaa vaiheittain sen jälkeen kun tiesuunnitelma on hyväksytty. 8. SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Suunnitelmaa koskevat ratkaisut on käsitelty hankeryhmässä, johon ovat kuuluneet Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Jyväskylän kaupungin edustajat: Kari Komi, Keski-Suomen ELY-keskus Tapio Koikkalainen, Jyväskylän kaupunki Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy Keski-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta. Ramboll Finland Oy:ssä on suunnitelman laadinnasta vastannut Ins. AMK Satu Rajava. Ramboll Finland Oy:n vastuuhenkilöt eri osatehtävissä ovat:
selostus 1.2T 36/37 o Projektipäällikkö, Ins. AMK Satu Rajava o Pääsuunnittelija, Ins. AMK Tuomas Mäkelä o Geotekniikka ja maaperätutkimukset DI Vesa Lainpelto o Sillansuunnittelu DI Harri Koskinen o Maisemasuunnittelija hortonomi YAMK Marika Viinanen o Liikenteenohjaus Ins. AMK Outi Kulonen o Valaistus Ins. AMK Mikko Jääskeläinen o Laadunvarmistus, DI Markku Uusitalo Maastomallin on mitannut Ramboll Finland Oy, Jyväskylä. Pohjatutkimukset on tehnyt Ramboll Finland Oy, Jyväskylä. Lisätietoja tiesuunnitelmasta antavat: Projektipäällikkö Kari Komi, Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 250 40101 Jyväskylä puh. 0295 024 691 kari.komi@ely-keskus.fi Rakennuttajainsinööri Tapio Koikkalainen, Jyväskylän kaupunki Hannikaisenkatu 17 PL 193 40101 Jyväskylä puh. 050 311 8935 tapio.koikkalainen@jyvaskyla.fi Projektipäällikkö Satu Rajava, Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 Tampere puh. 040 517 1432 satu.rajava@ramboll.fi