Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta TEM/691/ / Yleistä Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa Hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. Lain nojalla tuettaisiin tuulivoimaloissa ja biokaasuvoimaloissa tapahtuvaa sähkön tuotantoa. Hallinnollisesti määrättävä tuulivoiman tavoitehinta olisi 83,5 /MWh ja tukea maksettaisiin 12 vuoden ajan. Hankkeiden nopean käynnistymisen takaamiseksi alkuvaiheen projekteille maksettaisiin korotettua tariffia, 105,30 /MWh vuoden 2015 loppuun saakka. Kyseistä korkeampaa tavoitehintaa maksettaisiin enintään kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen projektille maksetaan 83,5 /MWh 9 vuoden ajan. Lakiehdotusluonnos sisältää syöttötariffityöryhmän loppuraporttiin verrattuna monia heikennyksiä, jotka lisäävät tuulivoimainvestointien riskejä ja alentavat tuulivoimalle asetetun tuotantotavoitteen saavuttamisen todennäköisyyttä. 2. Tariffin taso Ehdotettu taso on todennäköisesti riittävä hankkeiden toteuttamiseksi edullisissa rannikkokohteissa, mutta STY:n ja sen jäsenyritysten näkemyksen mukaan taso on riittämätön käynnistämään tuulivoimarakentamista merialueilla (merkittävästi korkeampien rakennuskustannusten ja suurempien teknisten riskien johdosta) ja sisämaassa (heikompien tuuliolojen johdosta). Nykytietämyksen perusteella vuoden 2020 tuulivoimatavoitteen saavuttaminen ilman merelle ja sisämaahan rakentamista on epätodennäköistä. Lisätukea tarvitaan, jotta rakentaminen laajenee

2 rakentamiskustannuksiltaan tai tuotanto-odotuksiltaan vähemmän edullisille alueille, mikä on välttämätöntä 6 TWh:n tavoitteen saavuttamiseksi. Pidemmällä aikajänteellä (vuoden 2020 jälkeen) merituulivoiman merkitys voi kasvaa huomattavasti, koska laajamittainen tuotantopotentiaali sijoittuu Suomessa merkittävältä osin merialueille. Jo nyt vireillä olevat merituulivoimahankkeet voivat tuottaa noin 15 TWh vuodessa ja ne sijaitsevat pääosin vahvistetuissa maakuntakaavoissa tuulivoimalle varatuilla alueilla. Suomessa on erittäin paljon merirakentamisen osaamista, joka voitaisiin valjastaa merituulivoimarakentamisen käyttöön. Jotta suomalaista osaamista voidaan markkinoida maailmalle, tarvitaan Suomeen referenssikohteita. Mikäli merituulivoiman rakentaminen viivästyy, on vaarana että kotimainen osaaminen ja liiketoiminta jäävät kehittymättä. Kun hankkeet aikanaan toteutetaan, hankkeiden toteuttajat ja laitteet tulevat niistä maista joissa osaamisen kehittämistä on systemaattisesti tuettu. Edellä mainituista syistä STY ehdottaa, että TEM:ssä aloitetaan työ merituulivoiman täydentävän tukijärjestelmän luomiseksi. Merituulivoiman osalla tuen kilpailuttaminen on tuotu yleisperusteluissa esille ainoana vaihtoehtoisena tukijärjestelmänä. Myös muita erityistukia merituulivoimalle on voitava selvittää jatkossa. Jotta Suomen tuulivoimapotentiaali tulisi hyödynnettyä mahdollisimman kustannustehokkaasti, on vastaava tukijärjestelmätyö syytä toteuttaa samanaikaisesti merituulivoiman kanssa myös niiden sisämaan heikompituulisten alueiden osalta, joiden rakentamisen edellytykset eivät toteudu nyt ehdotetulla syöttötariffilla. 