HERVANNAN TOIMINTA- JA VAPAA-AIKAKESKUKSEN E, K ja V PERUSPARANNUS TARVESELVITYS

Hervannan toiminta- ja vapaa-aikakeskus 29.9.2017 HERVANNAN TOIMINTA- JA VAPAA-AIKAKESKUKSEN E, K ja V PERUSPARANNUS

PERUSPARANNUS Sivu 2/22 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 ARVIO KUSTANNUKSISTA... 5 2 NYKYTILANTEEN ANALYYSI... 5 2.1 TOIMIALAN KUVAUS... 5 2.2 NYKYISET TILAT... 7 2.3 HERVANNAN TOIMINTA- JA VAPAA-AIKAKESKUS... 9 2.3.1 Laajuustiedot E-rakennus K-rakennus V-rakennus Yhteensä 9 2.3.2 Rakennuksien kunto 9 2.3.3 Rakennushistoriaselvitys 10 3 TOIMINNAN TARPEET...10 3.1 TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE...10 3.2 TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT...10 3.3 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN...10 3.4 TILANTARVE...11 3.5 VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT...11 4 RAKENNUSHANKE...12 4.1 MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE...12 4.2 TONTTI / POHJATUTKIMUKSET...13 4.3 KIINTEISTÖSTRATEGIA...13 4.4 TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ JA MUUTOKSET TILOISSA...13 4.5 TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT...14 4.5.1 Ateria- ja puhtauspalvelut / Tampereen Voimia Liikelaitos 14 4.5.2 Vaihtoehtoiset tilanhankintaratkaisut 14 4.6 VÄISTÖTILATARPEET...14 4.7 KUSTANNUKSET...14 4.7.1 Toiminnan kustannukset 14 4.7.2 Tilakustannukset 14 4.8 TOIMINNAN KUSTANNUKSET...15 4.9 TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA...15 5 HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET...15 5.1 TOIMINNAN TAVOITTEET...15 5.2 AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET...17 5.3 RAKENNUSTEKNISEN TOTEUTUKSEN TAVOITTEET...17 5.4 TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET...18 5.4.1 LVI-tekniikka 18 5.4.2 LVI-tekniikan korjaustarve 18 5.4.3 Sähkötekniikka 19 5.4.4 Energialuokkatavoite 21 5.4.5 Teknisten tilojen tilavaatimukset 22

PERUSPARANNUS Sivu 3/22 6 LIITTEET:...22 1 TIIVISTELMÄ Hervannan toiminta- ja vapaa-aikakeskus sijaitsee Hervannan kaupunginosassa osoitteissa Insinöörinkatu 38 ja Lindforsinkatu 5-7. Etäisyys Keskustorilta on noin 8,5 km. Keskus käsittää neljä arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaa rakennusta, joista kolme on osin toisissaan kiinni keskikäytävää suojaavalla katoksella tai ulkoportaikolla. Rakennukset on rakennettu useassa vaiheessa. Näistä ensin 1979 valmistui vapaa-aikakeskus V-rakennus ja siihen kiinni rakennettu seurakuntakeskus, joka sijaitsee omalla seurakunnan omistamalla tontilla. Seuraavat E elokuvateatteri, K kirjasto ja T terveysasema valmistuivat yhtenä rakennushankkeena kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1989. Rakennusten arvoluokitus on RMII (valtakunnallisesti merkittävä). Rakennuksia koskee asemakaava 5209, joka on vahvistettu 11.8.1977 ja kaava 7187, joka on vahvistettu 26.11.2003. Toimintakeskuksen rakennus T terveysasema on peruskorjattu sisätiloiltaan vuonna 2016 ja julkisivut on perusparannettu 2017. Kohteissa on tehty useita pienempiä muutos- ja korjaustoimenpiteitä. Rakennukset E, K ja V odottavat perusparannusta lähivuosina. Rakennukset ovat toimineet alkuperäisessä käytössä koko historiansa ajan ja E, K ja V ovat nyt perusparannuksen tarpeessa. Tehtyjen kuntoselvityksien ja -tutkimuksien mukaan rakennuksissa tulee tehdä rakenteellisia korjaustoimenpiteitä julkisivuissa, sisätiloissa sekä piha-alueella. Talotekniikka on käyttöikänsä päässä, ja sen uusiminen ajanmukaiseksi on yksi suurimpia osa-alueita. Lisäksi rakennuksiin on tarpeen tehdä toiminnallisia parannuksia tehostamaan tilankäyttöä. Tällä hetkellä tilankäytön tehottomuus on iso ongelma. Monet tilat eivät vastaa toiminnallisesti eivätkä teknisesti käyttäjien tarpeita, minkä vuoksi niiden käyttöaste on heikko. Tästä syystä toimialoilta vapautuneisiin tiloihin ei saada myöskään ulkopuolisia vuokralaisia. Yli 30 vuoden ikäiset rakennukset suunnitellaan perusparannettavaksi vastaamaan tulevaa käyttötarvetta sekä toiminnallisesti että talotekniikaltaan. Tilaratkaisut ja -jaot suunnitellaan monitoimisiksi ja joustaviksi niin, että kaikki tilat voisivat olla koko päivän käytössä. Rakennuksiin varataan yhteiskäyttöisiä monitoimitiloja, joita kuntalaisten sekä erilaisten yhdistysten on helppo varata tai vuokrata myös lyhytaikaisesti omaan käyttöönsä. Kulkureitit suunnitellaan niin, että liikkuminen ja jako erilaisiin käyttöosiin on mahdollista ja turvallista. Tarveselvitysvaiheessa on kartoitettu etenemisvaihtoehdot. Sen perusteella on päädytty rakennusten perusparannukseen ja kehittämään samalla toimintaa ja tilankäytön tehokkuutta. Vapaa-aikakeskus on rakennuksista vanhin. Tarveselvitys liikuntapaikkojen perusparannuksista vuosille 2015-18 on hyväksytty Sivelassa 20.11.2014. Päätöksen mukaan Hervannan vapaa-aikakeskus on kiireellisyysjärjestyksessä kolmantena ja siihen on arvioitu n. 7 M investointikustannuksen tarve. Perusparannuksen suunnittelu ja rakentaminen on talonrakentamisohjelmassa ollut esitettynä vuosille 2018-2019. Hankkeen toteuttamista on jouduttu nyt siirtämään eteenpäin seuraavaa nelivuotiskautta 2018-2021 koskevan investointikaton vuoksi. Rakennuksen kunto vaatisi pikaisia korjaustoimia, ja alueen liikunta- ja nuorisopalvelutoiminnan kehittäminen on pysähdyksissä perusparannukseen asti.

PERUSPARANNUS Sivu 4/22 Rakennustyöt on viimeisimmän talonrakennusohjelman mukaan suunniteltu alkaviksi rakennus kerrallaan aikaisintaan 2022 ja kaikkien rakennusten on määrä valmistua siitä 6-7 vuoden kuluessa. Tarveselvitys tehdään kaikille kolmelle yhteisenä, mutta hankesuunnittelu ja toteutus rakennuskohtaisena hankkeena. Tarveselvitysesityksen on valmistellut hankeryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä: suunnittelupäälliköt Sisko Hiltunen/ Monika Sola, Kesu Aluekoordinaattori Aija Karttunen Aluekirjastonjohtaja Marjut Pohjalainen/ kirjastopalvelut Nuorisojohtaja Jukka Etu-Seppälä/ nuorisopalvelut Käyttöpäällikkö Jari Tolvanen/ liikuntapalvelut Työnjohtaja Ilkka Toiva/ liikuntapalvelut Isännöitsijä Tommi Rissanen/ Tampereen Tilakeskus liikelaitos Hankearkkitehti Kirsti Hankela/ Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Talotekniikkapäällikkö Erkki Saarivirta/ Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Talotekniikka-asiantuntija Juha Rautiainen/ Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Kohteen sijainti Tampereen Hervannassa Kirsti Hankela on toiminut hankeryhmän sihteerinä ja koostanut tämän tarveselvityksen. Tarveselvitysvaiheen kuntotutkimuksen on laatinut A-Insinöörit Oy ja RKM Oy ja alustavan kustannusarvion Duco Oy.

PERUSPARANNUS Sivu 5/22 1.1 ARVIO KUSTANNUKSISTA Investoinnit Rakentamisen kustannus / rakennus V/ rakennus K/ rakennus E. Katso kohta 4.7.2 8 400 000 / 6 900 000 / 1 250 000 (Haahtela-indeksi Tampereen pisteluku 85,0% / 5.2016) Irtokalustus, ensikertainen / rakennus V/ rakennus K/ rakennus E. 840 000 / 1 035 000/ 600 000 Yhteensä V-rakennus K-rakennus E-rakennus ensikertaisen irtokalustuksen poistokustannus, V-rakennus poistoaika 3 vuotta K-rakennus E-rakennus Vaikutukset käyttömenoihin vuokrataso (pääomavuokra, ylläpito, tontti) V-rakennus K-rakennus E-rakennus 9 240 000 / 7 935 000 / 1 850 000 280 000 / vuosi 345 000 / vuosi 200 000 / vuosi 1 126 970 913 194 88 575 / vuosi Toiminnan kustannukset henkilöstökustannukset ennallaan 0 milj. / vuosi Muut kustannukset (monipalvelu ja muut materiaali) ennallaan 0 / vuosi Yhteensä / vuosi / vuosi Väistötilakustannukset / vuosi 2 NYKYTILANTEEN ANALYYSI 2.1 TOIMIALAN KUVAUS KIRJASTO Toimintavuonna 2015: o Kävijöitä koko kirjastossa oli n. 397 470, joista tietotorilla 51 200 o Lainoja 546 500, lainaajia 14 260 Toimintavuonna 2016: o päivittäin koko kirjastossa kävijöitä oli keskimäärin 1200 1600 hlöä. o Lauantaisin oli n. 500 800 kävijää. o Ensilainoja n. 23 000 /kk, kokonaislainaus n. 46 000 /kk o Lainaus vaihtelee päivittäin n. 1500 2800 lainaa/ päivä Henkilökuntaa on 20 (tietotorilla 4, kirjastoammatillisia 14 ja 2 vahtimestaria) ja tämän lisäksi työkokeilijoita ja harjoittelijoita keskimäärin n. 2-3 koko ajan.

PERUSPARANNUS Sivu 6/22 Lehtilukusali on kovassa käytössä jo aamusta klo 9. Asiakkaat lukevat lehtiä ja käyttävät tietokoneita. Tietotorilla on aamuisin klo 8-10 opetusta erilaisille rajatuille ryhmille mm. esikoululasille, koululaisille ja erilaisille aikuisryhmille. Päiväsaikaan saattaa olla nettivinkkauksia eri aiheista, nettivinkkauksiin on vapaa pääsy kaikilla. Muun ajan tietotorin tietokoneet (18 kpl) ovat asiakkaiden käytössä. Työhuone 1 on neljälle vakituiselle henkilölle ja yhdelle harjoittelijalle. Työhuone 2 Isossa työhuoneessa pakataan ja puretaan kuormat ja postit. Kirjastosali, jossa perinteinen kirjastotyö tapahtuu: Lainaus- palautustoiminnot, tietopalvelu. Yksi iso kolme-paikkainen palvelutiski, jossa on saatavilla kaikki palvelut. Aikuistenosasto: Kirjastoaineistot on luokiteltu sisällön mukaan eri ryhmiin. Lastenosasto: erilaiset aineistot on jaoteltu mm. iän ja genren mukaan. Kirjastosalissa järjestetään paljon yleisötapahtumia. Kirjastosalissa on näyttelytila, jota asiakkaat saavat varata käyttöönsä. Musiikkiosasto: musiikkiaineistoa: levyjä, nuotteja kirjoja ym. Pianonsoittohuone: piano on ahkerassa asiakaskäytössä. Monitoimihuone: Käytetään moneen tarkoitukseen, henkilökunta käyttää mm. kokouksiin Lukusali -tila on hiljainen tila, jossa lueskellaan ja tehdään hommia kannettavilla tietokoneilla. Lukusalia käytetään myös erilaisiin kirjaston tapahtumiin ja se toimii myös varattavana tilana. Lisäksi on pari työhuonetta ja Hervanta-huone, johon kerätään kotiseutukokoelmaa Hervannasta. NUORISOKESKUS Hervannan nuorisokeskus Kupoli sijaitsee Hervannan ytimessä kirjastorakennuksen ensimmäisessä kerroksessa ja on helposti kohderyhmän tavoitettavissa. Kävijöitä riittää varsinkin viikonloppuisin, perjantai-iltana nuorisokeskuksessa saattaa käydä liki 100 nuorta. Tärkein kohderyhmä on 13-17- vuotiaat nuoret, joille Nuorisopalvelut tarjoavat avointa toimintaa tiistai-torstai 17:30-21, perjantaisin 17-23 ja parillisten viikkojen lauantaisin 15-21. Tämän lisäksi tiistai-torstai klo 15-17 Kupoli on avoinna 3.-6.-luokkalaisille, jolloin näinä päivänä järjestetään jo vakiintunutta viikoittaista toimintaa (bingo, tietovisa, turnaukset). Nuorisopalveluiden lisäksi Kupolin tiloissa toimii vakituisesti Tampereen kaupungin Varhaiskasvatuksen alaisuudessa toimiva Hervannan leikkitoimintakeskus maanantaista perjantaihin klo 9-15. Maanantaista torstaihin Leikkitoimintakeskus pyörittää kahta ryhmää 2-5-vuotiaille: aamupäivän ryhmä klo 9-11 ja iltapäiväryhmä 12-15. Perjantaisin järjestetään perhekerho klo 9-14 välisenä aikana. Kesäkuun ajan järjestetään kesäkerho, jossa on päivän aikana jopa 40 lasta. Lisäksi nuorisokeskuksen tiloissa toimii OM-Suomen nuortenilta maanantaisin klo 18-21. Vakituisten toimijoiden lisäksi parittomien viikkojen lauantaisin ja kaikkien viikkojen sunnuntaisin tiloja vuokrataan ulkopuolisille, niin yhdistyksille kuin yksityisillekin. Pääsääntöisesti vuokraukset koskevat syntymäpäiväjuhlia ja henkilömäärä vaihtelee tilaisuudesta riippuen (40-120 henkilöä). Nuorisotilojen käyttäjäkunnassa ja vuokraajissa on edustettuna monia kansallisuuksia ja kulttuureja. Tämä näkyy toiminnassa päivittäin. Nuorisopalveluiden toiminnat tavoittavat 50-70 nuorta (13-17-vuotiaat) /aukiolo. Arkisin on hieman vähemmän kävijöitä, viikonloppuisin enemmän. Pienten vuoroilla on päivästä riippuen 4-30 kävijää ja Hervannan leikkitoimintakeskuksessa on päivittäin keskimäärin 30 lasta /päivä. Perjantaisin perhekerhossa lasten lisäksi vielä aikuisia on saman verran. Maanantaisin OM-Suomen vuorolla on keskimäärin 30 kävijää illan aikana. Lisäksi nuorisokeskusta käyttää vaihtuvat vuokralaiset kuten kesäkerho.

