KOKOUSTIEDOT Maakunnan yhteistyöryhmän kokous Aika kello 13:00 15:00 Paikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Hallituskatu 3 A, Mikkeli Läsnä puheenjohtaja jäsenet kuntaosapuoli alueviranomaiset Matilainen, Reino Auvinen, Toni Mattila, Marita Kupiainen, Aune Sironen, Olli Aro, Marja Kilpeläinen, Marjukka Kosunen, Kirsi Toivakainen, Tuija Pulliainen, Juha järjestöosapuoli asiantuntijat esittelijä sihteeri tekninen sihteeri tiedottaja Kallio, Vesa Kivivuori, Paula Kääriäinen, Tuula Rouhiainen, Risto Seila, Heikki Wuorinen, Jarkko Puurunen, Maija Sokka, Irja Vehviläinen, Hannu Viialainen, Matti Koskinen, Riitta Ollikainen, Jukka Löf, Christa Makkula, Hanna Huoviala, Tuula poistui klo 14:35 150käsittelyn aikana poistui klo 14:55 150 käsittelyn aikana poistui klo 14:55 150 käsittelyn aikana saapui klo 14:20 149 käsittelyn aikana Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet i
KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä Liite Asia 123 Kokouksen avaus, yhteistyöryhmän kokoonpanomuutokset ja läsnäolijoiden toteaminen 124 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 125 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 126 Pöytäkirjantarkastajien valinta 127 liite 127 Katsaus ajankohtaisiin ohjelma-asioihin 128 liite 128 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma /Maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2009 Osaamisteemaan kuuluvat hankkeet 129 VERTAINEN-hanke (ESR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys) 130 Tuotekehitysstudio Teollisen muotoilun ja materiaalitekniikan monialainen tuotekehitysympäristö (ESR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä 131 Ephemera (osana Digitalian käynnistämistä) (ESR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä 132 Viva3 (ESR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä 133 MOT-Moniosaajat palveluammatissa, Mikkelin seutu (ESR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys) Yrittäjyysteemaan kuuluvat hankkeet 134 Vastuullista kilpailukykyä Etelä-Savossa - EQHSR-ohjelma pk-yrityksille (ESR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys) Työmarkkinoiden toimivuus teeman hankkeet 135 Työyhteisöjen monimuotoisuus (ESR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä 136 Tiimityön haasteet ja niiden voittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa (ESR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys) 137 Kultturimentorointi kotoutumisen tukena (ESR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys) Hyvinvointiteeman hankkeet 138 Voimavuodet - Hyvinvoivat työyhteisöt (ESR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä 139 Voimavuodet - Sähköiset terveyspalvelut (EAKR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet ii
Matkailu- ja kulttuuriteeman hakkeet 140 Pattoin tilan kunnostus nähtävyydeksi (EAKR) - Hankkeesta voidaan tehdä rahoituspäätös sihteeristökäsittelyn jälkeen (tiedoksi merkittävä hanke) 141 Haapakosken ruukkikylän saneeraushanke (EAKR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä 142 Haapakosken tehdasalueen saneeraushanke (EAKR) - Hankkeesta voidaan tehdä rahoituspäätös sihteeristökäsittelyn jälkeen (tiedoksi merkittävä hanke) Teemoihin kuulumattomat hankkeet 143 Savonlinnan kaupunkikeskustan kehittäminen (EAKR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä 144 Hiirolan alueen vesihuoltoverkosto (EAKR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä 145 Suonteen rakennusvaihe 3 (EAKR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä 146 Jäppilän seudun vesihuolto vaihe 1 (EAKR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys) 147 Toivolan vesihuollon II-rakennusvaihe (EAKR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys) 148 Helppanalan vesihuolto ja Heinälahti-Taaveli-alueen täydennysverkosto ja viemäri (EAKR) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys) 149 Tavoite 1-ohjelman arviointi 150 Muut asiat 151 Seuraava kokous Allekirjoitus Puheenjohtaja Sihteeri.. Reino Matilainen pl. 141-142. Hanna Makkula. Vesa Kallio 141-142 Pöytäkirja on..../. 2008..../. 2008 tarkastettu paikka paikka. Marja Aro.. Aune Kupiainen Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet iii
123 KOKOUKSEN AVAUS, YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANOMUUTOKSET JA LÄSNÄ- OLIJOIDEN TOTEAMINEN Todetaan maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano. Puheenjohtaja Reino Matilainen avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat. 124 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 125 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksytään asialistan mukainen järjestys kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. 126 NTARKASTAJIEN VALINTA Maakunnan yhteistyöryhmän pöytäkirjan tarkastaa kussakin kokouksessa valitut kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Yhteistyöryhmä valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marja Aro ja Aune Kupiainen. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 1