3. Nopeasti käynnistyvien hankkeiden tuki STY pitää hyvänä, että hankkeiden nopeaan käynnistämiseen kannustetaan korkeammalla tariffilla. Koska hankkeiden lupa- ja kaavoitusprosessissa kuluu lähes poikkeuksetta vuosia, ja lupien saannin aikataulu on hankalasti ennustettavaa, olisi parempi, että korkeampaa tukea voisi saada vuoden 2016 loppuun saakka. Mikäli korkeamman tuen päättymispäivää jatketaan vuodella, on myös nyt käynnistyvillä hankkeilla kohtuulliset mahdollisuudet hyötyä korkeammasta tukitasosta. 4. Rahoituspohjan vakaus Hankkeiden toteutuminen edellyttää, että tukijärjestelmän rahoitus on vakaalla pohjalla. Syöttötariffien rahoittaminen valtion budjetista sisältää riskin, että järjestelmästä muodostuu epävakaampi kuin asiakkaiden rahoittama tariffijärjestelmä olisi ollut. Tuulivoimaennusteiden käyttäminen syöttötariffin tarvitseman

3 budjettirahoituksen arvioimiseen on hyvä asia, mutta lakia säädettäessä on huomioitava, että yhdelle hankkeelle kerran myönnettyä tukea ei lähtökohtaisesti tulisi rajoittaa millään tavalla, sillä koko hankkeen kannattavuusarviointi perustuu oletettuun tukitasoon ja -aikaan. Hyväksymispäätöksessä ilmoitettu tuotantoarvio ei siis saisi vaikuttaa maksettavan tuen määrään tai aikaan. Mikäli hyväksymispäätöksessä ilmoitettu tuotantomäärä vaikuttaa tukitasoon, on toimijoilla intressi pyrkiä mahdollisemman suureen tuotantoennusteeseen syöttötariffia haettaessa. Jos tätä halutaan kontrolloida hankkeen todentamisessa, syöttötariffin hallinnoinnista ja hankkeiden todentamisesta tulee erittäin raskas ja työläs prosessi. Myöskään tiettynä vuonna tuotantonsa käynnistävien uusien hankkeiden määrää tai kokoa ei tule rajoittaa. 5. Ennakkoilmoitus, hakemus, hyväksymispäätös ja oikeus tariffiin (7-10 ) Järjestelmä, jossa toimijan pitää ennen investointipäätöstä antaa energiamarkkinavirastolle ennakkoilmoitus sekä ennen käyttöönottoa hakemus, jonka jälkeen voi saada hyväksymispäätöksen, on hyvä työkalu ja auttaa sekä puiston kehittäjää arvioimaan realistisesti tuotantoaan että varaamaan syöttötariffiin riittävät varat valtion budjettiin. Energiamarkkinaviraston hyväksymispäätös pitäisi kuitenkin saada ennen kuin investointipäätös tehdään. Mikäli tariffin saamisesta on minkäänlaista epävarmuutta, ei hankkeelle voi saada rahoitusta eikä investointipäätöstä voi tehdä. Hyväksymispäätöksen saamisen jälkeen tariffin maksamisen aloitusajankohtaa pitää voida tarkentaa tai muuttaa rakennushankkeen edetessä. Syöttötariffia maksettaisiin 12 vuoden ajan maksamisen aloitusajankohdasta, ei järjestelmään hyväksymisajankohdasta. Lisäksi tariffissa pitäisi huomioida kohdassa 6 mainitsemamme tuotannon asteittainen käynnistäminen 6. Syöttötariffin maksaminen (17 ) Esityksessä on mainittu, että tavoitehintaan oikeutettu sähkön tuotanto määritetään verkonhaltijan mittarilukeman perusteella. Kyseinen malli toimii moitteetta yksittäisissä voimaloissa ja pienissä puistoissa, joissa voimaloiden tuotannon aloitusajankohta ajoittuu suunnilleen saman aikaan. Kuitenkin, isoissa puistoissa voimaloiden tuotannon aloitus ajoittuu pitkälle ajalle, jopa usean vuoden ajalle, mutta tietyissä tapauksissa koko puiston sähkö toimitetaan yhden liittymäpisteen kautta (yhden verkonhaltijan mittarin kautta). Tällaisessa tapauksessa verkonhaltijan mittarista ei voi erotella eri voimaloiden tuotantoa.

