Lausunto UUDELY/9893/2017 6.11.2017 Raaseporin kaupunki Kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa raasepori@raasepori.fi leena.kankaanpaa@raasepori.fi Lausuntopyyntönne 5.10.2017 Lausunto Tallkullan ranta-asemakaavan luonnoksesta Raaseporin kaupunki pyytää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausuntoa Tallkullan rantaasemakaavan luonnoksesta. Kaavasta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 8.10.2015. Kaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle lomaasuntorakennuspaikkoja. Kaavaratkaisussa otetaan huomioon luontoselvityksessä todetut suojeltavat arvot. Alueella oleva talouskeskuksen vanha rakennuskanta pyritään ottamaan huomioon niin, että sen säilymistä voidaan mahdollisuuksien mukaan edistää. Kaavaan osoitetaan 2 korttelialuetta, joissa on 4 loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA). Muu kaava-alue osoitetaan metsätalousalueeksi (M). Kaavaa varten tehdyn luontoinventoinnin pohjalta on rajattu 2 osaaluetta, jossa luonto säilytetään (s). Kaava-alueen rakentamisesta vapaan rannan osuus on noin 60 % kaava-alueen rantaviivasta. Kaavatilanne Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ranta-asemakaavan tarkoittamalle alueelle ei ole esitetty aluevarauksia. Kaava-alue sijoittuu mantereen rantavyöhykkeelle vz1. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 24.5.2017 ja on tullut voimaan ennen sen lainvoimaisuutta maakuntahallituksen päätöksellä 21.8.2017. Maakuntakaavassa ei ranta-asemakaava-alueen osalta ole esitetty uusia aluevarauksia taikka -merkintöjä. Neljäs maakuntakaava on edellisiä maakuntakaavoja strategisempi ja täydentää sekä tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja mm. kulttuuriympäristöjen osalta. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero +358 295 021 000 www.ely-keskus.fi/uusimaa Opastinsilta 12 B 5 krs 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
2 Mitoitus Kaava-aineistossa esitetään mitoituksen osalta, että alueen 4 lomaasuntotonttia ja 0,83 km pitkä korjattu rantaviiva tarkoittavat mitoitusta 4,8 loma-asuntotonttia/km. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu tutkitaan kaavoitusmenettelyssä nk. emätilatarkastelua käyttäen. Aineistosta ei ilmene, ovatko kaavaluonnoksen tarkoittamat tilat nk. emätiloja ja mikä on emätilojen mitoitus. Selostusta tulee täydentää tältä osin. Muilta osin ELY-keskus katsoo, että MRL 73 :ssä tarkoitettu rakentamisesta vapaan rannan osuutta on luonnoksessa huomioitu riittävästi. Tulvariski Kaava-alueen loma-asuntojen korttelialueet rajautuvat rantaviivaan, joten yleismääräyksissä tulee huomioida suositus alimmasta rakentamiskorkeudesta. Tämä tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja. Kyseinen korkeustaso on rantaasemakaavan alueella N2000 +2,80 metriä, mikä pitää sisällään riittävän suuruisen aaltoiluvaran (N2000 +2,55 metriä + 0,25 metriä). Suosituskorkeus koskee uudisrakentamista ja se tulee varsinaisten rakennusten lisäksi ottaa huomioon myös yhdyskuntatekniikan, kuten vesihuollon ja energianjakelun rakenteiden kohdalla. Vesihuolto Vesihuoltoa on käsitelty kaavaluonnoksessa toteamalla, ettei jätevesiä saa johtaa vesistöön, vaan ne on käsiteltävä kunnan ympäristöviranomaisen vahvistamalla tavalla. Vesihuoltoa koskevat kaavamääräykset eivät ole riittävät ja niitä tulee muuttaa esim. seuraavasti: Vesikäymälän rakentaminen on sallittua ainoastaan, mikäli kiinteistö voidaan liittää sellaiseen toimivaan vesihuoltoverkostoon joka on kunnan vesihuoltolain mukaisen kehittämissuunnittelun mukainen. Kaavassa tulee myös esittää, miten harmaiden jätevesien käsittely on tarkoitus järjestää, ja antaa tarvittavat kaavamääräykset. Kuten edellä on todettu, harmaiden jätevesien käsittelyssä on otettava huomioon alin rakentamiskorkeus. Uudellamaalla (myös Raaseporissa) on yleisesti sovellettu rantaasema- ja rantayleiskaavoissa vesikäymäläkieltoa, ellei kiinteistö ole liitettävissä sellaiseen toimivaan vesihuoltoverkostoon, joka on vesihuoltolain mukaisen kunnan kehittämissuunnittelun mukainen. Kiinteistökohtainen jätevesiratkaisu vapaa-ajanasunnoilla on haasteellinen vesikäymälän osalta, koska vapaa-ajanasuntojen
