Työkykyjohtaminen ja työhyvinvointiohjelma Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa Raija Selkälä Työhyvinvointipäällikkö
Hyvinvointipalvelujen organisaatio Hyvinvointilautakunta Hyvinvointijohtaja Sosiaalinen hyvinvointi Terveyspalvelut Ikäihmisten hyvinvointi Vastuualue/johtaja Lastensuojelupalvelut Erityisryhmien asumis- ja päiväpalvelut Erityisryhmien sosiaalipalvelut Oulun kaupunginsairaa la Suun terveydenhuollo n palvelut Lääkäripalvelut Merikosken ympärivuorokautiset palvelut Hiirosenkodin ympärivuorokautiset palvelut Haukiputaan hyvinvointikeskus Kontinkankaan hyvinvointikeskus Kiimingin hyvinvointikeskus Myllyojan hyvinvointikeskus Kaakkurin hyvinvointikeskus Tuiran hyvinvointikeskus Palvelualueet/ Palvelupäällikkö 1 päällikkö Terveydenhuollo n erityispalvelut Henkilöstömäärä 3 145 (3/2017) Palvelualueiden ja hyvinvointikeskusten palveluyksiköt Palveluyksiköt/ palveluesimies
Työhyvinvointiohjelma ja työkykyjohtaminen osana kaupunkistrategian toimeenpanoa Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginhallitus 12.8.2013 408 Kaupunginvaltuusto 19.8.2013 108 Henkilöstöohjelma 2014-2020 päätavoitteena mm. 1) Tavoitteisiin päästään hyvällä johtamisella 2) Henkilöstön osaamista kehitetään ja kohdennetaan tarve- ja asiakaslähtöisesti 3) Henkilöstön työhyvinvointi nousee 4) Henkilöstön kokonaismäärä ei nouse 5) Henkilöstöä ohjataan hallinnollisesta työstä asiakaspalvelutyöhön Työhyvinvointiohjelma Työkykyjohtamisen malli
Työkykyjohtaminen Oulun kaupungissa Yhteinen tavoite jokainen on vastuussa Työkykyjohtaminen
Hyvinvointipalveluiden toimenpiteet ja seuranta Linkki. https://uusiakkuna.oulunkaupunki.fi/henkilostolle/terveys%20ja%20hyvinvointi/ty ohyvinvointi/sivut/default.aspx
Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi on yksinkertaisesti sitä, että on mukava tulla töihin kokee osaavansa ja onnistuvansa työssään tuntee kehittyvänsä työssään ihmissuhteet ovat kunnossa työpaikalla työ- ja yksityiselämä ovat tasapainossa tuntee työnsä arvokkaaksi tuntee saavansa arvostusta työssään ihmiset pysyvät työelämässä entistä kauemmin työpaikan sairauspoissaolot pysyvät kurissa johtaminen on kunnossa työpaikalla
Työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja (www.finlex.fi) Työturvallisuuslaki (738/2002): Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsopimuslaki (55/2001) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Työaikalaki (605/1996) Yhdenvertaisuuslaki (738/2004) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Vuosilomalaki (162/2005) Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
Oulun kaupungin työhyvinvoinnin painopistealueet ovat: 1 2 Osaava johtaminen ja työntekijöistään välittävä esimies Pidetään huolta osaamisesta 3 4 5 Porukkataitoja voi viilata Työsuojelupari hyvinvoinnin edistäjänä työpaikalla Otetaan kyselyistä koppi
Esimiespassi-valmennus TAVOITTEET Lisätään ja vahvistetaan esimiesosaamista. Lisätään verkostoitumista ja esimiesten vertaistukea. Tuetaan yhdenmukaisia johtamiskäytäntöjä. Lisätään työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Kohderyhmä: Esimiehet Toteutusaikataulu: Aloitettu keväällä 2015 Vastuu/koordinointi: Konsernipalvelut/henkilöstön palvelualue Mittari: Esimiespassi suoritettu kyllä/ei
