Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Transkriptio

1 Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria, Suomi, Ranska, Unkari ja Irlanti

2 Johdanto AJuPID tarkoittaa englanniksi Access to Justice for People with Intellectual Disabilities. Se tarkoittaa suomeksi Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä. Tässä raportissa kerrotaan tutkimuksesta, joka tehtiin AJuPID- projektin aikana. Tutkimus auttaa meitä selvittämään asioita. Euroopan Unioni (EU) maksoi tämän tutkimuksen tekemisestä. Projektissa työskenteli 8 työryhmää. Työryhmän jäsenet olivat kotoisin 5 eri maasta: Bulgariasta Suomesta Ranskasta Unkarista Irlannista Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten lainsäädännössä huomioidaan kehitysvammaiset ihmiset. Tutkimuksessa selvitettiin, saavatko vammaiset ihmiset tukea oman elämänsä hallintaan ja päätöksien tekemiseen. Page2

3 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on eri valtioiden välinen sopimus. Tässä esitteessä siitä käytetään nimeä vammaissopimus. Vammaissopimukseen on kirjattu asiat, joita valtioiden pitää tehdä, että vammaisilla ihmisillä olisi samat oikeudet kuin kaikilla muillakin. Vammaissopimuksessa sanotaan, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Vammaissopimuksessa sanotaan, että vammaisilla ihmisillä on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia tärkeitä päätöksiä. Tätä kutsutaan tuetuksi päätöksenteoksi. 3

4 Vammaissopimuksessa sanotaan, että vammaisia ihmisiä pitää tukea oikeusjärjestelmän saavutettavuudessa. Tämä tarkoittaa eri asioita, esimerkiksi sitä, että vammaisilla ihmisillä on oikeus viedä asioita oikeuteen tehdä rikosilmoituksia olla osallisena oikeudenkäynneissä Vammaisten ihmisten pitää saada tukea näiden asioiden toteuttamiseksi. 4

5 Joissakin maissa vammaisilla ihmisillä ei ole valtaa päättää omista asioistaan. Oikeus tai edunvalvoja tekee päätöksiä heidän puolestaan. Edunvalvoja on henkilö, joka auttaa huolehtimaan päämiehen asioista. Edunvalvoja voi olla perheenjäsen, ystävä tai yleinen edunvalvoja. He voivat tehdä päätöksiä henkilön kanssa tai joissain tilanteissa puolesta, hallita heidän rahojaan tai vaikuttaa siihen, missä henkilö asuu. Vammaissopimuksessa sanotaan, että vammaiset henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sopimuksessa sanotaan, että vammaisia henkilöitä pitää tukea omaa elämää kokevissa valinnoissa. Valtioiden pitäisi ottaa käyttöön tuetun päätöksenteon malli. 5

6 Tässä projektissa haluttiin selvittää, miten hyvin eri maiden lait kunnioittavat vammaisia ihmisiä. Tutkimuksen tekivät irlantilaisen Galwayn yliopiston ja belgialaisen KU Leuvenin yliopiston tutkijat. 6

7 Tutkimus Tutkijat kokosivat tietoa eri maiden lainsäädännöistä. He selvittivät sitä, miten eri maissa vammaiset ihmiset voivat tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Politiikkatoimissa määritellään se, miten palveluissa voidaan tukea päätöksien tekemistä. Tämä auttaa työntekijöitä tekemään työnsä hyvin. Tutkijat tutkivat vammaisia ihmisiä koskevia lakeja ja politiikkatoimia viidessä eri maassa. 7

8 Tutkijat tutustuivat viiden eri maan lakeihin. He tutkivat: Lakeja, jotka koskevat omaisuutta. Nämä lait koskevat esimerkiksi talon omistamista tai muuta omaisuutta, kuten rahaa. Lakeja, jotka koskevat perhettä. Nämä lait koskevat esimerkiksi naimisiinmenoa ja vanhemmuutta. Onko vammaisilla ihmisillä mahdollisuuksia valittaa edunvalvonnasta. Miten vammaiset ihmiset voivat valittaa päätöksistä, jotka on tehty heitä kuulematta. Tutkijat selvittivät ovatko nämä lait vammaissopimuksen mukaisia. 8

9 Tutkijat tutkivat: Saavatko vammaiset ihmiset riittävästi tukea. Esimerkiksi sitä, saavatko vammaiset ihmiset tietoa ymmärrettävässä muodossa tai saavatko he tarvittaessa asianajajan. Onko vammaisilla ihmisillä oikeus haastaa toinen ihminen oikeuteen. Tapaavatko tuomarit vammaisia ihmisiä työssään. Mitkä ovat ne käytännöt, joilla voidaan tukea vammaisten ihmisten kuulemista oikeudessa. Esimerkiksi selkokielisyys, kuvien tai viittomien käyttö, videointi ja muut toimet, joilla voidaan tukea henkilön kommunikointia ja asioiden ymmärtämistä. 9

10 Mitä saimme selville Tämä osio käsittelee sitä, mitä tutkijat saivat selville. 10

11 Kaikissa maissa on erilainen lainsäädäntö. Lait tukevat vammaisia ihmisiä eri tavoin. Me opimme, että Euroopassa asuu paljon vammaisia ihmisiä, joilla ei ole valtaa omassa elämässään. Tuomarit tai edunvalvojat tekevät päätöksiä heidän puolestaan. Tutkijoiden mielestä tutkimuksessa mukana olevien 5 eri maan hallitusten pitäisi tehdä enemmän työtä sen eteen, että vammaiset ihmiset olisivat yhdenvertaisia lain edessä. Hallitusten pitäisi muuttaa lakeja, jotta vammaisilla ihmisillä olisi mahdollisuus käyttää oikeuksiaan ja tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Hallitusten pitäisi käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tämä auttaisi vammaisia ihmisiä tekemään valituksia tai vaihtamaan edunvalvojaa tarvittaessa.

12 Hallitusten pitäisi tukea vammaisia ihmisiä oikeusjärjestelmän saavutettavuudessa. Näistä asioista voisi olla apua: Poliisien, asianajajien, tuomareiden ja muiden oikeusjärjestelmässä toimivien pitäisi saada koulutusta siitä, kuinka he voivat parhaiten tukea vammaisia ihmisiä. Hallituksilla pitäisi olla tietoa niistä asioista, jotka estävät vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista. Näitä asioita voivat olla esimerkiksi vääränlainen tieto tai tuen puute oikeudessa. Koko raportti on nähtävissä osoitteessa: formation or a supporter in court. 12

13 Tämän selkokielisen version tutkimusraportista on tehnyt ACE Communication Irlannista. Suomenkielisen käännöksen on tehnyt Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Projektin nettisivut: 13