Tulevaisuuden maakunta. Maakunta- ja soteuudistus

Transkriptio

1 Tulevaisuuden maakunta Maakunta- ja soteuudistus Johanna Kiiskilä Asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu Kuntayhtymän johtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

2

3 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rakentuminen

4

5 Maakuntien rahoitus 1 P-P: 1,4 mrd (1/2) P-P: n. 12,5 M

6

7 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjaus ja kannusteet Valtion ja maakuntien neuvottelut sekä järjestämistä koskevat yhteistyösopimukset, perustana mm. valtakunnalliset tavoitteet Maakuntien ja palveluntuottajien julkinen vertailutieto mm. palveluiden kustannukset, toiminta, tuotokset ja laatu Maakuntien ja kuntien valtionosuuteen liitettävä osuus (ns. HYTE-kerroin) Maakunnan strategia, palvelustrategia sekä palvelulupaus Maakuntien ja palveluntuottajien väliset sopimukset Palveluntuottajille maksettuihin korvauksiin liitettävät kannusteet? esimerkiksi HYTE-kertoimen pohjalta määritellyt maksuperusteet

8 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma Painotetaan tietoisesti osallistavan prosessin kautta muotoutunutta näkemystä maakunnan kehittämisen suunnasta tulevaisuuden tavoitetilan (visio) ja sitä täsmentävien strategisten tavoitteiden muodossa Yhteisen prosessin kautta muotoutunut aluekehittämisen arvoperusta oikeuttaa ja velvoittaa kaikkia maakunnan tulevaisuuden tekijöitä

9 Kumppanuuslupaus Maakuntaohjelman keskeinen tavoite on vahvistaa aluekehityksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tämä tapahtuu kehittämällä, uudistamalla ja tukemalla toimijoiden strategisia kumppanuuksia, yhteistyömalleja ja verkostoja. Hyvin toimivan verkoston taustalla on luottamus. Luottamukseen perustuva kumppanuus on toimintamalli, jolla maakuntaohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Jotta kumppanuudet ja verkostomainen toiminta alueen kehittämisessä olisivat mahdollisimman tuloksekkaita, maakunta tekee tämän ohjelman myötä kumppanuuslupauksen. Ohjelman toimeenpanon osapuolia suositellaan toimimaan verkostosuhteissaan niin, että kumppanuus luo lisäarvoa kaikille osapuolille. Periaatteet: Vastavuoroinen luottamus on kumppaneiden halukkuutta luottaa kumppaniin. Luottamus on kumppaneiden välillä molemminpuolista. Vastavuoroinen sitoutuminen on kumppaneiden yhteistyömielenlaatua ja halukkuutta ponnistella yhteistä maalia kohden. Sitoutuminen on molemminpuolista. Kumppanuutta tukeva kommunikaatio on kaksisuuntaista, epämuodollista, säännöllistä ja sisällöl-tään kumppanuutta tukevaa tiedon jakamista kumppaneiden kesken.

10 Hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla Suurin osa pohjoispohjalaisista voi hyvin. Hyvinvointihaasteet: Koettu yksinäisyys Alle 18-vuotiaat koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävät Kansantaudit Hyvinvoinnin erot maakunnan sisällä Pohjois-Pohjanmaa tavoittelee vuoteen 2050 mennessä noin uutta työpaikkaa (netto), jolloin maakunnassa olisi työpaikkaa. Tavoitteeseen päästään noin 0,4 % vuosittaisella kasvulla. Työllisyyttä ja työllistymisvalmiuksia lisätään siten, että tutkinnon suorittaneiden osaaminen sekä työtä vailla olevien osaaminen ja valmiudet vastaavat elinkeinoelämäntarpeita. Työllisyyttä ja eri-ikäisten työhön osallistumista on lisättävä koko maakunnassa. Myös osatyökykyisten työpanosta tulee saada käyttöön. Työllisyyden kasvu edellyttää uusia työpaikkoja sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen varmistamista ja maahanmuuton hyödyntämistä.

11

12

13 Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät ja rakenteet (järjestämislaki 7 ) Seuraa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin Raportoi kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain Valmistelee valtuustolle hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa Asettaa tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuen Toteuttaa päätösten vaikutusten ennakkoarviointia Nimeää vastuutahot hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Tekee yhteistyötä maakunnan ja muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa (ml. järjestöt)

14 Maakuntien tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä - Maakuntalaki Maakuntastrategia (35 ) Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen huomioon ottaminen maakunnan strategiassa 6 Maakunnan tehtävät 1) sosiaali- ja terveydenhuolto; Ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut 2) hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille; Kuntien hyvinvointikertomustyön ja ennakkoarvioinnin tuki Hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen kunnille sekä tuki niiden tulkitsemiseen Alueellinen koulutus, kehittämis- ja tutkimushankkeiden koordinaatio sekä valtakunnallisten ohjelmien toimeenpano 14

15 Maakuntien tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä - Järjestämislaki 8 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnassa Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen Tavoitteiden sekä toimenpiteiden ja vastuutahojen määrittely Alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelu yhteistyössä alueen kuntien kanssa Yhteistyö ja alueen kuntien asiantuntijatuki Ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut Terveydenhuoltolain 2. luvun mukaiset ehkäisevät palvelut, mm. neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveysneuvonta ja -tarkastukset Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen ja tapaturmien ehkäisy Sosiaalihuoltolain mukainen ehkäisevä ja edistävä toiminta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korjaavissa sote-palveluissa Osana laadukasta hoitoa, esim. terveyttä edistävän liikunnan palveluketju, savuton leikkaus, lasten tukeminen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa, jne. Sosiaalihuolto edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta ja osallisuutta

16

17

18

19 Osallisuuden edistämisen velvoitteet Maakuntalain mukaan maakunnan asukkaalla sekä alueella toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita maakunnan toimintaa koskevissa asioissa. -> Tavoitteena on, että maakunta-aloite.fi-järjestelmä on käytössä eli silloin, kun maakuntalain osallistumista ja vaikuttamista koskevat pykälät tulevat sovellettaviksi. Maakuntalain mukaan maakunnan on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, vammaisneuvosto sekä vanhusneuvosto lain tultua sovellettavaksi, kuitenkin viimeistään mennessä. Maakunnassa tulee suunnitella se, millaisia osallistumiskeinoja ja menetelmiä sekä rakenteita maakunnassa on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön ja mitkä ovat maakunnan osallistumista ja vaikuttamista koskevat strategiset tavoitteet. Valmistelu on hyvä kytkeä maakuntastrategian valmistelun yhteyteen, voidaan toimeenpanna yksityiskohtaisemman osallisuusohjelman tai suunnitelman avulla. Maakunnan ja jo väliaikaisen valmistelutoimielimen tulee tiedottaa maakunnan toiminnasta, tai maakunnan perustamista koskevasta valmistelusta alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja yhteisöille. Asukkaiden osallistumisoikeuksia ja viestintää turvaavat velvoitteet tulee sisällyttää maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yritysten ym. kanssa tehtäviin sopimuksiin ja ehtoihin, osana laajempaa sopimusvalmistelua.

20 Osallistumisen eri tarpeet Tärkeä tavoittaa myös ne ihmiset, jotka eivät aktiivisesti hakeudu vaikuttamaan yhteisiin asioihin Kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua Huomiota ei vain vakiintuneisiin sidosryhmiin! Ihmisillä erilaisia tarpeita ja kykyjä osallistua Yleistää ei voi iän, koulutuksen, asuinpaikan tms. perusteella Esteettömyys koskee myös sähköistä viestintää ja osallistumista Avoimen hallinnon tukipaketti/vm

21 AIKAJANA

22 Ongelmia; tänä päivänäkin ratkottava Palveluratkaisut jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia Laitosvaltainen palvelurakenne Asiakaskohtainen joustavuus vähäistä Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea Kotona asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys Palvelut eivät toimi integroidusti Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä Osaamisen kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa

23 Asiakaslähtöisyyttä on tukea asiakasta tarpeen mukaisilla palveluilla siten, että hän pärjää mahdollisimman hyvin arjessa. Asiakaslähtöisyyttä ei tuoteta vaan se rakennetaan kerta toisensa jälkeen jokaisessa palvelutapahtumassa asiakas keskiössä.

24

25

26

27 Valinnanvapaus

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41 Kiitos mielenkiinnosta!