127 Katsaus ajankohtaisiin ohjelma-asioihin - Katsaus rakennerahasto-ohjelmien rahoitustilanteeseen - Muut ajankohtaiset asiat Liite 127a: maakunnan yhteistyöryhmän työsuunnitelma vuodelle 2008 127b: TE-keskuksen yritysosaston myöntämät yritystuet vuosina 2007 2008 Merkitään tiedoksi. Päätös Esittelijä muutti päätösesityksen kuulumaan seuraavasti: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi TE-keskuksen yritysosaston myöntämät yritystuet vuosina 2007-2008 liitteen 127 b mukaisesti sekä muut ajankohtaiset ohjelma-asiat. Lisäksi yhteistyöryhmä päättää, että Etelä-Savossa siirrytään EAKR- sekä ESR-ohjelmien osalta jatkuvaan hakuun, jolloin hakijat voivat toimittaa hankehakemuksia rahoittajaviranomaisille ilman erillisiä määräaikoja. Ohjelman teemoittaisen toteuttamisen näkökulmasta on kuitenkin keskeistä, että kulloinkin painotetuista teemoista informoidaan hakijoita, jolloin myös määritellään hankehakemusten käsittelyaikataulu maakunnassa. Esittelijän muuttama päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 2
128 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma /Maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2009 Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat (Totsu) on laadittu alueilla vuosittain vuodesta 2003 alkaen, ja niitä koskevat neuvottelut maakuntien ja ministeriöiden välillä on järjestetty vuosina 2006 ja 2007. Totsu-menettelyä neuvotteluineen kehitetään edelleen erityisesti budjettivaikuttavuuden parantamiseksi. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa sovitaan keskeisistä toimenpiteistä ja hankkeista sekä rahoituksen tavoitetasosta vuosille 2009-2010. Toteuttamissuunnitelma on maakunnan esitys valtion tulo- ja menoarvion laadintaan ja sen alueelliseen kohdentamiseen. Totsun tavoitteena on tuottaa ministeriöille aineistoa seuraavan vuoden määrärahojen alueellista jakoa sekä sitä seuraavan vuoden talousarvion valmistelua varten. Maakunnallinen asiakirja valmistellaan yhteistyössä valtion alueviranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa, ja sen hyväksyy maakuntaliitto. Sitä ennen se käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä. Toteuttamissuunnitelmien laatiminen nähdään eri tahoja yhteiseen kehittämistyöhön sitouttavana ja toimintaa suuntaavana prosessina. Jotta maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat toimisivat osana valtion talousarvion valmistelua, suunnitelmissa tarkastellaan samaa ajanjaksoa kuin valtiontalouden kehyspäätös (2011-2013). Osana Totsua valmistellaan maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK). Toteuttamissuunnitelmista ministeriöiden kanssa käytävien neuvottelujen organisoinnissa vuonna 2008 otetaan huomioon aikaisemmista neuvotteluista saatu palaute sekä hallitusohjelman ja valtioneuvoston alueiden kehittämistä koskevan tavoitepäätöksen linjaukset alueviranomaisten tulosneuvottelujen ja toteuttamissuunnitelmista käytävien neuvottelujen yhdistämisestä. Neuvotteluprosessiin tulee vuoden aikana kuulumaan useita maakuntien ja ministeriöiden välisiä, erityyppisiä tapaamisia. Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien laatimiseen tulee vaikuttamaan kuluvan vuoden aikana myös hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston tavoitepäätöksessä linjattu aluekehittämisen ohjelmarakenteen yksinkertaistaminen. Parin seuraavan vuoden kuluessa toteuttamissuunnitelmien laatimiseen tulevat vaikuttamaan lisäksi valtion aluehallinnon uudistaminen sekä alueiden kehittämislain uudistaminen. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2010 koostuu kolmesta osasta: maakuntaohjelman mukaiset toimenpiteet ja niiden toteuttaminen hallinnonaloittain vv. 2009-2010, neuvotteluesitykset ministeriöille (enintään 2/maakunta) sekä maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2009. Uusiutuva Etelä-Savo prosessissa esiin tulevat uudet linjaukset otetaan mahdollisuuksien mukaan ennakoivasti huomioon totsu-valmistelussa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 3
Alustava valmisteluaikataulu: 16.6. Maakuntahallitus: lähetekeskustelu vko 26 ja 32 Hallinnonalakohtaiset neuvottelut alueviranomaisten kanssa 18.8. Maakuntahallitus: evästyskeskustelu käytyjen neuvottelujen pohjalta vko 34-35 Seutukierros 15.9. Maakuntahallitus: 1. luonnos vko 39 Kommentointikierros keskeisille yhteistyötahoille (sähköpostitse) 6.10. Maakuntahallitus: 2. luonnos MYR-käsittelyä varten 15.10. MYR hyväksyy MYAKin ja käsittelee totsun 27.10. Maakuntahallitus hyväksyy totsun MYR sihteeristö osallistuu MYAK ja totsu sisältöjen valmisteluun koko prosessin ajan. Liite 128 TEM:n ohjeet maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimista varten Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 4
