Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Transkriptio

1 Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

2 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman toimintalinjat

3 Aluerahoitukset kohdentuminen v

4 Rahoituslähteet seurannassa mukana n. 207 M RAHOITUSLÄHDE EAKR ESR KANSALLINEN* Leader Maaseutu Energiatuki Kaikki yhteensä Lisäksi maatalouden suorat tuet ja avustukset seurantakaudella ovat noin 425 milj. *) Tekesin kansallista yritysrahoitusta 33,2 milj. ei voitu kohdentaa innovaatiokärkiin tai toimintalinjoille, joten puuttuu tästä seurannasta

5 Rahoituslähteet ja rahoittajat EAKR ESR KANS Maaseutu Energiatuki Leader Liikenne Yhteensä ELY-keskus Pohjois-Savon liitto Tekes*) Yht *) Mukana vain julkisille laitoksille myönnetty Suurin rahoittaja on ollut LVM, jonka rahoitusta Pohjois-Savoon vuosina on saatu 79,7 M Tierakentamisen jälkeen seuraavaksi suurin rahoituksen kohde on yritysten kehittämishankkeet ja investoinnit. Kolmanneksi suurinta on yrityksiä, tutkimusta ja kehittämistä palvelevat tutkimus- ja kehitysympäristöt. Neljäntenä on maaseudun kehittäminen. Viides osaamisen ja työllisyyden edistäminen.

6 RAHOITUS yhteensä 207 M, mistä ei kohdistu TL:lle 7,5 M (3,6 %) Talouden uudistuminen TL1 74,9 M Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 21,9 M Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus Elintarviketuotanto Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Vahvistuva terveysklusteri Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina Työurien pidentäminen Maakuntaan muuton edistäminen Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 3 9,3 M Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Liikennejärjestelm än toimivuus Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL 4 93,9 M

7 Maakuntaohjelman painopisteisiin (TL 1 - TL 4) rahoituksesta on kohdentunut noin 96 % Maakuntaohjelma on tämän perusteella ohjannut vahvasti rahoitusta tai ainakin ohjelman kattavuus on riittävä. TL1 Talouden uudistuminen 74,9 M TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen 21,9 M TL3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi 9,3 M TL4 Aluerakenne ja saavutettavuus 93,9 M EAKR kohdistuu pääasiassa TL1:een eli yritystukiin ESR kohdistuu TL2:een ja TL3:een LVM:n rahoitus kohdistuu TL4:ään Maaseuturahoitus kohdistuu pääosin TL1:een

8 POHJOIS-SAVON INNOVAATIOKÄRKIEN RAHOITUS Rahoitus yht. 128 M (ei maatila-, Tekes-yritys- ja liikenneavustukset) - tästä innovaatiokärkiin kohdistuu 77,5 M (61 %) 21,8 M 17 % 16,2 M 12,7 % 15,4 M 12 % 15,9 M 12,5 % 6,5 M 9 %

9 Suurimmat Tekesin ja ELY:n rahoittamat yrityshankkeet

10 Suurimmat tuensaajat organisaatioittain * Kuopio Innovationin toiminta päättyi vuoden 2016 lopussa. Toiminta on hajautettu osaksi Kuopion kaupunkia ja hanketoiminta muihin organisaatioihin.

11 Myönnetyn tuen vaikuttavuudesta TEM teettää rakennerahastovarojen käytön vaikuttavuudesta ulkoisen arvioinnin, jonka tulokset eivät ole vielä käytettävissä. EAKR-varoja on suunnattu ensisijaisesti mikro- ja pk-yritysten perusvalmiuksien parantamiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen ja käyttöönottoon sekä yritysten verkostoitumiseen toistensa ja alueellisten tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Yritystuki on mahdollistanut kasvua ja kannattavuutta edistäviä toimenpiteitä riskinjaon näkökulmasta ja myönnetty tuki on mahdollistanut hankkeiden toteuttamisen nopeammassa aikataulussa tai korkeampitasoisena. Maakunnan kärkialoja tukevien tko-ympäristöjen vaikutukset ovat olleet myönteisiä alueen kasvulle ja kehittymiselle uusia työpaikkoja, kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita ja palveluja sekä muun täydentävän rahoituksen saaminen maakuntaan. Innovaatiotoiminta on lisääntynyt erityisesti elintarvike-, metalli- ja puutoimialalla, materiaali- ja ympäristöteknologiassa, vesi- ja ilmateknologiassa sekä bio- ja terveysteknologiassa

12 jatkuu... Elinkeinoelämää tukevien innovaatioympäristöjen rakentaminen oppilaitosten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden yhteiskäyttöön tukee mm. innovaatioiden testausta ja tuotteistamista. T&K-ympäristöhankkeiden avulla on löydetty tapoja nopeuttaa tuotekehitysprosessia, mahdollistettu yritysyhteistyön lisäämistä esimerkiksi terveyspalveluiden kehittämisessä sekä edistetty koulutusvientiä. Samoin ympäristöt ovat palvelleet yrityksiä testiympäristöinä. Rakennerahastohankkeet toimivat käynnistysmekanismina alueellisesti merkittäville investoinneille esim. kuntien perusrakenteen investointitukihankkeilla on vaikutettu yritysten mahdollisuuksiin laajentaa yritystoimintaansa, uudistaa liiketoimintaansa Pohjois-Savossa vähähiilisyys on ollut esillä järjestetyissä infoissa ja hankeaktivointitapaamisissa, mikä näkyy käynnistyneiden vähähiilisyyttä edistävien hankkeiden määrässä, jossa Pohjois-Savo maakuntana on valtakunnan kärkisijoilla. Pohjois-Savon liitto ylittää vähähiilisyyttä edistäville hankkeille asetetun 25 %:n tavoitteen. Tuetut hankkeet kohdistuvat mm. kiertotalouden edistämiseen, uudenlaisten energiaratkaisujen etsimiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen, simulointiin ja digitalisaatioon ja meteriaalitehokkuuteen.