Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kumppanuus Mistä oikein on kysymys? Kommenttipuheenvuoro Oulu 16.11.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja.fi 0400 895 140
Tulevaisuuden kunta Järjestöjen rooli sote- ja maakuntauudistuksessa Järjestöjen ja kaupungin yhteistyö työllistämisessä Tulevaisuuden maakunta Elinvoimasopimus edistää tasavertaista kumppanuutta Yhteistyö nuorten työllistämisessä KISS keep it short and simple! KUMPPANUUS
Yhteistyö, verkosto ja kumppanuus: mitä eroa niillä on? Yhteistyö Löyhää, epämuodollista yhteistoimintaa Ajallinen kesto voi olla epäselvä Omat tavoitteet voivat mennä yhteisten edelle Voi koskea lukuisia toimijoita Verkosto Vapaamuotoista, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistoimintaa Rakentuu toimijoiden vuorovaikutuksessa Luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentaminen toimii usein maaperänä tuleville yhteishankkeille Monitoimijaista Hyödyt voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua Kumppanuus Toiminnan koordinoiminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Resurssien täydentävyys Vastavuoroinen ja luottamukseen perustuva vuorovaikutussuhde Synnyttää lisäarvoa osapuolille (oppiminen) Vaatii oman prosessin kehittyäkseen Yhteinen päätöksenteko ja jaettu vastuu tuloksista/seurauksista lähde: Maijanen & Haikara 2014
Kumppanuuden tunnuspiirteitä Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen Tiivis harkittu yhteistyö Konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi Osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys Vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen hyöty Luottamus Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus Avoimuus tiedon jaossa Sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset Monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat Yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen Kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana Tasaveroisuus, tasaarvo, vallan jakaminen lähde: Viirkorpi Paavo: Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä (Lastensuojelun keskusliitto ja Kuntaliitto, Harava-hanke 2004) Kumppanuus näyttää määrittyvän varsin myönteiseksi asiaksi, jopa ihanteelliseksi yhteistyösuhteeksi.
Kumppanuus perustuu tasaveroisuuteen Kumppanuus ei ole hierarkista maakunta järjestöt kunta
Järjestöistä ja kolmannesta sektorista puhuttaessa pitää tarkentaa, mistä puhutaan! Perinteinen järjestötoiminta Palveluja tuottavat järjestöt perinteiset järjestöt pääosin vapaaehtoisuuteen perustuvana harrastamisen, sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisen asian edistämisen areenana järjestöjen tarjoama vertaistuki, vapaaehtoistyö ja yhteisöllisyys sekä asiantuntijajärjestöt järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut ei-taloudellinen toiminta voittoa tavoittelematon voittoa tavoitteleva järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut maakunta kunta Järjestökumppanuutta täytyy olla monenlaista, koska toimijoita on niin paljon erilaisia ja toimintaa on niin monenlaista!
Ellei kolmannen sektorin arvoja tunnisteta hyvinvointi- ja yhteiskuntapolitiikassa, hukataan valtavan paljon arvokasta. Suomessa ei ole enää varaa tehdä niin! Kolmatta sektoria ja järjestötoimintaa määritellään usein sille vieraiden lähtökohtien ja arvojen kautta JULKINEN SEKTORI julkinen yksityinen tavoite: demokratia, julkiset palvelut, yhteinen hyvä tavoite: taloudellinen tulos omistajille KANSALAISET, PERHE KOLMAS SEKTORI KAUPALLINEN SEKTORI
Järjestötoimijoiden ja julkisen vallan yhteistyön ja kumppanuuksien laaja skaala Meidän toiminnalla ei ole mitään tekemistä kunnan kanssa, eikä me edes haluta yhteistyötä. Kansalais- ja järjestötoiminnan arvoa ei mitata sillä, tekeekö se yhteistyötä julkisen vallan kanssa vai ei! Meidän yhdistys saa kunnalta muutaman satasen vuosiavustuksen. Se on meille tosi tärkeä paitsi taloudellisesti, myös osoituksena siitä, että meidän toimintaa arvostetaan. Meidän yhdistys tekee paljon yhteistyötä kunnan kanssa. Osallistumme kilpailutuksiin ja tuotamme palveluja.
KUMPPANUUDEN AVAINSANOJA TÄNÄÄN johtaminen hyöty lisäarvo arviointi mielekkyys strategisuus suunnittelu yhteistyörakenteet tasavertaisuus vuorovaikutus yhteisöllisyys osallisuus luottamus