Korttelin 255 asemakaavamuutos Kaavaselostus 15.1.2014 EHDOTUS Kaava 15.1.2014 Poistuva kaava 2005 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi
TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kunta: Korttelin 255 asemakaavamuutos Tammela Korttelit: 160 Kaavan laadituttaja: Tammelan kunta Kaavan laatija: Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 03 4120507 / 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi Aloittaminen: Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.9.2013 229 aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä 20.8.2013 päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.-12.11.2013 Luonnosvaiheen kaavakartta selostuksineen 14.10.-12.11.2013 Ehdotusvaiheen kaavakartta selostuksineen xx.xx-xx.xx.2014 Hyväksymispäivämäärät: Tammelan kunnanhallitus Tammelan kunnanvaltuusto Voimaantulo: xx.xx.xxxx / xx xx.xx.xxxx / xx xx.xx.2013
Selostuksen sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ...4 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...4 1.2 Asemakaava...4 1.3 Asemakaavan toteuttaminen...4 2 LÄHTÖKOHDAT...5 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista...5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus...5 2.1.2 Alueen kehitys...5 2.1.3 Kaavatilanne...6 2.1.4 Luonnonympäristö...7 2.1.5 Pohjavesi...7 2.1.6 Liikenne...8 2.1.7 Rakennettu ympäristö...8 2.1.8 Maanomistus...9 2.2 Suunnittelutilanne...9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...9 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö...11 3.2.1 Osalliset...11 3.2.2 Vireilletulo...11 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely...11 3.3 Asemakaavan tavoitteet...11 3.3.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset...11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...12 4.1 Kaavan rakenne...12 4.1.1 Mitoitus...12 4.1.2 Palvelut...12 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...13 4.3 Aluevaraukset...13 4.3.1 Korttelialueet...13 4.4 Kaavan vaikutukset...15 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen...15 4.4.2 Vaikutukset liikenteeseen...17 4.4.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja asumisympäristöön...18 4.4.4 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön...18 4.4.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin...18 4.4.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen...19 4.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset...19 4.7 Nimistö...19 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...19 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...19 5.2 Toteutuminen ja ajoitus...19 5.3 Toteutuksen seuranta...19 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavan palaute Varsinaisia omia lähdemateriaaleja ei pienellä kaavamuutoksella ollut, vaan lähdemateriaalina käytettiin voimassa olevan kaavan selvityksiä:
1 TIIVISTELMÄ Tammelan kunta 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.9.2013 229 aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä 20.8.2013 päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolla sekä kunnan kotisivuilla internetissä 14.10.-12.11.2013 välisenä aikana. Ehdotusvaiheen kaavakartta, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolle xx.xx-xx.xx.2012 välisenä aikana. Maanomistajille ja naapureille ilmoitettiin kirjeitse kaavoituksen aloittamisesta, luonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ja kaavan ehdotusvaiheen nähtävillä olosta. Kunnanhallitus esitti kunnanvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä asemakaavaksi kokouksessaan xx.xx.2012. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan xx.xx.2012 ja kaava kuulutettiin voimaan xx.xx.2012. 1.2 Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, joka on tullut voimaan 8.8.2005. Tässä asemakaavassa asemakaavamuutoksen alue on asuinliiketalojen (AL) korttelialuetta, jolla sijaitsee 1.1.1955 valmistunut Siwan käytössä oleva matala liikerakennus ja varastorakennus. Alueen omistava Dimen Oy on esittänyt, että sen omistamalla alueelle mahdollistettaisiin kahden kerrostalon rakentaminen tarvittavine pysäköintialueineen nykyiset rakennukset purkamalla. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan kortteliin kaksi kerrostaloa, jossa toisessa sijaitsee tilat päivittäistavarakaupalle. Tontille ajo ohjataan pääasiassa Matintieltä muutamia päivittäistavarakaupan parkkipaikkoja lukuun ottamatta. Asemakaava tullaan Dimen Oy:n toimesta toteuttamaan, kun se saa lainvoiman.
