SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY

Samankaltaiset tiedostot
Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE

Opas harvinaistoiminnasta

Lataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

Näiden lasten oireet ovat olleet monimuotoisempia ja voimakkaampia kuin ns. perinteisten narkoleptikkojen sekä ns. ovat tulleet kerralla.

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS

Optimimalli. Viitasaari

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE

VERTAISTUKI - NARKOLEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA. Tärkeintä on tietää, että aina on joku jossain kenelle voi edes soittaa.

Toivon tietoa sairaudestani

Energiaraportti Yritys X

Sopimusvuoren kotikuntoutus

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Kelan TYP-toiminta KELA

Toivon tietoa sairaudestani

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Dementian varhainen tunnistaminen

Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus toimintamalli ja sen vaikutukset ikäihmisten hyvinvointiin

NUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Lataa Arkeen voimaa. Lataa

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA

Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Virpi Tarkiainen

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Muistisairaana kotona kauemmin

Omaisen kohtaamisen prosessi

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen vaikutukset kokemuksina ja euroina. Kuntoutuspäivät Sonja Bäckman ja Sirpa Pajunen

Yhdessä yli esteiden Vertaistukea tapaturmassa vaikeasti vammautuneille nuorille

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Tehdään yhdessä hyvä maailma!

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Adhd-oireisen lapsen ja nuoren arjen tuki

Epilepsialiitto ry. KuntoutuS Aikuisille nuorille läheisille ja perheille.

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Muistisairaudet

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Loimaan. Perhepalvelut

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

AMGEVITA (adalimumabi)

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Suomen Syöpäyhdistys ry Sopeutumisvalmennustoiminta

Sidosryhmien vaikuttavuusketju

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

Sosiaaliturvan selvittäminen

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Ryhmätyöt Cafe Learning-menetelmällä. Keskustelujen tuloksia. Ryhmätöiden teemat (jokainen ryhmä käsitteli kaikki teemat):

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Mielenterveyden häiriöt

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Transkriptio:

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY

NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien menetykset) ovat tyypillisiä tyypin 1 narkolepsiassa. Tarkkaa syytä sairastumiseen ei tunneta. Nukahtelun ja väsymyksen ohella narkolepsian oireita ovat mm. katapleksia, unihalvaus, nukahtamis- tai heräämisvaiheen hallusinaatiot, katkonainen yöuni, mielialan vaihtelut ja masennus, näköhäiriöt ja muistivaikeudet. Narkolepsian oireet alkavat useimmiten 10 30-vuotiaana ja yleensä oireisto kehittyy vähitellen muutaman kuukauden tai vuoden aikana. Diagnosoituja narkolepsiaan sairastuneita on Suomessa noin 500, mutta narkoleptikkoja voi olla runsaasti enemmänkin. Vireystilan ja toimintakyvyn vaihtelu luo epävarmuutta omasta pärjäämisestä. Monilla oireilu johtaa sosiaalisen aktiivisuuden vähenemiseen ja käytännössä kaikki sairastuneet kuormittuvat psykososiaalisesti. Orion Pharma 10/2017

NARKOLEPSIAN DIAGNOSOINTI Narkolepsian diagnosointi perustuu oireiden tarkkaan kartoitukseen, neurologiseen tutkimukseen ja laboratoriokokeisiin. Diagnoosin varmistamiseksi käytetään unipolygrafiaa ja seuraavan päivän univiivetestiä, joilla voidaan poissulkea muut vastaavia oireita aiheuttavat unihäiriöt. Tyypin 1 narkolepsiassa selkäydinnesteen oreksiinipitoisuus on matala. HOITO Keskeistä narkolepsian hoidossa ovat säännölliset elämäntavat ja säännöllisen univalverytmin noudattaminen. Kannattaa ottaa päivittäin 10 20 minuutin suunnitellut torkut ennen vireysminimiä ja aikatauluttaa tärkeimmät aktiviteetit virkeimpiin aikoihin. Kevyt ruokavalio, fyysinen aktiivisuus ja ympäristön tuki auttavat jaksamaan paremmin. Myös lääkityksellä voidaan tukea päivittäistä pärjäämistä. Narkoleptikon kannattaa välttää etenkin liiallista alkoholin nauttimista sekä tapaturma-alttiita aktiviteetteja.

VERTAISTUKI Vertaistuki auttaa arjesta selviämisessä ja tuo mielekästä sisältöä arkeen. Samassa elämäntilanteessa olevien kanssa keskustellessa on helppo puhua avoimesti omasta sairaudesta ja sen myötä esiin nousseista asioista. Ryhmästä saa tukea ja hyviä käytännön vinkkejä arjessa jaksamiseen ja pärjäämiseen. Jäsenemme osallistuvatkin erittäin aktiivisesti vertaistukitoimintaan. Järjestämme alueellisia tapaamisia, viikonlopputapahtumia sekä sopeutumisvalmennuskursseja. Sopeutumisvalmennuksessa uudet narkoleptikot saavat vertaistukea sekä ensitietoa narkolepsiasta, lääkityksestä, jaksamisesta ja muista sairauteen liittyvistä asioista. Puhelinneuvonnasta ja aktiivisista Facebook-ryhmistämme saa nopeasti apua ja keskusteluseuraa. Kehitämme ja lisäämme vertaistukitoimintaa jatkuvasti. Osallistumme yhdessä Tatu ry:n kanssa ALUVE-hankkeeseen, jossa kehitetään alueellista vertaistukea alle 29-vuotiaille, rokotteen vuoksi narkolepsiaan sairastuneille.

TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen on tärkeä osa toimintaamme. Haluamme lisätä yleistä tietoutta narkolepsiasta. Erityisesti painotamme sairastuneiden, heidän läheistensä sekä terveydenhoitohenkilökunnan tiedon lisäämistä. Tiedottamalla helpotamme sairauden tunnistamista ja sen hoitoa. i Lisätietoa uniongelmista ja niiden hoidosta löytyy sivuiltamme www.narkolepsia.fi HELSINGIN UNIKLINIKKA ON ERIKOISTUNUT NARKOLEPSIAN JA MUIDEN KESKUSHERMOSTOPERÄISTEN HYPERSOMNIOIDEN HOITOON. Valimotie 21, 00380 Helsinki E-mail: ajanvaraus@vitalmed.fi Puh. 010 2311 480 www.uniklinikka.fi Tutkimme, diagnosoimme ja aloitamme viipymättä tarkoituksenmukaiset hoidot, unohtamatta hoidon tehon seurantaa ja jatkuvaa tukea.

TUKEA ARKEEN Suomen Narkolepsiayhdistys ry on narkolepsiasta ja muista uniongelmista kärsivien potilasyhdistys, joka edistää uniongelmaisten kannalta oleellisia asioita. Tavoitteemme on helpottaa narkolepsiaan ja muihin uniongelmiin sairastuneiden arkea sekä työssä ja opinnoissa pärjäämistä. Järjestämme sairastuneille ja heidän läheisilleen vertaistukea sekä sopeutumisvalmennusta, ja tiedotamme sairaudesta ja sen hoidosta. Teemme tiivistä yhteistyötä Uniliiton, Tatu ry:n ja useiden neurologisten yhdistysten kanssa, jotta voimme tarjota jäsenillemme viimeisimmän tiedon ja parhaan tuen. Autamme mielellämme uniongelmiin liittyvissä asioissa. Kannattaa liittyä mukaan toimintaan, sillä vertaistuessa on voimaa. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Suomen Narkolepsiayhdistys ry www.narkolepsia.fi p. 040 058 5005 narkolepsia.yhdistys@kolumbus.fi www.jssuomi.fi