Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Transkriptio

1 Fingridin uutisia Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

2 2 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa

3 3 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa

4 4 Syöttötariffit tuulivoimalle ja biokaasulle: prosessi (1/2) Tausta ja tavoite Pitkän ajan ilmasto- ja energiastrategian linjaukset Hallitusohjelman kohta biokaasusta Työryhmän käynnistys Asettamiskirjeen mukainen työryhmän työn määräaika tuulivoiman osalta muilta osin Väliraportti Ehdotus tuulivoiman syöttötariffiksi Hallinnointi Fingridille tai sen täysin omistamalle tytäryhtiölle Jukka Ruusunen

5 5 Syöttötariffit tuulivoimalle ja biokaasulle: prosessi (2/2) Loppuraportti Tuulivoimalle ehdotetun syöttötariffin keskeneräiset asiat ja ehdotus biokaasun syöttötariffiksi Mahdolliset muut uusiutuvan energian syöttötariffin piiriin harkittavat tuotantomuodot Lausunnot Valtiovarainministeriön lausunto: suunniteltu syöttötariffimaksu on vero Yksityinen yritys ei voi perustuslain tulkinnan mukaisesti hallinnoida syöttötariffeja Suomessa Syöttötariffien hallinnointi TEM:n kanta => Fingrid ei hallinnoi uusia uusiutuvan energian tai vastaavia syöttötariffeja Nykyiset velvoitteet - turpeen syöttötariffin ( asti) ja tehoreservin ( asti) hallinnointi - Fingrid hoitaa annettujen lakien mukaisesti Jukka Ruusunen

6 6 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa

7 7 Suomea ei syytä jakaa erillisiin hinta-alueisiin Suuret hinta-alueet eduksi sähkömarkkinoiden toimivuudelle Rakenteellisten pullonkaulojen välttämiseksi siirtokapasiteettia kehitettävä pitkäjänteisesti ja ennakoivasti Tässä vaiheessa ei ole tarvetta jakaa Suomea erillisiin hinta-alueisiin nykyistä laajempi vastakauppa etelä/pohjois-suuntaisen pullonkaulan hallitsemiseksi vastakaupparesurssien tarjonta riittävää P1-siirron epävarmuus kasvaa ja vastakaupan toteutettavuus vaikeutuu tulevaisuudessa tuotantorakenne muuttuu => säädön tarve lisääntyy, mutta säätökapasiteetin tarjonta vähenee Venäjän ja Viron siirron markkinaehtoistuminen Ruotsin jakaminen ja Etelä-Ruotsin uudet yhteydet

8 8 Suuret hinta-alueet ovat eduksi sähkömarkkinoiden toimivuudelle Hinta-alueet ovat tehokas keino hallita siirtoja sähköverkossa, mutta niiden on oltava riittävän suuria tehokkaan kilpailun varmistamiseksi Hinta-aluejako heikentäisi kilpailua Pohjois- Suomessa etenkin vähittäismarkkinoilla Fingrid selvitti yhdessä SvK:n kanssa mahdollisuutta muodostaa valtioiden rajat ylittäviä hinta-alueita nykyisillä siirtoyhteyksillä ei ole edellytyksiä asiaan palattava, kun maiden välinen kolmas vaihtosähköyhteys ajankohtaistuu

9 9 Miten Suomi pidetään yhtenä hinta-alueena? Siirtokapasiteettia kehitetään pitkäjänteisesti ja ennakoivasti Nykyistä laajamittaisempi vastakauppa voidaan lisätä 300 MW tasolle edellyttää että tarjolla riittävästi kapasiteettia => aktiivisuutta etenkin sähköntuottajilta vastakaupan läpinäkyvyyttä lisätään Ulkomaankaupan rajoittaminen ääritilanteissa verkkoa ei ole kansantaloudellisesti perusteltua rakentaa selviämään kaikista mahdollisista tilanteista vastakaupoin ei voida poistaa kaikkia siirtorajoituksia rajoittamisen oltava läpinäkyvää ja tehokkaampaa verrattuna muihin siirtorajoitusten hallintamenettelyihin 1800 MW siirto ilman vastakauppoja P MW 200 MW vastakauppa