PERUSPARANNUS Sivu 7/22 Nuorisokeskus on mukana järjestämässä ja osallistumassa alueen eri tapahtumiin, ja nuorisokeskus on monesti yksi tapahtumapaikoista. Tiloissa järjestetään muun muassa erilaisia työpajoja ja pidetään kahvilaa. Kesällä 2016 Hervannan puistokonserttien yhteydessä järjestetyssä vohvelikahvilassa kävi liki 130 asiakasta yhden päivän aikana. VAPAA-AIKAKESKUS ( Vapari ) Vapaa-aikakeskus on monipuolinen liikunnan ja vapaa-ajankeskus, joka on monipuolinen ja tärkeä hervantalaisten matalan kynnyksen liikuntapaikka ja johon on helppo tulla ilman, että kuuluu urheiluseuraan tai yhdistykseen. Tiloissa liikkuu eri maiden kulttuureista kotoisin olevia ihmisiä, jotka toimivat yhdessä ja oppivat samalla tuntemaan toisensa. Isompien kilpailujen ja tapahtumien aikana tilat ovat kovassa käytössä ja niitä muunnellaan tarvittaessa. Uusi ja vanha kuntosali: Uudessa kuntosalissa on päiväaikana liikuntapalvelujen ohjattujen ryhmien vuoroja. Vanha kuntosali on aukioloaikoina yleisessä käytössä. Liikuntasalit 106; pikkutatami, 108, 123; pikku baletti, 132, 134; iso balettisali, 136; tatamisali ja nyrkkeilysali ovat päivisin liikuntapalvelujen liikunnanohjaajien sekä koululais- ja päiväkotiryhmien käytössä, vapaita tiloja vuokrataan myös yksittäisinä vuoroina. Iltaisin tilat ovat urheiluseurojen käytössä, viikonloppuisin isompien tapahtumien oheis- ja lämmittelykäytössä. Pukuhuoneet: 1-4 suihku +WC ja kuivapukuhuone 136 Huoneet 117-127: vuokralaisena Pirkanmaan Taitokeskus; kutomo + savipaja Palloilusali koko 35 x 19 x 8 m, 463 henkilön katsomo, 2 pukuhuonetta ja liikuntavälinevarasto, eri palloilulajien harjoittelupaikka. Kahvio ja keittiö: Vuokrataan erikseen, palloilusalin varustukseen kuuluu kahvio, jossa on n. 50 asiakaspaikkaa, tarvittaessa kahvilan voi laajentaa isoon aulatilaan avaamalla siirtoseinän. Luokat 202, 211 ja 222 ovat isompia tiloja, missä päivisin pidetään Ahjolan kielikursseja, pitsin-nypläystä ja eri harrastekerhoja. Iltaisin ne toimivat kerho- ja kokoontumistiloina, kuoron ja musiikkiharjoittelijoiden käytössä. Luokat 214-215 toimivat taide ja kuvaamataitoluokkina, lasten kerhotoiminta, tarvittaessa kokouskäytössä. Huoneet 205-210: Tiloissa on vuokralla PR-Racing, Hieroja, Tampereen Judo, 2017/1 TEKO-henkilöstön toimisto, Lipan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, koulujen liikuntavälinevarasto ja lipan varasto. Pirkan kierroksen toimisto ja kuuluttamo/ pallosalin valojen ohjaushuone. Tällä hetkellä tilat toimivat varastona. KULTTUURIPALVELUT Kulttuuripalvelut-toiminta Hervannassa tapahtuu muiden toimintojen tarjoamissa tiloissa vaihdellen ja tapauskohtaisesti. Kulttuuripalveluilla on tällä hetkellä käytössään vain elokuvateatteri E, jonka käyttöaste on varsin heikko johtuen rakennuksen toiminnallisista ja teknisistä puutteista. Rakennus on suunniteltu ja rakennettu elokuvateatterikäyttöön eikä helposti mukaudu muutoksiin raskaiden rakenneratkaisujensa vuoksi. Talotekniikka ei vastaa tämän päivän tarvetta ja käytön vaatimuksia. 2.2 NYKYISET TILAT Tampereen kaupunki omistaa tontit ja rakennukset E-, K ja V. Rakennukset ovat toimineet alkuperäisessä käytössään koko historiansa ajan eikä niitä ole laajennettu. Rakennuksissa toimii myös useita ulkoisia vuokralaisia, osa tiloista on tehottomassa käytössä tai tyhjänä ilman käyttäjää/vuokralaista.

PERUSPARANNUS Sivu 8/22 KIRJASTO Kirjasto toimii K-rakennuksen 1. ja 2. kerroksissa. Pääsisäänkäynti avautuu jalankulkuraitille, josta kulkevat sekä asiakkaat että huoltohenkilökunta ja josta päästään kirjastoon kävellen portaita pitkin ja hissillä. Toinen kulkuyhteys on Insinöörikadun puolelta suoraan lehtilukusaliin. Kirjastosali ja pääosa henkilökunnan työtiloista on sijoitettu 2. kerrokseen. Ensimmäisen kerroksen tasolla on kirjaston tietori ja lehtilukusali, varasto- ja aputiloja, nuorisokeskus, kotihoidon työtilat ja liiketiloja mm. ravintola. Liki 30 vuotta sitten rakennetun K-rakennuksen tilat ovat toiminnallisesti ja taloteknisesti vanhentuneet ja rakennus on perusparantamisen tarpeessa. Lisäksi tilankäyttöä on tarpeen tehostaa, koska toiminnan muuttuessa osa tiloista on tullut tarpeettomiksi tai ei voida hyödyntää mihinkään puutteiden vuoksi. Lisäksi alueen sosiaaliset ongelmat häiritsevät varsinkin kirjaston toimintaa, ja tarvittaisiin muutoksia asian ratkaisemiseksi. NUORISOKESKUS K-rakennuksen 1. kerroksessa sijaitsee Nuorisokeskus Kupoli, jonka sisäänkäynti on vastakkaisella puolella taloa kuin kirjaston. Nuorisokeskuksen tilat ovat sokkeloiset ja ahtaat, mutta siitä huolimatta kovassa käytössä aamusta iltaan. Luonnonvaloa on tarjolla vain vähän. Yhteistä toimintaa on hankala järjestää kirjaston ja liikuntapalvelujen kanssa hankalista yhteyksistä johtuen. Varastotiloja on liian vähän tai ne ovat toiminnallisesti epätarkoituksenmukaisia. VAPAA-AIKAKESKUS Vapaa-aikakeskus on erillinen rakennus V n. 100m K-rakennuksesta länteen ja on rakennettu kiinni seurakunnan omistamaan Hervannan kirkkoon. V-rakennus on liki 40 vuotta vanha ja sekä rakennus- että taloteknisesti vanhentunut. V-rakennus on jo ikänsä puolesta kiireellinen perusparannuskohde, toiminnalliset puutteet, ja tilankäytön tehottomuus ovat tärkeitä näkökohtia saada hanke pian käyntiin. Vapaa-aikakeskuksessa toimii liikuntapalvelut ja joitakin vuokralaisia, mutta käyttämätöntä tilaa on runsaasti. Suurten tapahtumien aikaan talon kaikki tilat ovat käytössä, mutta ovat monin paikoin epäkäytännöllisiä. V-rakennuksessa on henkilöhissi. KULTTUURIPALVELUT Tilat eivät ole tällä hetkellä vuokrattuna. Esteellisyys on ongelma, koska E-rakennuksessa ei ole henkilöhissiä ja toimintaa eri tasoilla. Talotekniikka on alkuperäinen, puutteellinen ja huonossa kunnossa. VUOKRATILAT Liikuntapalvelut on vapaa-aikakeskuksen päävuokralainen. V-rakennuksessa on runsaasti tiloja, joissa ei ole toimintaa jatkuvasti. Osa niistä on vuokrattu ulos, mutta käyttöaste on heikko ja vuokratulo olematon. Epätarkoituksenmukaiset tilat eivät houkuttele vuokralaisia. Tärkein ulkopuolinen vuokralainen on Taitokeskus, joka toimii rakennusrungon keskellä ilman luonnonvaloa. Kirjaston ja nuorisokeskuksen lisäksi toimintakeskus K-rakennuksessa on vuokralaisena avopalvelut kotihoito sekä ravintolayrittäjä. 1-kerroksen yökerhosiipi on tyhjillään vuokralaisen lopetettua toimintansa kannattamattomana. E-rakennus on ollut ulkopuolisen vuokraamana elokuvateatterikäytössä, mutta on nyt tyhjillään vuokralaisen lopetettua toimintansa kannattamattomana. Kulttuuripalvelut on vuokrannut tiloja omaan käyttöönsä, vaikka käyttöä on ollut hyvin vähän.

