Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM2017-00020 TSO Saarikoski Sirkku(STM) 10.02.2017 JULKINEN Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio on antanut 10 päivänä tammikuuta 2017 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY (jatkossa syöpädirektiivi) muuttamisesta. Direktiiviehdotuksessa esitetään seitsemälle kemialliselle tekijälle sitovaa raja-arvoa ja/tai iho-huomautusta. Asian käsittely neuvoston sosiaalityöryhmässä alkoi komission yleisesittelyllä 3.2.2017 ja seuraavan kerran asiaa käsitellään työryhmässä 24.2.2017. Suomi tukee komission direktiiviehdotusta. Ehdotuksessa on huomioitu tasapainoisesti työntekijöiden suojelu sekä työnantajille aiheutuvat kustannukset. Neuvottelutilanne huomioiden voidaan myös hyväksyä ja tukea neuvotteluprosessin aikana esille tulevia komission ehdotusta alhaisempia raja-arvoja kunhan ne eivät alita Suomen nykyisiä HTP-arvoja. Suomella on positiivinen tarkasteluvarauma komission ehdotukseen. Syöpä on EU:n suurin yksittäinen työperäinen kuolinsyy kattaen 53% työperäisistä kuolemista. Vuonna 2012 kuoli EU:n alueella arvioilta 57 700-106 500 työntekijää syöpävaarallisille kemiallisille tekijöille altistumisen vuoksi. Altistumista syöpävaarallisille tekijöille pyritään vähentämään muun muassa asettamalla niille rajaarvoja. Monissa jäsenmaissa ei toistaiseksi kuitenkaan ole raja-arvoja kaikille keskeisimmille syöpävaarallisille tekijöille ja muidenkin maiden osalta kansalliset rajaarvot vaihtelevat huomattavasti. Näin ollen työntekijöiden suojelun taso samoin kuin yrityksiin kohdistuvat velvoitteet eroavat. Tilanteen parantamiseksi komissio pyrkii tehostamaan lainsäädäntöä mm. asettamalla EU:n tasoisia minimiraja-arvoja
syöpävaarallisille tekijöille. Komissio onkin aloittanut raja-arvoja lisäävien direktiivipäivitysten sarjan, joiden tavoitteena on parantaa työtekijöiden terveyttä vähentämällä altistumista syöpävaarallisille kemiallisille tekijöille. Samalla pyrkimyksenä on tarjota talouden toimijoille selkeämmät ja tasapuolisemmat toimintaedellytykset. 2(8) Nykyisessä syöpädirektiivissä 2004/37/EU on säädetty sitovat raja-arvot bentseenille, kovapuupölyille ja vinyylikloridille. Näistä bentseenille on lisäksi annettu ihohuomautus. Lisäksi komissio on antanut 13.5.2016 direktiiviehdotuksen, jolla päivitettäisiin nykyistä direktiiviä asettamalla sitovat arvot 11 uudelle kemialliselle tekijälle sekä muuttamalla kovapuupölyn ja vinyylikloridin arvoa. Tämän direktiiviehdotuksen käsittely on edelleen kesken EU:ssa. Nyt esitettävällä direktiiviehdotuksella jatkettaisiin syöpädirektiivin päivitystyötä. Direktiiviehdotuksessa esitetään säädettäväksi, että syöpävaaralliseksi määriteltyjen aineiden, tuotteiden ja prosessin joukkoon (direktiivin liite I) ja samalla direktiivin soveltamisalan piiriin lisätään Öljyt, joita on käytetty polttomoottoreissa moottorin liikkuvien osien voiteluun ja jäähdyttämiseen (jatkossa käytetyt moottoriöljyt ). Ehdotuksessa esitetään säädettäväksi sitovat raja-arvot seuraaville aineille: trikloorietyleeni, epikloorihydriini, metyleenidianiliini, etyleenidibromidi sekä etyleenidikloridi. Kaikille näille viidelle aineelle annettaisiin 8 tunnin arvo ja trikloorietyleenille lisäksi lyhytaikaisen altistumisen (15 min.) arvo. Esitetyt arvot on koottu alla olevaan taulukkoon. Kaikille edellä mainituille kemiallisille tekijöille esitetään annettavaksi huomautukset ihon merkityksellisyydestä altistumisreittinä. Lisäksi tämä iho - huomautus annettaisiin karsinogeenisille polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH)-seoksille, jotka sisältävät bentso(a)pyreeniä. Direktiiviehdotuksessa esitetyt muutokset pantaisiin Suomessa voimaan sitovina arvoina Valtioneuvoston asetuksella työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000). Uudet arvot eivät aiheuttaisi Suomessa merkittäviä vaikutuksia, koska Suomessa on jo voimassa direktiiviehdotusta vastaavat tai tiukemmat HTP-arvot, joiden asettamisen yhteydessä on kolmikantaisessa valmistelussa huomioitu sekä työtekijöiden suojelun että työantajille koituvien kustannusten näkökannat kansallisista lähtökohdista. Suomessa nykyisin voimassa olevat HTP-arvot sekä ihohuomautukset on koottu alla olevaan taulukkoon.
