Kooste hyvinvointipalveluiden ja hyvinvoinnin kehittämishankkeiden rahoittamisesta Pohjois-Savossa vuosina 2011-2012 25.3.2013 Anneli Pehkonen
1 Sisältö 1. Tausta 2 2. Kehittämishankerahoituksen myöntämistä ohjaavat säädökset ja ohjelmalliset painopisteet 2 2.1 liiton myöntämä kehittämishanke 2 2.2 ELY-keskuksen myöntämä kehittämishanke 3 2.3 maakunnan yhteistyöasiakirjat 2011, 2012 ja 2013 (MYAK) 3 2.4 maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmat 2011-2012, 2012-2015 ja 2013-2014 (TOTSU) 4 2.5 Rahoitettujen hankkeiden luettelot 6 3. Toimintaympäristön tilanne 7 4. Kuopion seudun osaamiskeskus 7 5. KOKO-ohjelmat 8 6. liiton muu toiminta 9 7. Päätelmiä 9 Liite 1. 11 Liite 2. 15 Liite 3. 20 Liite 4. 21 Liite 5. 22
2 1. Tausta liitossa on laadittu raportti maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumisen seuranta, jonka seurantakausi oli 1.8.2010-31.12.2011. Seurannassa ilmeni, että maakuntaohjelman toimintalinjoille kohdistui maakunnallisten viranomaisten myöntämää kehittämisrahoitusta (sekä kansallinen että EU) seuraavasti: Toimintalinja 1 Talouden uudistuminen 86,4 milj. (josta lääkeklusteri 13,4 milj. ) Toimintalinja 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen 8,7 milj. Toimintalinja 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi 4,5 milj. Toimintalinja 4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus 10,4 milj. Hyvinvoinnin toimintalinjalle on kohdentunut maakuntaohjelman toimintalinjoista vähiten rahoitusta em. maakuntaohjelman seurantaraportin perusteella tarkastelujaksona 1.8.2010 31.12.2011. Tämän koosteen avulla haluttiin tarkastella, olisiko tilanteeseen löydettävissä syitä. Em. maakuntaohjelman seurantaraportin tiedot eivät ole vertailukelpoisia tämän koosteen tietoihin nähden, koska seurantaraportin hankerahoitusta tarkasteltiin hankkeiden kokonaiskustannusarvioiden mukaan, mikä koostuu sekä tuesta että omarahoituksesta. Tässä koosteessa painopiste on eri viranomaisten myöntämässä tuessa hyvinvoinnin kehittämishankkeisiin. Hyvinvoinnin kehittämishankkeiden prosentti vaihtelee rahoituslähteittäin, mutta on yleisimmin 50-70 %. Tukitarkastelu valittiin siksi, että saadaan kokonaiskuvaa, millaisia taloudellisia resursseja eri viranomaisilla on hyvinvoinnin, erityisesti hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Tämän koosteen aikajänne on 1.1.2011 31.12.2012. Hyvinvointipalvelujen kehittämiselle ovat tyypillisiä kuntaorganisaatioiden omat, sisäiset kehittämistoimet, joita erikseen rahoitettavat kehittämishankkeet täydentävät. Tämän koosteen vertailukelpoisuutta em. maakuntaohjelman seurantaraporttiin vähentävät myös seuraavat seikat: Hyvinvoinnin toimintalinjalle 3 oli seurantaraportissa laskettu myös Leader- ja EU:n maaseuturahaston tukea saaneet hyvinvointipalveluyritysten investoinnit (niiden kokonaisinvestointisummat), jotka olisivat ehkä enemmän toimintalinjan 1 yritystoimintaa. Ko. hyvinvointipalveluyritysten investoinnit ovat huomattava osa seurantaraportin TL3 toteutuksesta. Joitain tämän koosteen hyvinvoinnin kehittämishankkeita oli luettu TL1:lle lääkeklusteriin. Hyvinvointiyritysten saamaa tukea TL1:llä ei tässä raportissa tarkastella. Lähteenä tässä koosteessa ovat tukea myöntäneiden viranomaisten www.sivut ja tietopalvelut sekä liiton rekisteri. Tämän katsauksen tiedot ovat julkisia. 2. Kehittämishankerahoituksen myöntämistä ohjaavat säädökset ja ohjelmalliset painopisteet 2.1 liiton myöntämä kehittämishanke Maakuntaliiton myöntämiä EU- ja maakunnan kehittämisrahaa koskee Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009).
3 Vastaavassa Valtioneuvoston asetuksessa eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1695/2009 todetaan (2 ), että maakunnan liitto voi myöntää tukea: 1) alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin; 2) kuntienvälisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin:3) muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi 4) Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin ja 5) erityisohjelmien hallinnointiin. Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Maakunnan kehittämisrahasta rahoitetut hyvinvointipalvelu- ja muut hyvinvointihankkeet voitiin perustella lähinnä kohdalla 3) Muu, jonka sisältö perustellaan puolestaan maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman painopisteillä ja kärkihankkeilla. Kunnallisen kehittämisrahaston säännöissä todetaan, että Rahaston tavoitteena on kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttaminen sekä yhteistyön lisääminen kehittämistoimenpiteissä verkostoitumalla ja kansainvälistymällä. Erityisinä painopisteinä ovat yritystoiminnan edistämiseen ja osaamisen tason kohottamiseen liittyvät innovatiiviset kehittämishankkeet. Rahastosta rahoitettaville hyvinvointihankkeille tulee löytyä em. perusteita. EU-kehittämishankeen myöntämistä ohjaavat Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007-2013 sekä Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirja 2007-2013 sekä niitä täsmentävä maakunnan yhteistyöasiakirja. 2.2 ELY-keskuksen myöntämä kehittämishanke ELY-keskuksen myöntämiä EU-a ohjaavat samoin yllä mainitut Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) sekä vastaava rahoitusasetus (1695/2009). Keskeiset sisällölliset instrumentit ovat Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007-2013 sekä Manner-Suomen ESRohjelma-asiakirja 2007-2013 sekä niitä täsmentävä maakunnan yhteistyöasiakirja (jotka suuntaavat myös maakunnan liiton myöntämää EU-rahoitusta). 2.3 maakunnan yhteistyöasiakirjat 2011, 2012 ja 2013 (MYAK) Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa 2007-2013 ja Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmaa 2007-2013 täsmennetään vuosittain laadittavalla maakunnan yhteistyöasiakirjalla (MYAK). Hyvinvointialan muita kuin yksittäisten yritysten kehittämistoimia on voitu rahoittaa EAKRohjelman toimintalinjoilla 2 ja 3. Toimintalinja 2 on Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen. Hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen on yksi neljästä teemasta, johon EAKR:ohjelman toimintalinjalla 2 on suunnattu v. 2011-2012 ja suunnataan edelleen kehittämishankerahoitusta. Vuoden 2011 MYAK:ssa tavoitteena oli, että teemoille pyrittiin kohdentamaan vähintään 65 % toimintalinjan rahoituksesta. Vuosien 2012 ja 2013 MYAK:eissa teemoihin kohdennetaan 75 % toimintalinjan rahoituksesta.. Hyvinvointiteema on siten keskeinen liiton ja Pohjois- Savon ELY-keskuksen myöntämän EAKR-rahoituksen rahoitusperuste.