Hyvinvointipalvelut Hyvä esimiestyö/ esimiespassikoulutukset esimiestehtävien edellytyksenä esimiespassin suorittaminen. Koulutuksiin osallistuneiden määrä seurataan -> Hyvinvointipalveluissa esimiespassin on suorittanut v. 2015-2016 yhteensä 49 esimiestä (73 %). Työpaikkapalaverien säännöllinen järjestäminen takaisin; vuorovaikutteisuus, ei pelkästään sähköpostijohtamista Työpaikan pelisäännöistä sopiminen (oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus henkilöstöä kohtaan)
Työhyvinvointikorttikoulutukset TAVOITE Järjestetään työhyvinvointikortti-koulutusta, joka käynnistää kehittämistyötä työpaikalla, lisää yhteistyötä ja vahvistaa yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista ja jäsentää toimijoiden vastuita. Kohderyhmä: Johto, esimiehet, työsuojelutoimijat, työyhteisövaltuutetut ja kaikki työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneet Toteutusaikataulu: Aloitettu syksyllä 2014 Vastuu/koordinointi: Konsernipalvelut/henkilöstön palvelualue Mittari: Työhyvinvointikortti suoritettu kyllä/ei
Hyvinvointipalvelut Työhyvinvointikortti- koulutukset Tarkistetaan työhyvinvointikorttikoulutukseen osallistuneiden määrä Hyvinvointipalveluista työhyvinvointikorttikoulutuksen on suorittanut yhteensä 182 henkilöä vuosina 2014-2016. Varmistetaan osallistumismahdollisuus kaikille työhyvinvoinnista kiinnostuneille Ensisijaisesti varmistetaan esimiehen, tiimivastaavan ja työyhteisövaltuutetun osallistuminen varmistetaan tarvittavien työhyvinvointia parantavien prosessien käynnistyminen ja jatkuminen.
Perehdytä paremmin TAVOITTEET Tehostetaan toimialojen perehdyttämiskäytäntöjä. Parannetaan kaupunkitasoista perehdyttämismateriaalia ja Akkunan sivustoa. Laaditaan Näin meillä toimitaan -perehdyttämispaketti sähköiseen muotoon. Kohderyhmä: Kaikki toimialat Toteutusaikataulu: Aloitettu keväällä 2015 Vastuu/koordinointi: Konsernipalvelut/henkilöstön palvelualue: kaikille yhteiset materiaalit Toimialat: perehdyttämiskäytäntöjen tehostaminen Mittari: Toteutuneiden perehdytysten määrä (ESS)
Hyvinvointipalvelut Perehdyttäminen - linkitys omiin aluemalleihin /tehostetaan omia perehdyttämiskäytäntöjä. Ouka yleinen perehdytys sivusto: https://uusiakkuna.oulunkaupunki.fi/henkilostolle/osaaminenjakoulutus/perehdytys/sivut/defaul t.aspx Työkierron hyödyntäminen - kehitetään työyhteisöjen toimintatapoja. Omavalvonta-, potilasturvallisuus-, laadunhallinta- ja riskinhallintasuunnitelmien laatiminen yhteiseen sähköiseen järjestelmään ja niiden toimeenpano perehdytys
Hyödyt irti kehityskeskusteluista TAVOITTEET Kehitetään keskustelujen toteutustapoja. Sovitaan henkilökohtaisesta kehittymissuunnitelmasta. Kehityskeskustelujen määrä ja hyödyllisyyden kokemukset paranevat. Kohderyhmä: Kaikki toimialat Toteutusaikataulu: Aloitetaan syksyllä 2015 Vastuu/koordinointi: Konsernipalvelut/henkilöstön palvelualue Mittari: Kunta10-tutkimus, toteutuneiden kehityskeskustelujen määrä ja hyödyllisyyden kokemus (ESS)
Hyvinvointipalvelut Kehityskeskusteluun valmistellaan uusia malleja koko konserniin. https://uusiakkuna.oulunkaupunki.fi/henkilostolle/osaaminenjakoulutus/kehityskeskustelut/sivut/ Default.aspx Uusien mallien käyttöönotto ja arviointi hyvinvointipalveluissa Esimies nostaa kehityskeskusteluista esille myös henkilöstön lisä- ja täydennyskoulustarpeet, jotka huomioidaan hyvinvointipalveluiden koulutussuunnitelmassa.
