EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

Samankaltaiset tiedostot
EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto HE 218/2014 vp eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

Lapsi, oikeus ja osallisuus

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

DROIPEN45COPEN91JAIEX20PI44DRS63SOC294CULT63

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen

Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

Lapsenoikeusperustaisuus mitä sillä tarkoitamme Tiina-Maria Levamo Asiantuntija lapsen oikeudet ja vaikuttamistyö (kotimaan ohjelma)

Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

SENSO PROJEKTI. Taustaa

LAPE-työpaja 6.2.: Lapsiystävällinen kunta Suomen UNICEF, Johanna Laaja

LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Turvallisuus ja lasten kuuleminen sijaishuollossa. Valtakunnalliset Lape-päivät Riitta Laakso / Jaana Tervo

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Lasten haastattelu lastensuojelussa

LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Turku Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0404(COD)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti ( )

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät Sointu Möller, YL

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HAASTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON

Sisällys. Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS,

Lastensuojelun edunvalvonta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

rakentaminen lapsia varten ja heidän kanssaan Euroopan neuvoston ministerikomitean suuntaviivat lapsiystävällisestä oikeudenkäytöstä

Mitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä. Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

OSALLISUUDEN OHJEISTUS. Lapsen ääni. sinulle, joka päätät lasten asioista.

LAPE pre-seminaari Helsingissä Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Lotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto

Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö

Keinumetafora osallisuudesta

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi


NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Transkriptio:

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

ARVIOINNIN, ANALYSOINNIN JA INTERVENTIOIDEN SUUNNITTELUN SEITSEMÄN VAIHETTA vrt. Bentovim, Cox, Bingley Miller, Pizzey & Tapp (2014) Vaihe 1: tunnistaminen ja eteenpäin ohjaus Vaihe 2: tiedon kerääminen Vaihe 3: kerätyn tiedon jäsentely Vaihe 4: haitallisten ja suojaavien käytösmallien tunnistaminen Vaihe 5: lapsen tulevaisuudennäkymien ennustaminen Vaihe 6: interventiosuunnitelman luominen Vaihe 7: intervention tulosten arviointi Missä tahansa arvioinnin vaiheessa voi ilmetä tarvetta oikeudenkäytöllle (poliisin väliintulo, tuomioistuinmenettely tms.). 2

MIKSI PUHUMME LAPSIYSTÄVÄLLISESTÄ OIKEUSJÄRJESTELMÄSTÄ? Oikeudenkäyntimenettelyt voivat auttaa interventioiden toteutuksessa, mutta myös aiheuttaa trauman tai uhrin aseman uusiutumisen noudattavat oikeusperiaatteita, joita lapsen ja perheen ei välttämättä ole helppo ymmärtää Lapsiystävällisessä oikeusjärjestelmässä pyritään välttämään lisähaittojen aiheuttamista laiminlyödyille tai henkisen väkivallan kohteeksi joutuneille lapsille ja uhrin aseman uusiutumista oikeudenkäyntimenettelyn aikana keskittymään lapsiin oikeuksien haltijoina 3

MITÄ LAPSIYSTÄVÄLLINEN OIKEUS MERKITSEE SINULLE? Mitä ajatuksia ilmaus lapsiystävällinen oikeus tuo mieleesi?? 4

MITÄ LAPSIYSTÄVÄLLINEN OIKEUS MERKITSEE SINULLE? VIDEO 5

LASTEN OIKEUKSIEN KONSEPTI Lapset ovat oikeuksien haltijoita. Vanhemmilla, huoltajilla ja ammattilaisilla on velvollisuus suojella lapsia. Myös valtioiden velvollisuutena on suojella ja edistää lasten oikeuksia. Lasten kanssa tai heidän hyväkseen työskentelevien ammattilaisten tulee kunnioittaa ja edistää lasten oikeuksia. Valtioilla on oltava käytössä erityisiä mekanismeja, jotka auttavat lapsia tiedostamaan oikeutensa. 6

LASTEN OIKEUDET JA LASTENSUOJELU oikeuksiin perustuva lähestymistapa ihmisarvon kunnioittamiseen ja edistämiseen tähtäävä paradigmamuutos lasten kyky osallistua omien oikeuksiensa toteuttamiseen 7

HAAVOITTUVUUS JA ASEMA OIKEUKSIEN HALTIJOINA Lapset ovat erityisen haavoittuvaisia ja suojelun tarpeessa silloin, kun kyseessä on laiminlyönti tai henkinen väkivalta. Ristiriita: lasten haavoittuvuus ja suojelun tarve lasten näkeminen itsenäisinä oikeuksien haltijoina ja heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen 8

LAPSIYSTÄVÄLLISEN OIKEUDENKÄYTÖN KONSEPTI Yleismaailmalliset: Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, Lapsen oikeuksien sopimus Alueelliset: Euroopan unionin perusoikeuskirja Euroopan neuvoston ministerikomitean hyväksymät lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevat ohjeet(2010) EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämisestä ja suojaamisesta (2007) Kansalliset: kansalliset lait 9

LAPSIYSTÄVÄLLISEN OIKEUDENKÄYTÖN KONSEPTI Euroopan neuvoston ministerikomitean hyväksymät lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevat ohjeet otettiin käyttöön vuonna 2010 pohjautuvat asiantuntijoiden ja lasten konsultointiprosessiin pohjautuvat olemassaoleville kansainvälisille, eurooppalaisille ja kansallisille standardeille perustuvat erityisesti lasten oikeuksien sopimukseen pyrkivät määrittelemään lapsiystävällisen oikeudenkäytön perusperiaatteet toimivat käytännön ohjeena standardien soveltamisessa ja niiden noudattamisen edistämisessä 10

OHJEIDEN PERUSPERIAATTEET Perusperiaatteisiin kuuluvat: syrjinnältä suojeleminen lapsen etu osallisuus arvokkuus oikeusturva 11

VAPAUS SYRJINNÄSTÄ Oikeus vapauteen syrjinnästä Lapsiystävälliset oikeuskäytännöt koskevat kaikkia lapsia. Lapsilla on oikeus tulla suojelluksi sekä suoralta että epäsuoralta syrjinnältä. Syrjinnältä suojeleminen on erityisen tärkeää silloin kun kyseessä on vammainen lapsi, lapsi jolla on poikkeava kansallinen tai etninen tausta tai erityisen haavoittuvassa asemassa oleva lapsi. Yksi henkilö voi johtua syrjinnän kohteeksi useista eri syistä. 12

VAPAUS SYRJINNÄSTÄ Keskustelkaa syrjintätilanteista, joihin lapsi saattaa joutua oikeudenkäyntimenettelyjen tai lastensuojeluprosessin aikana. 13

LAPSEN ETU Mikä on lapsen etu? Lapsen oikeuksien sopimus, artikla 3 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Aikuisten tekemissä päätöksissä on huomioitava se, kuinka ne vaikuttavat lapsiin: Lastensuojelu- tai huoltajuuskiistatilanteissa päätökset tulisi tehdä lapsen edun perusteella ja lapsen kanssa tulisi keskustella asiasta. Ammattilaisten tulee aina ajatella ensin sitä, mikä on parasta lapselle (esimerkiksi huostaanottotilanteissa tulee miettiä, mikä on lapsen kannalta paras sijoituspaikka). 14

LAPSEN ETUUN LIITTYVIÄ HAASTEITA Lapsen etu on haastava käsite Lapsen edun arviointi edellyttää tilanteen kartoittamista ja lapsen kanssa keskustelemista. Jokaisen lapsen tilanne tulee arvioida erikseen, kaikki tilanteeseen liittyvät tekijät huomioiden. On tärkeää konsultoida lapsen kanssa työskenteleviä asiantuntijoita. Eturistiriidoista vanhempien tai muiden huoltajien ja lapsen välillä tulee olla tietoinen. Vanhemmille ja muille huoltajille tulee kertoa, mikä on lapsen etu. 15

LAPSEN ETUUN LIITTYVIÄ HAASTEITA Keskustelkaa työssänne kohtaamistanne tapauksista, joissa lapsen etu ja vanhempien etu ovat olleet ristiriidassa keskenään. 16

OSALLISUUS Mitä osallisuus on? tietoa ja neuvoja lapsen näkemysten kuulemista lapsen huomioimista Mitä muuta? 17

OSALLISUUTEEN LIITTYVIÄT HAASTEITA Osallistuminen ei aina ole yksinkertaista stressi ja paine lojaalisuusristiriidat toistuvat kuulemiset monialaisissa konteksteissa lapsen kokema vaikutusmahdollisuuksien puute lapsen lausuntojen tulkitseminen ja riittävä huomiointi 18

OSALLISUUTEEN LIITTYVIÄT HAASTEITA Kertokaa esimerkkejä tilanteista, joissa osallisuus ei toteutunut onnistuneesti. Mikä on osallisuuden haaste teidän näkökulmasta? 19

LAPSIYSTÄVÄLLINEN OIKEUS ON... Euroopan neuvoston lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevien ohjeiden mukaan se on: ymmärrettävää ja selkeää lapsen iän huomioivaa nopeaa perusteellista lapsen tarpeet huomioivaa ja niihin mukautuvaa oikeusturvaa kunnioittavaa osallistumis- ja ymmärtämisoikeutta kunnioittavaa yksityisyydensuojaa kunnioittavaa koskemattomuutta ja ihmisarvoa kunnioittavaa 20

LAPSIYSTÄVÄLLINEN OIKEUS ON... Ohjeet koskevat kaikkia oikeusmenettelytilanteita: ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana ja sen jälkeen rikosoikeus (esim. todistajat, uhrit, syytetyt) yksityisoikeus (perheoikeus, siviilioikeus, hoitojärjestelmät) hallinto-oikeus (hallinnolliset menettelyt, esim. lastensuojelutapaukset) 21