4 Toimintalinja 3 on Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen. Toimintalinjan rahoitusta on voitu suunnata v. 2011, 2012 ja 2013 MYAK:ien mukaan ns. kokeilutoimenpiteisiin. liitto voi rahoittaa sekä maakunnallisia että Itä-Suomi-yhteistyönä toteutettavia kokeilutoimenpiteitä, joilla tarkoitetaan niitä toimia, jotka kohdistuvat innovatiivisten ratkaisujen hakemiseen palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Siten toimintalinja 3:lla on ollut mahdollista rahoittaa myös hyvinvointipalveluhankkeita. Vuoden 2013 MYAK:n mukaan toimintalinja 3:n rahoitusta suunnataan mahdollisuuksien mukaan toimintalinja 2:n mukaisiin teemoihin. MYAK:n sisältö suhteessa hyvinvointihankkeisiin on maakuntaohjelmakaudella pysynyt samana. Vuoteen 2011 verrattuna vuosien 2012 ja erityisesti viimeisen ohjelmakauden vuoden 2013 sekä EAKR- että ESR-rahoituskehykset ovat merkittävästi pienempiä. 2.4 maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmat 2011-2012, 2012-2015 ja 2013-2014 (TOTSU) Vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma täsmentää maakuntaohjelmaa. Se ohjaa lähinnä kansallista rahoitusta, mutta muodostaa osaltaan perusteluja myös EU-rahoitukselle. TOTSU:n toimintalinjat ovat samat kuin maakuntaohjelmassa 2011-2014, joten TOTSU:n Toimintalinja 3 on Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi. TOTSU:ssa esitetään maakunnan yhteinen tahto, mihin hankerahoitusta halutaan myöntää. TOT- SU on myös maakunnan edunajamisasiakirja. Asiakirjan hyväksyy liiton maakuntahallitus. Vuoden 2011-2012 TOTSU:n Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi-toimintalinjan painopisteet noudattivat valikoiden ja täsmentäen juuri hyväksytyn maakuntaohjelman painopisteitä. Yleisinä painopisteinä olivat sairastavuuden ja taloudellisen huoltosuhteen myönteinen kehittäminen sekä väestön ikärakenteen vanhenemiseen varautuminen. Painopisteenä olivat Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa sekä palvelujen vahvat tuotantoalueet, sisältönä Monipalvelumallien ja palveluntuottajien hinta- ja laatutietoisuuden kehittäminen sekä Terveydenhuollon teknologian hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä. Toisena painopisteenä oli Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy, sisältönä nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen sekä terveellisiä elämäntapoja ja terveyttä edistävät käytännöt, erityisesti työhyvinvoinnin kehittäminen. Vuoden 2012-2015 TOTSU:n painopisteinä olivat aiempien lisäksi vahvemmin väestön ikääntyminen, hyvinvointipalveluyrittäjyys sekä uutena hyvinvointipalvelujen johtamisen ja rakennemuutoksen tukeminen. Vuoden 2013 TOTSU täydentyi aiempien lisäksi potilasturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden painopisteellä. Täydentymiset ovat johtuneet ajankohtaisista tarpeista.
5 Viime vuosien (2010-2012) rahoitettuja kehittämishankkeita uusimman Pohjois- Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2013-2014 TL 3 hyvinvointipalvelujen ja hyvinvoinnin painopisteillä: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy: - Startti opinnollistamiseen (ESR), Uraohjaamo (ESR), - Kunnolla ammattiin! (ESR), - Lähdevoimaa matkalle (ESR) HUOM: sisältyvät toimintalinja 2:een seurantayhteenvedossa. Väestön ikärakenteen vanhenemiseen liittyvät toimenpiteet: - Ikäinnovaatio (EAKR), - Vanhus-Kaste (STM Kaste), Vakuutetut vanhuspalveluiden vaihtoehdot (TEM, Tekes SOTE-ohjelma), Palvelumuotoilua ikääntyville (TEM, Tekes SOTEohjelma), Kaikilla on ikä -ikäjohtamisen mahdollisuudet työurien pidentämisessä ja työhyvinvoinnin pidentämisessä (ESR) Terveellisiä elämäntapoja ja terveyttä edistävät käytännöt, erityisesti työhyvinvoinnin lisääminen: - Hyvinvointikioski (EAKR), -Kanerva-Kaste (STM Kaste), Työhyvinvointia kansainvälistyvällä työpaikalla Case Pohjois-Savo (ESR) Monipalvelumallit ja palveluntuottajien kustannustietoisuus, kilpailutusosaaminen: * Ei hankkeita ko. kaudella. Hyvinvointiteknologia- ja hyvinvointipalveluyrittäjyyden kehittäminen sekä terveydenhuollon teknologian hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä: ** - Asiakaskortti ( kehittämisrahasto), - AluePegasos (em. rahasto), osaamiskeskustoiminta hyvinvointialalla (maakunnan kehittämisraha), Tekesin julkisten toimijoiden terveydenhuollon teknologia- rahoitus, Kokonaisarkkitehtuurin osaaminen hyvinvointipalveluissa (ESR), Simula (EAKR) Hyvinvointipalvelujen johtamisen ja palvelujen järjestämisen rakennemuutoksen tukeminen *** - Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa (TEM, Tekes SOTE-ohjelma) - Rampe (STM, Kaste), - Kysteri (maakunnan kehittämisraha), VeTe (STM, Kaste) Potilasturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden kehittäminen - Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden kehittäminen (EAKR )sekä potilasturvallisuusprofessuuri ( kehittämisrahasto), Lääkehoidon yksilöllinen hallinta (ESR) * Maaseuturahastosta suoraan ja Leader -toimintaryhmien kautta myönnettiin pienille hyvinvointiyrityksille investointia v. 2011 n. 635 400 ja v. 2012 n. 30 700. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat mukana maakuntaohjelman seurantaraportin TL3:n euromäärässä. ** THL:n Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikön (OPER) myöntämiä avustuksia sai v.2012 Kuopion kaupunki Sähköisen potilaskertomusarkiston asiakastestausprojektiin ja pilotointiin Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa 37 929 sekä sähköisen potilaskertomuksen käyttöönottoon Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla 422 595. (v. 2011 ei myönnetty avustuksia.) *** Valtiovarainministeriö myönsi v. 2012 Varkauden kaupungille 357 770 tukea Keski-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamiseen yhdessä Joroisten kunnan kanssa sekä Kuopion kaupungille 157 150 tukea perusturvan ja terveydenhuollon palvelujen yhteiseen järjestämiseen yhdessä Maaningan ja Tuusniemen kuntien sekä Istekki Oy:n kanssa.
