VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA Heli Savolainen

Samankaltaiset tiedostot
Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Päihteet ja vanhemmuus

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Huomaa minut! - menetelmäopas palautteen keräämiseen alle kouluikäiseltä lapselta. Mitä minä haluan? Elma 3 v.

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

NEro-hankkeen arviointi

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

Vahvuutta vanhemmuuteen -seminaari , Oulu

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Ryhmäneuvola isille ja puolivuotiaille vauvoille. Piia Murto

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsiperheen arjen voimavarat

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA

Huomaa minut! - menetelmäopas palautteen keräämiseen alle kouluikäiseltä lapselta. Mitä minä haluan? Elma 3 v.

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Ohjeita lapsiperheille

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä Porin YTA -alueella

M.Andersson

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

Vahvuutta vanhemmuuteen

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Dialoginen vauvatanssi varhaisen vuorovaikutuksen tukena. Ohjausmateriaali vanhemmille

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Monitoimijainen perhevalmennus

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Lapsen vahvuudet 4-vuotiaana

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Vahvuutta vanhemmuuteen (VV) -seminaari , Tampere

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

Moduuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

Miten sinä voit? Miten

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

TYÖKIRJANEN. Saat inspiroivaa henkisen alan koulutusta

Turku /Anu Nurmi

Kaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Transkriptio:

VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA 30.11.2017 Heli Savolainen 1

* MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO on ollut toimintamallin kehittäjä yhteistyössä Folkhälsanin, Ensi- ja turvakotien liiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. * Malli on rakennettu Yalen yliopistossa kehitetyn Parents First-mallin mukaan, joka pohjautuu mentalisaatioteoriaan. * Hanke sai Raha-automaattiyhdistyksen tukea ja se päättyi vuoden 2014 lopussa. 30.11.17 Heli Savolainen 2

KOULUTUS TURUSSA, 6 päivää IHMISIÄ ERI ALOILTA terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, psykologi, lastensuojelun työntekijöitä RYHMÄN VETÄMINEN 10.4.14-25.9.14 (12X), JATKOKOULUTUSPÄIVIÄ ERI TEEMOILLA 15.2. - 30.5.16 (8X), 6.9. - 13.12.17 (8X) 30.11.17 Heli Savolainen 3

MENTALISAATIO Vanhemmuudessa mentalisaatiokyky viittaa vanhemman kykyyn * pohtia vauvan kokemusta ja tunnetta erilaisissa tilanteissa sekä * halua kurkistaa vauvan käyttäytymisen taakse. 30.11.17 Heli Savolainen 4

Mentalisaatiokyky auttaa vanhempaa ymmärtämään, että vauva on * syntymästään lähtien oma, erillinen persoona, jolla on * omat ajatuksensa ja toiveensa ja kokemuksensa. 30.11.17 Heli Savolainen 5

VANHEMPIEN MENTALISAATIOKYVYN VAHVISTAMINEN ON YKSI PARHAISTA TAVOISTA LUJITTAA VAUVAN JA VANHEMMAN VÄLISTÄ SUHDETTA 30.11.17 Heli Savolainen 6

* Toimiva suhde vanhemman ja vauvan välillä edistää vauvan kehitystä * Ehkäisee vuorovaikutuksen ongelmia tavallisissa perheissä * Voi ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta 30.11.17 Heli Savolainen 7

REFLEKTIIVINEN KYKY - on mentalisaatiota käytännössä Tarkoittaa aktiivista ja tahdonalaista halua, kykyä pohtia ja ymmärtää sekä omaa että toisten ihmisten mielen tiloja, aikomuksia tai käyttäytymistä. -> sitä voidaan ilmaista puhumalla tai kirjallisesti ja sitä voidaan arvioida laadullisesti. 30.11.17 Heli Savolainen 8

RYHMÄN TAVOITE * on tukea vauvojen ja vanhempien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja turvallista kiintymyssuhdetta. 30.11.17 Heli Savolainen 9

RYHMÄKESKUSTELUT * auttavat vanhempia ymmärtämään vauvan mieltä, kokemuksia ja tunteita sekä pohtimaan näitä vauvan käytöksen takana. 30.11.17 Heli Savolainen 10