PERUSPARANNUS Sivu 9/22 TOIMIJOIDEN NYKYISET TILAKUSTANNUKSET toiminta huoneistoala htm 2 Vuokra 2016 /vuosi Kirjasto K 2266,0 356 189,76 Nuorisokeskus K 501,9 76 808,88 Vapaa-aikakeskus V 5095,6 537 767,64 Kulttuuripalvelut E 416,5 49 980,00 Ulkoiset vuokralaiset 2.3 HERVANNAN TOIMINTA- JA VAPAA-AIKAKESKUS 2.3.1 Laajuustiedot E-rakennus K-rakennus V-rakennus Yhteensä Kerrosluku 2 2 3 Bruttoala 982 brm 2 4693 brm 2 5920 brm 2 11 595 brm 2 Huoneistoala 900 htm 2 3810 htm 2 5096 htm 2 9 806 htm 2 Tilavuus 37 023 m 3 2.3.2 Rakennuksien kunto K- ja V-rakennuksista on laadittu kuntoarviot 2016 ja 2017. Tehdyt selvitykset ja -tutkimukset edellyttävät kaikissa rakenteellisia korjaustoimenpiteitä julkisivuissa, katoilla sekä sisätiloissa sekä taloteknisissä järjestelmissä sekä toiminnallisia muutoksia. V-rakennus Kuntoselvityksen ja -tutkimusten mukaan rakenteissa esiintyvät mahdolliset sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät liittyvät ryömintätilaan sekä rakennuksen ulkoseinärakenteiden paikallisesti mikrobivaurioituneisiin lämmöneristeisiin. Ulkoseinien sisäkuoressa on havaittavissa epätiiviitä rakenneliittymiä ja läpivientejä, joiden kautta ulkoseinän lämmöneristeissä esiintyvät epäpuhtaudet voivat sekoittua sisäilmaan päin. Kohteen tiilimuuratut julkisivut ovat pääosin hyväkuntoiset. Kosteusvaurioita esiintyy ikkunoiden ympäristössä, alkuperäistasoisissa suihku- ja märkätiloissa ja märkätiloja ympäröivissä käyttötiloissa. Talotekniset järjestelmät ovat pääosin alkuperäisiä ja teknisen käyttöikänsä lopulla. Muutoksia on tehty vähän, joten LVI-asennukset ovat alkuperäisten piirustusten mukaisia. Kokonaisuutena alkuperäinen sähkötekniikka on teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Ilmanvaihtojärjestelmä tulee uusia kokonaan. Uutta konehuonetilaa tarvitaan vähintään 100 m². Kuntoselvityksessä on käynyt ilmi, että vapaa-aikakeskuksella on käytössä yhteistä tekniikkaa, mikä on haasteena tulevalle perusparannukselle. K-rakennus Kirjastorakennus on peruskorjauksen tarpeessa. Tietotekniset ja talotekniset puutteet haittaavat jokapäiväistä toimintaa. Ilmastointi ei ole kaikissa tiloissa riittävä. Ilmastoinnissa ja lämpötilan säätelyissä on ongelmia koko rakennuksessa. Ikkunoista vetää ja niiden vieressä talvella lämpötila saattaa laskea 15 asteeseen, kesällä taas lämpötila saattaa nousta hyvin korkeaksi. Ilmastointi ei toimi kesällä riittävästi, ja kirjastossa on tunkkainen ja seisova ilma. Suihkulähde on peruskorjauksen tarpeessa. Kaikki tilat ovat kuluneet ja epäsiistit. K-rakennuksen vesikatto on uusittava. Vesikatolla kasvaa runsaasti sammalta ja vesikatteen ja pellitysten liitokset eivät ole tiiviitä. Rakennuksen läntisellä tiilijulkisivulla on huomattava määrä rapautumaa.

PERUSPARANNUS Sivu 10/22 E-rakennus Elokuvateatterirakennus on teknisesti vanhentunut. Sitä ei ole paljoakaan korjattu eikä kehitetty, koska käyttö on ollut viime vuosina kovin vähäistä. Tällä hetkellä ei tiloja voida edes markkinoida laajempaan käyttöön, koska tekniikka ei mahdollista nykyaikaista toimintaa kuten sähköiset esitykset. Tuloilma saleihin tulee painekammioiden kautta ja varastoidusta tavarasta irtoaa epäpuhtauksia saleihin tulevaan ilmaan. Lisäksi varastoitu tavara muodostaa paloturvallisuusriskin elokuvasaleihin. Rakennusten julkisivut ovat tiilimuurauksella vuorattuja. Julkisivuissa on paikallisia vaurioita ja saumapuutteita, pinta on epäsiisti ja vesi pääsee imeytymään rakenteisiin. Julkisivujen korjauksessa pyritään säilyttämään alkuperäinen ilme. Julkisivujen liittymät (ovet, ikkunat, sokkelin liitos) tiivistetään. 2.3.3 Rakennushistoriaselvitys Rakennuksista ei ole laadittu rakennushistoriaselvitystä. Kohteesta pyydetään lausunto Maakuntamuseolta hankesuunnitteluvaiheessa. 3 TOIMINNAN TARPEET 3.1 TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE Käyttäjämäärät vuosittain 2016 2017 2018 2019 2020 tavoite 2020-luvulla/v Kirjasto 386450 386500 386500 386500 386500 386500 Nuorisokeskus 16000 17500 18000 19000 20000 20000 Vapaa-aikakeskus 35000 40000 45000 50000 55000 55000 Kulttuuripalvelut Ei tietoja Ennusteiden mukaan kaikenikäisten käyttäjien määrä pysyy ainakin ennallaan 2020-2025. Hervannan alueen kehittymistä ei voida tietää tarkasti tässä vaiheessa. Lievää kasvua tapahtuu ja väestösuunnitteita tarkistetaan tilanteen selkiinnyttyä. 3.2 TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT Hervannan toimintakeskuksen kaikkien rakennusten perusparannus suunnitellaan ja toteutetaan monitoimiseksi mahdollistamaan käyttö niin, että rakennusten tilat ovat toimivat ja käyttöaste on mahdollisimman korkea. Tilat suunnitellaan mahdollisimman muuntautumiskykyisiksi ja soveltuviksi erilaiseen toimintaan sekä rakennus- että taloteknisesti. Lisäksi mahdollistetaan tilojen laaja iltakäyttö alueen asukkaille ja muille toimijoille. Koska perusparannuksen kohteena on useampi rakennus, joissa kaikissa on vajaakäyttöä, pyritään toimintaa jatkamaan rakennustyön aikana väistämällä mahdollisuuksien mukaan omiin tiloihin. Rakennustyöt kohteessa tehdään yhdessä vaiheessa toiminnan siirryttyä muualle väistöön. 3.3 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN Henkilökuntaa ja käyttäjiä osallistetaan mahdollisuuksien mukaan rakennusten perusparannuksen suunnitteluun. Tiedotustilaisuuksia perusparannuksen etenemisestä pidetään tarpeen mukaan kuntalaisille, alueen asukkaille sekä yhdistyksille.