2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Korttelissa sijaitsee Tammelan keskustassa oleva liikerakennus, johon sijoittuu Siwan myymälä. Tontilla on myös vanha puurakennus, jossa toimii Savipaja. Alue on Tammelan keskustassa, sijaiten Tammelantien eteläpuolella kirkon lähettyvillä. Länsi- ja eteläpuolelta korttelia rajaavat asuinkerrostalot. 2.1.2 Alueen kehitys Alue on ollut vielä 1900-luvun alussa peltoaluetta Tammelan kylän sijaitessa Pyhäjärven rannalla, vanhalta kylältä on kulkenut polku kirkolle, josta tiestö on jatkunut niin kohti Kydön kylää (Forssaa), Porrasta kuin Mustialaakin. ote kuninkaan kartastosta alueelta (1776 1805) Senaatinkartassa noin vuodelta 1880 on kirkonkylän asutus merkitty selkeämmin. Kirkko on edelleen omassa yksinäisyydessään nykyisen Tammelantien ja kirkonkylältä johtavan polun (nykyinen kevyenliikenteen reitti) risteyksessä, kirkon ja alueen välissä olevien peltojen jäädessä viljelykseen. Forssaan johtavan Tammelantien varteen on kuitenkin alkanut tulla asutusta, nykyisten lastenpäiväkoteina toimivien vanhojen koulurakennusten vaikutuksesta. ote senaatin kartastosta alueelta (1860 1914)
Alueen kehittyi 1960-luvulle tultaessa siten, että jonkin verran asuin- ja liikekäyttöön tarkoitettuja rakennuksia rakentui kylätontilta kirkolle johtavan tien varteen. Myös Tammelantien ja Mustialan tien varteen oli tähän mennessä rakentunut asuinrakennuskantaa, joka sisälsi myös liiketiloja. Alueen rakentuminen Tammelan kunnan liikekeskukseksi oli alkanut 1900-luvun puolivälissä mm. kolmikerroksisen paloaseman, pankin ja postin sisältävän liikeasuinrakennuksen rakennuttua Tammelan- ja Mustialantien risteykseen. Kartta vuodelta 1960 Alueen kehitys on ollut nopeaa 1960-luvulta lähtien: alueelle on rakennettu lukuisia kerros- ja rivitaloja sekä liiketilaa Tammelan kunnantalon rakentamisen yhteydessä. Kaavoituksella alueelle muodostettiin kunnan nykyinen liikekeskus Hakkapeliitantien varteen. Alueen kerrostalot on rakennettu pääosin 1970-luvulla ja niiden suurena puutteena nykyajan näkökulmasta on hissien puuttuminen. 2.1.3 Kaavatilanne Kartta vuodelta 2013 Alueelle on voimassa maakuntakaava (28.9.2006). Kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty merkinnällä As eli asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, joka sijoittuu Tammelan keskusta-alueen kulttuurimaisemaan.
ote maakuntakaavasta Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Tammelan keskustaajaman oikeusvaikutteeton osayleiskaava on laadittu vuonna 1978. Korttelin alueelle on laadittu asemakaava 8.8.2005, jossa asemakaavamuutosta koskevalla alueella on yksi tonttia. Tontille on kaavan mukaan mahdollista rakentaa kolmekerroksisia rakennuksia asuinliikekerrostaloja, joista toinen on rakennusoikeudeltaan 700 k-m2 ja toinen 300 k-m2. Tontin koillisreunalle on sijoitettu istutettava alue ja eteläosaan pysäköimisalue. 2.1.4 Luonnonympäristö ote voimassa olevasta vuoden 2005 asemakaavasta Suurin osa tontista on rakentamatonta niittyä siellä täällä kasvavine puineen. 2.1.5 Pohjavesi Tammelan kunnan pohjavesialue sijoittuu keskustan pohjoisosaan ja Kaukjärven rantamille, samoin pohjaveden muodostumisalue. Alueella käsiteltävät aineet saattavat aiheuttaa ympäristövaikutuksia alueella, ellei mahdollisia vaaratilanteita arvioida riittävästi ja niihin varauduta suunnittelu ja rakentamisvaiheessa. Alue sijoittuu olemassa olevien selvityksien mukaan pohjavesialueelle ja sen muodostuma-alueelle, joten järvien läheisyys ja pohjavesi tulee ottaa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon.