6 2.5 Rahoitettujen hankkeiden luettelot Luettelot liiton ja ELY-keskuksen myöntämästä kansallisesta sekä EAKR ja ESR hyvinvointihankerahoituksesta vuosina 2011 ja 2012 ovat liitteinä 1 (v. 2011) ja 2 (v.2012). Liitteenä 3 on tietoa valtakunnallisesta TEM:n Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman hankerahoituksesta (v. 2011 ja v.2012) Pohjois-Savossa. Liitteenä 4 on tietoa STM:n myöntämästä sote-hankerahoituksesta (Terveyden edistämisen määräraha ja Kaste) sekä liitteenä 5 Raha-automaattiyhdistys RAY:n myöntämistä projektiavustuksista sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille. Kaste-ohjelman hankerahoituksesta ei osuutta ole eriteltävissä. Kaste2-ohjelma (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2012-2015) on jatkoa vuosina 2011 ja 2012 voimassa olleeseen Kaste-ohjelmaan. Kaste-ohjelmat ovat keskeinen STM:n väline sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Myönnettävät varat ovat vähentyneet valtion talousarviossa, joten kilpailu avustuksista kiristyy. Kaste-ohjelmalla on päätoiminen aluepäällikkö Itä- ja Keski-Suomen alueella; toimipiste sijaitsee Kuopiossa. maakuntaan kohdennettavissa olevat hyvinvointihankkeiden kehittämisavustukset hankkeen alkamisvuoden mukaan POHJOIS-SAVON MAAKUNNASSA PÄÄTETYT: ELY-keskus: liitto: 2011 2012 ESR 303560 1010038 EAKR 2836216 833421 Maakunnan kehittämisraha 26250 - kehittämisrahasto 91000 212147 TEM Tekes, julkinen hyvinvointiteknol. kehitt. 675000 868500 YHTEENSÄ 3932026 2924106 VALTAKUNNAN TASOLLA PÄÄTETYT: TEM Tekes SOTE1) 37000 344350 STM 2) THL OPER - 460524 VM Tuki yhteisten sote-palv. järjestämiseen - 514920 RAY Sote-järjestöjen projektiavustukset n. 1300000 n.1600000 1) Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa 2) Lisäksi laajemmalle maantieteelliselle alueelle myönnetyt STM:n Kaste-avustukset ja Terveyden edistämisen avustukset
7 3. Toimintaympäristön tilanne Kunnalla on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse; 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa: 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä: 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkisesta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka 5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelun tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. (L sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta 733/1992) Paras-lain edellyttämien sote-yhteistoiminta-alueiden muodostuminen sitoi kuntien sotepalvelujen kehittämisvoimavaroja jo vuosina 2011-2012. Parhaillaan on lausunnolla kuntarakennelakiluonnos. Lakiluonnoksessa esitetään, että kunnan väestöpohjan tulisi olla vähintään noin 20 000 asukasta, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon oman palvelutuotannon, matalan kynnyksen palvelujen ja lähipalvelujen kannalta. Lausuntopyynnön liitteenä on Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskeviksi linjauksiksi. Siinä todetaan mm., että noin 20 000 asukkaan vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Ministeriryhmän linjaukseen perustuva Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan Palvelurakennetyöryhmän loppuraportti julkistettiin 11.1.2013. Siinä sosiaali- ja terveydenhuollon perustason väestöpohjaksi esitettiin vähintään 50 000 100 000 ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraatiota. 20 000 väestöpohjaa ei pidetä riittävänä, vaan jos kunnan väestö jää alle sen, kunnan tulee kuulua sote-alueeseen eikä sillä ole itsenäistä järjestämisvastuuta. Erikoissairaanhoitoa liitettäisiin laajennettuun perustasoon ja erva-alueista muodostettaisiin oikeushenkilöt, joiden tehtävät olisivat nykyisiä ervoja suppeammat. Myös Palvelurakennetyöryhmän raportti oli lausunnoilla. Palvelurakennetyöryhmän työtä jatkoivat selvitysmiehet, jotka luovuttivat yksimielisen esityksensä sosiaali- ja terveysministerille 19.3.2013. Valmistelu sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellisista uudistuksista jatkuu. 4. Kuopion seudun osaamiskeskus Kuopio Innovation Oy hallinnoi Kuopion seudun osaamiskeskusta, jonka koordinointiin ja hankevalmisteluun liitto on myöntänyt TEM:n ja jonkin verran myös kehittämisrahaston tukea. V. 2011 kokonaiskustannusarvio oli 1 450 000, josta HealthBio 362 000 ja Hyvinvointi 350 000. Vuonna v. 2012 kokonaiskustannusarvio oli 1 332 500, josta HealthBIo 325 000 ja Hyvinvointi 320 000. Muu rahoitus tuli Kuopion kaupungilta. Kuopion seudun osaamiskeskus toteuttaa neljää valtakunnalliseen osaamisklusteriin kuuluvaa osaamiskeskusta: Elintarvikekehitys, HealthBio Terveyden teknologia, Hyvinvointi sekä Ympäristöteknologia. Niistä kaksi on selkeästi hyvinvointialaan kuuluvia. Hyvinvointiklusterissa Kuopiolla on
8 kansallinen koordinaatiovastuu. Fokus Kuopion seudun osaamiskeskuksessa on tutkimukseen ja osaamiseen perustuvan liiketoiminnan kehittäminen em. osaamisaloilla. Vuonna 2011 hyvinvointiosaamisen keihäänkärkiä olivat lääketieteellinen kuvantaminen, terveys- ja hyvinvointialan tutkimus, hoidon vaikuttavuuden arviointi, biomateriaalitutkimus sekä liikuntalääketiede ja fysiologia. Osaamisalaan liittyviä teknologia- ja osaamisalueita ovat krooniset kansansairaudet, kuva- ja signaalianalyysi, optinen sensoritekniikka, biomateriaalitekniikka, lääketieteellinen ultraäänitekniikka, inversio-ongelmien tutkimus, luun ja ruston diagnostiikka, sensori- ja mittausteknologia, informaatioteknologia sekä liiketoimintaosaaminen. HealthBio-osaamiskeskuksen v. 2011 keihäänkärkiä olivat molekulaarinen lääketiede, biolääketieteellinen kuvantaminen, lääkekehitys, prokliininen ja kliininen tutkimus, hoidon vaikuttavuuden arviointi sekä biomateriaalitutkimus. Osaamisalaan liittyviä teknologia- ja osaamisalueita ovat geeniterapia ja geeninsiirtoteknologia, neuvobiologia, kroonisten kansansairauksien molekulaarisen taustan, ehkäisyn ja hoidon kehittäminen, biologinen kuvantaminen solutasolla ja koe-eläimissä, biotieteellinen kemia ja bioinformatiikka, lääkeainekehitys, lääkeaineiden lääkkeelliset ominaisuudet, innovatiiviset lääkeformulaatioja drug delivery-teknologiat skeä lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi. Hankkeita olivat v. 2011 mm. Terveyspiste sekä Pharmaceutical China Gateway. Vastaavia tietoja ei ole käytettävissä vuodelta 2012. Esimerkkejä hanketoiminnasta v. 2012: Hyvinvointi sekä HealthBio:TIE-kokonaisuuden valmistelu (Testbed Innovaatioympäristö-Ekosysteemi), Terveyspiste-toiminnan hyödyntäminen, Human Security Grid, Finn-Node Kiina vastuutaho. 5. KOKO-ohjelmat liitto myönsi Kuopion alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelmalle ajalle 1.1.2011-31.3.2012 maakunnan kehittämisrahasta tukea 276 00, ohjelman kokonaiskustannusarvion ollessa 523 420. Ohjelman hallinnoija oli Kuopion kaupunki. Ohjelma sai jatkoaikaa 31.8.2012 saakka ohjelman sisällön ja myönnetyn tuen pysyessä ennallaan. Kuopion ohjelman toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2011 toimenpidekokonaisuus 1.2 oli Työvoiman saatavuus ja toimenpidekokonaisuus 1.3 Palveluyhteistyö, jossa eräänä asiana oli Palvelusetelin ja palveluneuvonnan seudullinen käyttöönotto. Toimintasuunnitelmassa varattiin tpk1:lle ja tpk2:lle yhteensä v. 2011 budjettiin 30 000 määräraha. Palveluseteliyhteistyön laajentaminen jatkui myös v. 2012 puolella. Liitto myönsi Ylä-Savon koheesio- ja kilpailukykyohjelmalle ajalle 1.1.2011-31.3.2012 maakunnan kehittämisrahasta tukea 155 000, ohjelman kokonaiskustannusarvion ollessa 355 000. Ohjelman hallinnoija oli Ylä-Savon kehitys Oy. Ohjelma sai jatkoaikaa 31.8. saakka ohjelman sisällön ja myönnetyn tuen pysyessä ennallaan. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2011 todetaan yhtenä strategisena lähtökohtana Sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelukyvyn parantaminen sekä alueellisten verkostojen ja foorumitoiminnan eräänä sisältönä Ylä-Savon sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan neuvottelukunnan toiminnan tukeminen. Kansalliseen KOKO-ohjelmien hyvinvointiverkostoon osallistumiseen varattiin 6000. Hyvinvointiasiat olivat kuitenkin varsin pienessä roolissa. Liitto myönsi Varkauden-Pieksämäen koheesio- ja kilpailukykyohjelmalle ajalle 1.1.2011-31.3.2012 maakunnan kehittämisrahasta tukea 127 000, ohjelman kokonaiskustannusarvion ollessa 266 700. Ohjelman hallinnoija oli Navitas Kehitys Oy. Vuoden 2011 toiminta- ja talous-
9 suunnitelmassa yksi toimenpidekokonaisuus oli Kuntien yhteisen palvelutuotannon kehittäminen, johon varattiin yhteensä 104 400. Yhtenä kolmesta ko. toimenpidekokonaisuuden painopisteestä oli Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyömahdollisuudet. KOKO -ohjelmatoiminta on päättynyt v. 2012. 6. liiton muu toiminta Hankerahoituksesta on tiedotettu eri yhteyksissä aktiivisesti. liitto on v. 2011-2012 koonnut informaatiota liittyen hyvinvointiin. Taustana informaatiolle on ollut huomion kiinnittäminen hyvinvoinnin tilaan ja niihin asioihin, joita toteuttamalla voitaisiin hillitä kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvua tilanteessa, jossa palvelujen kysyntä ikärakenteen vanhetessa lisääntyy samalla, kun kuntatalous kiristyy. Raportteja: Vuonna 2011 liiton kuntatalousryhmälle Muistio 23.2.2011 Kunnan tuottavuutta lisääviä ja kustannuksia hillitseviä toimenpiteitä sosiaali- ja terveyspalveluissa (12.s.). Muistio perustuu eri lähteistä koottuihin tieteellisiin tutkimuksiin. Julkaisu A68 kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelikäytännöt 2010. Liitto selvitti kyselytutkimuksena ja haastatteluin palvelusetelin tilannetta kunnissa, mukaan lukien mahdolliset säästöt kunnan talousarviossa omaan toimintaan verrattuna. Laajimmin seteli oli tuolloin käytössä omaishoidossa. Vuonna 2012 Julkaisu A75 hyvinvointiraportti. Liitossa laaditussa raportissa (49 s.) kuvataan tilastoin, graafein ja kartoin sekä tekstein maakunnan hyvinvoinnin tilaa hyvinvoinnin eri osaalueilla. Raporttiin sisältyy päätelmiä ja suosituksia. Julkaisu B83 Ikääntyneiden omassa kodissa asuminen ja kotona asumista tukevat toimenpiteet Pohjois-Savossa. Liitossa laaditussa selvityksessä kartoitettiin kuntien asiaa koskevia toimenpiteitä ja hyviä käytänteitä. Julkaisut ovat saatavilla osoitteesta www.pohjois-savo.fi ja niistä tiedotettiin laajalti. 7. Päätelmiä Vuonna 2011 maakunnallista liiton ja ELY-keskuksen myöntämää hyvinvointipalveluihin ja hyvinvointiin kohdistunutta hankerahoitusta (kansallinen, EAKR ja ESR) oli n. 4 milj. ja v. 2012 noin 3 milj.. Aleneminen heijastaa yleistä rahoituskehyksen alenemista. Useimmille nykyisen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2013-2014 hyvinvoinnin toimintalinjan painopisteille on kohdentunut maakunnassa melko hyvin hanketoimintaa, osa valtakunnallisista mm. STM:n Kaste-ohjelman ja TEM:n Tekesin SOTEohjelman varoista. Maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman painopisteistä monipalvelumallit, kustannustietoisuus ja hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen ovat jääneet kehittämisessä vähälle. Hakemuksia ei ole ollut julkisen toimijan ja yrityksen yhteishankkeisiin ja niiden rahoitus voi olla hankalaa. Pohjois-Savossa ei ole ollut maakunnallista toimijaa (esim. kehittämisyhtiö), joka olisi tahtonut tai voinut muodostaa hyvinvointialan yritysten maakunnallisen tai muutoin laaja-
10 alueisen kehittämishankkeen.. Sote-kustannustietoisuus ja kustannusten alentaminen on ollut useissa hankkeissa taustalla pyrkimyksenä. EAKR-ohjelman Toimintalinjalla 2 on hyvinvointi yksi neljästä teemasta, joihin teemoihin on suunnattu v. 2011-2012 ja joille suunnataan edelleen pääosa toimintalinjan rahoituksesta. Hyvinvoinnin teemaohjelma 2007-2010 Hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen oli elinkeinoelämälähtöinen, heijastaen yleisiä EU-hankerahoituksen tavoitteita. EAKR-ohjelman Toimintalinjalla 3 hyvinvointipalvelujen kokeilutoimenpiteinä v. 2011-2012 rahoitetut kaksi maakuntaliiton EAKR-rahoittamaa hanketta (Hyvinviontikioski v.2011 ja Ikäinnovaatio v.2012) ovat merkittäviä palvelutoiminnan kehittämisen kannalta. ESR-rahoitus on suuntautunut työhyvinvoinnin ja hyvinvointiosaamisen kehittämiseen sekä nuorten työllistämiseen maakuntaohjelman toimintalinjalla 2. Muutoksessa oleva kunta- ja palvelurakenne on vienyt kunnallisten toimijoiden voimavaroja ja vaikeuttaa julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämishankkeiden hakemista. Kuntien hyvinvoinnin hankehakemuksia ei juuri ole ollut maakunnallisille rahoittajille, poikkeuksena kaksi Kuopion kaupungin hanketta v.2011-2012. liitto pääsääntöisesti edellyttää yhtä kuntaa laajempaa maantieteellistä aluetta. Kuntien hyvinvoinnin kehittämistoiminnan kokoaminen maakunnallisiksi hankkeiksi ei ole käytännössä toteutunut, koska kokoavia toimijoita ei ole juurikaan ollut. sairaanhoitopiiri on kuitenkin ollut tuensaajana kahdessa maakuntaliiton rahoittamassa alueellisesti laajassa hankkeessa (Kysteri (2010), AluePegasos). STM:n Kaste-ohjelmassa ainoita hankekoordinaattoreita ovat Pohjois-Savossa olleet sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki. Kaste-hankkeiden hakemustilanne Itä- ja Keski-Suomessa heikentyi v. 2011-2012. Muualla Suomessa on ollut enemmän aktiviteettia. Kuopiossa sijaitsevat Työterveyslaitoksen (TTL) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimipisteet. Kaudella 2011-2012 TTL on ollut tuensaaja yhdessä hankkeessa maakunnallisessa hankerahoituksessa. THL ei ole ollut tuensaajana. Suurin osa hyvinvointipalvelujen ja hyvinvoinnin maakunnallisesta hankerahoituksesta on suuntautunut Itä-Suomen yliopistolle. Hyvinvoinnin valtakunnallisten hankerahoitusmuotojen (STM, Tekes, RAY) osuus koko maan hankerahoituksesta v. 2011-2012 on ollut niukkaa johtuen mitä ilmeisimmin hakemusten vähäisestä määrästä. RAY:n projektirahoitus sosiaali- ja terveysalan järjestöille on ollut kuitenkin määrältään huomattavaa. Kuopion kaupunki on voinut hyvin hyödyntää valtiovarainministeriön ja THL:n OPER:in avustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja ICT:n kehittämiseen. Lääkeklusterin painopistettä maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman toimintalinjalla 1 on maakunnassa rahoitettu v. 2011-2012 yli kaksi kertaa niin paljon kuin koko maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman hyvinvointipalvelujen ja hyvinvoinnin toimintalinjaa 3. Osin liiton myöntämien hyvinvoinnin hankeavustusten alhainen määrä johtuu rahoituskriteerit täyttävien hakemusten puutteesta.
11 Liite 1. HYVINVOINTIHANKKEET 2011 (Rahoittajat: liitto ja ELY-keskus) 1. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja matti.pietikainen @kuopio.fi A31865 Hyvinvointikioski Kuopion kaupunki EAKR /TL3 Iisalmi, Varkaus, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Kuopio, Vieremä 2. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Simulaatiokeskuksen kehittäminen Savoniaammattikorkeakouluun (Simula) Savon sairaanhoitopiirin ky, ) Savonia, (osatoteuttaja Pohjois- 809141 EAKR TL2 Pohjois-Savo maija.suhonen@s avonia.fi 3. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S11817 ESR/TL 1 9/2011/ Rahasto Lupaosaajaksi -Lääkkeiden, diagnostiikan ja lääkinnällisten laitteiden lupa- ja valvontaasiat haltuun Pohjois-Savo Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus (Aducate) riitta.sutinen@ue f.fi 600 000 liitto 1 064 000 EU/valtio 786 216 liitto 949 800 EU/valtio ELY-keskus, liitto 267 561 (nettomenot) 319 561 (sis.luontoissu oritukset) 119 112,00 EU ja valtio, 16 000 Rahasto 1.12.2011-31.12.2013 Perustetaan monipalvelupiste (Terve Kuopio-kioski) kuopiolaiseen kauppakeskukseen, Hyvinvointikioskitoimintamalli viedään osaksi kuopiolaisia asukastupia, vastaavaa mallia testataan myös Varkaudessa, Perustetaan Hyvinvointi Varkaus-kioski kauppakeskukseen, Ylä-Savossa hyvinvointikioski liikkuvana palveluna ("terveyskärri") kuntakeskuksissa (Ylä-Savon sote) 1.3.2011-31.12.2013 Sekä investointi- että kehitysprojekti. Kotisivu www.simula2011.wordpress.com. Perustetaan Savonia/terveysalalle simulaatiokeskus, joka varustetaan uusimmalla terveydenhuoltoalan simulaatiotekniikalla, johon kuuluvat erilaiset potilassimulaattorit ja niitä tukevat avs-järjestelmät. Vahvistaa p-savolaisten terveysalan yritysten ja organisaatioiden osaamista ja verkostoitumista, kehittää terveysalan opettajien simulaatiopedagogista osaamista ja itäsuomalaista terveydenhuoltoalan simulaatio-opetukseen asiantuntijaverkostoa. 1.9.2011-31.12.2013 Edistää yritysten ja viranomaisten lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden lupa- ja valvontaosaamista ja valmiuksia toimia lupa-asioiden asiantuntijoina sekä hyvinvointialan (lääke, terveydenhullon teknologia ja diagnostiikka) kasvuyrityksissä että viranomaistehtävissä (esim. Fimea). Osana hanketta kartoitetaan liiketoimintamahdollisuuksia, joita Fimean alueelle tulo voi tarjota. Nuodostetaan alan verkosto ja osaamiskeskittymä.
12 4. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja 6/2011/ AluePegasos -hanke sairaanhoitopiiri Rahasto Kysteri-kunnat, Ylä-Savon sote-kunnat, Kuopio, Tuusniemi, Sisä-Savon kunnat martti.kansanen @kuh.fi 5. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja 00511/ MKR Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelman esiselvityshanke Pohjois-Savo Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta/kwrc elsa.paronen@ue f.fi 6. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Molekyylilääketieteen toimintaedellytysten vahvistaminen ari.hinkkanen@u Kuopion alueella Itä-Suomen yliopisto ef.fi A31823 EAKR/TL2 Siilinjärvi, Kuopio 7. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Uusien mittausteknologioiden kehittäminen lääke- ja elintarvikevalmistukseen sekä ravitsemuksen monitorointiin Teknologian tutkimuskeskus VTT juha.palve@vtt.fi A31665 EAKR/TL2 Iisalmi, Varkaus, Siilinjärvi, Kuopio, Lapinlahti, Suonenjoki 75 000 liitto 150 000 /Rahasto liitto 37 500 26250/maak unnan kehittämisr aha 200 000/EU liitto 324 000 ja valtio 1.5.2011-31.12.2011 Hankkeessa suunnitellaan yksi yhteinen perusterveydenhuollon potilaskertomusjärjestelmä Pegasoskäyttäjäorganisaatioille, joilla kaikilla erilliset järjestelmät. Yhtenäistäminen koskee mm. kotihoitoa, osasto/laitoshoitoa, avohoitoa/vastaanottotoimintaa, raportointia, tilastointia, laskutusta, työterveyshuoltoa ja terveysneuvontaa ja myöhemmin earkistoa ja ereseptiä ym. yhtenäistämistarvetta. 250 000 /EU liitto 500 000 ja valtio 1.8.2011-15.1.2012 Laaditaan ikääntymisen varautumisen toimenpideohjelma ja valmistellaan laajempi EAKR-hakemus. Kohderyhmä noin 60-vuotiaat, tavoitteena estää kahdella vuodella raskaampaan hoitoon siirtyminen vanhuudessa. Erikoislaboratorion varustaminen asianmukaisilla laitteilla. 1.11.2011-31.12.2012 1.4.2011-31.12.2012 PROREADY-hanke on VTT:n Kuopion toimipisteen koordinoima tutkimus- ja kehitysprojekti, jonkapäätavoitteena ovat lääketeollisuuden prosesseihin keskittyvän optisen mittaustekniikan tutkimustoiminta osana PROMIStutkimuskeskusta sekä elintarvike- ravitsemus ja hyvinvointialoihin liittyvän tutkimustyön kasvattaminen Pohjois- Savossa. Hankkeessa on tarkoitus vahvistaa mittaus- ja biotekniikan monitieteellistä alueellista yhteistyötä ja kehittää uutta mittausteknologiaa parantamaan alueen teollisuuden kilpailukykyä.
13 8. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja A31579 EAKR/TL2 S11593 ESR TL1 Hammaslääketieteen tutkimus- ja oppimisympäristön varustaminen Kuopio Perhehoitoverkosto kantaa Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus jari.kellokoski@u ef.fi 9. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Siilinjärven kunta/siiliset- peruspalvelukeskus/pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Pohjois-Savo (kaikki kunnat) 10. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S11759 ESR TL1 Pohjois-Savo (kaikki muut kunnat paitsi Varkaus ja Leppävirta) Itä-Suomen yliopisto, Kuopion campus, Biotieteiden laitos 1 000 000/EU ja liitto 2 535 000 valtio Hammaslääketieteen uusien tilojen (korjausrakentaminen) varustaminen (henkilöhuoneet, tarvittava tutkimuslaitevarustuks, seminaari- ja tutkimustilojen kalusteet, yliopiston ja amkin yhteinen Taitopaja. 1.1.2011-31.12.2013 minna.pitkanen@ 70000 /EU ja 1.3.2011 - siilinjarvi P-S ELY-keskus 165 000 valtio 31.7.2012 Kohderyhmänä lastensuojelun - ja sijaisvanhemmat, jotka perhehoitajina tarjoavat yksityiskodeissaan ympärivuorokautista lyhytaikaista tai pidempiaikaista perhehoitoa toimeksiantosopimussuhteisesti. Hankkeessa kehitetään perhehoitajien verkostoja, virkistystoimintaa, vertaishoitorinkejä, suunnitellaan ja käynnistetään lomitusjärjestelmää (perhehoitajien oikeus vapaaseen) ja kootaa kokemuksia lomitusjärjestelmästä. Syntyvät toimintamallit kuvataan ja juurrutetaan. Malli käytössä myös valtakunnallisesti. mikko.lammi@ue 233560 /EU f.fi P-S ELY-keskus 448 000 ja valtio 11. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja SENNI:sosiaalialan työllistämis- ja tuotekehitysprojekti Green Caremenetelmin 1.8.2011-31.12.2013 Kohderyhmä luonnovara-alan yritykset ja yrittäjät, joiden nykyiseen toimintaan Green Care tuo uusia mahdollisuuksia. Tionen kohderyhmä syrjäytymisvaarassa olevat 16-25 vuotiaat nuortet sekä yli 65-vuotiaat kotihoidon tuen piirissä olevat vanhukset kahdessa seutukunnassa. Yhdessä yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien kanssa kehittää ja testava toimivia Green Care -hyvinvointipalvelumalleja ja tuottaa hyvinvointia em. kohderyhmille Green Care menetelmiä käyttäen. Osatoimijoina olevat koulutuskuntayhtymät vastaavat uudenlaisen Green Careperusteisen koulutusmallin suunnittelusta ja toteutuksesta. 189 000 /EU ja valtio 1.5.2011-28.2.2013 A554807 EEG-panta-kaupallistamisen valmistelu Itä-Suomen yliopisto ei tietoa Tekes 189 000 EAKR/TL2 Selvitetään kertakäyttöiden aivojen toiminnan mittaukseen soveltuvan EEG-pannan kaupallistamiseen liittyviä Kuopio asioita. (mittaus joko langallisesti tai langattomasti)
14 A555272 EAKR/TL2 12. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Farmakologinen magneettikuvaus Työkalu tehokkaampaan ja translationaaliseen 486 000 {EU lääkekehitykseen Itä-Suomen yliopisto ei tietoa Tekes 486 000 ja valtio 1.7.2011-30.6.2014 Kuopio Kehitetään moniparametristä farmakologista MRI:tä rutiinimenetelmäksi, joka nopeuttaa ja tehostaa lääkeainekehitystä kohti kliinisiä testejä ym. YLIMAAKUNNALLISET Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S11544 EST TL1 Vaske-hanke, Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen tuomas.lappalain en@pkamk.fi Pohjois-Karjalan 298736 (EU ELY-keskus 349 285 ja valtio) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, osatoteuttaja Savoniaammattikorkeakoulu 1.1.2011-31.12.2012 Lieksa (Pohjois-Karjala), Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä Ylä-Savossa kehitetään väljästi asuttujen alueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa ensihoidon osalta. Hankkeen vaikutuksesta kuntien valmius ottaa käyttöön uusia, tuottavampia palvelutapoja tehostuu.
15 Liite 2. HYVINVOINTIHANKKEET 2012 (Rahoittajat: liitto ja ELY-keskus) 1. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Hoivapalvelujen tarpeen arviointia koskevan asiakaskortin käyttöönotto 2/2012/ Kuopiossa ja sen levittäminen seudun mari.annika.antik Rahasto kuntien käyttöön Kuopion kaupunki ainen@kuopio.fi Kuopio, Nilsiä, Maaninka, Suonenjoki, Rautalampi, Tuusniemi, Leppävirta 2. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja 3/2012/ Rahasto Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän luominen, esiselvityshanke Kuopio, Itä-Suomen yliopiston kampus Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta krista.laine@uef.f i 3. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja 4/A31980 Ikäinnovaatio 2012-2014 -hanke Itä-Suomen yliopisto EAKR/TL3 ja 15/2011 Rahasto Pohjois-Savo (PL. Siilinjärvi) 20 919/ liitto 29 885 Rahasto Hankkeessa kehitetään mobiili, älymatkapuhelinkäyttöinen sosiaalitoimen ICT_pohjainen asiakaskortti. Toimenpiteet: Asiakaskortin tekninen toteutus, käyttöönotto asiakassiirroissa sekä mm. tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden analysoinnissa ja käyttöönotto kuntayhteistyömalleissa. 16 800 liitto 24 000 /Rahasto Tavoitteena on laatia suunnitelma hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän muodostamiseksi Pohjois-Savoon, Itä-Suomen yliopiston kampukselle. elsa.paronen@ue f.fi liitto 699 993 278 868/EU ja valtio ja rahasto 104 999, myös kuntien rahoitusta 104 999 1.2.2012-31.3.2013 1.4. - 31.7.2012 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeessa suunnitellaan noin 60-vuotiaille henkilöille toimintakykyisyyden pilotti, jossa kohdistetaan toimintakykyä edistäviä toimintamalleja 60-vuotiaisiin henkilöihin ja heidän läheisiinsä, kehitetään ikääntyville suunnatut uudet tuotteet ja palvelut ja tulevaisuuden palvelutarpeen ilmentymä ja kartoitus.