Osaamisteemaan hankkeet 129 VERTAINEN-hanke - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys) Hakija Vastuuviranomainen Ohjelma EAKR/ESR Toimintalinja Vähemmistöryhmien tukijärjestö, Omega ry Itä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto ESR 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Kuvaus Tavoite Hankkeessa edistetään vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten työllistymistä ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumista Etelä-Savossa. Tulokset Projekti kehittää Etelä-Savon alueelle vertaisryhmätoimintamallin, jonka avulla vähemmistöryhmiin kuuluvat voivat tukea toisiaan työllistymisessä ja itselleen sopivan koulutuksen löytämisessä. Vertaisryhmätoiminnasta vähemmistöryhmien koulutukseen hakeutuminen ja työllistyminen lisääntyvät. Sisältö ja toimet Hankkeessa kartoitetaan vähemmistöryhmien ongelmia työelämään pääsemisessä. Hankkeessa käynnistetään vertaistukiryhmätoiminta, jossa osallistujia tuetaan löytämään itselleen sopiva koulutusala ja ammatti sekä laaditaan henkilökohtaiset työpolkusuunnitelmat. Hankkeen aikana osallistujat suorittavat perustaitoja ja erityisosaamista tukevia osatutkintoja. Lisäksi kehitetään virkamiestason yhteistyöverkosto, joka rakentaa vähemmistöryhmien työllistymistä tukevan tukiverkoston. Hankkeessa tuotetaan materiaalia, jota voidaan myöhemmin hyödyntää vähemmistöjen työllistymisen parantamiseksi. Kohderyhmä Vähemmistöryhmät: maahanmuuttajat, romanit, kuulovammaiset sekä muut vammaiset, joilla on edellytyksiä selvitä työelämästä. Hanke suuntautuu ensisijaisesti 16 30-vuotiaisiin nuoriin ja nuorille aikuisille, joille ei ole vielä rakennettu työelämäpolkua. Kumppanuus TE-keskus, Itä-Suomen lääninhallitus, Mikkelin ammattiopisto, Savoset, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Mikkelin työvoimatoimisto, Mikkelin kuurojen yhdistys ry. Pysyvät vaikutukset Vertaisryhmätoiminta jatkuu projektin päätyttyä vapaaehtoistoimintana olemassa olevien vähemmistöryhmien etuja ajavissa järjestöissä. Budjetin erittely Hankkeen suurin kustannuserä ovat henkilöstökustannukset, jotka kattavat noin 75 % hankkeen kokonaiskustannusarviosta. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 5
Rahoitustaulukko Hankkeen rahoitus Kokonaisrahoitus 489732 Julkinen rahoitus yht. 489732 - EU 328120 Kansallinen julk. rah. 161612 - valtio 161612 - kunta - muu kansall. julk. rah. Yksityinen rahoitus Tulorahoitus Kansall. laina EIB Hankkeen kesto 1.5.2008 30.4.2012 Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto ei puolla hankkeen rahoittamista. Hankkeen tavoitteet ja vaikutukset vähemmistöryhmien kouluttautumisen ja työllistymisen edistämiseksi ovat kannatettavia, mutta hanke pyrkii kattamaan liian erilaisia kohderyhmiä ollakseen toimiltaan toteuttamiskelpoinen. Myös hankkeen toimien tehokkuus on kyseenalaista, koska kohderyhmä on laaja. Hankkeen toteutusalue on suppea kattaen ainoastaan Mikkelin ja Ristiinan, joten hanketta ei voi tältäkään osin pitää kustannustehokkaana. Hankkeen kustannusarvio on erittäin suuri suhteessa siihen, että hakijana on yhdistys. Pitkäaikainen lisäarvo ja pysyvyys eivät toteudu, mikäli hankkeen jälkeen toteuttaminen jää täysin vapaaehtoistyön varaan. Hankkeen toimia ei ole avattu riittävästi hankehakemuksessa ja menetelmien kehittämisen osuus jää heikoksi, joten myöskään hankkeen tulokset eivät ole realistisia. Hankkeessa ei ole kumppanina koulutusorganisaatioita. Sihteeristökäsittely 13.6.2008 Sihteeristö ei puolla hanketta vastuuviranomaisen esittämiin perusteluihin pohjautuen ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle ei esitellä puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Yhteistyöryhmä ei puolla hanketta vastuuviranomaisen esittämiin perusteluihin nojautuen. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 6