PERUSPARANNUS Sivu 11/22 3.4 TILANTARVE Alustava tilaohjelma koostuu seuraavista osista: Tilantarve Luonnos 29.8.2017 kirjasto 2150 hym 2 2277 hym 2 nuorisokeskus 676 hym 2 616 hym 2 (yhteiskäyttö) liikuntatilat 2617 hym 2 2604 hym 2 (yhteiskäyttö) kulttuuripalvelut 820 hym 2 0 hym 2 (yhteiskäyttö) yhteensä 6263 hym 2 5497 hym 2 Ulosvuokrattavat tilat K 1074 hym 2 1210 hym 2 Ulosvuokrattavat tilat V 591 hym 2 524 hym 2 Tilaohjelma on liitteenä. 3.5 VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT Alueella ei ole vaihtoehtoisia tiloja toiminnoille, joita varten nykyiset rakennukset on varta vasten rakennettu. Katso myös kohdat 2.3.3 ja 4.3

PERUSPARANNUS Sivu 12/22 4 RAKENNUSHANKE 4.1 MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE ASEMAKAAVA Vapaa-aika- ja toimintakeskusta koskee eri asemakaavat, jotka ovat vuosilta 1977 ja 2003. E-K-Trakennusten kaavamääräys on Y-8 IV sr-8, jossa rakennusoikeus on 10030 kem 2. V-rakennuksen kaavamääräys on YKS III, jossa e=1.0. Kaavan autopaikkamääräykset: 1ap/100 kem2 julkisille liikunta- ja palvelutiloille ja 1ap/50kem2 liikehuoneistoille. Voimassa oleva kaavakartta TONTTI Vapaa-aikakeskuksen tontin kiinteistötunnus on 837-7135-4 ja toimintakeskuksen 837-7136-1. Vapaa-aikakeskuksen tontin 7135-4 laajuus on 5750 m 2 ja toimintakeskuksen 7136-1 laajuus on 9116 m 2. Tontteja rajaa pohjoisessa Lindforsinkatu ja toimintakeskusta idässä Opiskelijan katu. Muilla sivuilla on puistoa ja kevyen liikenteen väyliä. Toimintakeskuksen tontilla ei ole autopaikkoja, mutta vapaa-aikakeskuksen tontilla on 43 autopaikkaa. Kulkuyhteys tontin autopaikoille on Lindforsin kadulta. Toimintakeskuksen velvoitepaikat ovat Lindforsinkadun LPA-tontilla n. 43 ap ja läheisen kerrostalon pysäköintihallissa 46 ap. Oleskeluun tarkoitettua pihaa on vähän, koska ympäristö on puistomainen ja tontit rajautuvat isoihin puistoalueisiin. Perusparannuksen yhteydessä piha-alueet kunnostetaan ja niiden toiminnallisuutta, esteettömyyttä sekä esteettisyyttä parannetaan. Rakennusten jätehuoltoratkaisua kehitetään, tavalliset muoviset jäteastiat korvataan syväkeräysastioilla. Kaikki ulkoiset kattovedet ohjataan jatkossa suoraan rännikaivoihin. Oleva salaojajärjestelmä huuhdellaan, uusi salaojajärjestelmä asennetaan koko rakennuksen alueelle.

PERUSPARANNUS Sivu 13/22 PALVELUVERKKO Hervannan toiminta- ja vapaa-aikakeskuksella ja sieltä saatavilla palveluilla on merkittävä rooli palveluverkossa, sillä keskeisen sijaintinsa vuoksi se on hyvin saavutettava eri puolilta Hervantaa. Hervantaan ei ole tarkoitus rakentaa uutta hyvinvointikeskusta, vaan toiminta- ja vapaa-aikakeskus ja sen kiinteistöt tulevat muodostamaan verkostomaisen hyvinvointikeskuksen ytimen. Perusparannusten yhteydessä on tarkoitus tehdä myös toiminnallisia muutoksia (esim. nuorisokeskus K-rakennuksesta V-rakennukseen, lisää kokoontumistiloja V-rakennukseen). Hervannan toiminta- ja vapaa-aikakeskuksesta ja sen lähiympäristöstä on tavoitteena luoda kaikenikäisten hyvinvointikortteli. LIIKENNEYHTEYDET Julkisen ja kevyen liikenteen yhteydet Tampereen keskustaan ovat hyvät. Raitiotieyhteys keskustaan on rakenteilla ja valmistuu 2021. 4.2 TONTTI / POHJATUTKIMUKSET Hankkeet eivät edellytä pohjatutkimusten tekemistä. 4.3 KIINTEISTÖSTRATEGIA Tampereen kaupungin strategian keskeisenä tavoitteena on toimia kokonaisvastuullisesti ja varmistaa edullinen ja häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa. Tilojen hallintatapa määräytyy taloudellisuuden, palveluverkon tarpeiden ja tarjolla olevien tilaratkaisuvaihtoehtojen perusteella. Yksi tärkeä tavoite on tilaomaisuuden arvon säilyttäminen sekä käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on myös realisoida sellaista omaisuutta, jota ei tarvita kunnan palvelutuotannon tarpeisiin. Tilaomaisuuden kehittämisen lähtökohtana on kaupungin palvelumallityön seurauksena syntyvä palveluiden verkostosuunnitelma ja sen toteuttaminen. Kaupungin rakennus- ja kiinteistöomaisuus jaetaan pidettäviin, kehitettäviin ja pidettäviin, kehittämisen kautta myytäviin sekä suoraan myytäviin kohteisiin. Pidettävät ja kehitettävät kohteet ovat pääasiassa Tampereen kaupungin palvelukäytössä olevia tiloja. Realisoitavaksi määritelty omaisuus voidaan luokitella kehittämispotentiaalin mukaan. Mikäli rakennuksella ei ole käyttö-, myynti- tai kehittämisarvoa, ne esitetään mahdollisuuksien mukaan purettavaksi, jotta ylläpitokuluja ei synny. Realisointien tavoitteena on mahdollistaa tulevat investoinnit ja pienentää ylläpitokuluja. Kaupungin omistamien vapaa-aikarakennusten sijainti Hervannassa on hyvä ja palveluverkossa tarkoituksenmukainen. Perusparannus ja siihen liittyvät toiminnalliset muutokset mahdollistavat toiminnan jatkumisen ja kehittämisen tiloissa. Rakennus on tarkoitus säilyttää jatkossakin pääosin nykyisessä käytössään. 4.4 TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ JA MUUTOKSET TILOISSA Tilojen perusjärjestys vapaa-aikakeskuksessa ja elokuvateatterissa säilyy pääosin ennallaan johtuen rakennuksen vahvasta perusratkaisusta liikuntasalin ympärillä sekä kantavista rakenteista. Toiminnallisuutta parantavia muutoksia tehdään kaikissa tiloissa. Lisäksi isoimmista tiloista erotetaan tilat pienryhmätoimintaa varten jakoseinin tms. Nuorisokeskuksen toiminta pyritään keskittämään vapaaaikakeskuksen 1. kerrokseen, jossa nuorisolle voidaan järjestää oma sisäänkäynti ulkoa. Tilat suunnitellaan monitoimisiksi ja yhteiskäyttöisiksi. Rakennuksen osin tarpeettomiksi jäävät tekniset tilat