10 10 Ruotsin tilanne Ruotsin sisäisiä pullonkauloja on hoidettu rajoittamalla ulkomaankauppaa heikentänyt pohjoismaisten markkinoiden tehokkuutta tapaus päätyi EU:n kilpailuoikeuteen SvK ehdottaa Ruotsin jakamista neljään hinta-alueeseen Vaikutuksia myös Suomeen Keski- ja Pohjois-Ruotsin eriytyessä Suomen aluehinta ei voi olla yhtenäinen molempien Ruotsin hintojen kanssa Suomi ja Ruotsi eivät nykyisessä laajuudessa yhtä markkina-aluetta siirto P1-leikkauksen yli kasvaa etenkin Etelä-Ruotsin verkkovahvistusten myötä ulkomaankaupan rajoittaminen on asia, johon tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota ja tarvittaessa puuttumaan

11 11 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa

12 12 Tehotasapainon hallinta: 1. Normaali käyttötilanne Ennen käyttötuntia 1 tunti Käyttötunnilla Elspot Elbas Säätösähkömarkkinat Markkinaehtoisesti toimiva tuotanto, Markkinaehtoisesti toimiva tuotanto, kulutus ja ulkomaankauppa kulutus ja ulkomaankauppa Yhdessä Fingridin sopimien taajuusohjattujen käyttö- ja häiriöreservien kanssa: Suomalainen tuotanto ja kulutus Yhteispohjoismaiset järjestelmäreservit Venäjän ja Viron kanssa sovitut käyttöreservit Vastuu: markkinatoimijat Vastuu: Fingrid "single buyer"

13 13 Tehotasapainon hallinta: 2. Tehopulatilanteet 1. Kiristynyt tehotilanne 2. Tehopula 3. Vakava tehopula Ennusteiden mukaan tuotanto ja tuonti eivät riitä lähitunteina kattamaan kulutusta Fingrid käynnistää tehoreservit, jos ne eivät ole markkinaehtoisesti käynnissä Tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta Fingrid käynnistää nopean häiriöreservin (kaasuturbiinit, teollisuuden kuormat) Kulutusta irtikytketään tehotasapainon ylläpitämiseksi. Rajoituksia kierrätetään. Fingrid ottaa yhteyttä verkonhaltijoihin, jotka toteuttavat kulutuksen irtikytkentää Jukka Ruusunen

14 14 Ajatuksia tulevaisuudesta Osa 1: Tehotasapainon hallinta normaalissa käyttötilanteessa Ennen käyttötuntia 1 tunti Käyttötunnilla Elspot Elbas Säätösähkömarkkinat Markkinaehtoisesti toimiva tuotanto, kulutus ja ulkomaankauppa Vastuu: markkinatoimijat Yhdessä Fingridin sopimien taajuusohjattujen käyttö- ja häiriöreservien kanssa: Suomalainen tuotanto ja kulutus Yhteispohjoismaiset reservit Venäjän ja Viron kanssa sovitut käyttöreservit Vastuu: Fingrid Tuotannon joustavuus vähenemässä ja vaihtelevuus lisääntymässä: Millä korvataan poistuvan lauhdevoimakapasiteetin joustavuus? Lauhdeperät? Kulutuspuolelta tarvitaan lisää markkinaehtoista joustoa Mistä lisää resursseja säätösähkömarkkinoille? Pohjoismaista säätövoimaa (vesivoimaa) myydään Keski-Eurooppaan: lisäkapasiteetin tarve suomalaiselle säätövoimalle Suomen ilmasto- ja energiastrategia: tuontiriippuvuus poistuu ja muuttuu lisääntyväksi vienniksi Voisiko pienempikin kulutus olla mukana taajuusohjattuna reservinä?