Pohjavesialue, vihreä ympyrä kaava-alue 2.1.6 Liikenne Pohjaveden muodostumisalue suhteessa kaava-alueeseen Suunniteltu kerrostalorakentaminen ja liiketoiminta aiheuttavat liikennemäärien lisääntymistä Matintiellä ja sen risteyksessä Tammelantiehen. 2.1.7 Rakennettu ympäristö Asemaakaavoitettavalla alueella on nykyisin kaksi rakennusta, joista toinen on tiilirakenteinen liikerakennus ja toinen vanha varasto, jossa on myös pienimuotoista liiketoimintaa.
Tontin nykyinen rakennuskanta, vasemmalla varasto ja oikealla Siwan käytössä oleva rakennus 2.1.8 Maanomistus Maa-alueen omistaa pääasiassa yksityinen maanomistaja (Dimen Oy) ja näin ollen tämän aloitteesta lähtevän kaavan kustannukset sovitaan kunnan ja maanomistajan välillä laadittavassa kaavoitussopimuksessa. Tammelan kunta omistaa kaava-alueen eteläosan, joka on jo voimassa olevalla asemakaavalla osoitettu liitettäväksi osaksi yksityisen maanomistajan tonttia. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kanta-Hämeen maakuntakaava on tullut voimaan 28.9.2006. Tammelan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. Korttelin aikaisempi asemakaava on tullut voimaan 8.8.2005. Muita selvityksiä: Arkeologiset inventoinnit Tammelassa:2005. Museovirasto Johanna Enqvist (2005) ja Petro Pesonen (2006). Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset, Hämeen liiton julkaisu V:88, toim. Minna Seppänen, Hämeenlinna 2008. Maakunnan rakennuskantaa on inventoitu ja inventoinnit koottu kirjaksi Rakennettu Häme, julkaisija Hämeen liitto. Kulttuurimaisema- ja rakennusinventointi on tehty Tammelan taajaman asemakaavan muutosta ja laajennusta varten vuonna 2003; Kaavatalo Oy/ ark. Alf Lindström. Rakennuskantaa on myös inventoitu Hämeen ympäristökeskuksen Vorski-inventoinneissa, inventoijana Laura Vikman, Tammelan kunta. Luontoselvitys on alueelta tehty Tammelan taajaman asemakaavan muutosta ja laajennusta varten vuonna 2000; Kaavatalo Oy/ Hannu Alèn. Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2006, Insinööritoimisto Paavo Ristola / Tammelan kunta. Alueelta on tehty karttatarkastelu, laatijana Miika Tuki, Tammelan kunta. Pohjakartta on otettu Tammelan kunnan ajantasaisesta karttajärjestelmästä vuonna 2013. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Dimen Oy on esittänyt Tammelan kunnalle asemakaavan muutosta, jotta sen omistamalle alueelle voidaan mahdollistaa kaksi asuinkerrostaloa, joista toiseen sijoittuvat liiketilat päivittäistavarakaupalle. Maanomistaja toimitti kunnalle alustavan maankäyttöluonnoksen ja havainnekuvan suunnitelmistaan neuvottelujen pohjaksi. Tonttisuunnitelma 31.5.2013. Havainnekuva 31.5.2013.
