Ryhmätyöt Cafe Learning-menetelmällä. Keskustelujen tuloksia. Ryhmätöiden teemat (jokainen ryhmä käsitteli kaikki teemat):
|
|
- Sofia Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Ryhmätyöt Cafe Learning-menetelmällä Ryhmätöiden teemat (jokainen ryhmä käsitteli kaikki teemat): 1. Diagnostiikka. Miten onnistunut harvinaisten tautien diagnostiikka on? Millaisia yhteisiä haasteita harvinaisilla on diagnostiikassa? 2. Tiedonsaanti. Miten hyvin saa tietoa sairaudestaan? Millaisia yhteisiä haasteita harvinaisilla on tiedonsaannissa? 3. Hoito. Mitkä ovat lääkehoidon ja muiden hoitojen mahdollisuudet harvinaisia sairauksia sairastavien elämän parantamisen kannalta? Millaisia yhteisiä haasteita harvinaisilla on laadukkaan hoidon saamisessa? Millaista hyötyä olisi harvinaisten voimavarojen yhdistämisestä? 4. Vertaistuki ja kuntoutus. Miten helposti harvinainen saa ja minkä tasoista on kuntoutus ja vertaistuen saaminen? Millaisia yhteisiä haasteita harvinaisilla on kuntoutuksen ja vertaistuen saamisessa? Millaista hyötyä olisi harvinaisten voimavarojen yhdistämisestä? 5. Elämänlaatu. Millainen on harvinaisia sairauksia sairastavan elämänlaatu? Millaisia yhteisiä elämänlaatua heikentäviä tekijöitä on harvinaisia sairauksia sairastavilla? Keskustelujen tuloksia. 1. Diagnostiikka - Miten onnistunut harvinaisten tautien diagnostiikka on? - Millaisia yhteisiä haasteita harvinaisilla on diagnostiikassa? - tutkimusmenetelmät ovat suhteellisen hyvät, mutta oltava epäilys oikeasta diagnoosista, jotta tutkimukset määrätään -> ilman epäilystä, ei diagnoosia (tutkimuksia ei määrätä herkästi/ ilman vahvaa epäilystä) - jos henkilökunta ei ole sairauteen erikoistunut > pystyttävä ohjaamaan eteenpäin, ohjattava hoitoon oikeaan tahoon - diagnostiikka liian keskittynyt geeneihin ei oireisiin, ongelmana myös ajan ja rahan puute - pirstaleinen tutkiminen hukkaa resursseja (tutkitaan vain yhtä oiretta kerrallaan, ei kokonaisuutta). Oireita - > tutkimuksia - > ei löydy - > lopetetaan - > uusi lääkäri - > tuhlataan aikaa ja resursseja = ei tehdä loppuun asti aloitettua työtä - lääkäreiden tietämys harvinaisista sairauksista heikkoa - diagnoosin jälkeiset jatkodiagnoosit heikkoja, vaikea päästä jatkodiagnosointiin - harvinaisten sairauksien yhteisseminaari -> lääkäreille ja muulle terveydenhoitohenkilökunnalle tietoa - lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden tiedonvaihtoa ja verkostoitumista pitäisi lisätä - kansallisesti jokaista sairautta varten vähintään yksi erikoistunut lääkäri - epämääräinen oireilu vähentää uskottavuutta (esim. ajatellaan luulotaudiksi) - aina ei käytetä olemassa olevia tutkimuksia/tutkimuslaitteita (esim. magneettikuvaus), koska ne ovat kalliita -> raha ratkaisee! - viive diagnoosissa tulee kalliiksi - suurempana joukkona voisimme vaikuttaa paremmin lääkäreiden asenteisiin ja saamme painoarvoa ja merkittävyyttä -> harvinaiset otettaisiin paremmin huomioon ja meitä kuunneltaisiin
2 2 2. TIEDONSAANTI Miten hyvin harvinaiset saavat tietoa saa sairaudestaan? - Tietoa saa huonosti - Jos on juuri diagnosoitu, niin halutaan tietoa suomeksi -> Tieto Internetissä/Googlessa vieraskielistä, vaikeutena suomenkielisen tiedonsaanti - Harvinaiset.fi: keskitettyä tietoa/linkkejä suomenkielinen!! - Harvinaiset.fi:n kautta tietoa hakemaan, sieltä kaikki tieto, joka olemassa - Jos ei ole diagnoosia, niin tietoa saa huonosti, jos on diagnoosi niin vähän paremmin, kun ohjautuu oman yhdistyksen pariin tms. - yhdistyksien kotisivut ratkaisevassa asemassa: asiantuntijoiden nimet (asiantuntijaviitteet) tärkeitä - tiedon suodattaminen joskus liiallista - Mahdollista saada henkilökohtaista tietoa - Vertaistukiryhmähenkilöt luettelona hoitopaikoissa - Sosiaalietuudet ovat ongelma > vaihtelevat paikkakunnasta toiseen - Allianssilla sosiaalityöntekijä? - Yhdistyksen sivujen tiedot luotettaviksi Millaisia yhteisiä haasteita harvinaisilla on tiedonsaannissa? Yhteiset haasteet - Tieto asiantuntijalta asiantuntijoille -> potilailta henkilökunnalle, miten kulkisi? - lääkäreiden koulutus -> harvinaiset kertomaan koulutukseen - vertaistukiverkostot (keskussairaalat) - asiantuntijoiden puute -> asiantuntijat hajallaan, hajanainen tieto - ikä, vamma (näkö- ja kuulovamma) -> yhteyshenkilöiden tärkeys - tiedonsaanti diagnoosin jälkeen -> tiedonsaannin jatkuttava -> mistä tieto? - harvinaisten sairauksien kanssa elävien henkisen jaksamisen tukeminen - itsekritiikki (laadun parantamisen varaa) - sosiaalisen tiedon saanti - voimavarojen yhdistäminen Yhteistyön hyödyt - keskitetty tieto (harvinaiset.fi, Oprhanet, harvinaiset.net, Rarelink) - lähestyminen poliitikkoja yhtenäisenä - vertaistuki/verkostoituminen -> kanava
3 3 - jalkautuminen eri koulutuslaitoksiin jne. - aktivoituminen kouluttamalla (yhdistysten toimijat) - henkilökohtainen tapaaminen, vertaistuki (puhelimitse, Internet, kasvottain tapaaminen) Tieto keskitetysti saatavissa yhdessä paikassa Allianssi voisi kouluttaa paremmin, kun voisi järjestää yhteisiä koulutuksia eri yhdistysten jäsenille Mikään ei korvaa henkilökohtaista tapaamista > miten mahdollistuisi esim. syrjäasutusalueilla 3. HOITO Mitkä ovat lääkehoidon ja muiden hoitojen mahdollisuudet harvinaisia sairauksia sairastavien elämän parantamisen kannalta? - (lääke)hoito pelastaa elämän/parantaa elämänlaatua -> todella tärkeä asia, jopa ensisijainen joissain sairauksissa (esim. Fabryn-tauti) - kaikissa sairauksissa lääkehoito/kirurginen hoito ei auta (paranna, poista oireita), saattaa kuitenkin parantaa elämänlaatua / pelastaa hengen Millaisia yhteisiä haasteita harvinaisilla on laadukkaan hoidon saamisessa? Haasteet - haasteita riittää -> ilman diagnoosia, ei myöskään oikeaa hoitoa -> oikean diagnoosin saaminen ensiarvoisen tärkeää - tarvitaan tietoa sairaudesta ja sen hoidosta, jotta osataan antaa oikeanlaista hoitoa - lääkärikoulutukseen puhtia (enemmän harvinaisten sairauksien käsittelyä lääkärikoulutuksessa) -> oikean hoidon saamiseksi tarvitaan asiantuntijoita - raha ratkaisee hoidossa -> epätasa-arvoisuudet hoidon saamisessa ja hoidon laadussa -> pitäisi olla valtakunnallisesti tasa-arvoista hoitoa, eikä hoidon saaminen saisi riippua hoidon hinnasta (kalliin ja edullisen hoidon saaminen samalle viivalle) - apuvälineet, kuntoutus -> lääkehoidon lisäksi usein tarvitaan muutakin hoitoa (etenkin terapia!) - usein ei saa muuta kuin lääkehoitoa, psyykkinen puoli jää vaille huomiota - kaivataan omaehtoisuutta hoitoon -> harvinaista sairautta sairastavalta vaaditaan paljon joustoa (monet hoidot raskaita) - lisää asiantuntijuutta lääkäreihin Osaamiskeskukset Yhteistyön hyödyt - tiedottaminen parantuisi - taloudellisten resurssien yhdistäminen -> vertaistoiminta, koulutukset, tapahtumat