15 15 Ajatuksia tulevaisuudesta Osa 2: Tehopulatilanteet 1. Kiristynyt tehotilanne 2. Tehopula 3. Vakava tehopula Ennusteiden mukaan tuotanto ja tuonti eivät riitä lähitunteina kattamaan kulutusta Fingrid käynnistää tehoreservit, jos ne eivät ole markkinaehtoisesti käynnissä Tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta Fingrid käynnistää nopean häiriöreservin (kaasuturbiinit, teollisuuden kuormat) Kulutusta irtikytketään tehotasapainon ylläpitämiseksi. Rajoituksia kierrätetään. Fingrid ottaa yhteyttä verkonhaltijoihin, jotka toteuttavat kulutuksen irtikytkentää. Jos markkinat toimivat, erityisjärjestelyitä (tehoreservit) ei pitkällä aikavälillä tarvita Uusien ydinvoimayksiköiden myötä nopean häiriöreservin tarve kasvaa Fingrid lisää omaa varavoimakapasiteettia Jatkossakin tarvitaan yhteistyötä asiakkaiden kanssa: tuotanto ja kulutus Voisiko pienempi kulutus osallistua nopeaan häiriöreserviin? Uuden tekniikan hyödyntäminen: paikallinen black-out vs valikoidut kulutuksen poiskytkennät Yhteistyön kehittäminen vakavassa tehopulassa: Fingrid ja jakeluverkkoyhtiöt Jukka Ruusunen

16 16 Kuorman lyhytaikaiset rajoitukset tehopulassa Nykyisin Paikallinen black out Tekniikka luo mahdollisuuksia Rajoitus kohdistetaan käyttökohteisiin, joiden lyhytaikainen poiskytkentä ei haittaa normaalia elämää (lämmitys, jäähdytys, kylmälaitteet jne) Valot päällä, tietokoneet ja kassakoneet käytössä Kumman valitset? SmartGrid- Smart House Smart Supermarket

17 17 Ajatuksia tulevaisuudesta Osa 3: Toimijoiden roolit Sähkön tuottajat Markkinaehtoisuus Käyttövarmuus Tukkumarkkinat Sähköpörssi ja kahdenvälinen kauppa Riippumaton järjestelmävastaava: siirto- ja järjestelmäpalvelut Älykäs kantaverkko Suuret teollisuusasiakkaat Vähittäismyyjät Vähittäismarkkinat Pienasiakkaat Riippumattomat jakeluverkkoyhtiöt: jakeluverkkopalvelut Smart Grid - infrastruktuuri Markkinatoimijat: Resurssit markkinaehtoiseen tehotasapainon hallintaan: Elspot, Elbas ja säätösähkömarkkinat Kulutuksen (suuren ja pienen) aktivoiminen osallistumaan markkinoille Reserveiksi soveltuvat resurssit Verkkoyhtiöt: Markkinoiden ja käyttövarmuuden infrastruktuuri Fingridin ja jakeluverkkoyhtiöiden yhteistyön kehittäminen tehotasapainon hallinnassa Tehopulatilanteiden hoitaminen "asiakaslähtöisesti"

18 18 Älykäs tulevaisuus Visio : tuotantorakenteen merkittävä muutos Yhteiskunta vaatii vähintään nykyistä käyttövarmuutta Resurssit tulevat kaupallisilta markkinoilta Tuotantorakenteen kehitys: säätövoima ja "hidas reservi" kysymysmerkkejä Kulutus: kulutus laajemmin mukaan tehotasapainon hallintaan sekä kaupallisilla markkinoilla että reservinä välttämätön ehto: Smart Grid Käyttövarmuuden ylläpito vaatii jatkossa entistä tiivimpää yhteistyötä Fingridin ja jakeluverkkoyhtiöiden kesken Lähde: Don Von Dollenin esitys, IntelliGrid/GridWise Modern Grid R&D Coordination 2005 EPRI

19 Valot päällä valtakunnassa