4 Jotta eri aikoina tuotannon aloittavat voimalat saisivat kukin 12 vuoden tariffin, pitää yhden liittymäpisteen voimaloiden tuotanto pystyä jakamaan yksittäisten voimaloiden tai osakokonaisuuksien tuotoksi. Jokaisen voimalan tuotanto tunnetaan, jolloin tuotannon jyvitys on mahdollista. Katsomme että esitystä olisi hyvä tarkentaa vastaamaan myös tältä tuulivoiman ominaispiirteitä, kuten voimaloiden yksittäinen tuotannon aloitus ja/tai puiston asteittainen käyttöönotto. 7. Tariffin enimmäissuuruus (18, 2. momentti) Esitetty 30 /MWh lisää järjestelmän markkinaehtoisuutta ja vähentää maksajan riskiä. Toisaalta se lisää tuon saajan riskiä lisäten siten paineita nostaa tukitasoa. Nordpoolin Suomen aluehintojen mukaan vuonna 2007 keskihinta oli alle 30 euroa megawattitunnilta kolmen vuosineljänneksen ajan, samoin vuonna Vuonna 2004 pysyttiin kvartaalitasolla alle 30 eurossa megawattitunnilta koko vuosi. Tämä osoittaa että alle 30 euron hinta ei ole niin poikkeuksellinen kuin lakiehdotuksessa annetaan ymmärtää. Mitä enemmän tuottajilta poistetaan riskejä, sitä pienemmällä tukitasolla investointeja saadaan aikaiseksi. Lisäksi tukijärjestelmä tulisi pitää mahdollisimman selkeänä ja tuotot ennustettavina, jotta investointivalmius kasvaisi. Syöttötariffin päätarkoituksena oli poistaa tuottajilta sähkön markkinahintariskiä, jotta tuulivoimahankkeista saataisiin riittävän kannattavia. Tariffin enimmäissuuruus (53,50 euroa megawattitunnilta) siirtää kuitenkin hintariskiä tuottajille, joka heikentää investointivalmiutta. Taulukosta 1 nähdään, että sähkön markkinahinnan ollessa koko vuoden 25 /MWh MWh vuodessa tuottavan voimalan omistajan tulot olisivat euroa vuodessa pienemmät hintakaton kanssa kuin ilman hintakattoa. Erotus heikentää investoinnin takaisinmaksua huomattavasti. Investointi Sähkönhinta Tariffihinta Vuosituotanto yhteensä milj. /MWh /MWh MWh 4, , , , erotus Taulukko 1. Tariffikaton vaikutus MWh vuodessa tuottavan voimalan tuottoon, mikäli sähkön hinta olisi jokaisella vuosineljänneksellä 25 /MWh.

5 8. Tariffiin pääsyn kokoraja (6 ) Lakiehdotuksessa liityntäpisteen takaisten tuulivoimalan generaattorien yhteenlasketun nimellistehon tulisi olla vähintään 500 kilovolttiampeeria ja biokaasuvoimalan vähintään 200 kilovolttiampeeria. Kokorajan sijaan tariffin piiriin pääsyn rajana tulisi olla käyttöpaikkakohtaiset hallinnolliset kustannukset (EMV:n ja todentajien kulut), joista on vähennetty järjestelmän kiinteät aloitus- ja ylläpitokustannukset. Tariffiin pääsyn vuosimaksun voisi järjestelmän alussa arvioida ja laskea vuosimaksua sitten, kun todelliset käyttöpaikkakohtaiset kustannukset saadaan selville. Myös pienemmät kiinteistökohtaiset tuulivoimalaitokset osallistuvat uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden ja hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseen. Pientuulivoiman kohdalla ilmastotalkoisiin osallistuvat pienyritykset, maa- ja kotitaloudet. Tämän lisäksi pienet ja keskisuuret tuulivoimalat tuottavat asennus-, huolto- ja ylläpitotoiminnan kautta työpaikkoja laajasti ympäri maata ja tarjoavat maaseudulle uuden elinkeinomahdollisuuden. Tästä syystä tuulivoimalaitokset, jotka ovat liian pieniä päästäkseen tariffin piiriin, tarvitsevat tuekseen jonkin muun tuen, esimerkiksi investointituen tai sähkön nettomittauksen (käytäntö, jossa asiakkaalta veloitetaan energiamaksua vain laskutuskautena verkosta otetun ja sinne syötetyn sähkömäärän erotus). Edellä mainituista syistä STY ehdottaa, että TEM:ssä aloitetaan työ pientuulivoiman tukijärjestelmän luomiseksi. Pasi Tammivaara Puheenjohtaja Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja