VOIMALA. Itä-Suomen Hyvinvointivoimala työelämän ja koulutuksen kehittäjänä

Samankaltaiset tiedostot
Koulutuksen ja työelämän haasteet ja mahdollisuudet

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA

Kulttuurihyvinvoinnin portaat

Taidetta ja kulttuuria lapsiperhepalveluihin

Taustaa. Lausunto Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Kulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA

Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste

Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio

Mervi Lehmusaho, THM Koordinointipäällikkö, Kulttuurisote Pohjois-Savon liitto osa 1. Kulttuurisote slidepohjia

Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi

TAKUULLA!- KEHITTÄMISHANKE

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan tavoitteet

TAKUULLA!- KEHITTÄMISHANKE

Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?

TAKUULLA-HANKKEET JA HYVINVOINTIVOIMALA. Kuopion konservatorio Anna-Elina Lavaste

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

Suosittelemme taidetta jokaiselle

Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto

Taiteen prosenttiperiaatteen laajentaminen Kuntamarkkinat Ylijohtaja Riitta Kaivosoja/OKM

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA!

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

% Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen

PIRKANMAAN ALUEELLINEN KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?

PIRKANMAAN ALUEELLINEN KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

TTK kouluttaa. / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

Kulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Kuopion kaupunki uuden lain toimeenpanijana

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

Kulttuurihyvinvoinnin kohtaamisfoorumi Oulu. Projektipäällikkö Taija Sailio Lähde! Taiteesta voimaa arkeen -hanke

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Hyvinvointi ja liikkuminen

Stadin HYTE. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Stadin Hyte video

Kulttuurihyvinvoinnin ulottuvuudet, verkostoyhteistyö ja hankkeet

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

Kulttuurisote slidepohjia

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Lähiapu-kokeilu ja asuinalueyhteistyö

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

Taiteen ja hyvinvoinnin uutisia

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kestävää kasvua ja työtä

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Yhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle?

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Muutosagentin työn mahdollisuudet ja riskit - Kokemuksia Keski-Suomen SOTE2020-hankkeesta Petri Oinonen

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi

Työturvallisuus pelastustoimen ja ensihoitopalvelun uusissa työmuodoissa

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja

Auttaminen intohimona

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

AVUSTUSTEN JAKOPÄÄTÖS

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Transkriptio:

VOIMALA Itä-Suomen Hyvinvointivoimala työelämän ja koulutuksen kehittäjänä Eeva Mäkinen FT, MuM, kehitysjohtaja Itä-Suomen Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio

Hyvinvointivoimala Moniammatillinen yhteistyöverkosto Työelämän ja koulutuksen kehittäjä Terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistäjä EEVA MÄKINEN 2

Itä-Suomen Hyvinvointivoimalan kumppanuussopimus 6/2017 - Itä-Suomen yliopisto - Kuopion kaupunki - Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry - Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - Savon koulutuskuntayhtymä - Savonia-ammattikorkeakoulu oy - Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Kuopion yksikkö - Tohtori Matthias Ingmanin säätiö, Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos - Kuopion Invalidit, Kansalaistoiminnan keskus Tukipilari ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 3

Takuulla ja Hyvinvointivoimala rinnakkain VOIMALA TAKUULLA ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 4

Takuulla-hankkeita vuodesta 2012 Kuopion konservatorion ja Kuopion kaupungin yhteishankkeita (7) Ennaltaehkäiseviä, terveyttä ja hyvinvointia sekä sosiaalista osallisuutta edistäviä hyvinvointipalveluja EEVA MÄKINEN 5

Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö 2010 PAINOPISTEENÄ KOHONNEEN RISKIN VÄESTÖRYHMÄT JA SAIRASTUNEET Itä-Suomen Hyvinvointivoimala 6

Tarvitaan kansalliset kulttuurihyvinvoinnin portaat/kriteeristö Kriteeristön avulla palvelujen tuottajat ja niiden ostajat tai sisältö- ja laatukriteereistä vastaavat ymmärtävät toisiaan Yhteisen kielen löytämiseksi on tarpeen valmistella lisäksi 1) sote-osaajille kulttuurialojen ABC ja 2) kulttuuritoimijoille sote-osaamisen ABC ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 7

Ensimmäinen porras Esiintymistoiminta, näyttelyt, taideinvestoinnit ja arkkitehtuuri Perinteistä toimintaa: kuoro käy laulamassa vanhusten palvelutalossa, muusikot kiertävät sairaalan osastoilla, sairaalan aulassa on taidenäyttely jne. Yleisessä ajattelussa kulttuurinen hyvinvointitoiminta sijoittuu pääasiassa tälle portaalle. Passiivista osallistumista ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 8

Toinen porras Omaehtoinen harrastaminen Aktiivista toimintaa ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 9

Kolmas porras Osallistavat taiteilijavierailut (yhteisömuusikot ja-taiteilijat) ja taiteen soveltava käyttö Toiminnan tavoitteena on aktivoida ja osallistaa kohderyhmää taiteilijavierailujen kautta. Toiminta voi olla taiteellisesti hyvinkin korkeatasoista, mutta on luonteeltaan suhteellisen lyhytkestoista ja periodiluonteista. Henkilökunnan sitouttaminen ja osallistaminen puuttuu, joten toiminnan juurtumista ei tapahdu. ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 10

ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 11

Entä jos digi ei syrjäytäkään? Yhdeksän pohjoissavolaista palvelukeskusta kahdeksassa kunnassa sai mahdollisuuden osallistua kokeiluun ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 12

Neljäs porras Eri alojen välinen yhteistyö koulutuksessa ja työelämässä Yhteiskehittäminen moniammatillisesti Uutta osaamista, hybridiset ammatit ja työnkuvat Kuntoutumista edistävä toiminta ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 13

Esimerkki 1. Musiikkipajat lasten veri- ja syöpätautien osastolla 14 ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA

Esimerkki 2. Nuorten psykiatrian osastojen bändipajat ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 15

Itä-Suomen Hyvinvointivoimala 16

Itä-Suomen Hyvinvointivoimala 17

Kulttuurisen hyvinvoinnin portailla 1. Esiintymistoiminta, näyttelyt, taideinvestoinnit ja arkkitehtuuri (passiivista osallistumista) 2. Omaehtoinen harrastaminen (aktiivista toimintaa) 3. Osallistavat taiteilijavierailut (esim. yhteisömuusikot ja - taiteilijat) sekä taiteen soveltava käyttö 4. Eri alojen välinen yhteistyö koulutuksessa ja työelämässä Yhteiskehittäminen moniammatillisesti Uutta osaamista, hybridiset ammatit ja työnkuvat Kuntoutumista edistävä toiminta 5. Pysyvä toiminta: Kulttuuri osana sosiaali- ja terveysalan toimintaa ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 18

Kirjaaminen maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuotantoa ohjaaviin asiakirjoihin Selvitetään reunaehdot, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut kirjataan maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuotantoa ohjaaviin asiakirjoihin. Lisätään yleistä tietoutta sekä sote-ammattilaisten ja johtavien viranhaltijoiden ymmärrystä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista esim. ikääntyvien, pitkäaikaissairaiden tai muutoin heikossa asemassa olevien arjessa. ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 19

Kyse toimintakulttuurin muutoksesta Luovuudella ja elämyksellisyydellä voidaan edistää työn mielekkyyttä ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Työntekijöiden näkökulmasta tämä lisää työhyvinvointia, työssä viihtymistä ja tuo työn iloa. Työnantajan näkökulmasta asiakastyytyväisyys lisääntyy, sairauspoissaolot vähenevät ja työn tuottavuus lisääntyy. ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 20

Koulutuksen ja työelämän kehittäminen Tärkeää saada työtekijät jaksamaan ja sitoutumaan työelämään aiempaa kauemmin Toisaalta nuoret tulee saada nopeammin työelämään Ratkaisu: työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kohentaminen, varsinkin nuorilla työn sisältö ja merkitys sekä työilmapiiri painavat vaakakupissa enemmän kuin palkka Kehitetään monialaisia yhteistyömalleja sekä eri koulutusalat ja -asteet ylittäviä opinpolkuja ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 21

Mistä varat uuteen tapaan tehdä työtä? Tulevaisuusnäkökulma: mitä nuoret haluavat työelämältä? Miksi uusi tapa tehdä työtä on kannattavaa Työelämä ja koulutus kehittyvät Terveyden edistämistyö tuo säästöä Asiakastyytyväisyys lisääntyy Nopeampi kuntoutuminen, lyhenevät sairaalajaksot Toimintakyvyn ylläpitämiseen uusia innovatiivisia tapoja kotona selviydytään pidempään Työhyvinvointi paranee Sairauspoissaolot vähenevät Työn tuottavuus lisääntyy Työssä viihtyminen paranee Hyviä työtekijöitä ei ole vara menettää, uuden työvoiman rekrytointi- ja perehdyttäminen maksaa Resursseja on, jos halutaan kehittää uutta Henkilöstön täydennyskoulutusvarat Työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn ylläpito lakisääteistä Hankkeet, esim. Työsuojelurahasto Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut vakiinnutetuiksi osaksi soten rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa. HYTE-kerroin Taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 22

KIITOS! Itä-Suomen Hyvinvointivoimala 23