PERUSPARANNUS Sivu 14/22 otetaan muuhun käyttöön: vahtimestarin tilan, varastojen, inva-wc:n, siivouskeskuksen sijoitusta tutkitaan vapautuvalle alueelle. Sosiaalitilat järjestellään osin uudelleen. Liikuntasalin yhteyteen sijoitetaan uusi liikuntavälinevarasto. Liitteenä on alustava tilaohjelma. 4.5 TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT 4.5.1 Ateria- ja puhtauspalvelut / Tampereen Voimia Liikelaitos Kaikkien kohteiden kohdalla katsotaan tarkoituksenmukaiseksi järjestää ateria- ja puhtauspalvelu monipalveluna. Palvelun järjestämisestä vastaa Tampereen Voimia Liikelaitos. Palvelu tuotetaan joko omana tuotantona tai ostopalveluna. Puhtauspalvelun kustannus on E-rakennus n. 5000 / vuosi. K-rakennus n. 38 000 / vuosi (Kirjasto ja tietotori). V-rakennus n 55.000 / vuosi. 4.5.2 Vaihtoehtoiset tilanhankintaratkaisut Hervannassa ei ole vastaavan rakentamisen mahdollistavaa asemakaavoitettua tonttia. Uusien rakennusten rakentaminen nykyisen rakennuksen tilalle ei ole mahdollista. 4.6 VÄISTÖTILATARPEET Toiminta ei voi rakennustöiden aikana jatkua kiinteistöissä, vaan toiminta siirretään muualle väistötiloihin. Alustavasti on mietitty entisen Hervannan lukiorakennuksen hyödyntämistä, joka on vielä Tampereen kaupungin omistama. Vuokralainen maksaa nykyistä vuokraa väistötiloissa olemisen ajan. Rakentamisen vaiheistusta ja väistöä saman rakennuksen sisällä pidetään hankalana ja kalliina ratkaisuna. Väistö pyritään hoitamaan korvaavissa tiloissa ja osin supistamalla toimintaa sekä palveluja rakentamisen ajan. 4.7 KUSTANNUKSET 4.7.1 Toiminnan kustannukset 4.7.2 Tilakustannukset Kustakin kohteesta E, K ja V on tehty oma kustannusarvio. Esiselvitysten, tilaohjelman ja toiminnallisten kaavioiden perusteella tehdyissä laskelmissa on päädytty seuraaviin kustannusarvioihin: E-rakennus 1,25 M 632 htm 2 K-rakennus 5,9 M 3880 htm 2 V-rakennus 8,4 M 5358 htm 2 Arvion pohjalta arvioitu vuokrataso tulisi olemaan: 2016 /vuosi 2017 /vuosi 2017 /vuosi E-rakennus K-rakennus V-rakennus pääomavuokra 788 332 826 316 017 ylläpitovuokra 287 154 548 204 000 tontin vuokra 12 820 18 903 Yhteensä nyt /vuosi 1 075 500 194 538 920

PERUSPARANNUS Sivu 15/22 Tuleva vuokra /vuosi /vuosi 2017 /vuosi pääomavuokran lisäys 87 500 413 000 588 000 Yhteensä /vuosi 88 575 913 194 1 126 920 4.8 TOIMINNAN KUSTANNUKSET Henkilökunnan määrä pysyy suurin piirtein samana kuin tällä hetkellä. Peruskorjattujen rakennusten henkilökunnan kustannuksiin varaudutaan vuosisuunnitelmissa vasta 2020-luvulla. Kirjaston henkilökunnan (20 henkilöä) henkilöstökustannukset nyt ovat vuodessa 635 000. Tavoitteena on pitää palkkauskustannukset ennallaan. Nuorisokeskuksen henkilökunnan (10 henkilöä) henkilöstökustannukset nyt ovat 100 000 /vuosi. Liikuntapalvelujen henkilökunnan (4 henkilöä) henkilöstökustannukset nyt ovat vuodessa 145000. Yhteensä vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat 0,15 milj.. Rakentamisvuoden vuosisuunnitelmassa tulee huomioida kunkin rakennuksen uusien irtokalustusteiden kustannukset, jotka ovat yhteensä noin 0,825 milj.. Uusien tilojen varustamiseen tarvittavat kustannukset lasketaan rakentamiskustannuksista, laskentaperusteena 15 % rakentamiskustannuksista. Summasta 40 % on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % on varaus käyttötalouteen, sisältää mm. tarvittavat ICT-hankinnat. Lisäksi Tampereen Voimia Liikelaitos arvioi palvelun järjestäjänä, että puhtauspalvelun osuus on 60 000 vuodessa. 4.9 TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA Tampereen kaupungin julkisen taiteen työryhmä valmistelee taidehankintojen käytäntöjä. Rakennuksiin pyritään sijoittamaan kokoelmista löytyvää taidetta rakennusinvestoinnin yhteydessä. Taidehankinnoista tehdään aina erillinen päätös. 5 HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 5.1 TOIMINNAN TAVOITTEET KIRJASTO Kirjaston rooli yhteisönsä kuntalaisten yhteisenä tilana vahvistuu. Perinteiset kirjastoaineistot ja hyllyt vähenevät, sähköiset aineistot lisääntyvät. Kirjaston ja kansalaisopiston yhteiset tilatarpeet lisääntyvät ja kirjaston tiloja hyödynnetään entistä paremmin. Nuorisokeskus Kupolin ja vapaa-aikatalon kanssa halutaan tehdä enemmän yhteistyötä ja tietoisena, minkälaisia tiloja missäkin on ja miten niitä voidaan käyttää. Nuorisokeskuksen siirtyessä vapaa-aikatalon suojiin K-rakennukseen varataan yhteiskäyttöisiä, monille käyttäjäryhmille soveltuvia tiloja mm. paja-/ maker space-tilat, keittiö ym. Taitokeskuksen sijainti vapaa-aikakeskuksessa ei ole paras mahdollinen. Taitokeskukselle halutaan tarjota toimintatilat jatkossa kirjastorakennuksesta, jossa on mahdollisuus tiivistää yhteistyötä ja saada synergiahyötyjä.

PERUSPARANNUS Sivu 16/22 Kirjaston tilojen toiminnallista muutosta tarvitaan kirjaston uudenlaista toiminnan toteuttamiseksi, kuntalaisten ja yhteisöllisistä tarpeista sekä kaupungin tavoitteesta tehostaa tilankäyttöä, luoda hyvinvointikeskus, jossa on aluekoordinaattorin tukikohta ja paikka jalkautuville palveluille. Kirjaston tilojen monipuolinen käyttö on kaupungin tavoitteiden mukaista ja järkevää. NUORISOPALVELUT Tulevaisuudessa nuorisotilat halutaan sijoittaa vapaa-aikakeskukseen, sillä liikunta on hyvin keskeistä nuorisotoiminnassa. Toisaalta hallinnon uudistuksen myötä nuoriso on tullut osaksi liikunta- ja nuorisoyksikköä. Nuorisolle halutaan hyvät tilat omalla sisäänkäynnillä varustettuna suoraan kevyen liikenteen väylältä. Vapaa-aikakeskuksessa toiminta tapahtuu tällä hetkellä melko väljissä tiloissa. Tiivistämällä ja vyöryttämällä saadaan nuorison tarvitsemat tilat mahtumaan hyvin pohjakerrokseen. Ylemmissä kerroksissa olevia luokkia ja toimistotiloja on tarpeen tehdä monikäyttöisemmiksi purkamalla väliseiniä ja yhdistämällä tiloja toisiinsa. Näissä tiloissa nuorisotoiminta, muut kuntalaiset ja kulttuuripalvelut saavat käyttöaikaa palvelujensa toteuttamiseen. LIIKUNTAPALVELUT Kunnan vastuu: Yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Edellä tarkoitettujen tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein. KULTTUURIPALVELUT Kulttuuripalvelut järjestää konsertteja, tansseja ja esityksiä lapsille/aikuisille yksin ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuripalvelut ei tarvitse omia tiloja, vaan käyttää tilaisuuksiinsa muiden hallinnoimia monikäyttötiloja, joissa erilaiset käyttötarpeet on huomioitu. VUOKRATILAT Taito Pirkanmaa ry toimii pirkanmaalaisen käsityökulttuurin edistäjänä, työllistäjänä ja palveluntuottajana ja on tärkeä yhteistyökumppani keskuksessa. Yhdistys on kaikille avoin käsityöyhteisö, joka tunnetaan asiakaslähtöisestä palvelustaan ja aktiivisesta työstään käsityön kehittäjänä. Taitokeskus Hervanta on toiminut vajaa 40 vuotta Vapaa-aikakeskuksen tiloissa, suosittuna harrastuspaikkana. Viime vuonna n. 4 500 kävijää käytti taitokeskuksen palveluita työpajoissa, kursseilla ja näyttelyissä. Taitokeskukselle järjestetään toimivat vuokratilat jatkossakin mahdollisimman hyvin soveltuvassa paikassa mieluiten kirjastorakennuksessa.

