IKKU kurssien kehitystyö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "IKKU kurssien kehitystyö"

Väinö Karjalainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suuntaviivoja IKKU-kurssipalvelujen toteuttamiseen IKKU kurssien kehitystyö Aila Pikkarainen THM, KM. Lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu

2 Lähteet: Pikkarainen A. Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta käytännön kuntoutustyön muutokseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan mallinnus IKK-hankkeen pohjalta kuvattuna Pikkarainen A, Vaara M & Salmelainen U. Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen, IKKU-hankkeen loppuraportti. Helsinki: Kela, Saatavana sähköisenä Pikkarainen A. Keskustelua, kehittämistä, käsitteellistämistä ja ym.kirjoittamista. Teoksessa: Hankekirjoittaminen, toim. Lamberg 2010, Haaga-Helian julkaisuja, (ResearchGate.net) =true

3 Kehittämis- ja tutkimustoiminta: Jokainen aikakausi luo omannäköisensä tavat ja välineet pitää puoliaan ja kehittää omaa toimintaansa

4 IKKU-hankkeessa kehittäminen ei tapahtunut tyhjiössä, vaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Pikkarainen A. 2010

5 Käytännön työssä esiin tullut tarve, ajatus tai kiinnostus (toimimattomuus, taloudellisuus) IKKU-hankkeen taustalla oli 10 vuoden aikaisempi kehittämistyö. VAIHE 1. Muutoksen, kehittämisen ja/tai tutkimuksen tarve Tutkimustoiminnassa esiin tullut tarve muuttaa käytäntöjä (tehokkuus, vaikuttavuus) ja/tai kehittää teoriaa.

6 Rahoitusmahdollisuudet, yhteistyömahdollisuudet Käytännön työssä esiin tullut tarve, ajatus tai kiinnostus (toimimattomuus, taloudellisuus) 1. Kehittämisen, muutoksen ja/tai tutkimuksen tarve KENESTÄ KOORDINOIJA / RAHOITTAJA / TOIMIJA? 2. Suunnittelu- ja ideointivaihe Tutkimustoiminnassa esiin tullut tarve muuttaa käytäntöjä (tehokkuus, vaikuttavuus) ja/tai kehittää teoriaa. Olivatko kaikki tarvittavat tahot mukana tässä vaiheessa?

7 2. SUUNNITTELU- JA IDEOINTIVAIHE Kuka koordinoi tämän vaiheen? Kuka rahoittaa tämän vaiheen? Kuka hyötyy? Kenen meriitit ovat ensisijaisia ja missä ajassa? Kenellä saatu tulos ja tieto on ensisijaisesti käytössä? Kenen valta ja asema määrittää käsitteet, metodit ja tutkimusdesignin eri vaiheet? Kenen ehdoilla ajoitukset, kohdejoukko, prosessit ja tutkimus ja/tai kehittäminen määritellään? Fokusoitua ja syvää VAI laajaa ja pinnallista? Tutkimuksen eettiset lähtökohdat? Kenellä raha sillä valta päättää? Riittävä keskusteluaika ilmiön ja kohteen määrittelyyn = taustaoletusten analysointi ja auki purkaminen Keskeisistä ja yhteisistä lähestymistavoista ja käsitteistä sopiminen Yhdenvertainen ja sovittu työskentelykulttuuri ja tapa Kaikkien yhdenvertainen oikeus osaamisensa parhaaseen mahdolliseen hyödyntämiseen Oikeus yhdenvertaiseen palauteja arviointikäytäntöön Avoimuus erilaisten intressien esiintuomiselle Yhteinen oppiminen ja yhdessä oppiminen

8 Rahoitusmahdollisuudet, yhteistyömahdollisuudet Koulutus, perehdytys, konsultaatio, mentorointi Käytännön työssä esiin tullut tarve, ajatus tai kiinnostus (toimimattomuus, taloudellisuus) 1. Kehittämisen, muutoksen ja/tai tutkimuksen tarve 2. Suunnittelu- ja ideointivaihe 3. Toteutus, kehittäminen, tutkiminen, arviointi Tutkimustoiminnassa esiin tullut tarve muuttaa käytäntöjä (tehokkuus, vaikuttavuus) ja/tai kehittää teoriaa. Luottamuksen ja avoimuuden rakentaminen?

9 Käytännön työssä esiin tullut tarve, ajatus tai kiinnostus (toimimattomuus, taloudellisuus) Erityisesti kehittämistyön loppuvaiheen haasteet on muistettava jatkossa. 1. Kehittämisen, muutoksen ja/tai tutkimuksen tarve 2. Suunnittelu- ja ideointivaihe 3. Toteutus, kehittäminen, tutkimus, arviointi 4. Päättäminen 5. Implementointi ja Juurruttaminen Tutkimustoiminnassa esiin tullut tarve muuttaa käytäntöjä (tehokkuus, vaikuttavuus) ja/tai kehittää teoriaa. Saavutettiinko tavoite? Muuttuiko käytäntö? Missä se näkyy? Tavoitteellisuus? Vaikuttavuus? Tehokkuus?

10 Hyvän implementoinnin malli (soveltaen Nevalainen & Harra 2007) Käytännön toimijat, esimiehet, johto Tutkijat, kehittäjät, rahoittajat Ennen kehittämis- ja tutkimustoimintaa (ideointi + suunnittelu) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan aikana (toteutus + päättäminen) Tutkimus- ja kehittämistoiminn an jälkeen (juurruttaminen) TARVE JA SITOUTUMINEN OPPIMISEN/MUUTOKSEN MAHDOLLISTAMINEN JA TUKEMINEN VASTUUNOTTAMINEN JA -ANTAMINEN Avoin tiedottaminen ja keskustelu, perehdytys/koulutus, mentorointi/konsultointi, palautekäytännöt, sovitut tehtävät ja vastuut, jatkuva arviointi

11 Oliko saatu tieto ja aineisto luotettavaa ja monipuolista, uskottavaa? Oliko saatu tieto sovellettavaa ja käyttökelpoista? TUTKIMUSTOIMINTA KEHITTÄVÄ TUTKIMUS TUTKIMUKSELLINEN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISTOIMINTA Kehittyivätkö ikääntyneiden kuntoutuksen perusteet, teoriatieto ja yleinen ymmärrys? Kehittyivätkö ikääntyneiden kuntoutuksen työntekijöiden käyttöteoriat?

12 80 %? 10 %? 5 %? 5 %? Pikkarainen 2010

13 Lopuksi Meillä kaikilla on kaksi työtä: (1) konkreettinen jokapäiväinen työ ja (2) vastuu oman työn kehittämisestä. Itse asiakkaiden entistä suurempi rooli kehittämistyön kaikissa vaiheissa: suunnitelmista toteutukseen ja toiminnan arviointiin saakka. Kehittämisen on oltava läpinäkyvää ja julkista sen kaikissa vaiheissa. Kehittämistyön perusta on luottamuksen ja avoimuuden rakentaminen.

Lämmin kiitos kaikille IKKU-hankkeeseen osallistuneille eri toimijoille: Erityisesti rohkeille ja avoimille ikääntyneille kuntoutujille, Sitoutuneille palveluntuottajille

14 Lämmin kiitos kaikille IKKU-hankkeeseen osallistuneille eri toimijoille: Erityisesti rohkeille ja avoimille ikääntyneille kuntoutujille, Sitoutuneille palveluntuottajille ja heidän osaaville ja rohkeille kuntoutustyöntekijöilleen, Kelalle kehittämismyönteisyydestä ja uudistumishalukkuudesta Tutkijayhteisöille innovatiivisuudesta ja huumorista

Samankaltaiset tiedostot

Mielenterveys- ja päihdetyö kuntoutuksen näkökulma. Äänekoski Aila Pikkarainen KS SOTE2020 / JAMK

Mielenterveys- ja päihdetyö kuntoutuksen näkökulma Äänekoski 7.9.2015 Aila Pikkarainen KS SOTE2020 / JAMK 8.9.2015 Kuntoutus ei voi olla vain hyvin hoidettujen etuoikeus tai hoitamatta jätettyjen lohdutus