3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat kaikki, joiden toimintaan kaava vaikuttaa: Yksityiset / yritykset maanomistajat asukkaat alueen yrittäjät muut alueella toimivat yritykset (sähköyhtiöt, puhelinyhtiöt, jätehuoltoyhtiöt) alueella tai siihen liittyen toimivat yhdistykset naapurit kuntalaiset Viranomaiset Hämeen liitto Hämeen ELY-keskus (ympäristö) Uudenmaan ELY-keskus (liikenne) Museovirasto Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Tammelan kunta ympäristölautakunta tekninen lautakunta 3.2.2 Vireilletulo Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.9.2013 229 aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä 20.8.2013 päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolla sekä kunnan kotisivuilla internetissä 14.10.- 12.11.2013 välisenä aikana. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavassa on noudatettu kaavahankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä osallistumismenettelyä. Asemakaavamuutos on merkitykseltään vähäinen, koska pääasiallisesti prosessin tarkoitus on muuttaa kaavaa parantamaan alueen toteutettavuutta. 3.3 Asemakaavan tavoitteet 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohtana oli tarkistaa kaavaa siten, että se mahdollistaisi maanomistajan toiveiden mukaisen kerrostalorakentamisen. Kunnan näkökulmasta uusien hissillisten kerrostaloasuntojen rakentaminen kuntaan parantaa etenkin vanhusväestön mahdollisuutta asua omassa kodissa. Nykyinen myymälärakennus puretaan uusien kerrostalojen alta, mutta kaavoituksessa on osoitettu myymälälle liiketila toisen kerrostalon maantasokerroksesta. 3.3.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.9.2013 229 aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä
20.8.2013 päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolla sekä kunnan kotisivuilla internetissä 14.10.-12.11.2013 välisenä aikana. Maanomistajille ja naapureille ilmoitettiin kirjeitse kaavoituksen aloittamisesta sekä luonnoksen että osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituilta tahoilta pyydettiin lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnosta koskien. Lausunnot saatiin Hämeen liitolta, Museovirastolta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä sekä Tammelan kunnan tekniseltä lautakunnalta että Tammelan kunnan ympäristölautakunnalta. Kaavaan saapui yksi yksityisen tahon jättämä muistutus, jossa vastustettiin kerrostalojen korkeutta ja nähtiin Tammelan kuntaan soveltuvaksi vain kolmekerroksiset kerrostalot. Ehdotusvaiheen kaavakartta, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolle xx.xx-xx.xx.2012 välisenä aikana. Maanomistajille ja naapureille ilmoitettiin kirjeitse kaavoituksen aloittamisesta sekä luonnoksen että osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituilta tahoilta pyydettiin lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnosta koskien. Lausunnot saatiin Kunnanhallitus esitti kunnanvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä asemakaavaksi kokouksessaan xx.xx.2012. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan xx.xx.2012 ja kaava kuulutettiin voimaan xx.xx.2012. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.1.1 Mitoitus Asemakaava-alue käsittää Tammelan keskustassa sijaitsevat tilat 4:7 Haalimäki, 4:2 Lisämaa, 10:58 Lisämaa 2 ja osan kunnan omistuksessa olevaa tilaa 10:59 Tammipuisto. Tonteilla sijaitsee Siwan käytössä oleva liikerakennus ja puinen varastorakennus. Kaava-alue on kooltaan 3 936 m2, ja muodostaa yhden tontin. Mitoituksessa kaavan rakennusoikeus on kerrostalorakentamisen mahdollistavaksi nostettu 4600 k-m2 (voimassa olevassa kaavassa yhteensä 1000 k-m2). Korttelin tontit on yhdistetty vallitsevan tilanteen mukaiseksi eli korttelissa on yksi liikerakennustontti pysäköintialueineen. 4.1.2 Palvelut Kortteli toimintoineen on osa Tammelan keskustan palveluja, sillä liikerakennuksessa toimii Siwa. Kaava mahdollistaa korttelissa Siwan toiminnan jatkumisen. Toimintaan liittyvä pysäköinti on kaavassa huomioitu nykyistä paremmin.