130 Tuotekehitysstudio Teollisen muotoilun ja materiaalitekniikan monialainen tuotekehitysympäristö - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä Hakija Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä Vastuuviranomainen Itä-Suomen lääninhallitus, Sivistysosasto Ohjelma EAKR/ESR ESR Toimintalinja 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoite Hankkeen tavoitteena on kehittää monialainen tuotekehitysympäristö, joka tekee mahdolliseksi kohderyhmien edustajien keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämisen. Tulokset Hankkeen tuloksena syntyy menetelmiä ja osaamista yritysten monialaiseen tuotekehitystoimintaan teolliseen muotoiluun ja materiaalitekniikkaan. Tuloksia ovat seuraavat. (1) Teollisen muotoilun ja materiaalitekniikan tuotekehitysprosessin malli hyödynnettäväksi yritysten tuotekehitystoiminnassa sekä muotoilun ja materiaalitekniikan koulutuksessa; malli koostuu neljästä vaiheesta: idea, konseptointi, mallinnus tai prototypointi ja testaus. (2) Vuorovaikutusmenetelmien ja -prosessien kehittämismoduulit, joista kootaan digitaalisen tuotekehityksen menetelmäpankki. (3) Tuotekehitysympäristö, joka koostuu koulutus-, yritysten henkilö-, laite- ja tilaresursseista. Hankkeessa luodaan joustava digitaalinen innovaatioympäristö, joka antaa mahdollisuudet tuotekehitykseen laajoissa verkostoissa vuorovaikutteisesti. Hankkeessa suoritetaan 12 ammattikorkeakoulun osatutkintoa. Sisältö ja toimet 1) Lähtöselvitykset ja kehittämisryhmät Projektihenkilöstö ja asiantuntijat määrittelevät yrityksittäin kehittämistarpeet ja tavoitteet. Laaditaan kirjalliset visiot, joissa kuvataan yrityksen tavoitetila pitkällä aikavälillä (10 v.) sekä tavoitetila projektissa. Lähtöselvitysten perusteella määritellään yrityksittäin ja pilottikohteittain asiantuntijoista ja opiskelijoista koostuvat kehittämisryhmät. 2) Kehittämissuunnitelmat ja kehittäminen Projektihenkilöstö ja kehittämisryhmät määrittelevät yrityksittäiset kehittämissuunnitelmat sekä toteuttavat yrityskohtaiset kehittämisprojektit. Kehittäminen voi kohdistua esimerkiksi yrityksen tuotekehityksen systematisointiin, uuden materiaalin käyttäjälähtöiseen tuotteistamiseen, olemassa olevan tuotteen edelleen kehittämiseen, uuden asiakkaan kanssa aloitettavan vuorovaikutusprosessin kehittämiseen tai henkilöstön tuotekehitysosaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen. 3) Mallin testaus, arviointi ja raportointi Kehittämisen perusteella määritellään tuotekehitystoiminnan malli, joka koostuu yleispätevästä prosessimallista sekä ideointiin, konseptointiin, mallinnukseen ja testaukseen liittyvistä menetelmämoduuleista. Mallia testataan simuloiduissa käyttäjätilanteissa ja -ympäristöissä. Testien tulokset raportoidaan ja määritellään mahdolliset kehittämistarpeet ja -toimet. Tulokset ristiinarvioidaan vertaamalla ja siirretään hyviä käytänteitä yritysverkostossa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 7
Kohderyhmä Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat Etelä-Savon alueen tuotantoyritykset ja yritysten henkilöstö sekä materiaalitekniikan ja teollisen muotoilun koulutus Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja Savonlinnan muotoiluyksikkö (opiskelijat, opettajat, henkilöstö). Projektin kohderyhmiä ovat myös yritysten ja tuotekehityksen niin kutsutut välittäjäorganisaatiot (teknologiayhtiöt, yrityspalvelut, kuntayhtymät), joiden osaamista kehitetään osaksi tuotekehitysstudion kokonaisuutta. Kumppanuus Aiesopimukset on tehty seuraavien kanssa: Mikkelin teknologiakeskus, Miktech Oy Savled/Disert Oy Controll expres Oy OPAmuurikka Oy Rihotec Oy OC system Oy Neuvotteluja käydään lisäksi Rejlers Oy:n, Suomen Viilutuote Oy:n, Bierkuhl Oy:n, Olavi Räsänen Oy:n, Savonlinnan seudun kuntayhtymän, Pieksämäen yrityspalvelujen, Sankar Men s Fashion Oy:n, Kwintet Leijona Oy:n ja Jocca Oy:n kanssa. Hankkeessa arvioidaan olevan mukana alkuvaiheessa 9 ja myöhemmin 15 yritystä. Ohjausryhmän kokoonpano: Miktech Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä, Pieksämäen yrityspalvelut, Etelä-Savon TE-keskus/Tekes, Miset Oy, yritysten edustus (3 henkeä), Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion Muotoiluakatemia. Hankkeessa osallistutaan yhteistyön rakentamiseen käytännön toiminnassa sekä osaamisen siirrossa läänin ammattikorkeakoulujen muotoilukoulutuksen kesken. Pysyvät vaikutukset Välillisesti projektin tulokset heijastuvat alueen yritystoimintaan sekä yritystoiminnan kehittämiseen. Projektin tuloksena syntyvä tuotekehitysstudion toimintamalli on oleellinen osa maakunnallista innovaatioympäristöä. Budjetin erittely Suurimmat kuluerät ovat henkilöstökustannukset 258 000 (kokoaikainen projektipäällikkö, osaaikaiset projektisihteeri ja kaksi asiantuntijaa) sekä palvelujen ostot 78 000. Rahoitustaulukko Hankkeen rahoitus Kokonaisrahoitus 448 500 Julkinen rahoitus yht. 401 500 - EU 226 465 Kansallinen julk. rah. 175 035 - valtio 110 035 - kunta 65 000 - muu kansall. julk. rah. Yksityinen rahoitus 47 000 Tulorahoitus Kansall. laina EIB Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 8