PERUSPARANNUS Sivu 17/22 5.2 AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET Talonrakennusohjelmassa kaikkien hankkeiden on esitetty käynnistyvän vasta 2020-luvun puolella. Määrärahat kunkin hankkeen esityksessä jakautuvat seuraavasti: 1.vuosi suunnitteluun 0,2m, 2.vuosi puolet investoinnista ja 3.vuosi puolet investoinnista. Suunnittelussa rakennuskustannuksia pyritään hallitsemaan ja tekemään kestäviä ja tarkoituksenmukaisia valintoja. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irtokalusteiden ja - varusteiden sekä opetusvarusteiden ja laitteiden, mm. AV-laitteiden hankinta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on toimiala ja käyttäjien vastuulla. Alustavian tavoitehintalaskelman mukaan perusparannusinvestointiin tarvitaan seuraavat määrärahat: V-rakennus vapaa-aikakeskus 8,40 M K-rakennus toimintakeskus 6,90 M E-rakennus elokuvateatteri 1,25 M Rakennustyöt kussakin hankkeessa on suunniteltu alkaviksi vasta 2020-luvulla ja niiden on määrä valmistua käynnistämistä seuraavana vuonna. Hanke- ja toteutussuunnittelu käynnistyy talonrakennusohjelmassa osoitettuna vuonna. 5.3 RAKENNUSTEKNISEN TOTEUTUKSEN TAVOITTEET Rakennukset perusparannetaan vastaamaan nykyaikaista käyttöä. Olevat rakenteet asettavat rajoitukset mittavammille tilamuutoksille. Mahdolliset riskirakenteet ja järjestelmät poistetaan sekä korjataan toimimaan oikein. Rakennusten tilaratkaisut suunnitellaan esteettömäksi. Kulkuyhteys muihin kerroksiin tapahtuu portaiden ja nykyisen hissin (K ja V) kautta. Elokuvateatteria kehitetään esteettömäksi ja varataan esteettömiä istumapaikkoja. Pienemmät tasoerot hoidetaan luiskin. Esteettömyyden perusratkaisut käydään läpi yhdessä esteettömyysasiamiehen kanssa. Esteettömyyden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan rakennusvalvonnan linjauksia. Sisätilojen korjaustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään rakennuksen alkuperäinen henki ja arkkitehtoniset arvot. Julkisivuja korjataan ja ikkunat uusitaan tarpeellisilta osin. Vesikatto ja talotekniikka ovat käyttöikänsä päässä ja uusitaan. Suunnittelussa noudatetaan Tilakeskuksen rakennussuunnitteluohjetta. Katso myös kohta 2.3.2.

PERUSPARANNUS Sivu 18/22 5.4 TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET 5.4.1 LVI-tekniikka Yleistä Rakennuksien LVI-suunnittelun tavoitteena on huomioida elinkaaritalous hyvin käytettävien ja huollettavien rakennusten lisäksi. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet, jotka ovat myös helppo huoltaa ja ylläpitää. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Rakennukset varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Kalusteina käytetään kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesikalusteita. Rakennusten ilmastoinnin ilmamäärät suunnitellaan sisäilmaluokan S2 mukaisesti, vakioilmavirtajärjestelmänä. Rakennukset varustetaan RakMK D2:n ja energialuokan C vaatimuksen mukaisilla ilmastointilaitteilla. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Myös sosiaali- ja wc-tilojen iv-koneet varustetaan lämmöntalteenotto-osalla. Mikäli konehuoneeseen ei saada riittävästi korkeutta, voidaan poistoilmanlämmöntalteenotto tehdä myös nestelämmöntalteenottopattereilla. 5.4.2 LVI-tekniikan korjaustarve V-rakennus Patterilämmitysjärjestelmän kaikki sulku- ja linjasäätöventtiilit uusitaan, n. 20 % pattereista uusitaan (myös niiden patteriventtiilit ja sulkutulpat). Lämmönjakohuoneessa ja iv-konehuoneissa putkien päädyissä on asbestia ja ne puretaan ennen muihin töihin ryhtymistä. Em. eristeet korjataan ja muut eristeet pinnoitetaan esim. Genopak-muovipinnoitteella. Tähän mennessä uusittu lämmönjakokeskus v.2001 ja lähes kaikki patteriventtiilit (tekovuodesta ei ole tietoa). Ilmanvaihdon lämmitysjärjestelmät joudutaan uusimaan lähes kokonaan, kun iv-koneet uusitaan ja niitä tulee uusille paikoille. Viemärit- ja vesijohdot kalusteineen uusitaan. Ilmanvaihtokoneet ja kanavistot uusitaan kokonaisuudessaan. Automaatiojärjestelmä uusitaan kokonaisuudessaan. Automaatiojärjestelmä on uusittu vuonna 2001. K-rakennus Lämmitysjärjestelmän kaikki sulku- ja linjasäätöventtiilit uusitaan, kaikki pattereiden termostaatit ja sulkutulpat uusitaan. Noin 5 % pattereista uusitaan. Noin 20 % lämmitysputkien eristeistä uusitaan. Tähän mennessä on uusittu: lämmönjakokeskus v.2015. Ilmanvaihdon lämmitysjärjestelmä joudutaan uusimaan lähes kokonaan, kun iv-koneet uusitaan ja niitä tulee uusille paikoille. Viemärit- ja vesijohdot kalusteineen uusitaan. Ilmanvaihtokoneet uusitaan kokonaisuudessaan. Kanavistot ja pääte-elimet puhdistetaan. Mineraalija lasivillaa sisältävät osat vaihdetaan (äänenvaimentimet, osa tuloilmaelimistä). Automaatiojärjestelmä on uusittu n. v.2015. Kaikki kenttä- ja huonelaitteet uusitaan ja nykyistä järjestelmää muutetaan uusia iv-koneita vastaavaksi.

PERUSPARANNUS Sivu 19/22 E-rakennus Lämmitysjärjestelmän kaikki sulku- ja linjasäätöventtiilit uusitaan, kaikki pattereiden termostaatit ja sulkutulpat uusitaan. Noin 5 % pattereista uusitaan. Noin 20 % lämmitysputkien eristeistä uusitaan. Tähän mennessä on uusittu: lämmönjakokeskus v.2015. Ilmanvaihdon lämmitysjärjestelmä joudutaan uusimaan lähes kokonaan, kun iv-koneet uusitaan ja niitä tulee uusille paikoille. Viemärit- ja vesijohdot kalusteineen uusitaan. Ilmanvaihtokoneet uusitaan kokonaisuudessaan. Kanavistot ja pääte-elimet puhdistetaan. Mineraalija lasivillaa sisältävät osat vaihdetaan (äänenvaimentimet, osa tuloilmaelimistä). Automaatiojärjestelmä on uusittu n. v.2015. Kaikki kenttä- ja huonelaitteet uusitaan ja nykyistä järjestelmää muutetaan uusia iv-koneita vastaavaksi. 5.4.3 Sähkötekniikka Yleistä Rakennusten sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien ja niihin kiinteästi liitettyjen laitteiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on helppokäyttöisyys, huollettavuus, turvallisuus ja elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Rakennusten kaikkien sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja, viranomaisohjeita sekä standardeja. Rakennusten kaikki sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien asennukset toteutetaan halogeenivapaita (HF) kaapelointeja sekä putkitus- ja uppoasennusjärjestelmiä käyttäen. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä. Vuonna 2016 peruskorjatussa T- rakennuksessa ei tehdä muutoksia. Rakennuksen tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät liitetään tarvittavilta osin muiden rakennusten peruskorjauksessa uusittaviin järjestelmiin. Rakennuksien E ja V sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät uusitaan peruskorjauksessa kokonaisuudessaan. Rakennuksien tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät liitetään tarvittavilta osin muiden rakennusten peruskorjauksessa uusittaviin järjestelmiin. Rakennuksen V ja siihen kiinni rakennetun kirkkorakennuksen sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät erotetaan toisistaan. Kummallakin rakennuksella tulee olla omat järjestelmien keskus- ja kenttälaitteet tämän peruskorjauksen jälkeen. Rakennusten turvajärjestelmät liitetään tarvittavilta osin toisiinsa. Rakennuksen K peruskorjaamattomat sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät uusitaan tässä peruskorjauksessa kokonaisuudessaan. Rakennuksien tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät liitetään tarvittavilta osin muiden rakennusten peruskorjauksessa uusittaviin järjestelmiin. Rakennuksen K peruskorjattujen alueiden sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmille ei tehdä muutoksia. Peruskorjattujen alueiden/tilojen sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät liitetään peruskorjauksessa uusittaviin järjestelmiin. Liittymät Rakennuksista asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: Sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy), Rakennuksissa on olemassa olevat liittymät kiinteistössä sijaitsevaan muuntamoon. Liittymien suuruus ja kaapelointi tarkistetaan suunnittelun edistyessä ja lopullisten tehotarpeiden tarkentuessa. Varaudutaan uusien liittymien toteuttamiseen rakennuksissa.