KUKA HYÖTYY LAPSIYSTÄVÄLLISESTÄ OIKEUDESTA? Lapsi itse Lapsen oikeuksia kunnioitetaan. Lapsi ei joudu uhrin asemaan. Kokemus on lapselle voimaannuttava. Pitkällä aikavälillä saavutetaan parempia tuloksia. Asiantuntija (syyttäjä, lakimies, tuomari, sosiaalityöntekijä, poliisi jne.) tarkempaa, näyttöön perustuvaa tietoa oikeudenkäyntiä varten tarkempaa päätöksentekoa täsmällisempiä, nopeampia oikeudenkäyntejä luottamukseen perustuva, sujuvampi yhteistyö alan ammattilaisten välillä 22

KUKA HYÖTYY LAPSIYSTÄVÄLLISESTÄ OIKEUDESTA? Järjestelmä enemmän tietoa = tehokkaampi interventio käytännön toiminnan laatu paranee tehokkaampaa yhteistyötä alojen välillä = lisäapua päätöksentekoon 23

LAPSIYSTÄVÄLLINEN OIKEUS ENNEN OIKEUDENKÄYNTIÄ Ennen oikeudenkäyntiä Rikosoikeudellisella vastuulla on alaikäraja. Etsitään vaihtoehtoja oikeudenkäynnille. Lapsille kerrotaan asioista asianmukaisella tavalla ja heidät huomioidaan heihin liittyvissä tapauksissa ja asioissa. Lapsille tarjotaan lainopillinen neuvonantaja, joka auttaa heitä ymmärtämään oikeudenkäyntiprosessia, mikäli he ovat vaikeuksissa lain kanssa. Järjestelmään sisältyy erilaisia tukimekanismeja. Kuulustelut ja haastattelut toteutetaan lapsiystävällisesti (lapsen iän huomioiden asianmukaiset materiaalit, lapsen mahdollisten eristyistarpeiden huomioiminen jne.). 24

LAPSIYSTÄVÄLLINEN OIKEUS OIKEUDENKÄYNNIN AIKANA Oikeudenkäynnin aikana Lapsilla on oikeus lainopilliseen neuvonantajaan ja edustajaan oikeudenkäynneissä. Lapsilla on oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä prosessin kaikissa vaiheissa. Oikeudenkäynnissä tulee käyttää asianmukaisia kommunikointitekniikoita. Ympäristön tulee olla lapsiystävällinen. Prosessin tulee olla tehokas ja mahdollisimman viiveetön. Todisteiden keräämisprosessin on oltava lapsiystävällinen. 25

LAPSIYSTÄVÄLLINEN OIKEUS OIKEUDENKÄYNNIN JÄLKEEN Oikeudenkäynnin jälkeen Lapselle tulee antaa tietoa oikeudenkäynnin lopputuloksesta ja jatkotoimenpiteistä. Lapselle tulee tarjota tukijärjestelmä (keskusteluapua, kuntoutusta jne.) ja tilannetta tulee seurata. Oikeuden päätökset tulee panna täytäntöön ja toteutumista on seurattava. Tilanteeseen tulee soveltaa kansainvälisiä standardeja ja parhaita käytäntöjä. 26

MONIALAISUUTEEN LIITTYVIÄ HAASTEITA Monialaisen yhteistyön haasteet koulutukseen, tietoihin ja kokemuksiin liittyvät erot erot lastensuojelun perusosaamisen tasossa vaihtelevat kontaktit tilanteeseen liittyviin perheenjäseniin erilaiset näkökulmat 27

HARJOITUS 28

HARJOITUS: Lapsen oikeudet kansallisessa kontekstissa 29

YHTEENVETO 30

KOLOFONI Tämä kansainväliseen käyttöön tarkoitettu koulutusmateriaali on tuotettu osana MAPChiPP-projektia (Multi-disciplinary Assessment and Participation in Child Protection Proceedings: training program with modules and toolbox, international network). Tämä yhteistyöprojekti on Euroopan unionin Rights, Equality and Citizenship (REC) -projektin tukema hanke. Sen toteutukseen ovat osallistuneet seuraavat lastensuojelujärjestöt: Das Deutsche Institut für Jugendhilfe und Familienrecht e. V. (Saksa), Család, Gyermek, Ifjúsági Egyesület (Unkari), Lastekaitse Liit (Viro), Nederlands Jeugdinstituut (Hollanti) ja Child and Family Training (UK). Moduuli 09: Lapsiystävällinen oikeudenkäyttö on pääasiallisesti Lastekaitse Liiton tutkijoiden (Kiira Gornischeff ja Helen Karu) kehittämä. Haluamme kiittää seuraavia henkilöitä heidän merkittävästä tuestaan tämän materiaalin valmistelussa: tri Maria Herczog ja Henriette Katzenstein. 2017 MAPChiPP-hankekonsortio Kaikki oikeudet pidätetään. 31