* Mitä enemmän vanhemmat pohtivat, mitä vauvan ajatuksissa mahtaa liikkua, sitä helpompi heidän on päivittäisissä tilanteissa toimia sensitiivisesti ja vastata vauvan viesteihin oikein. 30.11.17 Heli Savolainen 11

* Vanhemmat ymmärtävät paremmin myös omia reaktioitaan erilaisissa arjen tilanteissa -> mikä vaikutus heidän omalla toiminnallaan on vauvaan sekä ennakoida vauvan (tai puolison) reagointia eri tilanteissa 30.11.17 Heli Savolainen 12

RYHMÄ TARJOAA VANHEMMILLE MAHDOLLISUUDEN * tutustua muihin samassa elämän vaiheessa oleviin vanhempiin * saada ja antaa vertaistukea 30.11.17 Heli Savolainen 13

PERHERYHMÄ KÄYTÄNNÖSSÄ * Tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneiden perheille * Suositeltava ryhmäkoko on 4-6 perhettä, ryhmän alkaessa vauvat ovat n. 2-4 kk:n ikäisiä 30.11.17 Heli Savolainen 14

* Ryhmään osallistuvat vauva ja hänen molemmat vanhempansa, ryhmään ovat tervetulleita myös yhden vanhemman perheet * Ryhmä koostuu 8 tapaamisesta, kestoltaan 1½ - 2 tuntia * Kullakin tapaamisella on oma teemansa 30.11.17 Heli Savolainen 15

* Ryhmässä keskustelut ovat luottamuksellisia * Ryhmä tarvitsee rauhallisen ja toimivan tilan turvallisen ilmapiirin luomiseksi 30.11.17 Heli Savolainen 16

* Jokaisessa tapaamisessa vanhemmat saavat illan teemaan liittyvän tekstin ja kotitehtävän -> tarkoituksena rohkaista vanhempia tietoisesti havainnoimaan ja pohtimaan vauvan kokemusmaailmaa ja mielen tiloja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa 30.11.17 Heli Savolainen 17

-> kotitehtävien tarkoituksena on myös lisätä perheen yhteenkuuluvuutta, vanhemmuuden iloa ja valmistaa perhettä seuraavaan kerran teemaan. 30.11.17 Heli Savolainen 18

OHJAAJAT * Ryhmää vetää aina 2 terveydenhoitajaa yhdessä * Raumalla 8 koulutettua terveydenhoitajaa: -> Leena Koskinen Päivi Tuomola -> Marjo Kuusenoja Kirsi Nieminen -> Piia Murto Anna-Leena Uoti-Salo -> Jatta Kotiranta Heli Savolainen 30.11.17 Heli Savolainen 19

TAPAAMISTEN RUNKO 1. Kaikki toivotetaan ryhmään henkilökohtaisesti tervetulleiksi 2. Yhteinen ruokahetki, ilmainen ruoka! 3. Avaus (laulu, loru, leikki) 4. Kerrataan lyhyesti edellisen tapaamisen keskustelua (ei I kerralla!) 5. Keskustelu kotitehtävästä 6. Ryhmäkeskustelu päivän teemasta 7. Kotitehtävän antaminen 8. Lopetus (laulu, loru, leikki) 30.11.17 Heli Savolainen 20

PERHERYHMÄN TEEMAT: 1. OLEN AINUTLAATUINEN VAUVASI * Teeman reflektiivinen ydin: ->Vauvoilla on oma sisäinen maailmansa ja omat kokemuksensa, ajatuksensa, tunteensa ja aikomuksensa jo ihan pienestä lähtien. 30.11.17 Heli Savolainen 21

KOTITEHTÄVÄ: * Vanhemmat havainnoivat vauvaa -> n. 10 min -> keskitytään vain vauvaan -> ei tarvitse tehdä tai sanoa mitään * Seuraavalla kerralla vanhemmat voivat kertoa, mitä näkivät, ajattelivat tai oppivat tarkkaillessaan vauvaansa 30.11.17 Heli Savolainen 22

2. ÄITI! ISÄ! MINÄ TÄSSÄ! * Teeman reflektiivinen ydin: -> Vanhemmat pystyvät vastaamaan paremmin vauvansa tarpeisiin ja ymmärtämään hänen käytöksensä takana olevia tunteita, kun he oppivat huomaamaan tarkemmin vauvansa sanattomia viestejä ja hänen tapaansa toimia eri tilanteissa. -> Vauvan luonteenpiirteet (temperamentti) ja ainutlaatuisuus. 30.11.17 Heli Savolainen 23

KOTITEHTÄVÄ: * Vanhemmat leikkivät yhdessä vauvan kanssa -> yhteinen ilo ja riemu -> hellä kosketus, kiinnostunut katse, hymy tai innostunut ääni -> vauva kokee itsensä tärkeäksi ja rakastetuksi -> näitä vauva tarvitsee kasvaakseen tasapainoiseksi ja onnelliseksi ihmiseksi 30.11.17 Heli Savolainen 24

3. MITÄ ODOTAT MINULTA? * Teeman reflektiivinen ydin: -> Vanhempien toiveet ja odotukset vaikuttavat siihen, minkälainen käsitys vauvalle muodostuu itsestään. -> Vanhempien realistiset toiveet lapseen kohdistuvissa odotuksissa. -> Vanhempien odotukset itseään ja omaa vanhemmuuttaan kohtaan. 30.11.17 Heli Savolainen 25

KOTITEHTÄVÄ: * Kylpyhetki -> vanhemmat valitsevat rauhallisen ajan kylpyhetkelle -> vanhemmat voivat sanoittaa vauvalle kylvyn aikana eri asioita ja tunnelmia ( onpa vesi ihanan lämmintä, se taitaa tuntua sinusta mukavalle, nyt pestään kasvot ja massu ) 30.11..17 Heli Savolainen 26

4. SINUN ILOSI JA SURUSI OVAT MYÖS MINUN! * Teeman reflektiivinen ydin: -> Vauva on erityisen herkkä havainnoimaan vanhempiensa mielentiloja. -> Vanhemmat oppivat tunnistamaan omia tunteita ja niiden vaikutusta omaan käyttäytymiseensä ja muihin perheenjäseniin. 30.11.17 Heli Savolainen 27

KOTITEHTÄVÄ: * Vanhemmat katselevat maailmaa vauvan näkökulmasta -> vanhemmat asettuvat vauvan viereen lattialle ja tarkastelevat, miltä maailma mahtaa näyttää vauvan silmin ja miltä ympäriltä kuuluvat äänet kuulostavat vauvan korvin kuultuna 30.11.17 Heli Savolainen 28

5. JOSKUS TUNTUU, ETTÄ AIVAN PAKAHDUN! * Teeman reflektiivinen ydin: -> Havainnoimalla ja pohtimalla tilanteita, joissa vauva ilmaisee vahvoja tunteita, vanhemmat voivat oppia ymmärtämään paremmin vauvaansa ja niitä tilanteita, joissa vahvat tunteet heräävät. -> Vauvaa auttaa, jos vanhempi kykenee ymmärtämään häntä ja pystyy olemaan rauhallinen ja ystävällinen. 30.11.17 Heli Savolainen 29

KOTITEHTÄVÄ: * Vanhemmat havainnoivat hoivatilannetta -> Vauvan tunteet ja kokemus päivittäisissä hoivatilanteissa ovat aina erilliset vanhemman tunteesta ja kokemuksesta -> vanhempi katselee ja havainnoi vauvaa jossain hoivatilanteessa, kun toinen vanhempi hoitaa vauvaa (esim. pukeminen, nukkumaan laittaminen, syöttäminen, vaipan vaihto) -> vanhempi täyttää mielen tähystin kaavaketta: Mitä vauva mahtaa tilanteessa ajatella ja tuntea ja mitä toinen vanhempi mahtaa kokea. 30.11.17 Heli Savolainen 30

LAPSEN JA VANHEMMAN MIELEN TÄHYSTIN 30.11.17 Heli Savolainen 31

6. ILOITSE KANSSANI! * Teeman reflektiivinen ydin: -> Tapa, jolla vauva kohdataan, vaikuttaa siihen, millainen käsitys hänelle rakentuu itsestään. -> Turvallinen, mukava arki ja se, että lapsi kokee olevansa tärkeä ja arvokas, on pohjana hänen terveen itsetunnon kehitykselle ja luottavalle suhtautumiselle tulevaisuuteen. 30.11.17 Heli Savolainen 32

KOTITEHTÄVÄ: *Vanhemmat loruilevat tai laulavat vauvan kanssa -> Kun lorua tai laulua toistetaan ja leikitään useita kertoja, se tulee tutuksi vauvalle. -> Pian vanhemmat huomaavat, kuinka vauva oppii odottamaan ja ennakoimaan, mitä lorussa tai laulussa seuraavaksi tapahtuu. Esim. Kis kis kissanpoika Kis kis kissanpoika! Kissa tanssii jäällä, sukat, kengät kainalossa. Hieno paita päällä. 30.11.17 Heli Savolainen 33

7. HYVÄSSÄ JA PAHASSA, OLET ESIKUVANI! * Teeman reflektiivinen ydin: -> Perheenjäsenten välillä tunteet tarttuvat helposti ja vaikuttavat monella tapaa muiden perheenjäsenten ajatuksiin, tunteisiin ja käytökseen. -> Jo pieni vauva havainnoi tarkasti vanhempiensa mielentiloja. Hän huomaa herkästi esimerkiksi vanhemman ilon, innostuksen ja riemun, mutta myös alakuloisuuden, masennuksen, surun ja vihaiset tunteet. 30.11.17 Heli Savolainen 34

KOTITEHTÄVÄ: * Vanhempien tehtävänä on pysähtyä tarkkailemaan vauvaansa ja pohtia, mikä vauvassa ja perheen arjessa on ihaninta juuri tällä hetkellä. -> Lisäksi vanhempia pyydetään arvelemaan, mikä vauvasta mahtaa olla ihaninta isässä ja äidissä! 30.11.17 Heli Savolainen 35

8. MAAILMANI LAAJENEE! * Teeman reflektiivinen ydin: -> Vanhemmat pohtivat sosiaalisen verkostonsa merkitystä vauvan kehitykselle ja avoimuudelle muita ihmisiä kohtaan. -> Vauvan ajatukset, tunteet ja aikomukset ovat yhteydessä siihen, millaisia kokemuksia hän saa ympäristöstään ja muista ihmisistä. -> Kun vauva kokee, että häntä ymmärretään ja kunnioitetaan omassa perheessä läheisissä suhteissa, hän oppii luottamaan, että häntä ymmärretään myös perheen ulkopuolella. 30.11.17 Heli Savolainen 36

KOTITEHTÄVÄ: Kannustetaan vanhempia jatkossa tapaamaan muita perheitä: -> perheet jatkaisivat tapaamisia ryhmän loputtuakin - ryhmääntyminen -> MLL:n perhekahvilat -> seurakunnan ryhmät -> kaupungin järjestämä toiminta, esim. perhetoiminta, varhaiskasvatuskerhot sekä kesäleikkikenttätoiminta. 30.11.17 Heli Savolainen 37

TUKIMATERIAALIA: -> auttavat vanhempia ajattelemaan omaa tunnetilaansa juuri sillä hetkellä 30.11.17 Heli Savolainen 38

* MLL:n kortit, Vertaansa vailla 30.11.17 Heli Savolainen 39

* Nallekortit 30.11.17 Heli Savolainen 40

* Sääkartta * Hymynaamat 30.11.17 Heli Savolainen 41

KOKEMUKSIA PERHERYHMISSÄ OLLEILTA: ihmisten ilmoille mukavaa tapasi samanlaisessa elämäntilanteessa olevia kuuli muitten kokemuksia ja oppi niistä solmittiin ystävyyssuhteita 30.11.17 Heli Savolainen 42

MITÄ RYHMIEN VETÄMINEN ANTAA MEILLE: vaihtelua tavalliseen työhön on ihana seurata vauvojen kasvua ja kehitystä ryhmän aikana mentalisaation ja reflektiivisen kyvyn idea tärkeä ryhmän rentous on mukavaa ja oma rooli ei ole terveydenhoitajan rooli vaan kanssakulkijan rooli ryhmän myötä pääsee muistelemaan omien lasten vauva-aikaa jos ryhmässä sattumalta on omia asiakasperheitä, tuntuu, että heidän kanssaan keskustelut ovat jotenkin avoimempia ja syvällisempiä ja näiden perheiden kanssa on helppoa ottaa vaikeatkin asiat puheeksi se tuottaa iloa 30.11.17 Heli Savolainen 43

KIITOS! 30.11.17 Heli Savolainen 44