4 4 4. Miten helposti harvinainen saa ja minkä tasoista on kuntoutus ja vertaistuen saaminen? Millaisia yhteisiä haasteita harvinaisilla on kuntoutuksen ja vertaistuen saamisessa? Millaista hyötyä olisi harvinaisten voimavarojen yhdistämisestä? 4.a KUNTOUTUS Miten helposti kuntoutusta saa ja minkä tasoista se on? Millaisia yhteisiä haasteita harvinaisilla on kuntoutuksen saamisessa? - kuntoutuksen tarve on viimeisellä sijalla - kuntoutusta saa jos yhdistys järjestää kurssin - kuntoutuksen saanti riippuu terveydenhuollon ja Kelan kriteereistä, jos ei läpäise kriteereitä, niin ei saa kuntoutusta - kuntoutus viivästyy usein - koordinointi puuttuu - kuntoutuksen saannin mahdollisuus ja laatu paikkakuntakohtaista - usein ammatillinen kuntoutus järjestyy ensimmäisellä kerralla, mutta ei sitten uudemman kerran, jos ammatillista kuntoutusta tarvitsee jatkaa - haasteena kuntoutuksessa on jatkuvuus - vaikea saada läpi elämän - itse pitää tietää, miten kuntoutetaan - kuntoutusta ei löydy, ei osata etsiä, siitä ei tiedetä - kuntoutussuunnitelmissa jauhetaan samoja asioita -> turhauttavaa - joutuu yhä uudestaan hakemaan samoja asioita -> Kela olettaa, että harvinaisesta sairaudesta voi parantua -> läpi elämän kestävää kuntoutusta vaikea saada -> turhautuminen Hyödyt - kursseja yhdessä useammalle diagnoosille kursseille saadaan väkeä - vaikutettaisiin Kelaan! -> yhteiset kriteerit harvinaisen sairauden kuntoutustarpeille - järki papereiden pyöritykseen -> resurssien haaskaamista - osaamiskeskuksia; organisaatioita jo on - yhteinen tiedotus, vaikuttaminen hallitusohjelmaan
5 5 4b. VERTAISTUKI Miten helposti vertaistukea saa ja minkä tasoista se on? Millaisia yhteisiä haasteita harvinaisilla on vertaistuen saamisessa? - yhdistys on avainasemassa, ilman yhdistystä vertaistuen saantimahdollisuus on nolla oma heimo on tärkeä - vertaistukikoulutuksesta hyötyä, koulutus lisää uskottavuutta, sitä voi puuttua - henkinen tuki tarvitaan kuntoutuksen ja vertaistuen puolelta ammatillinen apu myös tukemaan - miten vertaistuelle saadaan tekijöitä ja jatkuvuutta, kun yhdistyksen resurssit vähäiset Hyödyt - leviäisikö tieto paremmin, jos olisi kattojärjestö? - voisi olla yhteisiä tietoja/ yhteinen tiedotus - voitaisiin jakaa yhteisiä tietoja, vinkkejä - avauduttaisiin omista ympyröistä - samoja kärsimyksiä vältettäisiin - palkattu (sosiaali)työntekijä tukisi perheen arjessa - yhteiset tilat kokoontumista varten - päästään mukaan vaikuttamaan EU:hun