Hyvinvointipalvelut Sovitaan työyksiön yhteiset pelisäännöt ja kirjataan näkyväksi Hyvän käytöksen opas käyttöön säännöllisesti Esimiespassikoulutus ja työhyvinvointikorttikoulutus Työpaikkapalaverien säännöllinen järjestäminen takaisin; vuorovaikutteisuus, ei pelkästään sähköpostijohtamista Työpaikan pelisäännöistä sopiminen (oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus henkilöstöä kohtaan)
Työyhteisöviestintä toimivammaksi TAVOITTEET Lisätään työyhteisön vuorovaikutusta toimivammaksi. Määritellään työyhteisöviestinnän periaatteet osana työyhteisön pelisääntöjä. Lisätään viestintävälineiden ja menettelytapojen avulla vuorovaikutteista toimintatapaa. Kehittää henkilöstön osaamista viestintävälineiden käytössä. Kohderyhmä: Koko henkilöstö Toteutusaikataulu: Työyhteisöt sopivat omista viestintäkäytännöistään kevään 2016 loppuun mennessä ja tarkistavat toimivuuden vuosittain. Viestintävälineiden käytön koulutukset on aloitettu syksyllä 2014. Kehitetään Akkunaa ja muita viestintävälineitä tarpeiden mukaan (jatkuvaa). Vastuu/koordinointi: Palvelualueiden ja liikelaitosten johto ja esimiehet, konsernipalvelut/henkilöstön palvelualue ja viestintä Mittari: Akkunan käyttäjäkysely, Kunta10-tutkimus
Hyvinvointipalvelut Yksiköissä hyödynnetään Akkunaa ja hyvinvointipalvelujen keskitettyä viestintää Varmistetaan, että henkilöstö saa tiedot heitä koskevista asioista? Organisaatiomuutoksissa huomioidaan henkilöstö ja tiedotetaan muutosten aikataulut ja toteutukset (hallinnolliset/toiminnalliset muutokset vs. tilaratkaisut) varmistetaan henkilöstön osaaminen ja annetaan tukea muutokseen.
Kunta10-työhyvinvointikysely TAVOITTEET Selvitetään työyhteisöjen ja koko kaupunkiorganisaation työhyvinvoinnin tilaa. Edistetään työyhteisöjen työhyvinvointia hyödyntämällä tuloksia suunnitelmallisesti. Kohderyhmä: Koko henkilöstö Toteutusaikataulu: Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Työyhteisöt käsittelevät tulokset ja laativat kehittämissuunnitelman mahdollisimman pian tulosten saapumisen jälkeen. Vastuu/koordinointi: Palvelualueiden ja liikelaitosten johto ja esimiehet, työyhteisöt Seuranta: Palvelualueiden ja liikelaitosten johto ja esimiehet, konsernipalvelut.
Vuoden Kunta10- tutkimuksen kyselystä nostetut hyvinvointipalveluiden yhteiset kehittämistoimenpiteet: Yhtenäinen raportointi toteutetuista toimenpiteistä vuoden 2016 kyselyn tulosten perusteella
Toimialueen johto seuraa ja arvioi työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen tilaa osana toimialueen taloutta ja tuottavuutta asettaa tavoitteet, toimenpiteet ja toteuttamisvastuut - huomioi kaupunkitasoiset tavoitteet, - hyödyntää OukaDW:n työkykyjohtamisen raportteja ja Kunta10 tutkimustuloksia, - määrittää tehtävät sekä - seuraa ja arvioi tavoitteiden toteutumista nimeää tarvittaessa työryhmän, joka tukee ja ohjaa käytännön toteuttamista sekä seuraa, arvioi ja raportoi tavoitteiden toteutumisesta johdolle.
