VALTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS (Kaava nro 205) 10.3.2014 Tonttijako on sitova yhteystiedot Karkkilan kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala, maankäytönsuunnittelu Pertti Kyyhkynen, kaavoituspäällikkö, puh. (09) 4258 3759, gsm. 044 767 4905, pertti.kyyhkynen@karkkila.fi luonnos ehdotus asemakaava Kaupunginhallitus 10.3.2014 Kaupunginvaltuusto Julkinen nähtävillä olo MRA 30 MRA 27
Tiivistelmä Suunnittelualue sijaitsee Karkkilan keskustassa Valtatien ympäristössä rajoittuen pohjoisessa Anttilankatuun, idässä Keskuskadun asuinkortteleihin ja Pusulantiehen, etelässä Valtatiehen, Karjaanjoen puistoalueeseen ja Karjaanjokeen sekä lännessä rakentamattomaan peltoalueeseen ja Takkointiehen. Kaava-alue on nykyisellään rakennettua, liikenne- ja pysäköintijärjestellyiltään jäsentymätöntä Karkkilan keskustan kaupunkitilaa, jossa sijaitsee koulu, päiväkoti, kaupungintalo sekä toimitila-, asuin- ja liikerakennuksia. Maastomuodoiltaan alue viettää etelään jokilaaksoon päin. Alueen pinta-ala on noin 11 ha. Aluetta kehitetään keskustatoimintojen alueeksi. Alueen asemakaavan muutoksella pyritään kehittämään ja ajanmukaistamaan alueen kaupunkirakennetta ja liikennejärjestelyjä sekä säilyttämään alueen kulttuurihistorialliset arvot. Kortteleiden käyttötarkoituksia, tehokkuuksia, kerroslukua ja pysäköintiratkaisuja tarkistetaan. Keskuspuisto ja Karjaanjoen laakso muodostavat kevyen liikenteen viherreitin. Liikenteen osalta eräs keskeinen muutoskohta on myös Valtatien ja Pusulantien katuliittymän parantaminen muuttamalla nykyinen Y-haarainen liittymä normaaliksi T-haaraliittymäksi.
Asemakaavan muutoksessa alueelle on osoitettu korttelialueita seuraavasti: A AK AL YL YO KTY VP VL LP LPA W Katualueet Yhteensä tontteja kpl kerrosala k-m2 pinta-ala m2 arvio asukasmäärästä 3
SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 2 1 Suunnittelualue... 6 1.1 Suunnittelualueen sijainti... 6 2 Kaavatilanne ja muut aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat... 6 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 2.2 Maakuntakaava... 6 2.3 Yleiskaavat... 7 2.4 Asemakaavatilanne... 7 3 Perusselvitykset... 8 3.1 Väestö... 8 3.2 Maanomistus... 8 3.3 Luonnonympäristö... 8 3.3.1 Topografia... 8 3.3.2 Maaperä... 8 3.3.3 Kasvillisuus... 9 3.3.4 Virkistysalueet ja käyttö... 9 3.4 Rakennettu ympäristö... 9 3.5 Palvelut... 10 3.6 Liikenne... 10 4 Asemakaavan muutos... 11 4.1 Suunnitelman tavoitteet... 11 4.2 Suunnittelun eteneminen... 11 4.2.1 Vaihtoehdot... 11 4.2.2 Asemakaavan muutos... 12 4.3 Asemakaavan muutoksen sisältö... 13 4.3.1 Asuinrakennusten, asuinkerrostalojen sekä asuinkerros-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet (A, AK, AL)... 13 4.3.2 Julkisten lähipalvelurakennusten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet (YL, YO)... 14 4.3.3 Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)... 14 4.3.4 Puisto ja lähivirkistysalue (VP, VL)... 14 4.3.5 Yleiset pysäköintialueet (LP)... 14 4.3.6 Autopaikkojen korttelialue (LPA)... 14 4.3.7 Ajoneuvoliikenne (katualueet)... 14 4.3.8 Kevyt liikenne ja joukkoliikenne... 14 4.4 Mitoitus... 15 4.5 Kunnallistekniikan ja virkistysalueiden rakentamiskustannukset... 15 4.6 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 4.6.1 Puutarhakaupunki... 15 4.6.2 Ekologia... 15 4.6.3 Alueyhteistyö... 15 4.6.4 Maisema... 16 4.7 Nimistö... 16 4.8 Asemakaavan suhde muihin maankäytön suunnitelmiin... 16 4.9 Asemakaavan vaikutukset... 17 4.10 Aikataulu ja toteuttaminen... 18 4
LIITELUETTELO 1. Ajantasa-asemakaava 2. Palvelukartta 3. Liikennejärjestelyt 4. Asemakaavan muutoksen kaavakartta 5. Asemakaavan muutoksen merkinnät ja määräykset 6. Asemakaavan muutoksen havainnepiirros 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8. Asemakaavan muutoksen seurantalomake 5
1 Suunnittelualue 1.1 Suunnittelualueen sijainti Suunniteltavan alueen sijainti ja rajaus on esitetty kartalla. Alue sijaitsee Karkkilan keskustassa Valtatien ympäristössä. Kaava-aluetta rajaavat pohjoisessa Anttilankatu, idässä Keskuskadun asuinkorttelit ja Pusulantie, etelässä Valtatie, Karjaanjoen puistoalue ja Karjaanjoki sekä lännessä rakentamaton peltoalue ja Takkointie. Alueen pinta-ala on noin 11 ha. 2 Kaavatilanne ja muut aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja päätös tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon aluetta suunniteltaessa sekä käsitellä asemakaavan selostuksessa soveltuvilta osin, sikäli kun asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. (MRA 25 ). 2.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt 14.12.2004 ja joka on vahvistettu 8.11.2006, suunnittelualue sijoittuu keskusta- ja taajamatoimintojen alueelle (punainen ja vaaleanruskea alue). Lisäksi alue on osittain merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (vihreä vaakaviivoitus). Alueen pohjoispuolella on viheryhteystarve. 6
2.3 Yleiskaavat Karkkilan keskustan yleiskaavassa 2015, jonka Uudenmaan ympäristökeskus on vahvistanut 26.6.2001, suunnittelualue on merkitty keskusta-alueeksi (C), palvelujen alueeksi (P), työpaikkojen ja palvelujen alueeksi (TP) ja lähivirkistysalueeksi (VL) sekä alue on osittain muuta pohjavesialuetta (pv). Karkkilan keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavassa, jonka valtuusto hyväksyi 5.9.2011 (ei vielä lainvoimainen), suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C), asuinkerrostalojen aluetta (AK), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), työpaikka-aluetta, jolla ympäristö säilytetään (TP/s) sekä retkeilyja ulkoilualuetta (VR). Alueen halkaisee Valtatien katulinjaus, jolla on ohjeellinen kiertoliittymävaraus. Alue on osittain valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöaluetta (rky1) sekä liikennemelualuetta (me). Alueen eteläpuolella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo), jolla on ulkoilureittivaraus. 2.4 Asemakaavatilanne Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Karkkilan ensimmäinen asemakaava, vahvistettu 12.11.1934 (kaava nro 1) Asemakaavan muutospiirustus koskeva kortteleita N:rot 1, 2, 11 ja 15 Karkkilan kauppalan II kauppalanosassa, vahvistettu 16.1.1936 (kaava nro 2) 7
Karkkila, asemakaavan muutos, joka koskee kortteleita No 10 12 I kauppalanosassa ja tonttia No 1 korttelissa No1 II:ssa kauppalanosassa sekä Tehtaanpuistoa, vahvistettu 5.7.1963 (kaava nro 39) Karkkila, I kaupunginosa, asemakaavan muutos, kortteli 7 ja osa korttelista 5, vahvistettu 4.2.1976 (kaava nro 72) Karkkila, asemakaavan muutos, 1 ja 2 kaupunginosa kortteli II tontit 3-7 sekä niihin liittyvät tie-, liikenne- ja puistoalueet, vahvistettu 7.5.1984 (kaava nro 98) Karkkila, Postitalon asemakaavan muutos, vahvistettu 18.2.1998 (kaava nro 153) Karkkila, Takkointie-Valtatie asemakaavan muutos, hyväksytty 22.1.2001 (kaava nro 170) Karkkila Högfors itäinen, asemakaavanmuutos, hyväksytty 26.3.2001 (kaava nro 172) Karkkilan kaupunki, Vanha Keskusta, kaupunginosien 1. Anttila, 2. Massakoski ja 5. Huhti, asemakaavan muutos, hyväksytty 3.2.2003 (kaava nro 177) Voimassa olevat asemakaavat eivät vastaa nykyhetken liiketila-, asumis- ja liikennetarpeita (Liite 1 / Ajantasa-asemakaava). 3 Perusselvitykset 3.1 Väestö Karkkilan väkiluvun kasvun on ennustettu olevan noin 1 % vuodessa. Ensisijaisesti Karkkilan vetovoima perustuu pääkaupunkiseudun läheisyyteen ja Vt 2:n liikenneyhteyteen. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on korkea. Keskimääräinen asumistiheys Karkkilassa on 37,6 asukasta / km2. 3.2 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisten ja Karkkilan kaupungin omistuksessa. 3.3 Luonnonympäristö 3.3.1 Topografia Alue on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa pääosin rakennettua keskusta-aluetta. Maasto laskee paikoin jyrkästi jokilaaksoa kohti ja alueen korkeustaso on pohjoisreunalla noin + 84.0 ja eteläreunalla jokivarressa + 61.0. 3.3.2 Maaperä Koostumus Maaperäkartan perusteella alueen maaperä on karkeaa hietaa ja hiesua sekä osaksi kartoittamatonta maaperää. Pohjaveden ja mahdollisen kallion pintojen korkeusasemat eivät ole tiedossa. Katujen ja liikennealueiden perustaminen Katujen ja liikennealueiden perustamisessa sovelletaan nykyisiä käytössä olevia kadun rakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia ja ohjeita. 8
Rakennusten perustaminen Maaperän geotekniset ominaisuudet selvitetään hankesuunnittelun edetessä maaperätutkimusten perusteella. Rakentamisessa on syytä kiinnittää huomioita radonsuojaukseen. 3.3.3 Kasvillisuus Tehdasalueen pihalla on istutettuja puita ja pensaita, keskuspuistossa on lehtipuustoa ja istutuksia ja Karjaanjoen laakso on paikoin tiheää sekametsää. 3.3.4 Virkistysalueet ja käyttö Kaava-alueen luoteispuolella sijaitsee Pyhäjärvi, jonka yhteydessä on mm. uimaranta ja luonnonsuojelualue. Karjaanjoen laakso ja Nyhkälänharju ovat luonnonmukaisia virkistysalueita ja vanhan ratakuilun varrella kulkee viherreitti. Lisäksi kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Keskuspuisto, joka on hoidettu viheralue. 3.4 Rakennettu ympäristö 9
Kaava-alueella on eri-ikäistä ja kerrosluvuiltaan ja tyyliltään vaihtelevaa rakennuskantaa. Jotkut rakennuksista ovat suojeltuja ja osa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Vanhimmat rakennukset sijaitsevat tehdasalueella ja Anttilan talon korttelissa, uusinta rakennuskantaa edustavat 3 kerroksiset kerrostalot Valtatien varrella. Suojelumääräyksiä: - Anttilankatu 6, vanha posti - Anttilankatu 8, Anttilan talo, entinen kaupungintalo - Koulukuja 6, lihantarkastamo - Valtatie 7, Bergin talo - Valtatie 9, Karlssonin talo - Valtatie 16, apilatalo - Valtatie 20, entinen tehtaan insinöörin talo - Valtatie 22, Hedlundin talo - tehdasalueen rakennukset 3.5 Palvelut Kaupalliset palvelut Kaava-alue on keskusta-aluetta. Torin läheisyydessä on erikois- ja päivittäistavaraliikkeitä ja noin 1,5 km päässä sijaitsevat suuremmat päivittäistavaraliikkeet, Alko ja apteekki. Koulut Kaava-alueella sijaitsevat yhteiskoulu ja lukio. Kävelymatkan päässä keskustassa on myös alaaste, Nyhkälän koulu. Päivähoito Keskusta-alueella on päiväkoti sekä perhekeskus. Vanhusten palvelut Terveyskeskuksen vieressä on palvelukeskus / Nyhkäläkoti ja lisäksi keskustassa sijaitsee palvelutalo. Muut palvelut Keskusta-alueella sijaitsevat kaupungintalo, kirjasto, poliisi, kirkko, museot ja liikuntahalli (Liite 2 / Palvelukartta). 