3(8) Aine Komission esitys: raja-arvot ja huomautukset Suomen nykyiset HTP-arvot ja huomautukset 8h 15 min. huom. 8 h 15 min. huom. Trikloorietyleeni 10 ppm 30 ppm iho 10 ppm - iho Epikloorihydriini 1,9 mg/m 3 - iho 1,9 mg/m 3 - iho Metyleenidianiliini (MDA) 0,08 mg/m 3 - iho 0,08 mg/m 3 - iho etyleenidibromidi (1,2-dibromietaani) 0,1 ppm - iho 0,1 ppm - iho etyleenidikloridi (1,2-dikloorietaani) 2 ppm - iho 1 ppm 5 ppm iho Karsinogeeniset PAH-seokset, jotka sisältävät - - iho - - - bentso(a)pyreeniä Käytetyt moottoriöljyt - - iho - - - EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotus perustuu Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 2 kohtaan. Päätöksentekomenettelyssä noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä ja neuvostossa äänestyssääntönä on määräenemmistö. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentin päävaliokuntana toimii työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL). Direktiiviehdotus käsitellään 7.2.2017 Työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan alaisessa kolmikantaisessa HTP-jaostossa. Lisäksi direktiiviehdotusta käsitellään kolmikantaisessa EU26-jaostossa 7.2.2016 pidettävässä kokouksessa sekä kirjallisella menettelyllä. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiivi koskee työturvallisuuslain (738/2002) soveltamisalaa. Direktiivin voimaansaattaminen Suomessa ei edellytä laintasoista säätelyä, vaan direktiivi voitaisiin
saattaa voimaan päivittämällä työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annettua valtioneuvoston asetusta (716/2000). 4(8) Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan työoikeusasiat kuuluvat valtakunnan toimivaltaan. Työoikeusasiat sisältävät työturvallisuus- ja työterveyslainsäädäntöasiat. Taloudelliset vaikutukset Valtioneuvoston käsityksen mukaan direktiiviehdotuksen mukaiset lisäykset syöpävaaralliseksi määriteltäviin prosesseihin, sitoviin raja-arvoihin ja ihohuomautuksiin eivät aiheuta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Muutokset aiheuttavat korkeintaan vähäisiä mukautuksia yritysten toimintaan. Direktiiviehdotuksen keskeiset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat yritysten kilpailukykyyn ja yrityksille lainsäädännön noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Komissio katsoo, että sen esittämillä sitovilla raja-arvoilla edistetään kilpailua sisämarkkinoilla, kun yhtenäiset raja-arvot Euroopan unionin laajuisesti vähentävät yritysten välisen kilpailun vääristymiä. Esitettyjen muutosten yrityksille aiheuttamien kustannusvaikutusten katsotaan komissiossa jäävän enimmäkseen vähäisiksi, koska suurella osalla yrityksistä on jo käytössä riskinhallintakeinot, joilla päästään komission esittämiin raja-arvopitoisuuksiin. Niiltä osin kun yrityksille mahdollisesti koituu kustannuksia tarpeesta ottaa käyttöön uusia riskinhallintakeinoja raja-arvoihin pääsemiseksi, on yritystä kohden tulevien kustannusten arvioitu jäävän kohtuullisiksi. Yhteiskunnalle koituisi EU-tasolla säästöjä terveydenhoito- ja sosiaaliturvamenojen vähenemisen myötä. Merkityksellisimpiä näiden säästöjen kannalta olisivat käytettyjä moottoriöljyjä ja trikloorietyleeniä koskevat uudet säädökset. Ottaen huomioon, että Suomessa on jo aiemmin asetettu komission esittämiä arvoja vastaavat tai alhaisemmat kansalliset HTP-arvot, EU-tasoisten raja-arvojen asettamisen voidaan katsoa olevan Suomen edun mukaista sen yhdenmukaistaessa yrityksiin kohdistuvia vaatimuksia ja taatessa kaikille EU:n työtekijöille yhtä korkean suojelun tason. Trikloorietyleeni EU:n alueella trikloorietyleenin