LIITE 2 LAUSUNTOTIIVISTELMÄ EHDOTUKSESTA TUULIVOIMAN SYÖTTÖTARIFFIKSI

LIITE 2 LAUSUNTOTIIVISTELMÄ EHDOTUKSESTA TUULIVOIMAN SYÖTTÖTARIFFIKSI Syöttötariffityöryhmän väliraportti 2.4.2009

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 YLEISIÄ ARVIOITA... 4 3 YKSITYISKOHTAISET HUOMAUTUKSET... 4 3.1 Tukimuotojen yhteensovittaminen... 4 3.2 Kustannustehokkuus ja markkinaehtoisuus... 5 3.3 Syöttötariffin tavoitehinta... 7 3.4 Syöttötariffijärjestelmän ehdot... 8 3.5 Syöttötariffijärjestelmän kustannukset ja rahoitus... 9 3.6 Syöttötariffijärjestelmän hallinnointi... 10 3.7 Ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset... 10 3.8 Syöttötariffijärjestelmän seuranta... 11 4 BIOKAASUN SYÖTTÖTARIFFIIN LIITTYVÄT HUOMAUTUKSET... 11 5 MUUT HUOMAUTUKSET JA EHDOTUKSET... 12 LIITE... 13

3 (13) 1 JOHDANTO Työryhmän ehdotus tuulivoiman syöttötariffiksi valmistui 2.4.2009, ja se oli lausunnolla 8.4. 4.5.2009. Lausuntoja annettiin yhteensä 26 kpl. Saapuneet lausunnot on luetteloitu liitteessä. Työryhmän keskeiset ehdotukset: Suomessa otettaisiin käyttöön markkinaehtoinen takuuhintajärjestelmä, jossa tuulivoimatuottajat osallistuisivat sähkömarkkinoille, mutta samalla järjestelmä poistaisi tuottajalta sähkön hintariskin miltei kokonaan tariffin keston ajalta. Ehdotetussa mallissa vastuu ennustevirheistä ja tasevastuu säilyisivät tuottajalla. Tariffin taso määritettäisiin hallinnollisesti. Kilpailutus voitaisiin järjestää, kun aidon kilpailutuksen edellytykset ovat olemassa. Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5 /MWh tariffin keston ollessa 12 vuotta. Tariffiin ei tehtäisi inflaatiokorjausta. Tariffina maksetaan vain sähkön markkinahinnan ja tariffitason välinen erotus. Loppuosan tuloista tuulivoimatuottaja saa tuottamansa sähkön myynnistä. Tariffitaso olisi järjestelmän alussa jonkin verran ehdotettua korkeampi. Hallinnollisesti asetettavan tariffin tasoa tarkistettaisiin tarvittaessa, jotta voitaisiin huomioida muuttunut kustannustaso. Muutettu tariffitaso koskisi vain uusia tuottajia. Tietylle tuulivoimalaitokselle kerran myönnettyä tariffia ei saisi muuttaa eikä se saisi olla laskeva. Tariffijärjestelmään myöhemmin tulevat laitokset voisivat kuitenkin saada alhaisemman tariffitason. Jos tariffitaso laskisi ennakolta määrätyllä tavalla, tulisi laskeminen sitoa ennemmin rakennettuun kapasiteettiin kuin aikaan. Tariffijärjestelmä ei sisältäisi tariffitason porrastusta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj tai sen kokonaan omistama tytäryhtiö koordinoisi järjestelmää. Energiamarkkinaviraston tehtäviin sisällytettäisiin tariffijärjestelmän tiedotus ja neuvonta, seuranta ja raportointi sekä lain noudattamisen valvonta. Tariffia saavan voimalan tulisi sijaita Suomessa tai Suomen aluevesillä ja liittyä sähköverkkoon Suomen alueella. Tariffin piiriin pääsisivät ainoastaan uutena rakennettavat voimalat. Ennen järjestelmän voimaantuloa rakennettujen voimaloiden kohdalla lähtökohtana tulisi olla, että niiden asema ei heikkene uuden järjestelmän vuoksi.

4 (13) 2 YLEISIÄ ARVIOITA Yleisesti lausunnonantajat pitivät syöttötariffijärjestelmän käyttöönoton taustalla olevia tavoitteita tärkeinä ja kannattivat syöttötariffijärjestelmän käyttöönottoa. Useat lausunnonantajat pitivät käyttöönoton valmisteluaikataulua erittäin haasteellisena. Eniten lausunnonantajien kannat hajautuivat tariffitason määräämiseen perusteista: osa kannatti tariffitason määräämistä (aluksi) hallinnollisesti ja osa edellytti tariffitason määrittämistä kilpailuttamalla heti järjestelmän käyttöönotosta lukien. Lisäksi lausunnonantajien kannat poikkesivat voimakkaasti syöttötariffin tavoitehinnan suhteen. 3 YKSITYISKOHTAISET HUOMAUTUKSET 3.1 Tukimuotojen yhteensovittaminen Valtiovarainministeriö (VM) katsoo, että ennen syöttötariffin mahdollista käyttöönottoa on selvitettävä suorien ja verotukien asema sekä selvitettävä ja arvioitava siirtymävaiheen toteutus. VM:n mielestä päällekkäisiä tukimuotoja ei tule olla, ja tuulivoiman tukia tulisi hallinnoida vain yksi viranomainen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo, ettei uusia päästökaupan kanssa päällekkäisiä tukimuotoja pitäisi ottaa käyttöön, ennen kuin tunnetaan päästökauppajärjestelmän kokonaisvaikutukset. EK pitää tärkeänä, että nykyisen investointitukijärjestelmän jatkuvuudesta ja sen vaatimasta rahoituksesta valtion talousarviossa huolehditaan. Energiateollisuus ry (ET) pitää tärkeänä, että vanhemman tuulivoimakapasiteetin osalta tulee joko jatkaa verotukea tai antaa voimaloille muuten vastaava tuki ja että käynnissä olevien tuulivoimahankkeiden asema ei heikkene verrattuna tariffijärjestelmän piiriin tuleviin hankkeisiin. ET katsoo myös, että merituulivoiman demonstraatiohankkeiden edistämiseen tulisi varata tarvittavat lisätuet. Teknologiateollisuus ry:n Tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmä pitää tärkeänä, että investointituki säilytetään uuden teknologian tukimuotona. Samoin Suomen Yrittäjät ry, joka korostaa, että erilaisia uusiutuvia energialähteitä käyttäviä tuotantomuotoja tulee tukea tasapuolisesti. Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) katsoo, että erityistoimet ovat tarpeen erityisesti merituulivoiman rakentamisen käynnistämiseksi. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry katsoo, että tuulivoimakapasiteetin rakentamista tukevat järjestelyt eivät saa olla py-

5 (13) syviä ja niiden tulisi olla markkinaehtoisia, minkä lisäksi tukijärjestelmiin tulisi sisältyä kannuste tehostaa toimintaa myös laitoksen käyttöaikana. SAK:n mielestä pääsääntöisesti ei pitäisi tukea kaupalliseen vaiheeseen edennyttä teknologiaa. FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry:n mukaan on oleellista, ettei ennen syöttötariffijärjestelmän voimaantuloa rakennettujen voimaloiden kilpailuasema heikkene uuden järjestelmän vuoksi. 3.2 Kustannustehokkuus ja markkinaehtoisuus VM pitää kustannustehokkaampana, että syöttötariffijärjestelmä suunniteltaisiin jo alusta lukien markkinaehtoiseksi. VM:n mielestä olisi pohdittava vaihtoehtoja, joilla alan kokeneet toimijat saadaan nopeasti ja kustannustehokkaasti rakentamaan suuren mittakaavan tuulivoimapuistoja. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) mielestä tariffitason määrääminen hallinnollisesti on perusteltua varsinkin järjestelmän käynnistysvaiheessa, mutta kilpailuttamista pidemmän tähtäimen vaihtoehtona tulisi huolellisesti selvittää. Energiamarkkinavirasto (EMV) katsoo, että syöttötariffijärjestelmät ja muut kilpailun piirissä oleville tuotantomuodoille annettavat tuet olisi pidettävä mahdollisimman markkinaehtoisina. EMV:n mukaan on perusteltua aluksi määritellä syöttötariffi hallinnollisesti, mutta myöhemmin se tulee asettaa kilpailuttamalla. EMV pitää tärkeänä, että syöttötariffijärjestelmään sisältyy tuottajille asetettava velvollisuus vastata ennustevirheistä ja taseesta. Huoltovarmuuskeskus katsoo, että syöttötariffijärjestelmä tulisi pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja kustannustehokkaana, järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen kannustavana sekä ohjata tuotantoa tuuliolosuhteiltaan edullisimmille sijoituspaikoille. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan on tärkeää, että syöttötariffijärjestelmän kilpailua vääristävät vaikutukset pyritään minimoimaan. Kuluttajavirasto pitää tärkeänä, että syöttötariffijärjestelmä on mahdollisimman kustannustehokas. Helsingin kauppakorkeakoulu ehdottaa, että selvitettäisiin markkinaehtoisempaa järjestelmää. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT katsoo, että tariffien hallinnollista määräytymistä voidaan kritisoida ja kilpailuttamisen tulisi johtaa kustannustehokkaampaan tariffiin. Lisäksi VATT:n mukaan

6 (13) uusiutuvan energian tukijärjestelmän kustannustehokkuudella on kansantaloudellisesti suuri merkitys. EK suhtautuu kriittisesti tariffitason asettamiseen hallinnollisesti ja pitää tärkeänä, että selvitys tuotantohankkeiden kilpailutuksesta tehdään nopeasti. EK katsoo, että tuulivoiman syöttötariffin käyttöönottoa tulisi siirtää niin, että olisi aikaa teettää tarvittavat selvitykset, arvioida tuulisuustietojen avulla Suomen tuulisähköpotentiaalia ja sen kustannuksia sekä valmistella kilpailuttamista. ET pitää syöttötariffin markkinaehtoisuutta tärkeänä sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta. ET katsoo, että tariffitaso tulee asettaa tarjouskilpailulla, ja suhtautuu kielteisesti hallinnollisesti asetettavaan väliaikaiseen tariffiin. ET pitää tärkeänä kilpailuttamiseen liittyvän selvityksen käynnistämistä välittömästi. ET:n mukaan tarjouskilpailun soveltaminen alusta asti saattaa edellyttää syöttötariffijärjestelmän käynnistämisen siirtoa noin vuodella, jolloin olisi huolehdittava tuulivoiman rahoituksesta nykyisten investointitukien kautta. Metsäteollisuus ry katsoo, että tariffijärjestelmän markkinaehtoisuus ja kustannustehokkuus ovat tärkeitä. Teknologiateollisuus ry:n Tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmä kannattaa tariffitason määrittämistä hallinnollisesti. Toimialaryhmä kannattaa myös kilpailutusmallin toimivuuden selvittämistä, mutta se ei saisi vaarantaa alkuperäistä aikataulua ja järjestelmän nopeaa käyttöönottoa. Fortum Oyj:n mielestä ehdotettu syöttötariffijärjestelmä ei ole kustannustehokas eikä markkinaehtoinen ja hallinnollisesti asetettavaan takuuhintaan liittyvät epävarmuudet haittaisivat merkittävästi investointeja. Fortum Oyj kannattaa tariffitason määrittämistä järjestelmän käyttöönotosta alkaen kilpailuttamalla ja pitää vielä parempana, jos kilpailutuksen piirissä olisi kaikki uusiutuva energia. Fortum Oyj katsoo järjestelmän eriyttävän tuulisähkön muusta sähkömarkkinasta eikä siten ole markkinaehtoinen. SAK katsoo, että syöttötariffijärjestelmän tulee olla kustannustehokas ja markkinaehtoinen, ja pitää tariffin kilpailuttamisen selvittämistä tarpeellisena. Akava ry kannatta tariffitason määrittämistä kilpailuttamalla ja suhtautuu kriittisesti tason asettamiseen hallinnollisesti. Suomen ElFi Oy katsoo, että tariffijärjestelmän kustannustehokkuus on parhaiten varmistettavissa kilpailutuksen avulla ja kilpailutuksen selvittäminen tulee aloittaa heti. ElFi:n mielestä kilpailutus tulee suorittaa siten, että teknologian kehitys ja uudet innovaatiot tulevat huomioon otetuiksi ja vallitseva kustannustaso määrittää oikeat tariffita-

7 (13) sot uusille hankkeille. Elfi ei kannata ehdotusta, jonka mukaan tariffitaso kilpailutuksen jälkeen asetetaan kalleimman tarjouksen määrittämälle tasolle. STY katsoo, että syöttötariffin kilpailuttaminen on ajankohtaista vasta, kun on varmuus kilpailutuksen toimivuudesta. STY:n arvion mukaan tämä kestänee noin viisi vuotta. 3.3 Syöttötariffin tavoitehinta VM puoltaa takuuhintajärjestelmää, mutta pörssihinnan keskiarvo tulisi pikemminkin laskea vuosittain. MMM:n mielestä työryhmän esittämä tariffitaso mahdollistaa tuulivoimalaitosten rakentamisen parhaille paikoille. MMM toivoo alueiden erityisolosuhteiden huomioon ottamista tariffissa, jotta laitosten rakentaminen sisämaahan, Lappiin ja merialueille tulisi mahdolliseksi. MMM esittää, että tariffi tai ainakin osa siitä määrättäisiin indeksisidonnaiseksi. MMM katsoo, että taloudellisissa laskelmissa esitettyjen parametrien perusteita tulisi selvittää tarkemmin, jotta niiden oikeellisuus olisi arvioitavissa. EMV pitää sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeänä syöttötariffin asettamista sellaiseksi, että sillä saadaan syntymään vain haluttu määrä investointeja kyseiseen tuotantomuotoon. EMV pitää ehdotettua tavoitehintaa (83,5 /MWh) asianmukaisena ja tariffin kestoa (12 vuotta) sopivana. EMV:n mukaan voimalaitosten saaman tariffitason ja tariffin keston vahvistaminen vaatii vielä täsmentämistä. EMV katsoo, että tariffin aloitusajankohta tulee lainsäädännössä määritellä mahdollisimman yksiselitteisesti. EMV pitää järjestelmän selkeyden kannalta hyvänä, että tariffi on sama voimalaitoksen sijaintipaikasta riippumatta. EMV:n mukaan on tärkeää, että syöttötariffia voidaan alentaa vastaamaan muuttuneita kustannuksia. EMV esittää harkittavaksi, että syöttötariffin tasoa voitaisiin laskea määrävuosin. EMV puoltaa ehdotusta, jonka mukaan syöttötariffijärjestelmässä tariffijakso on neljännesvuosi. Helsingin kauppakorkeakoulu pitää ehdotettua tavoitehintaa täysin ylimitoitettuna, jos taloudellisissa laskelmissa esitetyt parametrit pitävät paikkaansa. Helsingin kauppakorkeakoulun mukaan tavoitehintaa tulisi korjata alaspäin ja tariffin kestoa lyhentää, mutta tuen taso ja kesto tulisivat olla ehdottoman pysyviä. EK pitää ehdotetun tavoitehinnan perusteella tuulivoimaa erityisen kalliina tuotantomuotona ja katsoo, että sen tariffitasosta ei saa tulla vertailukohtaa muiden tuotantomuotojen mahdollisille tuille. EK:n mukaan syöttötariffi ei saa johtaa tuotannon tarpeettomaan tukemiseen eikä heikentää yritysten kilpailukykyä.

8 (13) ET kannattaa yhtä tukitasoa kaikelle tuulivoimalle, jos päädytään tariffitason asettamiseen hallinnollisesti. ET pitää myös tarpeellisena, että tariffitaso on alkuvaiheessa korkeampi. ET:n mukaan taloudellisissa laskelmissa esitettyihin parametreihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja osin kustannukset on arvioitu liian alhaisiksi. ET esittää, että sähkönkäyttäjälle tuen perusteella määräytyvä maksu olisi vuositasolla vakiosuuruinen snt/kwh, ja pitää kolmen kuukauden välein vaihtuvaa maksua ongelmallisena erityisesti sähkölaskun monimutkaistumisen takia. ET muistuttaa lisäksi, että laskutusjärjestelmien muuttaminen vaatii aikaa, mikä on otettava huomioon järjestelmän käyttöönoton aikataulussa. Fortum Oyj:n mukaan syöttötariffijärjestelmän käyttöönotto merkitsisi arviolaskutuksen paluuta. Fortum Oyj katsoo lisäkustannusten voivan vaihdella paljon pitkällä aikavälillä, mistä aiheutuu tuen tasoon neljännesvuosittain voimakasta epäjatkuvuutta, joka vaikuttaisi tuotantopäätöksiin. Suomen Yrittäjät ry pitää ehdotusta takuuhinnasta järkevänä. Elfi katsoo, että tariffitason porrastus on otettava käyttöön, jos taso asetetaan hallinnollisesti, ja ehdottaa mallia porrastuksen toteuttamiseksi. STY:n mielestä ensimmäisille sadoille megawateille on taattava hieman korkeampi tariffitaso. STY katsoo, että ehdotettu tariffitaso (83,5 /MWh) on riittämätön tuulivoimamarkkinoiden voimakkaaseen ja nopeaan kasvattamiseen. STY:n mukaan erilaisten alueiden tuuliolosuhteet, rakentamiskustannukset ja muut seikat tulisi ottaa huomioon tariffitasoa määriteltäessä. STY katsoo myös, että merituulivoiman rakentaminen vaatii käynnistyäkseen korkeampaa syöttötariffia tai vaihtoehtoisesti investointitukea. STY epäilee taloudellisissa laskelmissa esitettyjä parametreja liian optimistisiksi ja toivoo niiden avaamista. STY esittää, että tariffi tai osa siitä olisi indeksisidonnainen. Pienvesivoimayhdistys ry on huolissaan siitä, että tariffitaso on riittävä investointien käynnistämiseksi mahdollisimman laajasti. FINBIO ry:n mukaan tariffitason määrittämisessä keskeistä on, että se vaikuttaa pitkäjänteisen edistävästi ja käynnistää investoinnit. 3.4 Syöttötariffijärjestelmän ehdot MMM:n mukaan syöttötariffijärjestelmä tulee rakentaa liittymis- ja toimitusehdoiltaan sellaiseksi, että myös pienen kokoluokan tuulivoimatuottajien on mahdollista ja kannattavaa toimittaa sähköä verkkoon.

9 (13) EMV katsoo, että syöttötariffia tulisi maksaa ainoastaan verkonhaltijan omistaman mittarin läpi siirretyn sähkömäärän perusteella. EMV pitää tärkeänä, ettei syöttötariffijärjestelmään sisälly tuulivoimalla tuotetun sähkön ostopakkoa. EMV pitää tarpeellisena, että syöttötariffijärjestelmään mukaan pääsevien voimalaitosten ehdot määritellään tarkasti, ja katsoo, että kustannustehokkuus edellyttää järjestelmään mukaan otettavien tuulivoimalaitosten rajaamista esim. koon perusteella tai valvontamaksulla. EMV esittää harkittavaksi, että syöttötariffijärjestelmään otetaan uudet tuulivoimahankkeet vain vuoteen 2020 asti. EMV pitää sähkön käyttäjiltä perittävää ennakkohintajärjestelmää käytännöllisenä ja hyväksyttävänä, mutta edellyttää ennakkohinnan määrittämisessä käytettävien laskentamenetelmien tarkentamista. Fingrid Oyj ehdottaa, että syöttötariffijärjestelmään liittyville voimalaitoksille asetetaan alarajaksi 1 MW, jotta järjestelmästä aiheutuvat hallinnointikulut pysyvät kohtuullisena. Fingrid Oyj ehdottaa selvitettäväksi keinoja, joilla voidaan saavuttaa kokonaistaloudellisia ratkaisuja laajamittaisen tuulivoiman sijoittumisen ja kantaverkon kehittämisen välillä. ET pitää tarkoituksenmukaisena tehorajan tai hallinnollisen maksun asettamista, jotta syöttötariffijärjestelmällä ei edistetä heikoimmin kannattavia voimalaitoksia. ET:n mukaan tämä ei kuitenkaan olisi tarpeen, jos tarjouskilpailua sovelletaan järjestelmän alusta alkaen. Suomen Yrittäjät ry pitää erittäin hyvänä, että tariffitaso on kaikille toimijoille sama. Suomen Yrittäjät ry katsoo, että tariffitason tulisi laskea seuraten tuulivoimaloiden kustannustasoa. Suomen Yrittäjät ry:n mielestä pienimuotoiselle tuulivoiman tuotannolle on annettava mahdollisuus päästä tariffijärjestelmään, minkä vuoksi kannatetaan hallinnollisen maksun asettamista parempana vaihtoehtona kuin voimaloiden koon rajaaminen, mutta hallinnollinen maksu ei saisi olla kohtuuton pienillekään tuottajille. 3.5 Syöttötariffijärjestelmän kustannukset ja rahoitus Kuluttajavirasto pitää tärkeänä, että kaikkia perusteltavissa olevia keinoja sähkön käyttäjien kustannusten vähentämiseksi tulisi hyödyntää. Kuluttajavirasto katsoo lisäksi, että järjestelmän tulee olla läpinäkyvä. Metsäteollisuus ry katsoo, että metsäteollisuus tulee vapauttaa syöttötariffimaksuista. Teknologiateollisuus ry:n Tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmä kannattaa syöttötariffijärjestelmän rajaamista veroluokkaan I.

10 (13) SAK:n mielestä metsä- ja metalliteollisuuden taakkaa syöttötariffijärjestelmässä on kevennettävä, ettei niiden kilpailukyky vaarannu. Elfi pitää kohtuullisena, että tulevia windfall-verotuloja, päästöoikeuksien huutokauppatuloja ja voimakkaasti kasvavia sähköverotuloja käytetään uusiutuvan energian tukijärjestelmien, kuten syöttötariffin rahoittamiseen eikä sähkön käyttäjien nykyistä kustannusrasitusta enää tulisi nostaa erillisellä syöttötariffimaksulla. STY:n mukaan tuulivoima alentaa sähkön hintaa ja vähentää päästöoikeuksien tarvetta eikä syöttötariffi aiheuta kohtuuttomia kustannuksia kuluttajille. Akava ry ja STTK ry pitävät tärkeänä oikeudenmukaisuusnäkökohtia ja loppukäyttäjän, kuluttajan kokonaismaksurasituksen huomioon ottamista. 3.6 Syöttötariffijärjestelmän hallinnointi EMV pitää perusteltuna syöttötariffijärjestelmän koordinoinnin keskittämistä Fingrid Oyj:lle sekä valvonta- ja tiedotustehtävien keskittämistä EMV:lle. EMV:n arvion mukaan viraston resursseja on tarpeen lisätä aluksi noin kolmella tai neljällä henkilötyövuodella ja vuodesta 2012 lähtien riittäisi kahden henkilötyövuoden lisäys. EMV katsoo, että toimivinta olisi rahoittaa virastolle aiheutuvat hallinnolliset kustannukset valtion budjetista tai tuottajilta perittävillä valvontamaksuilla. Fingrid Oyj on varautunut syöttötariffijärjestelmään liittyvien tehtävien hoitamiseen. Fingrid Oyj katsoo, että järjestelmän hallinnointi tulee järjestää siten, ettei se lisää hallinnointia hoitavien tahojen riskejä. 3.7 Ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset VM pitää tarpeellisena selvittää mahdollisimman kattavasti ehdotusten taloudelliset vaikutukset, mukaan lukien kansantaloudelliset ja valtiontaloudelliset vaikutukset. VM:n mielestä ehdotusten tulee lähtökohtaisesti olla toteutettavissa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan menokehysten puitteissa. EMV katsoo syöttötariffijärjestelmän tarkoittavan merkittävää tukea tuulivoimatuottajille. EMV pitää tarpeellisena, että käyttöön otettavan syöttötariffijärjestelmän toimivuutta arvioidaan ottaen huomioon järjestelmät lisäykset haluttuun tuotantoinvestointiin, järjestelmän vaikutukset sähkömarkkinoiden toimintaan, hallinnolliset kustannukset ja kustannukset rahoittajina toimiville sähkön käyttäjille.

11 (13) Fortum Oyj katsoo ehdotetun syöttötariffijärjestelmän tulevan selvästi kalliimmaksi kuin Ruotsissa käytössä oleva sertifikaattijärjestelmä. Fortum Oyj:n mukaan väliraportissa on vähätelty järjestelmän kustannusvaikutuksia merkittävästi. 3.8 Syöttötariffijärjestelmän seuranta EMV katsoo, että syöttötariffijärjestelmän toimivuutta ja vaikutuksia sekä asetetun syöttötariffin tasoa tulee seurata. EMV pitää tärkeänä, että syöttötariffijärjestelmän kustannustiedot ovat mahdollisimman julkisia, ja ehdottaa yksittäisille tuulivoimatuottajille syöttötariffin kautta maksettavien tukimäärien julkaisemista vuosittain. Kuluttajavirasto katsoo, että syöttötariffijärjestelmän toimivuutta ja erityisesti tuen maksajille aiheutuvia kustannuksia on syytä seurata ja tarvittaessa arvioida järjestelmän muutostarpeita. Helsingin kauppakorkeakoulu pitää tarpeellisena, että kaikista tuen piirissä olevista laitoksista kerätään yksityiskohtaista tietoa järjestelmän kustannuksista ja niiden perusteella arvioidaan järjestelmän tehokkuutta ja kustannuksia kansantaloudelle. 4 BIOKAASUN SYÖTTÖTARIFFIIN LIITTYVÄT HUOMAUTUKSET MMM pitää tärkeänä, että tuulivoimalla ja muilla uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön syöttötariffiehdotukset perustuvat kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja periaatteisiin uusiutuvien energiamuotojen tukemisesta. MMM katsoo, että kokonaistarkastelussa tulee ottaa huomioon suurten ja pienten tuottajien yhdenvertaiset mahdollisuudet, eri tuotantomuotojen osuus uusiutuvan energian kokonaistuotannosta ja valittujen toimenpiteiden tehokkuus asetettujen uusiutuvan energian lisäystavoitteiden saavuttamisessa. MMM:n hallinnonalan kannalta erityisen tärkeää on biomassaan perustuvan uusiutuvan energiatuotannon kohtelu ja kannattavuuden parantaminen tasapuolisesti esimerkiksi tuulivoimaan verrattuna. EK katsoo, että tuulivoiman tariffijärjestelmää ei saa hätäisesti laajentaa koskemaan muutakin uusiutuvaa energiaa. EK:n mukaan bioenergian lisäämisessä on ensi sijassa kiinnitettävä huomiota puun energiajakeiden saatavuuteen, jolloin lopputuotteeseen soveltuvat paremmin muut kuin lopputuotteen (sähkön) tuotantoperusteiset tukimuodot. Pienvesivoimayhdistys ry pitää tärkeänä, että syöttötariffilainsäädäntö koskee koko uusiutuvan energian sektoria ottaen huomioon kunkin tuotantomuodon ominaisuudet.

12 (13) FINBIO ry pitää tärkeänä, että sähkön pientuotannon vauhdittamiseksi myös kotimaisista biomassoista tuotetulle piensähkölle tulee pikaisesti saada syöttötariffijärjestelmä. Suomen biokaasuyhdistys ry kannattaa Saksan mallin mukaista kaikkia uusiutuvia energialähteitä koskevaa syöttötariffilakia, joka on teknologioiden välillä ja teknologioiden sisäisesti differentioivaa. Biovakka Suomi Oy korostaa, että biokaasulähteiden laajan kirjon vuoksi yksi tariffitasolla ei tuottaisi tarvittavaa ohjausvaikutusta, ja toivoo, että biokaasun syöttötariffin valmistelussa otetaan huomioon sekä biokaasun tuotantoketjun moniportaisuus että tuotettavan energian kaikki hyödyntämisvaihtoehdot (mm. liikennekäyttö). 5 MUUT HUOMAUTUKSET JA EHDOTUKSET VM pitää tarpeellisena, että selvitettäisiin syöttötariffilla saavutettu kasvihuonekaasupäästöjen vähenemän kustannukset. Ympäristöministeriö (YM) toteaa, että tuulivoimarakentamisen maakuntakaavoitus on edennyt hyvin. YM ilmoittaa, että tuulivoimalahankkeet lisätään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen hankeluetteloon. EMV pitää tarpeellisena, että syöttötariffijärjestelmään kuulumattomilla pienillä tuulivoimalaitoksilla on mahdollisuus syöttää ylijäämäenergia verkkoon. Fingrid Oyj pitää tärkeänä voimajärjestelmän tehotasapainon hallitsemiseksi, että järjestelmävastuullisen käytettävissä on reaaliaikamittaus tuulivoimasta ja tuulivoimalle laaditaan erillinen tuotantosuunnitelma. ET muistuttaa, että tukien lisäksi uusiutuvan energian muihin esteisiin ja hidasteisiin (mm. ympäristölupaprosessi, YVA-menettely, kaavoitus ja Metsähallituksen rooli) tulee kiinnittää huomiota. Samoin Fortum Oyj, Suomen Yrittäjät ry ja STY. Fortum Oyj kannattaa syöttötariffijärjestelmän sijasta alueellisia, useamman maan yhteisiä sertifikaattijärjestelmiä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön tuotannon tukemiseksi. SAK katsoo, että syöttötariffijärjestelmää koskevat lopulliset päätökset tulee tehdä vasta, kun tuuliatlas valmistuu. SAK kiinnittää huomiota siihen, ettei raportissa ole pohdittu pohjoismaisten sähkömarkkinoiden mahdollisuuksia tuulivoiman lisäämisessä.

13 (13) LIITE Pyydetty lausunto Saatu lausunto Valtiovarainministeriö X X Maa- ja metsätalousministeriö X X Ympäristöministeriö X X Energiamarkkinavirasto X X Huoltovarmuuskeskus X X Kilpailuvirasto X X Kuluttajavirasto X X Helsingin yliopisto X Helsingin kauppakorkeakoulu X X Fingrid Oyj X X Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT X X Elinkeinoelämän keskusliitto X X Energiateollisuus ry X X Metsäteollisuus ry X X Teknologiateollisuus ry X Teknologiateollisuus ry:n Tuulivoima-alan toimittajat X X -toimialaryhmä Fortum Oyj X Suomen Yrittäjät ry X X Suomen Sahat ry X Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry X X AKAVA ry X X STTK ry X X Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. X X Suomen ElFi Oy X X Suomen Tuulivoimayhdistys ry X X Pienvesivoimayhdistys ry X X FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry X X Suomen biokaasuyhdistys ry X X Biovakka Suomi Oy X X yhteensä 26