3.6 Liikenne Liikennevirrat kaupunkikeskustassa ohjautuvat eri suuntiin aluetta sivuavilta Keskuskadulta, Valtatie Takkointieltä tai Turuntieltä. Osin myös Huhdintie jakaa koko keskusta-alueen liikennevirtoja. Etelä-pohjoissuuntainen keskusta-alueen kautta liikenne kulkee pääosin Tammelantietä ja Helsingintietä sekä näihin yhdistyvää Vt 2:ta pitkin. Alueen sisällä liikennevirtoja ohjaavat ja yhdistävät yksisuuntaiset kadut Anttilankatu sekä Koulukuja. Pusulantie ohjaa liikennettä etelä-lounaaseen. 10
Linja-autoasema, taksipalvelut, kauppatori ja Karkkilan ev. lut. seurakunnan kirkko ja kirkkomaa sijaitsevat alueen koillispuolella sen välittömässä läheisyydessä. Ne ovat osa kaupunkikeskustan ns. ydinaluetta kuten tämä kaava-aluekin (Liite 3 / Liikennejärjestelyt). 4 Asemakaavan muutos 4.1 Suunnitelman tavoitteet Aluetta kehitetään keskustatoimintojen alueeksi. Alueen asemakaavan muutoksella pyritään kehittämään ja ajanmukaistamaan alueen kaupunkirakennetta ja liikennejärjestelyjä sekä säilyttämään alueen kulttuurihistorialliset arvot. Keskeisiksi kysymyksiksi muodostuvat täydennysrakentaminen ja pysäköintiratkaisut. Lisäksi tehdasalue pyritään liittämään luontevasti osaksi keskustaa ja kevyen liikenteen viherreittejä parannetaan. Asukkaiden välinen vuorovaikutus, alueyhteistyö ja rakennussuojelukysymykset painottuvat alueen suunnittelussa. Uusien rakennusten sijoittelussa huomioidaan alueen mittakaava sekä pyritään muodostamaan puutarhakaupungille ominaisia katu- ja pihatiloja. Liikenteen osalta lähtökohtana on, että Valtatien ja Pusulantien katuliittymää parannetaan. 4.2 Suunnittelun eteneminen Osallistumis ja arviointisuunnitelma (Liite 7 / Osallistumis ja arviointisuunnitelma) 4.2.1 Vaihtoehdot Asemakaavan muutoksen luonnosta varten on suunnittelun alkuvaiheessa laadittu 3 vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan mm. täydennysrakentamisen laajuuden, liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen sekä viheralueiden suhteen. 11
4.2.2 Asemakaavan muutos Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli ympäristölautakunnan käsittelyssä 15.12.2011 ja MRL 63 :n mukaisesti virallisesti nähtävänä 28.12.2011 26.1.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty nähtävillä olo aikana mielipiteitä. Kaupunkikehitystoimikunnan lausunto 13.11.2013 Takkointie-Valtatien alustavaan kaavaluonnokseen: Anttilankatu: Kaavaluonnoksen esitys tekisi tiestä liian ahtaan. Uuteen kaavaan ei tule merkitä parkkipaikkoja molemmin puolin tietä. Parkkipaikoitus säilytetään nykyisellään. Liikuntahallin edusta säilytetään pysäköintikieltoalueena. Selvitetään Huhdintien länsipään ja Anttilankadun yksisuuntaisuuden kääntäminen. Se helpottaisi matkustajien jättämistä liikuntahallille niin bussien, taksien kuin yksityisautojenkin kannalta. Takkointie: Parkkipaikat tulee sälyttää nykyisellä paikallaan ratapohjan puolella, lisää parkkitilaa voidaan merkitä kaupungintalolle päin. Tällöin uusia parkkipaikkoja ei merkitä jalkakäytävän viereen vaan siihen sijoitetaan kevyenliikenteen väylä. Takkointie toimii kokoojakatuna kaupungintalolle, kirjastolle päiväkodille yms., mikä edellyttää kevyenliikenteen huomioimista kaavoituksessa. Kevyenliikenteenväylän sijoittaminen ratapohjan puolelle olisi mahdollinen ratkaisu, mutta ei palvelisi yhtä hyvin Takkointien asukkaita, opistolaisia yms. Koulukuja: Yhteiskoulun piha-alueena toimivaan nk. Salaiseen puutarhaan ei tule kaavoittaa parkkipaikkoja. Piha-alue tulee säilyttää koulun käytössä ja sitä on kehitettävä koululaisten ehdoilla. (Vrt. mielipide) Valurinkatu: Alue on tehtaan omistuksessa, onko maa-alueen ostamiseksi tehtaalta tehty päätös? Oston myötä tien kunnossapito siirtyisi kaupungille nyt, kun säästösyistä talvikunnossapitoa on päätetty vähentää. Uusia kerrostaloja ei tähän jyrkkään rinteeseen tule kaavoittaa kuten kaavaluonnoksessa esitetään. Alue on osa kulttuurihistoriallisesti merkittävää kokonaisuutta, jonne näin mittavat uudisrakennukset eivät sovellu. (Vrt. Klan museotoimen lausunto) Anttilankadun ja Takkointien risteykseen rajautuva tontti: Entisen Anttilan tilan päärakennus, ulkorakennus ja niihin liittyvä pihapiiri tulee säilyttää yhtenäisenä kokonaisuutena ja kaavoittaa samalle tontille. Tätä puoltavat sekä kulttuurihistorialliset (vrt. Klan museotoimen lausunto) että toiminnalli- 12
set näkökohdat. Entinen Anttilan tilan pihapiiri rakennuksineen soveltuu erinomaisesti Karkkilan työväenopiston käyttöön ja muodostaa opiston toimintojen kannalta hyvin toimivan kokonaisuuden, jota ei tule hajottaa. (Vrt. myös opistolaisten vetoomus opiston toimintojen säilyttämisestä nykyisissä tiloissa) Valtatien ja Pusulantien risteysratkaisu: Tuoko nykyinen risteysehdotus lisää liikenneturvallisuutta olemassa olevaan verrattuna? Mikä on kustannusarvio esitetylle ratkaisulle vs. jo suunnitellulle kiertoliittymälle? - Viereisen kulmatontin uusi kerrostalo: rakennuksen voi sijoittaa tontin eteläreunaan, mikäli turvalliset liikennejärjestelyt sitä edellyttävät. Asemakaava perustuu WSP Finland Oy:n tekemään kevyenliikenteen suunnitelmaan. Ko. suunnitelmassa poistellaan toimivia parkkipaikkoja ja siirrellään niitä toisaalle. Esimerkiksi kaavan ulkopuolelle rajoittuvalta puiston ja kirkon väliseltä tiealueelta on poistettu parkkipaikat molemmin puolin tietä, ihan kokonaan, joten niitä korvaamaan on jouduttu ottamaan käyttöön liikuntahallin edusta yms. Puistonpuoleiset parkkipaikat tulee säilyttää jo kadun varrella sijaitsevien kioskien toiminnan kannaltakin. Kake tmk:n lausunto ei siten kokonaisuuden kannalta vähennä parkkipaikkoja kaavaalueelta. Parkkialueita tarvitaan, mutta suunnittelun tulisi olla asukas- ja asiakaslähtöistä, kuten kaupungin strategia määrittää. Kaupunkikehitystoimikunnan lausunto on huomioitu asemakaavan muutoksen luonnoksen valmistelussa seuraavasti: Anttilankatu ja Takkointie on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle. Toimikunnan ehdottamat muutokset voidaan toteuttaa nykyisen voimassa olevan asemakaavan puitteissa katupiirustusten laadinnan yhteydessä. Yhteiskoulun piha-alueena toimiva nk. Salainen puutarha säilyy koulun käytössä. Valurinkatu säilyy tehtaan omistuksessa. Uusia kerrostaloja ei kaavoiteta jyrkkään rinteeseen. Anttilan tilan päärakennus, ulkorakennus ja niihin liittyvä pihapiiri säilyvät yhtenäisenä kokonaisuutena ja kaavoitetaan samalle tontille. Valtatien ja Pusulantien risteysratkaisu esitetään toteutettavaksi normaalina T-haaraliittymänä. Viereisen kulmatontin uusi kerrostalo voidaan sijoittaa tontin eteläreunaan. Asemakaavan muutoksen luonnoksesta saatu palaute: Lisätään myöhemmin. Asemakaavan muutoksen ehdotuksesta saatu palaute: Lisätään myöhemmin. 