merkittävimmät käyttötarkoitukset liittyvät käyttöön rasvanpoisto- ja puhdistusaineena teollisuudessa ja synteesiraaka-aineena, pääasiassa HFC- ja HCFC-yhdisteiden valmistuksessa. Trikloorietyleeniä käytetään myös liimoissa. Komission on arvioinut, että esitetyn 10 ppm raja-arvon käyttöönotosta tulee EU-tasolla jonkin verran kustannuksia kun osassa yrityksistä joudutaan asentamaan suljettuja systeemejä mm. metallin rasvanpoistoon. Trikloorietyleeni on REACH-lainsäädännössä luvanvarainen aine. Suomen 8 tunnin HTP-arvo on sama kuin komission esittämä sitova arvo ja aineella on myös jo ennestään komission nyt esittämä iho -huomautus. Suomessa ei ole ennestään ollut lyhytaikaisen (15 min.) altistumisen arvoa, joksi komissio esittää 30 ppm. Suomessa kemikaalituoterekisterin (KETU-rekisteri) vuoden 2015 tietojen mukaan trikloorietyleeniä sisältäviä tuotteita tuotiin Suomeen 8,3 tonnia ja valmistettiin 0,8 tonnia. Tärkeimpinä käyttökohteina olivat liuottimet, liima- ja sideaineet, puhdistus- ja pesuaineet sekä voitelu- ja lisäaineet. Trikloorietyleeni ei ole ASA-rekisteröitävä aine. Mikäli komission esitys hyväksytään, tulee merkittävästi altistuneet työntekijät jatkossa
ilmoittaa ASA-rekisteriin. Työterveyslaitoksella (TTL) on tehty vuosina 2008-2016 yhteensä 77 trikloorietyleenin ilmapitoisuusmittausta. Korkein mitattu pitoisuus (8,4 ppm) jäi alle nyt esitetyn 10 ppm raja-arvon. Epikloorihydriini Epikloorihydriini on keskeinen epoksi- ja fenoksihartsien raaka-aine, ja sitä käytetään glyseriinin valmistuksessa sekä selluloosaesterien ja -eetterien liuottimena ja märkälujahartseissa. Käyttö tapahtuu etupäässä suljetuissa systeemeissä ja altistumista ei normaalitoiminnassa juurikaan tapahdu. Komission arvion mukaan yritykset käytännössä pääsevätkin jo nykyisellään alle esitetyn raja-arvon 1,9 mg/m 3 eikä esitetyllä arvolla tämän vuoksi arvella olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia EU-tasolla. Myös ihoaltistumisen merkittävyyden pitäisi olla alalla jo hyvin tiedossa eikä iho - huomautuksen siten arvella lisäävän yritysten kustannuksia. Suomen HTP-arvo on sama kuin komission esittämä sitova arvo ja aineella on myös jo ennestään iho -huomautus. Epikloorihydriinin käyttö on Suomessa viimeisen 15 vuoden aikana vähentynyt murto-osaan aiemmasta. KETU-rekisterin mukaan epikloorihydriiniä tuotiin vuonna 2015 maahan 357,7 tonnia ja valmistettiin 0,1 tonnia. Sitä käytetään lähinnä välituotteena sekä lisäksi pienemmässä määrin liima- ja sideaineiden valmistuksessa ja lääketeollisuudessa. ASA-rekisteriin oli vuonna 2014 ilmoitettu 187 epikloorihydriinille altistunutta henkilöä. TTL:n on tehnyt vuosina 2008-2016 yhteensä 24 epikloorihydriinin ilmapitoisuusmittausta, joissa yksi yksittäinen tulos oli ylittänyt raja-arvon, mutta uusintamittauksissa tulokset olivat jääneet raja-arvon alapuolelle. Metyleenidianiliini (MDA) Metyleenidianiliinia käytetään EU:ssa lähes yksinomaan välituotteena metyleenidifenyylidi-isosyanaatin valmistuksessa, jota puolestaan käytetään polyuretaanivaahdon valmistuksessa. Metyleenidianiliini on REACH-lainsäädännössä luvanvarainen aine, mutta lupavaatimukset eivät koske tätä välituotekäyttöä. Komission arvion mukaan esitetystä raja-arvosta 0,08 mg/m 3 ja iho -huomautuksesta yrityksille aiheutuvat kustannukset rajoittuisivat ihoaltistumisen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin, joiden kustannukset jäisivät kuitenkin alhaisiksi yritystä kohden. Suomen HTP-arvo on sama kuin komission esittämä sitova arvo ja aineella on myös jo ennestään iho -huomautus. KETU-rekisterin tietojen perusteella metyleenidianiliinin käyttö Suomessa on erittäin vähäistä. TTL ei ole tehnyt metyleenidianiliinin ilmapitoisuusmittauksia vuosina 2008-2016. Metyleenidianiliini ei ole ASArekisteröitävä aine. Mikäli komission esitys hyväksytään, tulee merkittävästi altistuneet työntekijät jatkossa ilmoittaa ASA-rekisteriin. Etyleenidibromidi (EDB; myös nimellä 1,2-dibromietaani) EU:ssa etyleenidibromidia käytetään etupäässä välituotteena erityisesti vinyylibromidin valmistuksessa sekä myös väriaineiden ja lääkeaineiden valmistuksessa. Lisäksi etyleenidibromidia käytetään hartsien, liimojen ja vahojen liuottimena. Komission arvioin mukaan EU-tasolla suurimmalla osalla yrityksistä on riskinhallinta sillä tasolla, ettei esitetty raja-arvo 0,8 mg/m 3 aiheuta yrityksille muutostarpeita. Jotkin pienet yritykset voivat joutua tekemään muutoksia esim. ilmastoinnin tai henkilönsuojainten käytössä, mutta näiden kustannukset komissio on arvioinut vähäisiksi. 5(8)
6(8) Suomen HTP-arvo on sama kuin komission esittämä sitova arvo ja aineella on myös jo ennestään iho -huomautus. Suomessa etyleenidibromidia käyttäviä yrityksiä on alle kolme, eikä KETU-rekisterin käyttökohde ja -määrätietoja siksi voida antaa salassapitovelvoitteiden vuoksi. ASA-rekisteriin oli vuonna 2014 ilmoitettu 12 etyleenidibromidille altistuvaa henkilöä. TTL:ssä oli myös tehty muutamia etyleenidibromidimittauksia. Mitatut maksimipitoisuudetkin olivat jääneet selvästi nyt esitettyä sitovaa arvoa alhaisemmiksi. Etyleenidikloridi (EDC; myös nimellä 1,2-dikloorietaani) EU:n alueella etyleenidikloridia käytetään lähes yksinomaan välituotteena vinyylikloridimonomeerin valmistuksessa, joka käytetään edelleen erilaisten muovi- ja vinyylituotteiden valmistukseen. Vähäisessä määrin etyleenidikloridia käytetään myös välituotteena kloorattujen liuottimien valmistuksessa ja liuottimena lääketeollisuudessa. Komission tieteellisen asiantuntijaryhmän SCOEL:in laskelmien mukaan komission esittämällä arvolla (2 ppm) 5 työntekijää tuhannesta saisi syövän kun altistumisajaksi oletetaan 8 tuntia päivässä 40 vuoden ajan. Etyleenidikloridi on REACH-lainsäädännössä luvanvarainen aine, mutta välituotekäyttö on lupavaatimusten ulkopuolella. Suomen HTP-arvo 1 ppm on puolet alhaisempi kuin komission esittämä arvo 2 ppm. Etyleenidikloridilla on jo ennestään komission muutosehdotukseen sisältyvä iho - huomautus. Suomessa etyleenidikloridia käyttäviä yrityksiä on alle kolme, eikä KETUrekisterin käyttökohde ja -määrätietoja siksi voida antaa salassapitovelvoitteiden vuoksi. ASA-rekisteriin oli vuonna 2014 ilmoitettu 77 etyleenidikloridille altistuvaa henkilöä. TTL oli tehnyt vuosina 2008-2015 yhteensä 17 etyleenidikloridin ilmapitoisuusmittausta. Korkein mitattu pitoisuus (1,1 ppm) jäi puoleen komission nyt esittämästä raja-arvosta. Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) seokset, jotka sisältävät bentso[a]pyreeniä ja jotka ovat direktiivissä tarkoitettuja karsinogeeneja Karsinogeenisiä PAH-yhdisteitä syntyy palamisen ja pyrolyysin tuloksena lukuisissa erilaisissa työprosesseissa. Eniten tutkittu yksittäinen PAH-yhdiste on bentso(a)pyreeni, jota esiintyy yleisesti palamisen tuloksena syntyneissä PAH-seoksissa ja bentso(a)pyreeniä onkin käytetty eräänlaisena indikaattoriaineena. Karsinogeenisille bentso(a)pyreeniä sisältäville seoksille esitetään direktiiviehdotuksessa iho - huomautusta. Tämän avulla pyritään kiinnittämään yritysten ja myös työterveyshuollon huomiota ihon suojaamisen tärkeyteen sellaisissa töissä, joissa työtekijät käsittelevät PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja, kuten hiilen tai tervan käsittelyssä. (Direktiivin liitteessä I on syöpävaaralliseksi prosessiksi jo aiemmin määritelty Työ, johon kuuluu altistumista kivihiilinoessa, kivihiilitervassa tai kivihiilipiessä oleville polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. Suomessa tämä direktiivin kohta toimeenpantu laajempana eli meillä kansallisessa luettelossa määriteltynä Työ, johon liittyy altistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille ). Suomessa suurin työperäinen altistuminen PAH-yhdisteille liittyy yleensä kivihiilipohjaisten tuotteiden valmistukseen ja käyttöön. Muun muassa puunsuojaaineina käytetyt kreosootit sisältävät runsaasti PAH-yhdisteitä. Nykyisin Suomessa altistuminen PAH-yhdisteille on merkittävintä koksaamoissa, puutavaran kreosoottikyllästyksessä, voimalinjojen asennus- ja huoltotöissä, kun käytössä on kreosoottikyllästettyjä pylväitä, sekä raiteiden kunnostus- ja vaihdetyössä ja nuohouksessa. PAH-yhdisteet ovat ASA-rekisteriin ilmoitettava altiste, mutta rekisteristä ei ole erikseen saatavissa määrätietoja työntekijöistä, joiden altistumisen voitaisiin katsoa tapahtuvan nimenomaan ihon kautta.
Öljyt, joita on käytetty polttomoottoreissa moottorin liikkuvien osien voiteluun ja jäähdyttämiseen Direktiivin soveltamisala kattaa kaikki EU:n CLP-asetuksessa syöpävaarallisiksi luokitellut kemikaalit. CLP-asetus kattaa kuitenkin vain kemikaalit, ei kemiallisia tekijöitä, kuten pölyjä ja huuruja tai prosesseissa syntyviä kemiallisia altisteita. Tämän vuoksi edellä mainittuja kemiallisia tekijöitä on erikseen listattu direktiiviin, jotta saadaan työantajille, työntekijöille ja viranomaisille selkeytettyä, että kyseiset altisteet kuuluvat direktiivin piiriin. Komissio on esittänyt, että direktiivin soveltamisalan piiriin (liitteeseen I) lisätään Öljyt, joita on käytetty polttomoottoreissa moottorin liikkuvien osien voiteluun ja jäähdyttämiseen. Kansainvälinen syöväntutkimus IARC (International Agency for Reaserach on Cancer) on luokitellut komission esitystä vastaavat öljyt syöpävaarallisiksi. Altistuminen käytetyille moottoriöljyille tapahtuu ihon kautta ja aiheuttaa erityisesti ihosyöpää. Tästä syystä tälle aineelle esitetään iho-huomautusta, jonka avulla pyritään kiinnittämään työnantajien huomio ihoaltistumisen haitallisuuteen. Direktiiviehdotuksen mukaisille öljyille arvioidaan EU:ssa altistuvan miljoona työntekijää. Direktiiviehdotuksen mukaiset käytettyjä moottoriöljyjä koskevat säädöslisäykset johtaisivat komission arvioiden mukaan syöpätapausten vähentymiseen 90 000 tapauksella ja syöpäkuolemien 880 henkilöllä vuoteen 2069 mennessä; näiden vähennysten taloudellisiksi vaikutuksiksi laskettiin 0,3-1,6 miljardia. Iho-altistumisen välttämiseksi on halpoja keinoja, jotka eivät vaikuta yritysten talouteen merkittävästi. Suomesta ei ole saatavissa tietoja työssään käytetyille moottoriöljyille altistuvien määrästä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan autojen huolto- ja korjausalalla työskenteli 19 460 henkilöä vuonna 2014. Mikäli komission esitys hyväksytään, tulee merkittävästi altistuneet työntekijät jatkossa ilmoittaa ASA-rekisteriin. 7(8) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat COM(2017) 11 final SWD(2017) 7 final SWD(2017) 8 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Sirkku Saarikoski, STM, Työsuojeluosasto, sirkku.saarikoski@stm.fi, puh. 0295 163 565. EUTORI-tunnus EU/2017/0463 Liitteet Viite
8(8) Asiasanat kemikaalit, työsuojelu ja -turvallisuus, jaosto työsuojelu (EU 26) Hoitaa STM, YM Tiedoksi ALR, EUE, LVM, MMM, SM, TEM, UM, VM, VNK