Hankkeen kesto 1.5.2008 31.12.2010 Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto puoltaa hankkeen rahoittamista ja esittää hankkeelle EU-rahoitusta enintään 226 465 ja valtion rahoitusta 110 035. Hanke on ESRohjelman toimintalinjan 3 ja maakunnan painopisteiden mukainen. Hanke tukee OPM:n valtakunnallista ESR-kehittämisohjelmaa Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Hanke tukee hallitusohjelman elinkeinopolitiikan innovaatiopolitiikkaa. Materiaalitekniikka on nimetty Etelä-Savon kärkiosaamisalueeksi. Hankkeessa kehitetään alueellista innovaatiopotentiaalia luomalla tuotekehitysympäristö, johon verkottuvat hankkeessa mukana olevat organisaatiot ja yritykset. Hankkeessa luodaan innovaatioverkosto, jossa kehitetään digitaalisen teknologian käyttöä tuotekehitysosaamisessa vuorovaikutteisesti. Mukaan tulevat yritykset ja organisaatiot ovat sitoutuneet yhteistyöhön aiesopimuksin ja taloudellisesti. Mikkelin ammattikorkeakoululla on osaamista materiaalitekniikassa. Mikkelin ammattikorkeakoulu vahvistaa omaa ja alueen teollista muotoiluosaamista hankkeessa. Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan muotoiluyksiköstä hankkeeseen osallistuu teollinen vaatesuunnittelu. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa kehitettävä menetelmäpankki tulisi olla Itä-Suomen laajuinen. Sihteeristökäsittely 13.6.2008 - Sihteeristö puoltaa hanketta ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Yhteistyöryhmä puoltaa hanketta. Sille voidaan myöntää rahoitusta (EU+ valtio yhteensä) enintään 336 500 vuosille 2008 2010 ESR-ohjelman toimintalinjassa 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 9
131 Ephemera (osana Digitalian käynnistämistä) - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä Hakija Helsingin yliopisto, Kansalliskirjasto, Kansallinen digitointikeskus Vastuuviranomainen Itä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto Ohjelma EAKR/ESR ESR Toimintalinja 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoite Digitalian missiona on tehdä mahdolliseksi digitaalisen kirjaston syntyminen digitoimalla kansallisia aineistoja korkealaatuisesti ja kokonaistaloudellisesti. Digitalian on tarkoitus toimia tehokkaana, osaavana ja asiakaslähtöisenä kansallisena digitoinnin palvelukeskuksena. Ephemera-projekti antaa mahdollisuudet museoiden, arkistojen ja kirjastojen kulttuuriperinnön (pienpainatteiden ja vanhemman irtolehti-, esim. arkistoaineiston) massadigitointiin massatuotantotekniikkaa ja -prosesseja käyttäen. Hankkeen tavoitteena on yhteistyössä muistiorganisaatioiden kanssa luoda Digitalian toiminnalle perustaa. Prosessien suunnittelu ja toimintojen kehittäminen muodostavat kokonaisuuden. Suunnitteluperiaatteena on skaalautuvuus eli laajennettavan, kokonaisvaltaisen toimintaympäristön rakentaminen. Prosessiympäristöä voidaan myöhemmin täydentää erillisin laitehankinnoin. Digitointia pyritään kehittämään mahdollisimman tehokkaaksi ja laadukkaaksi panostamalla prosessien sekä logistiikan sujuvaan toimintaan. Tulokset Tuloksena on massadigitointia tukeva pienpainatteiden ja vanhemman irtolehtiaineiston tuotantoprosessi, joka on mahdollisimman tehokas, automaattinen ja skaalautuva. Sisältö ja toimet - Eurooppalainen kärkitaso massadigitoinnissa ja jälkikäsittelyssä - Pilotointi testiympäristössä: fyysisen, analogisen aineiston muuntaminen digitaaliseen muotoon ja korvaavien tallenteiden tuottaminen - Digitaalisen korvaavan tallenteen prosessin luominen: metadatan suunnittelu ja integrointi - Asiakaskeskeisyys: lisäarvon tuottaminen digitaaliselle aineistolle kehittämällä metadatapoimintaa yhteistyössä - Pitkäaikaissäilytyksen ja käyttöönsaattamisen varmistaminen - Massatuotannon logistiikkaratkaisujen kehittäminen fyysisen materiaalin kuljetukseen, varastointiin ja palauttamiseen - Massadigitoinnin edellyttämän jälkikäsittelyohjelmiston logistiikkamodulin suunnittelu ja toteuttaminen - Palveluiden kaupallistamisen kehittäminen Kansallinen digitointikeskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu muodostavat hankkeen kestäessä kolme yhteistä työryhmää, joiden tehtävänä on yhteisesti kehittää valittuja osa-alueita. Ryhmät tekevät toimintasuunnitelman. Ryhmiin osallistuu tarpeen mukaan hankkeen henkilöstöä, organisaatioiden muuta henkilöstöä sekä ulkopuolisia organisaatioita ja asiantuntijoita. Kohderyhmä Digitalian digitoimia aineistoja voivat hyödyntää laajat käyttäjäryhmät: tutkijat, opiskelijat, julkaisijat, opetustoimi, viranomaiset, sukututkijat, sisällöntuottajat, erilaiset innovaatioiden hyödyntäjät, harrastajat sekä suuri yleisö. Muistiorganisaatiot (Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Museovirasto, Valtion taidemuseo, Åbo Akademis Bibliotek, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 10