Siwan käytössä oleva rakennus nykyisin 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavatyön keskeinen tavoite on ollut kerrostaloasuntojen saatavuuden parantaminen ja palvelujen säilyminen Tammelan keskustassa. Mahdolliset ympäristöön vaikuttavat seikat on pyritty kaavoituksessa huomioimaan. 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet Kortteli 255 (AK) Asemakaavamuutoksen kohteena oleva alue koostuu yhdestä asuinkerrostalotontista, jolle suunnitellaan kahta eri kerrostaloa. Toinen kerrostalo on enintään viisikerroksinen, toinen kuusikerroksinen. Kerrostalojen huoneistoihin voi sijoittua myös liike- ja toimistotiloja edellyttäen, ettei toiminnasta aiheudu haittaa asumiselle. Kerrostalorakennukset sijaitsevat tontin pohjoisosassa. Kaavassa on velvoitettu ottamaan huomioon rakentamisen ja osin pihajärjestelyjenkin sijoittuminen Tammelantien melualueella.
Rakennusoikeutta tontille on osoitettu yhteensä 4600 k-m2 siten, että tontin luoteiskulman viisikerroksiselle kerrostalolle on osoitettu kerrosalaa 2100 kem2 ja koilliskulman kuusikerroksiselle kerrostalolle 2500 kem2. Kuusikerroksisen kerrostalon maantasokerrokseen on osoitettu mahdollisuus sijoittaa 400 kem2 myymälä. Pysäköinti Tontin eteläosa on varattu pääasiassa pysäköintiä asuntojen pysäköintiä varten. Tontin asuntoja varten on yhteys pysäköintialueisiin toteutettu Matintieltä. Tontin autopaikoista tulee 25 prosenttia sijoittua autosuojiin. Autosuojien sijoittamista ei ole kaavassa ole lähdetty määrittämään, sillä matalat autosuojat eivät maisemallisesti muodostu yhtä merkitseviksi kuin itse kerrostalot ja muutoinkin autosuojien sijoittumisen kannalta ratkaisevaa ovat tontin muut pihajärjestelyt. Kaavoituksessa tutkittiin mahdollisuuksia sijoittaa autosuojat tälle varatulle alueelle: Autokatokset sijoitettuna alueen keskelle siten, että autosuojat ovat käytettävissä kummaltakin sivulta. Autokatokset sijoitettuna alueen rajoille siten, että ne rajaavat tonttia ja katutilaa. Avoimia pysäköintialueita pitää ryhmitellä ja suojata erilaisin istutuksin ympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi. Maantasokerroksessa olevan myymälän pysäköintiä varten on kaavassa osoitettu kuusikerroksisen kerrostalon pohjoispuolelle pysäköintialue, jolle on pääsy Tammelantieltä.
Istutettavat alueet Koska suuri osa tontista on joko kerrostalojen rakennuspaikkaa tai näiden vaatimia pysäköintialueita, on alueet kerrostalojen ympärillä osoitettu istutettaviksi alueiksi. Alueille voi kuitenkin sijoittaa kerrostaloja palvelevia toimintoja kuten leikkialueita, oleskelualueita, pyykinkuivaus- ja matontuuletus telineitä yms. Myös näille toiminnoille vieviä polkuja ja väyliä sijoittuu alueelle. Muut varaukset Matintien ja Tammelantien risteykseen on varattu näkymäalue, jotta risteyksessä olisi riittävä näkyvyys ja liikenne alueella säilyisi turvallisena. Tontin pohjoispuoli on pohjavesialueelle, joka on huomioitava etenkin rakennusvaiheessa, ettei pohjavesi vaarantuisi. Tontin kaakkoisnurkalla kulkee kunnan vesijohto, joka on upotettu maahan. Merkintä varmistaa vesijohdon säilymisen ja kunnallisen vesihuollon toimivuuden alueella. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla on vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, koska nykyisin melko vähäisessä käytössä oleva tontti on tarkoitus rakentaa kahdella kerrostalolla, jotka ylittävät selvästi voimassa olevan asemakaavan salliman rakennusoikeuden. Kerrostalot täydentävät alueen yhdyskuntarakennetta, koska asemakaavamuutoksen alueen ympäristö on pääasiassa kerrostaloilla rakennettu. Hissillisten kerrostalojen rakentaminen vastaa selkeään tarpeeseen, sillä Tammelan keskustaan parempien palvelujen ääreen on pitempään muuttanut vanhusväestöä kyläalueilta. Yleiskaavatasolla kunnassa pohditaan erilaisten toimien vaikutuksia hissillisten kerrostalojen saamiseksi alueella, joista yksi on olemassa oleville kerrostaloille yhden lisäkerroksen mahdollistaminen, jolloin hissien rakentamiskustannuksia voidaan kustantaa lisäasuntoja myymällä. Kunnan asunto-ohjelmassa vuodelta 2011 kunta on esittänyt osallistuvansa 10 prosentin avustuksella hissittömien kerrostalojen muuttamiseksi hissillisiksi.
Yllä olevassa mallinnuksessa on karkeasti esitetty alueen nykytilanne siten, että kerrostaloihin on lisätty kevytrakenteinen kerros hissien mahdollistamiseksi. Aluetta on Keskusta-Mustialan yleiskaavan valmistelevassa työssä tutkittu Tammelan kerrostalojen ydinalueena, jolle tulevaisuudessa voitaisiin sijoittaa lisää kerrostaloja sen sijaan, että kerrostaloille osoitettaisiin paikkoja keskustan alueilta, joissa vastaavaa rakentamista ei ole. Yllä olevassa kuvassa on tutkittu yleisellä tasolla alueen uutta rakentamista alueelle sovittaen sitä olemassa olevaan rakenteeseen niin malliltaan kuin kooltaankin. Dimen Oy:n ajatukset omistamansa tontin suhteen ovat hyvin samansuuntaiset yleiskaavallisten pohdintojen kanssa. Kunnalle toimittamassaan luonnoksessa toisen kerrostalon korkeus on kerrosta korkeampi kuin alueelle oli kaavailtu ja kerrostalotyyppi perustui yhden portaan ja hissin ratkaisuun alueella vallitsevan pitkänomaisen kaksiportaisen ratkaisun sijaan. Alla olevassa mallinnuksessa on esitetty yleisellä tasolla asemakaavaratkaisun mukainen tilanne alueella.
Tammelan keskustan alueella kerrostalot ovat pitkälti rajautuneet Forssantien ja Tammelantien väliselle alueelle, joka onkin luonteva sijoituspaikka kerrostaloille kerrostalot sijoittuvat keskustan palvelujen ääreen, järvimaiseman äärelle. Niin kunnalliset kuin kaupallisetkin palvelut sijoittuvat alueen halkaisevan Hakkapeliitantien varrelle. Seurakunnan ja kunnan yhteistyönä kirkon eteläpuoleisesta peltoalueesta on muodostumassa keskustapuisto kulttuuritoreineen. Jatkossa puistoalue vielä laajentunee rantapuistolla. Forssantien ja Tammelantien väliselle alueelle sijoittuu myös kunnan terveydenhuoltopalvelut niihin liittyvien puistoalueineen. 4.4.2 Vaikutukset liikenteeseen
Kaava käsittää yhden tontin, jolla sijaitsee Siwan kauppa. Lisänä tontin toimintaan on kaavassa osoitettu kaksi asuinliikekerrostaloa, jotka lisäävät jonkin verran tontin liikennettä. Kerrostalojen asuntojen pysäköintiä varten on osoitettu pysäköintialueet tontin eteläosaan, jolle kulku on Matintien kautta. Lisäksi Siwan tarpeita varten on osoitettu muutamia asiakaspysäköintipaikkoja Tammelantien varteen. 4.4.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja asumisympäristöön Korttelin toiminnalla on kuntalaisten palveluja parantava vaikutus, sillä Tammelassa on havaittu puutetta kerrostaloasunnoista. Mahdolliset liikenteenlisäykset ovat maltillisia. Rakentaminen sijoittuu jo vastaavaa rakentamista sisältävälle alueelle olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Tammelan kunnan pohjavesialue sijoittuu keskustan pohjoisosaan ja Kaukjärven rantamille, samoin pohjaveden muodostumisalue. Asemakaavamuutoksen alue sijoittuu olemassa olevien selvityksien mukaan pohjavesialueen tai sen muodostuma-alueen rajalle. Järvien läheisyys ja pohjavesi tuleekin ottaa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Kunhan asianmukaisesta toteuttamisesta huolehditaan, ei korttelin toiminta aiheuta vaaratilanteita tai heikennyksiä ihmisten elinoloihin. 4.4.4 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Korttelissa ei itsessään ole kulttuuriympäristön tai rakennetun ympäristön kohteita. Maiseman kannalta olennainen alueella on läheinen Tammelan kirkon ympäristö, mutta sen ja rakennuspaikan välillä on jo olemassa olevia kerrostaloja, jotka katutasolta peittävät näkymän. Alueen kerrostalot ovat kaikki kolmikerroksisia ratkaisuja, joissa on kuitenkin maanpäällinen kellarikerros. Asemakaavalla mahdollistettavien kerrostalojen kerrosluku on tätä suurempi eli viisikerroksinen on kerroksen ja kuusikerroksinen kaksi vanhoja kerrostaloja korkeampi. Kunnan tarkoituksen on kuitenkin mahdollistaa kaavoituksella lisäkerroksen rakentamismahdollisuus myös muihin kerrostaloihin, jotta niiden mahdollisuudet hissien rakentamiseen parantuisivat. Uudet kerrostalot, vaikkakin korkeammat kuin nykyiset, eivät olennaisesti muuta kirkon ja sen tornin asemaa maisemassa, sillä jo rakennettu neljäkerroksinen kerrostalo kirkon ja uuden rakentamisen välissä peittää kirkon näkyvyyttä katukuvassa etenkin katutasolta katsottaessa. Myös Matintien suunnasta katsottuna olemassa olevat kerrostalot sijoittuvat kirkon ja uuden rakentamisen väliin. 4.4.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin
Tammelan kunnan pohjavesialue sijoittuu keskustan pohjoisosaan ja Kaukjärven rantamille, samoin pohjaveden muodostumisalue. Asemakaavamuutoksen alue sijoittuu olemassa olevien selvityksien mukaan pohjavesialueen tai sen muodostuma-alueen rajalle. Järvien läheisyys ja pohjavesi tuleekin ottaa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Kunhan asianmukaisesta toteuttamisesta huolehditaan, ei korttelin toiminta vaaranna alueen luontoa ja luonnonarvoja. 4.4.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Tontille kaupan (Siwan) sijoittaminen on yhdyskuntarakenteen ja energiatalouden kannalta hyvä, sillä tällöin palvelu on kuntalaisten saavutettavissa omasta kunnasta. Myös asuntojen keskittäminen kerrostaloihin tukee kestävää ja järkevää energiataloutta. 4.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset esitetään kaavakartalla. 4.7 Nimistö Osa-alueen nimistö on muodostunut aiemman asemakaavan vahvistumisen myötä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat laadittavat lupa-asiakirjat. 5.2 Toteutuminen ja ajoitus Asemakaavan toteutuksesta vastaa Dimen Oy, joka toteuttaa kerrostalot kaavan saatua lainvoiman parantaakseen Tammelan kunnan asuntotilannetta ja kuntalaisten palveluja. 5.3 Toteutuksen seuranta Kunta seuraa ja ohjaa asemakaavan toteutumista rakennuslupamenettelyllä Tammelassa 15.1.2014 Miika Tuki, arkkitehti kaavoittaja Tammelan kunta 31300 Tammela puh 03 4120507 / 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi