Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014, Tampere-talo Anu Jansson Vanhempi suunnittelija (toimintaterapeutti, TtM)
Vanhustyön keskusliitto ry Vanhustyön keskusliitto on aktiivinen mielipidejohtaja, joka edistää monipuolisesti ikäihmisten hyvinvointia ja toimii vanhustyön järjestöjen edunvalvojana. Keskusliitto on perustettu vuonna 1949 ja siihen kuuluu runsaat 340 jäsenyhteisöä Liitto uudisti arvonsa ja logonsa vuonna 2014. Kuvio symboloi arvomaailmaa, jonka pohjana on aito välittäminen.
Vanhustyön keskusliiton arvot Keskusliitto perustaa työnsä seuraaville arvoille: Työmme lähtee sydämestä. Vaikutamme halki yhteiskunnan pienimmistä pöydistä suurimpiin saleihin. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina
Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta: yksinäisille iäkkäille ihmisille suunnattua psykososiaalista ryhmätoimintaa Suomessa on n. 600 koulutettua Ystäväpiiriohjaajaa Ystäväpiiriryhmätoimintaa toteutetaan yli 40 paikkakunnalla vuosittain. Ryhmiin on osallistunut yli 7000 iäkästä ihmistä. Alueohjaajat tarjoavat mm. maksuttomia lisäkoulutuksia Ystäväpiiriohjaajille ja tukea iäkkäiden ihmisten Ystäväpiiri-ryhmille
Ystäväpiiri-ryhmä Yksinäisyyttä kokeville iäkkäille ihmisille tarkoitettu, Tavoitteellinen, Ryhmä tähtää yhdessä nimettyyn tavoitteeseen / tavoitteisiin Määräaikainen, Kokoontuu ohjatusti kerran viikossa, 12 kertaa, yhteydenpidon toivotaan jatkuvan ohjatun ryhmän jälkeen Osallistujamäärä ei täydenny, Ryhmän koko 6-8 henkilöä Sisällöt toteutetaan asiakaslähtöisesti, Osallistujien mielenkiinnon kohteet, elämänhistoria ja toiveet lähtökohtana Ohjataan parityöskentelynä Ohjaajilla Ystäväpiiri-koulutus
Ystäväpiiri-toimintaa tarvitaan Yksinäisyys on yleistä: siitä kärsii noin kolmannes iäkkäistä ihmisistä Yksinäisyyden tiedetään olevan kielteisesti yhteydessä hyvinvointiin, toimintakykyyn ja terveyteen Yksinäisyys on riski yksilölle ja sillä on vaikutusta myös yhteiskunnallisella tasolla (Jansson 2012)
(www.stm.fi)
Ystäväpiiri-toiminnan tuloksia ja hyviä yhteistyökokemuksia
Kontrolloidussa interventiotutkimuksessa (Pitkälä ym. 2009; 2012) interventioryhmiin osallistuneiden muistitoiminnot, psyykkinen hyvinvointi ja elämänlaatu paranivat enemmän kuin vertailuryhmäläisten Kolmen vuoden seurannassa kuolleisuus oli interventioryhmässä merkitsevästi vähäisempää kuin vertailuryhmässä Interventioryhmäläiset kokivat itsensä useammin terveeksi ja käyttivät vuositasolla vähemmän terveyspalveluita kuin vertailuryhmäläiset ainoastaan 2,5 % keskeytti ryhmäkuntoutuksen
Määräaikainen resursointi luo jatkuvaa ryhmätoimintaa Ryhmistä 60 % jatkaa tapaamisia tai kokoontumisia ohjatun ryhmän jälkeen (Jansson 2014). Tämä ryhmä on kuin toinen koti Antaa mahdollisuuden siirtää Ystäväpiiri-ohjaajien työpanos esimerkiksi uuteen Ystäväpiiriryhmään tai muuhun kuntoutustoimintaan. Säästöjä ryhmäkuntoutusta resursoiville tahoille.
Ystäväpiiri-toiminnalla hyvinvointia Lievittää yksinäisyyttä Osallistujista 91 % kokee yksinäisyyden lievittyneen ja 70 % on löytänyt ystävän (Jansson 2014) Tukee osallistujia Osallistujat ovat saaneet vertaistukea ja voimaantuneet. Palautteiden perusteella mukava yhdessä tekeminen, me-henki ja huumori tekevät Ystäväpiiri-toiminnasta merkityksellisen: osallistujista 98 % suosittelee toimintaa muille Luo hyvinvointia Tutkimuksessa ryhmätoimintaan osallistuneilla muistitoiminnot, psyykkinen hyvinvointi ja elämänlaatu paranivat, terveyspalvelujen käyttö ja kuolleisuus oli merkitsevästi vähäisempää kuin kontrolliryhmässä (Pitkälä ym. 2009; 2012)
Hyvien tulosten taustalla: yksinäisyyttä lievittävän ryhmätoiminnan vaikuttavat elementit Elämänhallinnan tukeminen Ryhmän tavoitteellisuus Voimaantumisen tukeminen Osallistujien aktiivinen vaikuttaminen ryhmäprosessiin Keskustelu vertaisten kanssa keskeisistä teemoista (yksinäisyys, ystävyys) Yhteiset taide-, kulttuuri- ja liikuntakokemukset Ohjaajien koulutus ja tuettu reflektio (Cattan ym. 2005, Pitkälä ym. 2005, Savikko 2008, Dickens ym. 2011, Jansson 2012)
Koppi hyvästä yhteistyöstä
IKKU-hanke Kelan koordinoima ja rahoittama (2009-2013), yhteistyössä: THL, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Vanhustyön keskusliitto Viisi kuntoutuslaitosta (kuusi yksikköä) 18 (20) yhteistyökuntaa 369 kuntoutujaa Tavoitteena edistää ikääntyneiden kuntoutujien kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä ryhmämuotoisen kuntoutuksen avulla (www.kela.fi/osahankkeet_ikku) (Pikkarainen ym. 2013, Ylimaa ym. 2013)
IKKU-hanke Vanhustyön keskusliitto toteutti kuntoutustyöntekijöille koulutus- ja mentorohjauskokonaisuuden Tavoitteena tukea kuntoutuksen Yhteistoiminnallisuutta Tavoitteellisuutta Asiakaslähtöistä ja voimaannuttavaa työtapaa Koulutus ja mentorohjaus perustui Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen (2002-2006) sekä Ystäväpiiri-ryhmätoimintamalliin (Pikkarainen ym. 2013, Ylimaa ym. 2013)
Muistisairaan ja hänen puolisonsa omahoitovalmennus ja varhainen kuntoutustutkimus (2011-2014) sekä tulosten implementointi Helsingin sotessa (2014-15) Tutkimus toteutettiin Vanhustyön keskusliiton, Helsingin yliopiston, Helsingin terveyskeskuksen, sosiaaliviraston ja Oulunkylän kuntoutussairaalan yhteistyönä Hankkeessa selvitettiin: Voidaanko ryhmävalmennuksella parantaa muistisairaan ja hänen puolisonsa toimintakykyä ja hyvinvointia Valmennuksen vaikutusta terveyspalveluiden käyttöön
Muistisairaan ja hänen puolisonsa omahoitovalmennus ja varhainen kuntoutustutkimus (2011-2014) sekä tulosten implementointi Helsingin sotessa (2014-2015) Ryhmävalmennusta toteuttivat Ystäväpiiri-koulutuksen saaneet ryhmänohjaajat Omahoitovalmennus-kuntoutus oli vaikuttavaa ryhmäkuntoutusta: Muistisairaiden kognitio ja puolisoiden elämänlaatu parantui kontrolleihin verrattuna Myönteinen vaikutus oli nähtävissä vielä 6 kk ryhmätoiminnan päättymisen jälkeen (Laakkonen ym. 2013) Kuntoutus oli kustannusneutraalia 2 v. terveys- ja sosiaalipalveluiden käytön seurannassa Omahoitovalmennus on hyväksytty Helsingin soten järjestämäksi muistiperheiden kuntoutusmuodoksi. Ryhmätoimintaa järjestetään säännöllisesti ja OV-ohjaajia koulutetaan lisää ensi vuonna. Lisätietoja: LT, geriatrian erikoislääkäri Marja-Liisa Laakkonen, marjaliisa.laakkonen@hel.fi sekä http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/fin/hankkeet/muistisairaan_omahoito/
Vahvan ja tuloksellisen toiminnan perusteet luodaan yhteistyössä
Ystäväpiiri-toiminnassa tärkein yhteistyö tapahtuu iäkkään ihmisen kanssa ja iäkkäiden ryhmäläisten välillä
Punainen lanka iäkkäällä ihmisellä (empowerment) Ryhmän yhteisen punaisen langan löytymisen jälkeen osallistujalla on vahva motivaatio, joka edistää osallisuutta ja voimaantumista. Tämän vuoksi selkeä perustehtävä ja tavoitteellisuus ovat suunnittelua ja toimintaa ohjaavina tekijöinä olennaisia. (Pitkälä ym. 2009, Grönlund 2010, Jansson 2012)
Keskeistä: asiakaslähtöisyys ja osallisuus Iäkäs ihminen tulee nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi Iäkäs ihminen saa valinnan mahdollisuuksia Iäkästä ihmistä kunnioitetaan ja arvostetaan Iäkkäiden ryhmäläisten välistä luottamusta rakennetaan Iäkkäiden ihmisten välistä kumppanuutta edistetään Valta on iäkkäällä ihmisellä (empowerment) (Soveltaen Pikkarainen 2013)
Yhteistyön ja osallisuuden verkkoa kutomaan Moniammatillisesti Parityöskentelyä hyödyntäen Temporaalisuus huomioiden Käyttäen yhteistä kieltä ja huumoria Motivoiden ja palautetta antaen Tukien iäkkäiden ihmisten reflektiota
Yhteistyön ja osallisuuden verkkoa kutomaan Yli rajojen: hyödyntäen eri alojen ja sektoreiden osaamista, näkemyksiä ja kokemuksia Yhdessä työskennellen Kohti yhteisiä tavoitteita Mentorointia hyödyntäen
Kiitos ja ota meihin yhteyttä!
Lähteet Cattan M, White M, Bond J, Learmouth A. Preventing social isolation and loneliness among older people: a systematic review of health promotion interventions. Aging and Society 25: 41-67, 2005 Dickens AP, Richards SH, Greaves CJ ym. Interventions targeting social isolation in older people: a systematic review. BMC Public Health 11: 647, 2011 Grönlund R. Pitkään kotona kuntoutuksen avullako? Tutkimus ryhmämuotoisesta vanhuskuntoutuksesta. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, 2010 Jansson A (toim). Psykososiaalinen ryhmätoiminta yksinäisyyden lievittäjänä. Projektiraportti. Vanhustyön keskusliitto ry. Vammalan kirjapaino, 2012. Jansson 2014, Ystäväpiiri-ryhmätoiminta lievittää iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä. Gerontologia 3/2014 Koskinen S, Pitkälä K, Saarenheimo M. Gerontologinen kuntoutus. Kirjassa Kuntoutus, s. 547 563. Toim. Suikkanen A. Helsinki: Duodecim, 2008 Laakkonen M-L, Savikko N, Hölttä E, ym. Self-management groups for people with dementia and their spousal caregivers a randomized, controlled trial. Eur Ger Med, (4)Suppl 1; S108, 2013. Pikkarainen A, Vaara M, Salmelainen U. Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2013. Pikkarainen A. Gerontologisen kuntoutuksen käsikirja. 1. osa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Juvenes Print, 2013.
Lähteet Pitkälä K, Routasalo R, Kautiainen H, Savikko N, Tilvis R. Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 11. Vanhustyön Keskusliitto. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy, 2005. Pitkälä K, Routasalo P, Kautiainen H, ym. Effects of Psychosocial Group Rehabilitation on Health, Use of Health Care Services, and Mortality of Older Persons Suffering From Loneliness: A Randomized, Controlled Trial. Journal of Geronotology 64,792-800, 2009. Pitkälä K, Routasalo P. Ryhmästä apua vanhusten yksinäisyyteen. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 128(12):1215-6, 2012. Savikko N. Loneliness of older people and elements of an intervention for its alleviation. Department of Nursing Science, Faculty of medicine 807. Turun yliopisto, Painosalama, 2008. Ylimaa T (toim.), Hartikainen T, Jansson A. Palvelutuottajakohtainen koulutus ja mentorohjaus osana IKKUhanketta. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke. Loppuraportti. Vanhustyön keskusliitto, 2012.