Litteratursällskapet i Finland) sekä ekam-yhteisö (kirjastot, arkistot, museot) ja kirjastojen digitointiohjelman jäsenkirjastot eri kirjastosektoreilta ovat projektin kohderyhmänä. Kumppanuus Hankkeen toteutetaan yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ViVa3-hankkeen kanssa (yhteinen johtoryhmä ja kolme projektiryhmää). Lisäksi mukana ovat Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Museovirasto, joiden kanssa on tehty Digitalian liiketoimintasuunnitelma, Mikkelin teknologiakeskus, Mikkelin kaupunki. Pysyvät vaikutukset Aineistojen digitointi tuottaa muistiorganisaatioille hyötyä esimerkiksi asiakkaiden itsepalvelumahdollisuuksista seuraavana työajan säästönä. Myös aineistojen säilymisen paraneminen sekä tilasäästöt ovat keskeisiä digitoinnin hyötyjä muistiorganisaatioiden näkökulmasta. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen työryhmän raportti maaliskuussa 2008 toteaa, että Kansallisen digitointikeskuksen digitointitoiminta vakinaistetaan. Keskuksen toiminnan vahvistamista ja laajentamista tukevat myös mm. Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia (2006), valtioneuvoston periaatepäätös (06/2007) kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 sekä Kansalliskirjaston strategia. Opetusministeriön infrastruktuurityöryhmän (2007) mukaan digitointi tulee ottaa huomioon tärkeänä osana kehityksessä, jonka avulla erilaiset tietokannat ja kokoelmat tulevat olemaan tutkijoiden ja kansalaisten vapaassa käytössä. Rahoitustaulukko Hankkeen rahoitus Kokonaisrahoitus 965037 Julkinen rahoitus yht. 965037 - EU 581917 Kansallinen julk. rah. 383120 - valtio 286616 - kunta 96504 - muu kansall. julk. rah. Yksityinen rahoitus Tulorahoitus Kansall. laina EIB Hankkeen kesto 1.6.2008 31.5.2011 Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto esittää hankkeelle EU-rahoitusta 581 917 ja valtion rahoitusta 286 616. Hanke on ESR:n toimintalinja 3:n sekä maakunnan painotusten mukaista. Digitaalinen arkistointi on yksi maakunnan määrittelemistä avaintoiminta-aloista. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen työryhmän raportissa todetaan, että Kansallisen digitointikeskuksen digitointitoiminta Mikkelissä vakinaistetaan. Keskuksen vahvistamista ja laajentamista tukevat myös mm. Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia, valtioneuvoston periaatepäätös (06/2007) kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 sekä Kansalliskirjaston strategia. Opetusministeriön infrastruktuurityöryhmän (2007) mukaan digitointi tulee ottaa huomioon tärkeänä osana kehityksessä, jonka avulla erilaiset tietokannat ja kokoelmat tulevat olemaan tutkijoiden ja kansalaisten vapaassa käytössä. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 11
Keväällä 2007 on laadittu Mikkelin seudun aluekeskusohjelman rahoituksella Mikkelin teknologiakeskuksen ja kansallisten muistiorganisaatioiden yhteistyössä (Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto ja Museovirasto) Digitalian liiketoimintasuunnitelma. Hankkeen toiminta on Digitalian liiketoimintasuunnitelman mukaista. Hankkeen toimet ovat realistisia ja konkreettisia ja ne ovat suhteessa kustannusarvioon. Sihteeristökäsittely 13.6.2008 - Sihteeristö puoltaa hanketta ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Yhteistyöryhmä puoltaa hanketta. Sille voidaan myöntää rahoitusta (EU+ valtio yhteensä) enintään 868 533 vuosille 2008 2011 ESR-ohjelman toimintalinjassa 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 12
132 Viva3 - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä Hakija astuuviranomainen Ohjelma EAKR/ESR Toimintalinja Tavoite Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä Itä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto ESR 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektin tavoitteena on kehittää digitoinnin prosesseja alan osaamisen vahvistamiseksi ja palvelutuotantoa mahdolliseksi tekeviä kustannustehokkaita toimintamalleja. Tulokset Tuloksena on Olavinlinnan 3D-malli suunnittelu- ja esittelykäyttöön ja Olavinlinnaa koskevien aineistojen sähköinen säilyttäminen palveluna ja tähän liittyvä palvelukonsepti. Tuloksena on korkea osaamistaso 3D-mallinnusten tuottamisessa ja soveltamisessa sekä kustannustehokas malli videoiden ja filmiaineistojen digitointiin. Tärkeimmät aineistonhaltijat ja yhteistyökumppanit sitoutuvat liikkuvan kuvan aineistojen laajaan digitointiin. Tuloksena ovat uudet koulutussisällöt: 3D-mallien hyödyntäminen käyttöliittyminä ja 3D-mallit internetissä, pelialustojen hyödyntäminen 3D-mallien sovelluksissa esittelykäyttöön, liikkuvan kuvan digitoinnin koulutustarpeiden kartoitus ja koulutussisällöt. Sisältö ja toimet Hankkeessa suunnitellaan, tutkitaan ja testataan menetelmät maisemien, rakennusten ja esineiden 3D-mallinnusta varten, mitkä pilotoidaan ja minkä tueksi suunnitellaan koulutus. Projektissa selvitetään 3D-mallinnuksen ja virtualisoinnin tarpeita, kehitetään kustannustehokasta digitointiprosessia nostetaan MAMK:n 3D-mallinnusosaamista kouluttautumalla ja asiantuntijuutta hankkimalla sekä suunnitellaan 3D-aineiston tallennus- ja aineistonhallintaratkaisuja. Lisäksi projektissa tutkitaan liikkuvan teollisen mittakaavan digitoinnin menetelmiä ja tekniikoita, tehdään jatkotutkimusta metatietostandardeista, tallennusformaateista ja jakelu- tai esikatseluformaateista, kehitetään liiketoimintamalleja, kehitetään opetussuunnitelmia, sähköisen asioinnin ja arkistoinnin koulutusta sekä luodaan uusia koulutustuotteita. Kohderyhmä Kohderyhmänä ovat liikkuvaa kuvaa sisältävän kulttuurin tuottajat, levittäjät ja säilyttäjät Suomessa sekä pohjoisessa ja itäisessä Euroopassa; MAMK:n henkilökunta ja opiskelijat, Yle, muut AVarkistoa tarvitsevat sekä 3D-mallinnuksessa ensisijaisesti museoalan toimijat, mutta myös matkailuja media-alat. Kumppanuus Museovirasto, Suomen elokuva-arkisto, Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA), SATU ry., Yle, MTV3 Pysyvät vaikutukset Hanke edistää tietoyhteiskuntakehitystä, tuottaa uutta palveluliiketoimintaa ja osaamista sekä parantaa aineistojen saatavuutta tietoverkkojen kautta ja siten niiden käytettävyyttä. Budjetin erittely Suurimman kustannuserän hankkeen kokonaiskustannusarviosta muodostavat henkilöstökustannukset Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 13
Rahoitustaulukko Hankkeen rahoitus Kokonaisrahoitus 649670 Julkinen rahoitus yht. 600920 - EU 362224 Kansallinen julk. rah. 238696 - valtio 178571 - kunta 60125 - muu kansall. julk. rah. Yksityinen rahoitus 48750 Tulorahoitus Kansall. laina EIB Hankkeen kesto 1.6.2008 31.12.2010 Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto esittää hankkeelle EU-rahoitusta 362 224 ja valtion rahoitusta 178 571. Hanke on ESR:n toimintalinja 3:n ja maakunnan painotusten mukaista. Digitaalinen arkistointi on linjattu yhdeksi maakunnan avain- ja kasvualoista, sen tärkeimpiä toimijoita ovat Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston kansalliskirjasto. Hankkeessa syvennetään MAMK:n osaamista digitaalisen arkistoinnin osaajana erityisesti 3D-prosesseissa. Hanke tuottaa myös tietoa digitaalisen arkistoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteuttamisen tueksi. Ephemera- ja ViVa3-hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä ja niillä on yhteinen johtoryhmä sekä kolme projektiryhmää digitaalisen arkistoinnin eri aihealueilta. Hankkeiden toimet tukevat Mikkelin asemaa digitaalisen arkistoinnin keskittymänä. Sihteeristökäsittely 13.6.2008 - Sihteeristö puoltaa hanketta ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Yhteistyöryhmä puoltaa hanketta. Sille voidaan myöntää rahoitusta (EU+ valtio yhteensä) enintään 540 795 vuosille 2008 2010 ESR-ohjelman toimintalinjassa 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 14
133 MOT-Moniosaajat palveluammatissa, Mikkelin seutu - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys) Hakija Vastuuviranomainen Ohjelma EAKR/ESR Toimintalinja Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä Itä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto ESR 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoite Projektin tavoitteena on rakentaa ratkaisuja kiinto- ja puhtausalan työn rakennemuutokseen ja yritysten tarpeeseen ja saada alalle ammattitaitoisia monipalveluosaajia. Tulokset Oppilaitoksen ja työelämän verkostoitumisella toimitilapalveluiden opetukseen saadaan työelämälähtöisiä projekteja ja käytänteitä. Puhtaus- ja kiinteistöpalvelujen koulutusohjelmien opetusyhteistyö laajenee, mikä lisää alan työtehtävien monipuolistumista ja parantaa työvoiman saatavuutta. Oikea tieto monipuolisesta palvelutyöstä kasvattaa alan vetovoimaa. Projektissa syntyy alueellinen ja valtakunnallinen verkosto, joka on osa koko kiinteistöklusteria ja toimii yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. Sisältö ja toimet Opettajat ja toimialan työelämän edustajat suunnittelevat yhteistyössä oppimisympäristöjä ja rakentavat yksilöllisiä oppimispolkuja. Opettajien työelämäjaksoja laajennetaan työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttamismuodoksi pienyrityksissä. Järjestetään alueellisia koulutus-, rekry- ja messutapahtumia alan vetovoimaisuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi. Toimialalle luodaan alueellinen työelämän, järjestöjen ja oppilaitosten pysyvä yhteistyöverkosto sekä osallistutaan valtakunnallisen toimijaverkoston rakentamiseen. Kohderyhmä Etelä-Savon ammattiopiston toimialueella toimivat yritykset ja julkishallinnon työpaikat, perusopetuksen opinto-ohjaajat ja työvoimahallinnon ohjaajat sekä työvoimaneuvojat, työperäistä maahanmuuttoa organisoivat ja maahanmuuttajat, alalle hakeutuvat nuoret, aikuiset ja maahanmuuttajat, opetushenkilöstö ja työpaikkaohjaajat Kumppanuus Etelä-Savon ammattiopiston toimialueella toimivat kiinteistöpalvelualan ja puhtauspalvelualan yritykset sekä kiinteistöjä omistavat ja ylläpitävät organisaatiot: Suur-Savon Siivous Oy, Savon Talohoito STH Oy, Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä, Ristiinan kunta, ISS Palvelut, SOL Palvelut OY, Lassila & Tikanoja Pysyvät vaikutukset Tuotetaan pysyvä alueellinen toimintatapa. Hankkeen tuloksena alan opetuksen työelämävastaavuus paranee ja koulutus ohjelmiin hakeudutaan innokkaammin. Budjetin erittely Suurin kustannuserä projektissa ovat henkilöstökulut, jotka muodostavat noin ¾:n projektin kokonaiskustannusarviosta. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 15
Rahoitustaulukko Hankkeen rahoitus Kokonaisrahoitus 443808 Julkinen rahoitus yht. 428808 - EU 261186 Kansallinen julk. rah. 167622 - valtio 128644 - kunta 38978 - muu kansall. julk. rah. Yksityinen rahoitus 15000 Tulorahoitus Kansall. laina EIB Hankkeen kesto 1.5.2008 31.12.2010 Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto ei puolla hankkeen rahoittamista. Hanke on ESRohjelman mukainen ja sillä on yhteys valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin, mutta hanke ei painota maakunnan painotuksia eikä siksi sisälly ensisijaisesti rahoitettaviin hankkeisiin. Hankkeen toimia ei ole riittävästi eritelty, joten niiden toteuttamiskelpoisuutta suhteessa kustannusarvioon on vaikea arvioida. Hanke on myös kohderyhmältään hajanainen. Osan hankkeen toimista voidaan katsoa kuuluvaksi oppilaitoksen normaaliin toimintaan. Hankkeen toiminnassa pääpaino tulisi olla yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Hankkeen kustannusarvio on suuri suhteessa hakemuksessa esitettyihin tuloksiin. Sihteeristökäsittely 13.6.2008 Sihteeristö ei puolla hanketta vastuuviranomaisen esittämiin perusteluihin pohjautuen ja esittää, että maakunnan yhteistyöryhmälle ei esitellä puoltavan lausunnon antamista hankkeesta. Yhteistyöryhmä ei puolla hanketta vastuuviranomaisen esittämiin perusteluihin nojautuen. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 16
Yrittäjyysteema 134 Vastuullista kilpailukykyä Etelä-Savossa - EQHSR-ohjelma pk-yrityksille - Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys) Hakija Vastuuviranomainen Ohjelma EAKR/ESR Toimintalinja Polstop Oy TE-keskus ESR 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kuvaus Vastuullista kilpailukykyä Etelä-Savossa - EQHSR-ohjelma pk-yrityksille Projektin tavoitteena on rakentaa laatu-, ympäristö-, turvallisuus- ja vastuullisuusjärjestelmä kohteena oleviin Etelä-Savon alueen pk-yrityksiin. Päämääränä on tukea alueen pk-yritysten kilpailukykyä edistämällä em. asioiden tiedostamisen välittymistä kohdeyrityksissä ja pitkällä tähtäimellä k.o. asioden kohoamista yritysten kilpailuvalteiksi. Tavoitteena on luoda laatu-, ympäristö-, turvallisuus ja vastuullisuusjärjestelmiä kehittäville yrityksille verkosto; tehostaa kohdealueen yritysten keskinäistä yritys- ja laatukulttuuria sekä luoda kehitettävien järjestelmien kautta jatkuvuutta tehokkaille toimille kohdeyrityksissä sekä parempaa muutoksenhallintaa. Ympäristö- ja laatukriteerit yhdenmukaistuvat yrityksissä ja niiden kilpailukyky ja toiminta tehostuu. Tuloksena on kohonnut yrityskuuva ja myös parempi henkilöstön työssä jaksaminen ja motivaatio. Kehittämistyön puitteissa luodaan yhteistyöverkosto laatu-, ympäristö-, turvallisuus-, ja vastuullisuusasioissa. Alueelle syntyy uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Myös asiakastyytyväisyys paranee. Konsulttiyritys Polstop Oy rakentaa osallistuville yrityksille valmiit ISO-standardien vaatimukset täyttävät laatu-, ympäristö-, turvallisuus-, ja yhteiskuntavastuujärjestelmät. Tämän jälkeen yritykset voivat halutessaan sertifioida järjestelmänsä. Sertifiointi kohentaa yrityskuvaa ja heijastuu viimekädessä myös toimintaympäristöön ja aikaansaa myös omaa ympäristöään tiedostavampia työntekijöitä. Kehittämisprojektin tuloksena syntyneet toimintajärjestelmät huomioivat ympäristönäkökohdat yritysten kaikessa toiminnassa. Järjestelmän liittyessä kiinteäksi osaksi yritysten toimintaa, saavutetaan merkittäviä ympäristönsuojelullisia ja energiaa säästäviä hyötyjä yritysten liiketoiminnassa. Hyötyjä saadaan myös jätteiden lajittelun ja hyötykäytön sekä raaka-aineiden ja materiaalien valinnan ja tuotteiden kierrätettävyyden myötä. Rahoitustaulukko Hankkeen rahoitus Kokonaisrahoitus 136860 Julkinen rahoitus yht. 112860 - EU 56430 Kansallinen julk. rah. 56430 - valtio 56430 - kunta - muu kansall. julk. rah. Yksityinen rahoitus 24000 Tulorahoitus Kansall. laina EIB Hankkeen kesto 1.1.2008-31.12.2010 Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 17