6 6 5. ELÄMÄNLAATU - Millainen on harvinaisia sairauksia sairastavan elämänlaatu? Millaisia yhteisiä elämänlaatua heikentäviä tekijöitä on harvinaisia sairauksia sairastavilla? - Millainen on harvinaista sairautta sairastavan elämänlaatu? - vaihteleva, riippuu päivästä, millaisella heräät - riippuu sosiaalisesta ympäristöstä (etenkin ihmissuhteet), asuinpaikasta, mahdollisuudesta lääkitykseen ja kuntoutukseen - riippuu omasta mielentilasta ja omasta asenteesta - riippuu taudin kroonisuudesta ja etenemisestä - satsataan liian vähän henkisiin tekijöihin - on tuonut elämään myös positiivisia asioita - turha kitinä loppuu, aina välillä 2. Haasteet - Millaisia yhteisiä elämänlaatua heikentäviä tekijöitä on harvinaisia sairauksia sairastavilla? - harvinainen sairaus heikentää elämänlaatua, kaikilla vaikeuksia elää arjessa, vaikeudet elää normaalielämää -> arki - pelkojen ja epävarmuuksien kanssa eläminen - ajattelee, että tapahtuu vain pahaa - sairauden kanssa eläminen kuormittaa useimmiten koko perhettä ja läheisiä -> psykologinen puoli - taistelu byrokratiaa vastaan - henkiset vaikeudet ja sairauden hyväksyminen - toivottomuus, yllätyksellisyys, tulevaisuudettomuus (hetkessä eläminen) - hoidon koordinointi on ongelma -> yksi lääkäri kiinnostuu vain omasta ongelmastaan - taakan siirto terveydenhuollossa -> hoito ei lopulta kenenkään vastuulla, lääkärit pompottelevat vastuuta toisilleen - lääkärit kiinnostuneita meistä objektina -> oman elämän objektina oleminen Hyödyt - - yhteinen ääni - vertaistuki - ongelmatilanteissa kattojärjestö voisi auttaa - tiedon ja kokemusten koonti - synergia: uutta toimintaa -> 1+1=3 - kokemukset yhteen - harvinaisten päivän tapahtuma eloon -> isommaksi tapahtumaksi
7 7 RYHMÄKESKUSTELUJEN KOONTI Mitä voisimme tehdä yhdessä? Mihin kattojärjestöä tarvittaisiin, mitä hyötyä siitä olisi? 1. henkilökunta, joka antaisi tukea arjessa jaksamiseen/pärjäämiseen 2. yhteinen terapian antaja (esim. psykologi) auttamaan henkisessä jaksamisessa 3. yhteinen sosiaalityöntekijä byrokratian avuksi 4. yhteinen kuntoutus, sopeutumisvalmennus ja kaikenlaiset tapaamiset 5. vertaistukikoulutus yhdessä 6. yhteiset tilat kokoontumisia varten 7. yhteisiä tapahtumia yhteisen teeman, vamman lajin, apuvälineen yms. ympärille kursseja (sopeutumisvalmennuskurssit, kuntoutuskurssit, vapaa-ajan tapaamiset) paikallistapaamiset 8. lainsäädäntöön ja päättäjiin vaikuttaminen -> yksi ääni edustamassa harvinaisia päätöksenteossa ja keskusteluissa 9. paikkakuntakohtaisuuteen vaikuttaminen -> hoito, kuntoutus kaikille, tasa-arvo 10. harvinaisille sairauksille omat kriteerit esim. kuntoutukseen ja vammaistukeen/eläkeläisen hoitotukeen kuntoutus lähtisi liikkeelle sen tarpeesta, ei Kelan kriteereistä, kuntoutuksen läpi elämän kestoisuus mahdollistuisi, eikä kuntoutus viivästyisi 1. byrokratiaan vaikuttaminen: kuntoutusta saisi yhä uudelleen ja ei tarvitsisi hakea jatkuvasti, paperinpyörityksen vähentäminen 2. harvinaisten päätösten käsittely yhdessä Kelan toimistossa 11. EU -> ei voida toimia Eurodiksessa ilman yhteistä elintä 12. uskottavuus paranisi 13. yhteisiä tiedotustilaisuuksia terveydenhuoltohenkilöstölle -> lääkärikoulutukseen lisää tietoa harvinaisista sairauksista 14. yksi paikka, mistä löytää tietoa 15. yhteinen tiedotus, niksien, vinkkien, kokemuksen jako, samoja kärsimyksiä pyritään välttämään 16. päällekkäisyyden karsiminen terveydenhuollossa 17. toimintaa, joka ei mene muun toiminnan kanssa päällekkäin -> kartoitettava mitä toimintaa on jo olemassa 18. ongelmatilanteissa olisi kattojärjestö apuna 19. yhteinen edunvalvonta 20. saataisiin aikaan uutta toimintaa, synergia, 1+1 =3