3 vedenkäytön kausittaiset vaihtelut ovat suuria. Käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittely edellyttää biologis-kemiallista jätevedenpuhdistamoa, joka tarvitsee tarkoituksenmukaisesti ja hyvin toimiakseen jatkuvaa kuormitusta. Pitkät käyttötauot vaikuttavat laitteistojen biologiseen puhdistustoimintaan heikentävästi. Tiiviistä, säännöllisesti tyhjennetystä ja oikein huolletusta umpisäiliöstä ei pitäisi päästä vesistöön jätevesiä. Vesikäymälän- ja umpisäiliöratkaisun salliminen ranta-alueiden vapaa-ajanasutukselle Uudellamaalla lisäisi kuitenkin merkittävästi jätevesien kuljetusta ja säiliöautoliikennettä. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen tällainen ratkaisu voisi johtaa Uudellamaalla tuhansien vapaaajankiinteistöjen jätevesien kuljetuksiin. Tämä saattaisi johtaa myös jätevesipuhdistuslaitosten vastaanottokapasiteetin heikkenemiseen. Umpisäiliötä ei siksi voida pitää tarkoituksenmukaisena ja kestävän kehityksen mukaisena ratkaisuna maakunnallisella tasolla. ELY-keskus katsoo, ettei kaavaehdotus täytä MRL 39 ja 73 :ssä säädettyä vesiensuojelun ja vesihuollon järjestämisen huomioon ottamisesta. Vesistörakentaminen ja ruoppaus Vesialueeseen ja rantaluontoon kohdistuvia vaikutuksia (mahdolliset ruoppaukset) ei ole käsitelty kaava-aineistossa. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, jonka perusteella vaikutukset arvioidaan. Kaavamääräyksissä tulee mahdollisten ruoppausten yhteydessä huomioida vesialueen vedenalainen luonto ja vesistön tila sekä rantojen luonnontilaisuus. Luonnonsuojelu Alueelle on tehty asianmukainen luontoinventointi. Inventoinnin mukaan merenrannan tervaleppävyöhyke on selvitysalueella katkonainen, ja varsinaiset tervaleppälehdot on rajattu kuvioksi 10. Näiden puusto on pääosin luonnontilaista ja paikoin kookasta tervalepikkoa, jossa sekapuuna kasvaa yleisesti kookasta pihlajaa, hieskoivua ja tuomea. Lahopuuta esiintyy melko runsaasti. ELY-keskus toteaa, että ranta-alueen tervalepikot ovat säilyneet luonnontilaisina ja ne on hyvä kaavamerkinnällä osoittaa säilytettäviksi. Kulttuuriympäristö ja rakennussuojelu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa maakuntamuseo edellytti, että oleva rakennettu ympäristö tulee esitellä kaavassa, jotta suojeluarvoihin voidaan ottaa kantaa. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman mahdolliset suojeluarvot tulee osoittaa kaavassa riittävin suojelumerkinnöin.
4 Neuvottelussa ELY-keskus edellytti, että alueelta tulee laatia asiantuntijan tekemä riittävä kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, jonka perusteella voidaan arvioida yksittäisten rakennusten ja ympäristön suojelutavoitteet. Mikäli rakennuksilla ja alueella on MRL 54 :n tarkoittamia arvoja, tulee ne turvata riittävin suojelumääräyksin. Selvityksestä tulee käydä ilmi tilan ja alueen historia sekä rakennusten rakennushistoria, säilyneisyys ja muutokset. ELY-keskus katsoo, että alueella sijaitsevan vanhan tilakeskuksen rakennuskannan kulttuuri- ja rakennushistoria sekä ominaispiirteiden säilyneisyys, muutokset ja kunto tulee käydä ilmi kaava-asiakirjoista, jotta sen suojelutavoitteet ja säilymisedellytykset voidaan arvioida. Mahdolliset purettavaksi tarkoitetut rakennukset tulee merkitä karttaan X-merkinnällä. Rakennuspaikalla 1RA, tontilla 1 on ennestään vanha loma-asunto, jota ilmeisesti puretaan. Muut rakennukset on osoitettu merkinnällä (ta), rakennusala, jonka rakennus saadaan säilyttää. Lausunnon on ratkaissut ylitarkastaja Elina Kuusisto ja esitellyt tarkastaja Mona Sundman. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan lopussa. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Henrik Wager (rakennettu kulttuuriympäristö), Kirsi Hellas (luonto), Perttu Ottelin (ruoppaus), Ilkka Juva (vesihuolto) ja Olli Jaakonaho (tulvariski).
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Hyväksyjä Kuusisto Elina 08.11.2017 13:01 Esittelijä Sundman Mona 06.11.2017 11:33