4.3 Asemakaavan muutoksen sisältö 4.3.1 Asuinrakennusten, asuinkerrostalojen sekä asuinkerros-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet (A, AK, AL) Asemakaavan muutoksen myötä Pusulantien ja Valtatien risteyksessä itäpuolella sijaitseva asuinrakennusten korttelialue muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Takkointien varrella sijaitseva yleistenrakennusten korttelialue muuttuu asuinrakennusten korttelialueeksi. Valtatien ja Pusulantien risteyksessä koulun ja päiväkodin korttelialue muuttuu asuinrakennusten korttelialueeksi. 13
4.3.2 Julkisten lähipalvelurakennusten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet (YL, YO) Korttelialueet säilyvät lähes ennallaan lukuun ottamatta kohdassa 4.3.1 esitettyjä muutoksia. 4.3.3 Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Korttelialue säilyy suurelta osalta ennallaan. Korttelialueen läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa uusi yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Alueelle on lisätty pysäköimispaikkoja ja alueen pohjoisosaan kaksi uutta yleistä pysäköintialuetta. 4.3.4 Puisto ja lähivirkistysalue (VP, VL) Pusulantien ja Valtatien risteyksen itäpuolella sijaitseva puistoalue kaventuu uuden asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen muodostumisen johdosta. Alueelle lisätään uusi kevyenliikenteen yhteys Valtatien ja puiston välille. 4.3.5 Yleiset pysäköintialueet (LP) Yleisiä pysäköintialueita on muodostettu toimitilarakennusten sekä aikaisemman koulun ja päiväkodin ja Koulukujan alueelle. 4.3.6 Autopaikkojen korttelialue (LPA) Kaksi autopaikkojen korttelialuetta säilyy ennallaan, Koulukujan varteen on lisätty yksi uusi alue. 4.3.7 Ajoneuvoliikenne (katualueet) Tällä keskusta-alueella pääkaduilla ajonopeudet ovat 40 km/h. Koko kaupunkikeskustan alueella oleviin keskeisiin ajoneuvoliikenteen pysäköintiongelmiin pyritään löytämään helpotusta uusilla pysäköintipaikkojen jäsentelyllä ja niiden sijoittelulla. Valtatien ja Pusulantien katuristeykseen ajateltu liittymän parantaminen tulee helpottamaan ajoneuvoliikenteen liikkumista. Valtatien ja Pusulantien liittymä on keskeinen kaava-aluetta ja koko kaupunkikeskustaa palveleva liittymä ja sen parantaminen tukee koko keskusta-alueen liikenteellistä kehitystä parantaen samalla myös liikenneturvallisuutta. Alueen välittömässä yhteydessä olevia muita liittymiä, niiden turvallisuutta ja toimivuutta tarkastellaan liittymien muodostamana kokonaisuutena. 4.3.8 Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Keskuspuisto ja Karjaanjoen laakso yhdistetään kevyen liikenteen viherreitin järjestelyillä, jotka tarjoavat uusia vaihtoehtoisia reittejä tehdasalueen vierialueita pitkin. Näin kaupunkikeskustan olemassa olevia liikkumismahdollisuuksia ja kevyen liikenteen reitistöä parannetaan myös liikenneturvallisuuden parantuessa. Ratakuilussa kulkeva ns. Pikkupässin-reitti viherreitti säilytetään ja siistitään. Kaava-alueen keskustaläheisyydestä johtuen joukkoliikenteen kulku säilyy entisellään alueen läheisyydessä. 14
4.4 Mitoitus Asemakaavan muutoksessa alueelle on osoitettu korttelialueita seuraavasti: A AK AL YL YO KTY VP VL LP LPA W Katualueet Yhteensä tontteja kpl kerrosala k-m2 pinta-ala m2 arvio asukasmäärästä 4.5 Kunnallistekniikan ja virkistysalueiden rakentamiskustannukset Katujen ja virkistysalueiden rakentamiskustannukset on alustavasti arvioitu pääosin nykyisten katujen parantamisena ja ne ovat noin 400 000. Liittymien parantaminen voi nostaa kustannuksia hieman lisää. Virkistysalueitten ja kevyen liikenteen reittien rakentamiskustannukset ovat arviolta 150 200 000. 4.6 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.6.1 Puutarhakaupunki Karkkilan kaupungin valtuusto ja lautakuntatason yhtenä toiminnallisena tavoitteena on ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis kaupunkirakenne, jolloin olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tiivistetään kaupungin omistamille maille kaavoitettavilla alueilla, jotka sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asuinrakentaminen liitetään olemassa oleviin palveluihin ja kunnallistekniikan verkostoon. 4.6.2 Ekologia Alueella pyritään ekologisiin energiaratkaisuihin ja edistetään kierrätystä. 4.6.3 Alueyhteistyö Kaavaprosessin eri vaiheissa käydään aktiivisesti keskustelua kaupungin asukkaiden kanssa. 15
4.6.4 Maisema Näkymä keskustasta teollisuusalueelle ja Karjaanjoelle päin avartuu, kun KTY-korttelin yleiselle jalankululle varatun väylän tieltä raivataan puita. KTY-korttelin pysäköintialueet maisemoidaan istutettavien puiden avulla. 4.7 Nimistö Alueen nimistö säilyy ennallaan. KTY-korttelin yleiselle jalankululle varatun väylän nimi on Valurinpolku. 4.8 Asemakaavan suhde muihin maankäytön suunnitelmiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Asemakaavan sisältö tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty ja niiden suhdetta soveltuvin osin suunnittelualueen asemakaavoitukseen käydään läpi seuraavasti: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan sisältö Toimiva aluerakenne Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Alueen rakentaminen liittyy Karkkilan keskustan olemassa olevaan rakenteeseen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen. Kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina ja keskusta-alueiden kehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina. Viheralueiden yhtenäisyys Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys. Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen. Alue tukeutuu olemassa olevaan infrastruktuuriin ja sijoittuu keskustaan. Alueen kehittäminen parantaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun mahdollisuuksia. Keskusta-aluetta kehitetään mahdollistamalla keskusta-alueen asukasmäärän kasvu ja kohentamalla virkistysalueita ja liikennejärjestelyjä. Korttelipihat ja yhteiset virkistysalueet liittyvät puutarhakaupungin viheralueverkostoon. Alueen omaleimaisuutta ja ihmisläheisyyttä kehitetään laadittavan kaavan avulla. Alueella ei ole ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 16
Liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina. Liikenneturvallisuuden parantaminen. Ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja - verkostojen kehittäminen. Alueen liikenneympäristön laatu ja liikenneturvallisuus paranevat. Erityisesti parannusta tulee Pusulantie Valtatie Y-haaraliittymän uusimisen myötä. Kevyen liikenteen verkosto paranee ja on merkittäviltä osin eriytetty ajoneuvoliikenteestä. Maakuntakaava Asemakaavan muutos noudattaa maakuntakaavaa, jossa alue on keskusta- ja taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta, jota koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Yleiskaava Asemakaavan muutos noudattaa Karkkilan keskustan yleiskaavaa 2015, jossa suunnittelualue on merkitty keskusta-alueeksi (C), palvelujen alueeksi (P), työpaikkojen ja palvelujen alueeksi (TP) ja lähivirkistysalueeksi (VL) sekä alue on osittain muuta pohjavesialuetta (pv). Karkkilan keskustataajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavassa (KV 5.9.2011, ei vielä lainvoimainen) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C), asuinkerrostalojen aluetta (AK), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), työpaikka-aluetta, jolla ympäristö säilytetään (TP/s) sekä retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Alueen halkaisee Valtatien katulinjaus, jolla on ohjeellinen kiertoliittymävaraus. Alue on osittain valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöaluetta (rky1) sekä liikennemelualuetta (me). Alueen eteläpuolella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo), jolla on ulkoilureittivaraus. 4.9 Asemakaavan vaikutukset Suunnittelun kuluessa arvioidaan kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, palveluihin, liikenteeseen ja liikenneverkkoon, rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan sekä lähialueen asukkaiden elinympäristöön. Yhdyskuntarakenne Alueen lisärakentamisen seurauksena keskustan rakenne tiivistyy. Alueen rakentuessa suunnitellulla tavalla voidaan olettaa, että muodostuu miellyttävää asuin- ja elinympäristöä. Palvelut Alueen täydennysrakentaminen ja pysäköintipaikkojen järjestelyt lisäävät keskustan palveluja ja niiden käyttöä. Liikenne ja liikenneverkko Alue kytkee yhteen kaupunkikeskustaan johtavien sisääntuloväylien muodostamaa liikenneverkkoa joustavaksi kokonaisuudeksi. Liikenne muuttuu sujuvammaksi erityisesti liittymien parantamisen ja uusien kevyen liikenteen reittien ansiosta. 17
Rakennettu ympäristö Suunnitelmalla luodaan edellytykset viihtyisälle, terveelliselle ja turvalliselle elinympäristölle. Uusi rakentaminen sopeutetaan mittakaavallisesti ja häiriöttömästi keskustan rakennettuun ympäristöön. Kokonaisuutena ympäristön laatu paranee. Luonnonympäristö ja maisema Nykytilanteeseen nähden alueen maisemakuva ei suurelta osin muutu. Rakenne tihenee hieman ja puutarhakaupungille ominaiseen viherrakentamiseen panostamalla lisätään alueen viihtyisyyttä. Lisäksi viherreitit istutuksineen tuovat vehreämpää ilmettä alueelle. Lähialueiden asukkaiden elinympäristö Suunnittelualueesta muodostuu monipuolista asuin- ja toimintaympäristöä, jossa sosiaalista eheyttä ja turvallisuutta voidaan edistää monin tavoin. Virkistysalueiden ja -reittien kehittäminen luo kaupungin asukkaille yhteisiä tapaamispaikkoja ja toimintamahdollisuuksia. 4.10 Aikataulu ja toteuttaminen Tavoitteena on saada asemakaavan muutos lainvoimaiseksi vuoden 2014 aikana niin, että alueen asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen voi alkaa vuonna 2014. 18