8 8 KOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Päätimme, että perustamme kattojärjestön ja valitsemme työryhmän viemään asiaa eteenpäin. Työryhmä tekee alustavaa työtä kattojärjestön perustamiseksi lokakuun alkuun mennessä. Kattojärjestön perustamiskokous on la Työryhmän tehtävät: - Kokoamme yhteen, mitä toimintaa harvinaisille on olemassa päällekkäisyyksien välttämiseksi. - Mietimme, millaista toimintaa me harvinaiset tarvitsemme (toiminta, ei riipu diagnoosista eikä sairauden luonteesta). Nämä edellä mainitut asiat määrittelevät, millaista olisi tuleva yhteistyö - Työryhmä ottaa yhteyttä Helena Kääriäiseen (THL). - Syöpälääkäri Raija Asola (STM) ja Pasi Mustonen (STM) ovat harvinaisten asialla. Työryhmän jäsenet: vetäjä Elina Nykyri, jäsenet: Anna Meriluoto (Fabry ry.), Katri Karlsson (HAE ry.), Maarit Rope (Frax ry.), Päivi Reinikka (Tourette ry.) / Tuula Savikuja (Tourette ry.), Sirkka Paananen (Lyhytkasvuiset ry.)
Elina Nykyri, FM, yhteisöpedagogiopiskelija HUMAK, Väestöliiton perinnöllisyysklinikka, Suomen Turner- ja HAE yhdistykset
Elina Nykyri, FM, yhteisöpedagogiopiskelija HUMAK, Väestöliiton perinnöllisyysklinikka, Suomen Turner- ja HAE yhdistykset Suomeen perustetaan harvinaisten sairauksien ja vammojen potilasyhdistyksiä edustava
LisätiedotHARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja
HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten
LisätiedotHARVINAISENA SUOMESSA
HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema
LisätiedotRyhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen
Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen
LisätiedotHelsingissä 7.11.2011
1 Helsingissä 7.11.2011 Harvinaisten kattojärjestön perustamiskokousta suunnittelevan työryhmän terveisiä yhden tai useamman harvinaisen sairauden tai vamman potilasyhdistysten ja epävirallisten ryhmittymien
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotKUTSU Kaikki harvinaisia sairauksia ja vammoja sairastavat sekä heidän läheisensä Harvinaistyötä tekevät
1 KUTSU Kaikki harvinaisia sairauksia ja vammoja sairastavat sekä heidän läheisensä Harvinaistyötä tekevät Harvinaisten kattojärjestön XXX ry perustamiskokous Aika: 21.1.2012 kello 10-18.30 Paikka: Folkhälsan,
LisätiedotHARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ
1 HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki harvinaiset! TEEMA: HARVINAISIA IHMISSUHTEITA Toinen harvinaisten yhdistysten itsensä
LisätiedotToinen harvinaisten potilasyhdistysten edustajien yhteinen neuvottelukokous: OHJELMA
Toinen harvinaisten potilasyhdistysten edustajien yhteinen neuvottelukokous: OHJELMA 10.00-10.40 Alkusanat ja pohjustusta ryhmätöille. Työryhmän terveisiä ja kahvitarjoilu luentosalissa» Alkusanat ja osallistujien
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotASIAKKAAN ÄÄNI; MIKÄ ON AUTTANUT, MITÄ PARANNETTAVAA PALVELUISSA?
ASIAKKAAN ÄÄNI; MIKÄ ON AUTTANUT, MITÄ PARANNETTAVAA PALVELUISSA? Alueellinen mielenterveyspäivä 28.3.2017 Kokemusasiantuntija Raija Kauranen LAITA UUSI NIMI Alueellinen mielenterveys päivä 21.11.2016
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotMukavaa tavata! ja vielä näin runsain määrin J. Harvinaisinfo 28.1.2014 Oulu
Mukavaa tavata! ja vielä näin runsain määrin J Harvinaisinfo 28.1.2014 Oulu Kansallinen ohjelma harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma v. 2013 loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä
LisätiedotHarvinaiset-verkosto
Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-
LisätiedotKokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa
Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN
LisätiedotNÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014
NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotNÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014
NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen
LisätiedotHarvinaiset-verkosto
Harvinaiset-verkosto Harvinaissairaan kokonaisvaltaisen arjen asiantuntijuutta Järjestöjen yhteistyötä harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien hyväksi Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa
LisätiedotVertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa
Vertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa Jokke Reimers 11.1.2016 Kansalaisareena 2016 Vertaistoiminta Suomessa Vertaistoiminnan toimintaedellytyksissä on parantamisen varaa.» 1. Mitä meiltä puuttuu?» 2.
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotDiabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa
Diabetesliiton terveiset Vastaava diabeteshoitaja Anneli Jylhä Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa 1 Diabeteskeskus
LisätiedotHarvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1877140 Raportteja ja muistioita 2014:5 13.03.2014 Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti Koko julkaisu (pdf, 402 kb)
LisätiedotGAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA GAS- TAVOITEASETTELUSTA AVOKUNTOUTUKSESSA GAS-koulutus, Oulu 8.12. 2010 Tuula Rantakari, kuntoutussuunnittelija Suomen MS-liitto ry GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotTietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén
Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta 1 6.2.2018 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kyselyn kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotTehdään yhdessä hyvä maailma!
Tehdään yhdessä hyvä maailma! Kehitysvammaisten Tukiliitto ry wwwtukiliittofi Tehdään yhdessä Jäsenenä saat tietoa ja vertaist Tavoitteemme ovat kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien
LisätiedotKuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä
KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotAvokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan
LisätiedotTässä yhdistystiedotteessa käsitellään:
Tärkeää: Kevätkokouksen kannanotto Aivovammanuoret Instagramissa Tulevia tapahtumia Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 Aivovammaliiton kevätkokouksen kannanotto... 2 Aivovammanuoret Instagramissa...
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
SUOMEN AKUSTIKUSNEURINOOMAYHDISTYS ry 1/5 FINLANDS AKUSTIKUSNEURINOMFÖRENING rf TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTAVUOSI 2015 Suomen Akustikusneurinoomayhdistys ry on aktiivinen yhdistys. Jäsenistö
LisätiedotLasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa
Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa Työryhmä: Virpi Aromaa, kuntoutusyksikön päällikkö Vantaa Tuija Arvo, fysioterapian ylihoitaja Helsinki Outi Ekebom, toimintaterapeutti Helsinki Helena Kara,
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotToimintasuunnitelma 2010
Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotInvalidiliiton Harvinaiset-yksikkö
Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset
Lisätiedot(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake
(OPI) Kuntoutun arvioitilomake 01. Ohan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1. Kiipula 2. Verve 04. Monesko toteutunut kurssi on kyseessä? Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs 05.
LisätiedotNuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk
Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
LisätiedotMaria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen
LisätiedotAvomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017
Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/
LisätiedotElämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen
Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotSyöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena
Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen
LisätiedotMistä saa tietoa, tukea ja palveluja?
Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotCrohn ja Colitis ry.
Crohn ja Colitis ry www.ibd.fi Strateginen toimintasuunnitelma 2019-2023 #meidänjärjestö 2 IBD lukuina MAAILMASSA IBD:tä SAIRASTAVIA YLI 10 MILJOONAA SUOMESSA IBD:tä SAIRASTAVIA 50 000 Toimisto Tampereella
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotCrohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit
Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Arita Goh Crohnin tauti ja colitis ulcerosa -kurssit vuoden 2019 alusta alkaen Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi
LisätiedotMUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA
MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotPERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi
PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Ala-asteikäisten lasten 08.07. - 14.07. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, jossa on ala-astetta käyvä kouluikäinen liikuntavammainen tai monivammainen
LisätiedotHAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE
Keskipohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Kokkolan Päivä- ja Työtoimintakeskus HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan
LisätiedotMITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?
MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia
LisätiedotKelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016
Kelan kuntoutukseen haku ja t vuonna 2016 o keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa kuntoutuksen mahdollisuudesta o kysy sopivinta kurssia esim. hoitavalta lääkäriltä, Kelasta, kuntoutuslaitoksesta tai
LisätiedotAivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille
Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotHENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry
HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry Harvinaisuuden määrittelyä Euroopan unionin määritelmä: enintään 500
LisätiedotEpilepsialiiton toiminta ja kurssityön käytännöt. Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät Tanja Vihriälä-Määttä
Epilepsialiiton toiminta ja kurssityön käytännöt Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät 30. 31.3.2019 Tanja Vihriälä-Määttä Epilepsialiitto ry Valtakunnallinen potilasjärjestö Perustettu v. 1969 -> tänä vuonna
LisätiedotPerhekuntoutus 2010. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus
Perhekuntoutus 2010 Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Yhteisen tekemisen perhetoimintakurssit Teini-ikäisten harvinaisten lasten Kurssit on tarkoitettu perheille, jossa on alle 16-vuotias liikuntavammainen
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotVuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat
Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotNäkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotLuottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014
Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotAikuisten palvelut
Aikuisten palvelut 11.2.2013 2013 Lääkinnällinen kuntoutus Hyvää: Palvelu koetaan hyväksi ja kuntoutus on tehokasta, kun sitä saa. Palveluita on useanlaisiajakoulutusalalleon alalle on riittävää. Kehitettävää:
LisätiedotSelvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen
Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Katja Aktan-Collan 7.9.2012 Taustaa Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2009 antanut
LisätiedotKELAN TULES-AVOKURSSIT
KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille
LisätiedotKelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015
Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien kuntoutus
Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia
LisätiedotYHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA
YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 26.03.2018 ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA KOKEMUKSIA ASIAKASSUUNNITELMAN TEOSTA POSITIIVISTA Hyviä kokemuksia, yksilöllinen kohtaaminen tärkeää. Pystyy
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotVertais- ja vapaaehtoistoiminta
Vertais- ja vapaaehtoistoiminta Vertais- ja vapaaehtoistoiminta Crohn ja Colitis ry:ssä Vertaistoiminta on vuorovaikutusta. Vertaistukea voi antaa toinen saman tyyppisen kokemuksen läpikäynyt henkilö.
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotLähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito
Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
Lisätiedot