16 4. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S11869 ESR/TL1 Työhyvinvointia kansainvälistyvällä työpaikalla -Case Pohjois-Savo Iisalmi, Varkaus, Kuopio Työterveyslaitos marja.viluksela@t tl.fi P-S Ely-keskus 692 470 5. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S12030 ESR/TL1 Kaikilla on ikä -ikäjohtamisen mahdollisuudet työurien pidentämisessä ja työhyvinvoinnin kehittämisessä Pohjois-Savo (kaikki kunnat) paivi.voutilainen @uef.fi P-S Ely-keskus 765 888 6. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S12142 ESR/ TL3 Kokonaisarkkitehtuurin osaaminen hyvinvointipalveluissa maakunta Itä-Suomen yliopisto juha.mykkanen@ uef.fi P-S Ely-keskus 413 500 316 635 /EU ja valtio 331 251 /EU ja valtio 200000/ EU ja valtio 1.1.2012-30.6.2014 TTL koordinoi hanketta, jonka tarkoituksena on löytää toimivia malleja työpaikkojen työhyvinvointiosaamisen nostamiseen kilpailuvaltiksi kansainvälistyvässä ja verkottuvassa toimintaympäristössä. Työpaikkojen esimiesten ja työyhteisöjen kouluttamista, HR-henkilöstön verkostojen kehittäminen, eri kulttuurien kohtaaminen. Hyövynnetään ja kehitetään alueellista konsulttiverkostoa, välitetään hyviä työkaluja verkoston kautta työpaikoille ja luodaan työpaikkojen tueksi alueellinen työhyvinvoinnin kehittämiseen sopiva toimintamalle. 1.4.2012-30.6.2014 Itä-Suomen yliopisto Pitkän aikavälin tavoitteena on eri-ikäisten voimavarojen hyödyntäminen työelämässä työpaikkojen menestymisen turvaamiseksi. Lyhyen aikavälin tavoitteena on mm.: -lisätä tietoisuutta ikäjohtamisesta ja sukupolvijohtamisesta yleensä sekä erityisesti mahdollisuuksista työhyvinvoinnin kehittämisen ja työurien pidentämisen näkökulmasta, - kehittää esimiesten osaamista ja antaa käytännön työvälineitä oman esimiestyön tueksi. - toteuttaa yksinyrittäjille työhyvinvointi- ja osaamiskartoituksia ja niiden kautta edistää yksinyrittäjien työssä jaksamista ja pidentää heidän työuriaan, - tukea työpaikkakohtaisten uusien kokeilujen toteuttamista ja kouluttaa esimiehiä ikäjohtamisen valmennuksessa. Kokonaisarkkitehtuuriosaamisen kehittäminen erityisesti hyvinvointipalveluissa Aducaten koulutustoiminnan kautta (UEF:n opiskelijat, aikuisten täydennyskoulutus) 1.9.2012-31.12.2014
17 7. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja velimatti.kosma@ue f.fi A32059 Biopankin infrastruktuurin kehittäminen Itä-Suomen yliopisto EAKR/TL2 maakunta 8. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja velimatti.kosma@ue f.fi S12074 ESR/TL3 Kuopion Biopankin perustaminen, laatujärjestelmän kehittäminen ja verkostoituminen maakunta Itä-Suomen yliopisto 9. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S12138 Lääkehoidon yksilöllinen hallinta Itä-Suomen yliopisto ESR/TL1 maakunta kaija.saranto@ue f.fi 10. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja A32198 EAKR/TL2 Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän luominen Kuopioon maakunta liitto 315 000 ELY-keskus 303 480 ELY-keskus 50 000 198 000 /EU ja valtio Kuopion Biopankille kehitetään toimiva infrastruktuuri, mm. laitekapasiteetti ja tietojärjestelmä 122 152/ EU ja valtio Hankkeessa luodaan Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteishankkeena perustettavalle Kuopion Biopankille toimiva ja ajanmukainen organisaatio, toimintamalli, laatujärjestelmä ja sidosryhmäverkosto (paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen). krista.laine@uef.f i liitto 509 362 40 000 / EU ja valtio 356 553 /EU ja valtio 1.6.2012-31.5.2014 1.6.2012-31.5.2014 1.10.2012-30.6.2013 Hankkeessa tunnistetaan keskeisimmät lääkehoitoon liittyvät tiedonhallinnan kehittämistarpeet sekä asiakkaiden että eri ammattiryhmien näkökulmasta Kysterin ja Kuopion kaupungin alueella 1.9.2012-31.12.2014 Itä-Suomen yliopisto Luodaan Kuopion yliopiston kampukselle uusi, kansallisesti ainutlaatuinen, tiedekuntarajat ylittävä, moniammatillinen, hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. Järjestetään koulutusta, etsitään mahdollisuuksia taloudellisempaan palvelutuotantoon.
18 11. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja 5/2012 Rahasto Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymään sijoitettava potilasturvallisuusprofessuuri maakunta krista.laine@uef.f Itä-Suomen yliopisto i liitto Potilasturvallisuusprofesuurin perustaminen (viisi vuotta) 12. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja A559680 EAKR/TL2 347100, josta 1. vaihe 173550 1. vaihe 69 429/rahas to, lisäksi Kuopion kaupunki 69420 205 000 Diagnostiikan ja biomarkkereiden kehitys Alzheimerin tautiin Itä-Suomen yliopisto ei tietoa Tekes 205 000 /EU ja valtio Kuopio Kolmen Alzheimerin taudin diagnostiikan ja merkkiaineiden idean edelleen kehittäminen mm. kaupallistaminen 13. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja 1.1.2013-31.12.2015 1.6.2012-30.4.2014 A559511 EAKR/TL2 Sydämen vajaatoiminnan hoidon ja 350 000/ 1.7.2012 - diagnosoinnin uudet kohdemolekyylit Itä-Suomen yliopisto ei tietoa Tekes 350 000 Euja valtio 30.6.2014 Kuopio Etsitään syitä vajaatoiminnan kehittymiselle ja uusia keinoja vajaatoiminnan kehittymisen diagnosoimiseksi, ml. sairauden indikaattorit.
19 14. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja A561330 EAKR/TL2 S11881 ESR/TL3 313 500 / Immunologinen terapia keskushermostotautien hoitoon Itä-Suomen yliopisto ei tietoa Tekes 313 500 EU ja valtio Kuopio Yhteisöllisen toiminnan kehittäminen tehostettua läsnäoloa vaativissa tilanteissa (Viekku) Kuopio, Siilinjärvi Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä maija.suhonen@s avonia.fi 1.9.2012-30.6.2012 Tarkoituksena on kehittää ja kaupallistaa immunologinen terapia keskushermostosairauksien hoitoon. (kuten Alzheimer, aivohalvaus, ALS tai selkäydinvaurio) 73 532/EU ja 1.1.2012- ELY-keskus 175 916 valtio 31.12.2013 Kehitetään yhteisöllinen toimintatapa vierihoitoa vaativiin tilanteisiin sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatus- ja opetusalalla. Tavoitteena myös kehittää koulutusmoduulit eri toimintaympäristöihin (esim. somaattinen, psykiatrinen, vanhustyö, erityiskoulut jne.)
20 Liite 3. Työ- ja elinkeinoministeriö,tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa (SOTE) -ohjelma 2008-2015 v.2011 (avustus 37 000 ) Asiakaslähtöinen toimintakulttuuri Tavoitteena on asiakaslähtöisen toimintatavan kehittäminen ja juurruttaminen lastensuojelun työskentelyyn sekä laitossijoituksissa että perhekuntoutuksessa. Koko työyhteisöä kehitetään moniammatillisessä tiimityössä. Esimiesten työskentelyn tueksi luodaan taloudenhallinnan ja seurannan menetelmiä. 15.1.2011 31.3.2013 Karekuntoutus Oy, Maija Lukkarinen, puh. 044 320 4772 v. 2012 (avustukset yhteensä 344 350 ) Juankosken Hoiva Oy:n kehittämishanke Hankkeessa luodaan uusi green care ideologiaan pohjautuva hoiva- ja kuntoutuspalvelun malli asumispalvelun kehitysvammaisille asiakkaille. Luodaan uusia, monistettavissa olevia palvelutuotteita SOTE-alalle sekä uudistetaan vanhoja hoitotyön malleja. 27.8.2012 31.1.2013 Juankosken Hoiva Oy, Teemu Peuraniemi, puh. 044-750 5141 Tuetun työllistämisen palvelusetelihanke Hankkeessa luodaan tuetun työllistämisen toimialalle palveluseteliin perustuva toimintamalli. 1.4.2012 3 1.12.2013 Kuopion kaupunki, Erno Säisänen, puh. 044-718 3965 Kotihoito2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon Hankkeessa kehitetään kotihoitopalveluiden tuotanto- ja johtamismenetelmiä sekä edistetään koko hoitoketjun saumatonta yhteistyötä ja ohjataan työpanoksia asiakkaalle arvoa tuottavaan välittömään asiakastyöhön 4.1.2012-31.1.2014 Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä (toteutetaan yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, Kalajoen kaupungin ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n kanssa), Tarja Huttunen, puh. 040-830 4304 Omaispalveluportaali Hankkeessa kehitetään omaispalveluportaali hoivapalveluita tuottavien palveluntarjoajien ja omaisten väliseen yhteistyöhön ja yhteydenpitoon. Hanke toteutetaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Yhteistyökumppanit osallistuvat portaalin toimintojen ja kokonaisuuksien määrittelyyn sekä palveluratkaisujen pilotointiin. 1.3.2012 30.9.2012 MegaKoto Oy. Marko Juntunen, puh. 044-3566 175
21 Liite 4. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämät hankeavustukset Terveyden edistämisen määrärahat, huom. Itä-Suomen AVI:n ja mahdollisesti Itä- Suomen yliopiston hankealue laajempi kuin maakunta v. 2011 ( avustukset yhteensä 273 000, jos AVI mukana) Itä-Suomen aluehallintovirasto: Terveyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäisy, 2010-, avustus 85 000 Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus: Terveyttä en, varhaisen puuttumisen malli, 2010-2012, avustus 85 000 Itä-Suomen yliopisto: Lasten liikunta- ja ravitsemus: terveydenedistämis- ja tieteellinen hanke 6-8 - vuotiailla tytöillä ja pojilla, 2007 2011, avustus 103 000 v. 2012 (avustukset yhteensä 320 000, jos AVI mukana) Itä-Suomen aluehallintovirasto: Terveyden edistämisen ohjaus ja Itä-Suomessa, 2010-, avustus 100 000 Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö: TERVEYTTÄ TUKIEN Varhaisen puuttumisen malli mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisessä 2010-2012, avustus 120 000 Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö, Fysiologia: Koulunsa aloittavien lasten terveydenedistämishanke (KALT), 2012-2016, avustus 100 000 Kaste-ohjelman avustukset, huom. hankealue yleensä Itä- ja Keski-Suomen alue eli laajempi kuin maakunta, Arjen mieli-hankeessa vain Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala v. 2011 avustukset Arjen mieli (2011-2013), Laatua ja suunnitelmallisuutta mielenterveys- ja päihdetyön arkeen Itä- ja Keski- Suomessa - Tavoitteena on mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen - Toiminta-alue Itä- ja Keski-Suomi. Osahankkeita alueella 1) Kuopion kaupunki, Kuopion psykiatrian keskus, Kuopion yliopistollinen sairaala, 2) Kysteri ja 3) Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä - Avustus koko Itä- ja Keski-Suomen alueelle 1,6 milj.. - Hankejohtaja Petri Laitinen, petri.laitinen@esshp.fi, Hallinnoija: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, puh. 050-351- 4396 v. 2012 avustukset Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointipalvelujen kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa* - Tavoitteena on Lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden menetelmien, mallien ja rakenteiden uudistustyön vakiinnuttaminen lähi- ja peruspalveluissa monialaisiksi perhekeskuksiksi sekä yhteistoiminta-alueiden tai maakuntien erityispalveluissa asiantuntijayksiköiksi. - Toiminta-alue veturikaupungit Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu ja Kuopio, ko. maakuntien kunnat ja Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiiri - Avustus koko Itä- ja Keski-Suomen alueelle 220 000 - Lisätietoja kehittämisjohtaja silja.assamaki@jkl.fi tai projektipäällikkö Eila Pelli eila.pelli@jkl.fi STM/THL OPER:in myöntämät avustukset ks. teksti s. 4.
22 Liite 5. Raha-automaattiyhdistys RAY:n myöntämät projektiavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyksille Raha-automaattiyhdistys RAY myöntää myös projektiavustuksia sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille mm. toiminta-avustusten lisäksi. Kaikkiaan RAY myönsi avustuksia em. järjestöille alueellliseen/paikalliseen toimintaan koko maassa v. 2011 122,6 milj. ja v. 2012 140,0 milj.. Siitä järjestöille myönnettiin alueellisia projektiavustuksia v. 2011 yhteensä 1,3 milj. (1,1 % koko maasta) ja v. 2012 1,6 milj. (1,1 %). Alueellisten avustusten osuus oli hieman alle puolet kaikista sote-järjestöjen projektiavustuksista, loput olivat valtakunnallisille järjestöille.