Työkykyjohtamisen ohjausryhmä Susanna Lähde, hyvinvointikeskuspäällikkö Toini Kärenlampi, palvelupäällikkö, ikäihmisten hyvinvointi Leena Säävälä, palveluesimies, sosiaalinen hyvinvointi Suvi Penttilä-Sirkka, sairaanhoitaja, terveyspalvelut Hannele Kotila, hammashoitaja, terveyspalvelut suu Sirpa Marttila, työsuojeluvaltuutettu Teija Hautajärvi, sosiaalityöntekijä lastensuojelu Teija Ohtonen, työterveyshoitaja, Oulun Työterveys Raija Selkälä, työhyvinvointipäällikkö, pj Työkykyjohtamisen ohjausryhmän tehtävänä on tukea ja ohjata työkykyjohtamisen käytännön toteuttamista sekä seurata, arvioida ja raportoida tavoitteiden toteutumisesta johdolle.
Päällikkö kerää ja analysoi oman alueen työkykyriskeihin liittyvää tietoa, vie käytäntöön työkykyjohtamisen toimenpiteitä yhdessä esimiesten kanssa, tukee esimiehiä sekä seuraa ja arvioi toimialueen tavoitteiden toteutumista. =>Palvelupäällikön johtoryhmä toimii oman alueensa ohjausryhmänä Ohjausryhmän tehtävänä on oman alueensa osalta tukea ja ohjata työkykyjohtamisen käytännön toteuttamista sekä seurata, arvioida ja raportoida hyvinvointipalveluiden työkykyjohtamisen ohjausryhmälle tavoitteiden toteutumisesta
Mittarit ja seuranta Tavoitteista seurantaan Oman toimialueen työkykyjohtamisen työryhmässä sovitaan, mitä mittareita käytetään ja seurataan (mm. sairauspoissaolot, tapaturmat, varhemaksut jne.). Tavoitteiden toteutumista seurataan kaupunki- ja toimialuetasolla. Palvelualueille ja liikelaitoksille on laadittu taulukko tulosten seurantaan: Työkykyjohtamisen seurantataulukko (tallennathan taulukon omalle koneellesi ennen sen täyttämistä) Ohjeet taulukon täyttämiseen: Taulukon reunaan on kirjattu mittarit aihealueittain. Yläotsikoiden alle kirjataan toimialueiden nykytila, tavoitetila sekä toteuma ja verrataan sitä koko Oukan nykytilaan. Lomakkeeseen kirjataan miten asiaa seurataan ja millaisia toimenpiteitä suunnitellaan poikkeamatuloksiin Työkykyjohtamisen seurantataulukosta valitut mittarit raportoidaan hyve-tasolla Palvelupäälliköiden työkaluna on oman alueen työkykyjohtamisen raportti (IBM-Gognos).
Työyhteisötaidot Teen vastuullisesti minulle kuuluvat tehtävät. Työskentelen yhteisesti sovittujen tavoitteiden suuntaisesti. Pidän kiinni sovituista asioista. Yhteistyöni esimiehen ja työtoverieni kanssa on suoraa ja avointa. Osaan toimia sekä itsenäisesti että ryhmässä. Osaan kuunnella myös erimieltä olevia ja teen tarkentavia kysymyksiä ymmärtääkseni omasta kannastani poikkeavia näkemyksiä. Osallistun aktiivisesti työpaikan kehittämistyöhön. Ilmaisen mielipiteeni rakentavasti työpaikkakokouksissa ja muissa keskusteluissa. Annan esimiehelleni ja työtovereilleni palautetta arvostavassa hengessä. Osaan ottaa vastaan minulle annettua palautetta. Kun onnistun työssäni, muistan jakaa kiitosta myös minua auttaneille. Otan puheeksi mieltäni vaivaavat asiat asianomaisten kanssa. Ongelmatilanteissa pystyn avoimeen keskusteluun asiasta. Tunnistan tunteeni enkä anna niiden vaikuttaa haitallisesti työn tekemiseen ja yhteistyön sujumiseen. Huolehdin omalta osaltani työpaikan viihtyisyydestä ja positiivisesta hengestä.