PERUSPARANNUS Sivu 20/22 Tietoliikenneverkkoon (valokuitu) (Tampereen kaupungin tietohallinto), Rakennusten nykyisten tietoliikenneliittymien käyttömahdollisuus peruskorjauksen jälkeen kapasiteettinsa sekä fyysisen sijainnin suhteen selvitetään suunnittelun edetessä. Varaudutaan uusien liittymien toteuttamiseen rakennuksissa. Rakennuksien K ja V sähkönjakeluun toteutetaan aurinkopaneelijärjestelmän liittymävaraus. Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksiin sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Sähkönjakelu rakennuksen pääkeskukselta ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Rakennuksen sähkön kulutus mitataan pääkeskuksella. Lisäksi mitataan vuokralaisten, ilmanvaihdon, kiinteistösähkön, keittiön, sähköautojenlatauksen sekä poikkeuksellisten kokonaisuuksien (esim. jäähdytys- varavoimakone, aurinkosähköjärjestelmä) sähkön kulutus tai tuotto. Kaikki mittaukset suunnitellaan ja toteutetaan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla. Mittaustieto viedään rakennusautomaatiojärjestelmään, josta ne edelleen siirretään Tilakeskuksen kiinteistönpitoyksikön Haahtela- tietojärjestelmään. Rakennuksien kaikissa ryhmäkeskuksissa varaudutaan valaistus- ja käyttösähkön erillisiin kulutusmittauksiin. Rakennuksiin ei toteuteta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko), mutta rakennuksien ICT-verkkojen, rakennusautomaatiojärjestelmien ja Alerta -hälytyksensiirtolaitteiden toiminta varmistetaan paikallisilla UPS-laitteella sähkökatkoksen aikana. Rakennuksien pääkeskuksiin varataan lähdöt ja pääkeskustiloihin toteutetaan tilavaraus kompensointilaitteistoille. Kompensoinnin tarve mitataan, todetaan ja toteutetaan vasta, kun rakennus on valmis ja toiminta käynnistynyt. Kompensointi toteutetaan estokelaparistolla. Nykyisten olemassa olevien kompensointilaitteiden kunto, mitoitus ja uudelleen käytettävyys tarkistetaan suunnittelun edistyessä. Autolämmityspistorasioita ei toteuteta, mutta pääkeskuksiin varataan lähdöt sähkökäyttöisten kulkuneuvojen latauspisteitä varten. Pääkaapelointireitteinä rakennuksissa käytetään kaapelihyllyjä ja muutaman kaapelin kaapelointireitteinä valaisinripustuskiskoja tai johtokanavia. Toimistoissa yms. tiloissa liitäntä- ja ohjauspisteet sijoitetaan pääsääntöisesti johtokanaviin tai sähköpieliin ja kattorakenteessa uppoasennuksena putkittamalla. Peruskorjausalueen alakatottomissa sekä toisarvoisissa tiloissa liitäntä- ja ohjauspisteet toteutetaan pinta-asennuksena. Lattiarasioita ei asenneta, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta esim. pistorasia pylväillä. Lattiarasioita voidaan asentaa neuvottelu- ja kokoustiloihin tarvittaessa. Valaistus Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi, eri tilojen käyttötarkoitukset huomioiden. Valaistuksenohjaus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen jää pieneksi. Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja loistelamppu- tai ledvalaisimia käyttäen. Valonlähteinä tulee käyttää pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita.

PERUSPARANNUS Sivu 21/22 Yleisötilat, toimisto- ja neuvotteluhuoneet varustetaan valaistuksen himmennyksellä sekä soveltuvilta osin vakiovalo- ja läsnäolo-ohjauksella. Sosiaali-, siivous-, varasto- ja niihin verrattavat tilat varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Tiloissa, joissa ei ole valaistuksen säätöä tai muuta ohjausautomatiikkaa, valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata tilan valaistustarpeen mukaan. Alue- ja julkisivuvalaistusta ohjataan rakennusautomaation avulla kello- ja valoisuusohjauksena. Valaisimet valitaan huomioiden erityisesti rakennusten arkkitehtuuri ja niissä käytetyt nykyiset valaistustavat. Riippuvia valaisimia ei käytetä kuin erikseen sovittavasti erikoistapauksessa. Ulko-alueen toiminnan vaatimukset tulee huomioida aluevalaistuksessa. Rakennusten julkisivuihin suunnitellaan ja toteutetaan hillitty, rakennuksien tyyliin sopiva valaistus sekä pääkatselusuuntiin julkisivuvalaistus. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Rakennuksiin suunnitellaan ja toteutetaan normaalit viranomaisten edellyttämät ja käyttäjän toimintaa tukevat sekä henkilöturvallisuuden varmistavat tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät. Rakennuksien paloilmoitinjärjestelmät liitetään Alerta-hälytyksensiirtojärjestelmän avulla aluehälytyskeskukseen sekä tarvittavilta osin toisiinsa. Kameravalvontajärjestelmien kuvantallennus tapahtuu kohteissa, mutta tallentimet liitetään kaupungin tietoliikenneverkkoon. Rikosilmoitinjärjestelmät liitetään Alerta-hälytyksensiirtojärjestelmän kautta vartiointiliikkeeseen. Työaikapäätteelle varataan henkilökunnan käyntioville päätteen asennuksen mahdollistava kaapelointi. Ulko-oville asennetaan kulunvalvontaa ja hätälukitusta varten tarvittavat kaapelit. Yleisötiloihin, toimistoihin, kokoustiloihin, auloihin toteutetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet sekä kiinteästi asennettavat kaapeloinnit liittimineen. (laitehankinta liitoskaapeleineen kuuluu käyttäjälle). Yleisö- ja kokoustilojen osalta tulee ottaa huomioon kuulorajoitteisten asettamat vaatimukset tilojen äänijärjestelmille. Rakennuksien yleiskaapelointijärjestelmät toteutetaan suojaamattomilla parikaapelilla luokan EA (500MHz, CAT6A järjestelmäkomponentit) vaatimukset täyttäväksi. Käyttäjien WLAN- verkko toteutetaan yleiskaapelointia käyttäen. Rakennuksiin tehdään mobiililaitteiden kuuluvuus tarkastelu ja kuuluvuus varmistetaan tarvittaessa sisäpeittoantenniverkolla tai passiiviantennijärjestelmällä. 5.4.4 Energialuokkatavoite Teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko hankkeen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Energiatehokkuutta parannetaan varustamalla ilmastointijärjestelmä tehokkailla korkean hyötysuhteen LTO-laitteilla. Lisäksi Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan energiatehokkuusluokka C, joka pyritään saavuttamaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa.