Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n Lausunto luonnoksesta oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi

Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 21.1.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n Lausunto luonnoksesta oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Yleistä Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnoksen tavoitteet koota eri laeissa olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset yhteen lakiin, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen lakisääteistäminen koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita, opiskeluhuollon suunnitelmallisuuden ja yhteisöllisen opiskeluhuollon korostaminen sekä opiskelijan oikeus saada palveluja määräajassa ovat hyvin kannatettavia asioita. Opiskeluhuollon toimivuuden kannalta on myös tärkeää säätää opiskeluhuollon ohjauksesta, seurannasta, arvioinnista ja valvonnasta. Tärkeiden tavoitteiden ohella joitakin asioita lakiesityksessä on kuitenkin perusteltu puutteellisesti tai on jätetty kokonaan perustelematta. Joitakin asioita ja käsitteitä on myös esitetty ristiriitaisesti ja vaikeaselkoisesti luonnoksen eri kohdissa. Joissakin kohdin pykälän perustelut ja sisältö saattavat olla ristiriitaiset tai pykälä on ristiriidassa perusopetuslain kanssa. Esityksessä olisi pitänyt olla myös tarkempi selvitys lain edellyttämien koulukuraattori- ja psykologipalvelujen lisäresursseista ja niiden kustannuksista. Lastensuojelulain kumoaminen Lakiluonnoksessa esitetään lastensuojelulain 9 :n kumoamista, mutta koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta säädettäisiin edelleen terveydenhuoltoa koskevassa lainsäädännössä. Jos lastensuojelulain 9 kumottaisiin, koulukuraattorityötä ei enää määriteltäisi lainsäädännöllisesti ehkäiseväksi lastensuojelutyöksi. Koulukuraattorityö tulee säätää edelleen lastensuojelulaissa ehkäiseväksi lastensuojelutyöksi. Koulukuraattorit ry esittää, että koulukuraattori- ja koulupsykologin työn perusta tulee säilyttää edelleen lastensuojelulain 9 :ssä niin, että siinä viitataan koulukuraattorin ja koulupsykologin osalta oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. 3 Opiskeluhuolto Yksityiskohtaisissa perusteluissa sivulla 49 todetaan, että pykälän 3 momentti sisältäisi säännöksen, joka korostaa eri toimijoiden yhteistyötä. Tässä pitäisi korostua myös se, että opiskeluhuolto on nimenomaan koulun toimintaa ja painottaa sitä momentissa seuraavasti: 1

3 3 mom: Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimessa suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa sekä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. 4 Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto Koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisella opiskeluhuollolla tuetaan sekä yhteisöllistä että yksilöllistä hyvinvointia, tuetaan terveellisen ja turvallisen oppimis- ja opiskeluympäristön syntymistä, suojataan mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opiskeluhuollon avulla tunnistetaan, lievennetään ja poistetaan mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Pykälän jälkimmäiseen lauseeseen tulee lisätä ehkäistä-sana seuraavasti: Opiskeluhuollon avulla ehkäistään, tunnistetaan, lievennetään ja poistetaan mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä opiskeluun liittyviä muita ongelmia. 5 Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Koulukuraattorin kelpoisuus Lakiluonnoksen sivulla 50 esitetään, että 5 :ssä (Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut) säädettäisiin opiskeluhuollon sosiaalityön ja psykologin palveluista ja että lastensuojelulain 9 :n mukaisesti ehdotetussa laissa käytettäisiin nimitystä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Pykälän 1 momentin mukaan kuraattoripalveluista vastaisivat sosiaalityöntekijät sekä kuraattorit, joilla on suoritettuna vähintään sosiaalialan alempi korkeakoulututkinto. Lakiluonnoksen perusteluissa ja pykälissä (3, 5, 8, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 17, 18, 19, 21, 23 ) kuraattoripalvelut on kuvattu sekavasti ja ristiriitaisesti käyttämällä nimikkeitä kuraattori, sosiaalityöntekijä ja vähintään sosiaalialan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut kuraattori. Alempi korkeakoulututkinto tarkoittaa pikemminkin yliopistossa suoritettavaa kandidaatin tutkintoa kuin sosiaalialan alempaa AMKtutkintoa, jota luonnoksessa kuitenkin ilmeisesti tarkoitetaan, kun esityksessä on viitattu sosionomeihin. Näin ollen esityksessä on sekoitettu sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, jotka ovat kaksi eri tehtävää. Sosionomien tehtävä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan lain (272/2005) mukaan sosiaaliohjausta eikä sosiaalityötä. Yksityiskohtaisissa perusteluissa sivuilla 50-51 olevassa kappaleessa on mainittu sosionomi (AMK)-tutkinnon suorittaneet. Edellisessä kohdassa ei selviä, mistä tehtävistä sosionomi (AMK)-tutkinnon suorittaneiden sosiaaliohjaajien kohdalla on kysymys. Eri ammattiryhmien tehtävät pitäisi selkeästi määritellä, mitä tässä esityksessä ei ole tehty. Kappaleessa korostetaan oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaista asemaa ja mahdollisuutta riittävien, tarvetta vastaavien psykologin ja sosiaalityöntekijän palvelujen saamiseen. Vaikeaselkoisessa viimeisessä virkkeessä sosiaalityöntekijän tehtävät on kuitenkin laajennettu AMK-tutkinnon mukaisiksi sosiaaliohjauksen tehtäviksi. Tämä esitys on ristiriidassa edellä mainitun oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisen aseman kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oppilaat ja opiskelijat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa palvelujen sisällön ja 2

laadun suhteen, kun tarvittavat sosiaalityöntekijän palvelut annettaisiin sosiaaliohjauksen palveluina. Koulukuraattorien kelpoisuusasia on esityksessä taustoitettu ja perusteltu liian niukasti. Koulukuraattoreilta on perinteisesti edellytetty sosiaalityöntekijän kelpoisuutta ja koulukuraattorityötä on kehitetty sosiaalityön viitekehyksessä vuosikymmenien ajan. Jo vuoden 1973 Oppilashuoltokomitea määritteli koulukuraattorin kelpoisuudeksi sosiaalityöntekijän kelpoisuuden asetusesityksessä koulukuraattoreista ja koulupsykologeista. Lastensuojelulakiin ottamisen yhteydessä vuonna 1990 koulukuraattorin kelpoisuus on jo kertaalleen määritelty sosiaalityöntekijän kelpoisuudeksi samana vuonna annetulla asetuksella (491/1990), jonka mukaan oppilashuollon virkoihin valittavilta koulukuraattoreilta edellytettiin sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Oppilashuollon viroilla tarkoitettiin nimenomaan koulutoimessa toimivien koulukuraattorien virkoja. Nimikkeenä koulukuraattoria nykyisessä kelpoisuuslaissa (272/2005) ei enää mainita, mutta lakia voidaan sosiaalityön osalta soveltaa myös koulutoimessa. Koulukuraattorin työ on määritelty sosiaalityön tehtäväksi seuraavissa julkaisuissa: STM:n muistioissa (Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän muistio, STM:n selvityksiä 2006:33 ja Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän toimenpide-ehdotukset, STM:n selvityksiä 2009:34), Sosiaalityön käsikirjassa (2010 ja 2011), Väinälä ym. (2010) toimittamassa Selvitys palvelukohtaisista asiakastiedoista lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä koulun sosiaalityön tehtävissä raportissa (THL), Huomisen hyvinvointia Kehys oppilashuollon kehittämiselle oppaassa (toim. Laitinen & Hallantie, Opetushallituksen Oppaat ja käsikirjat 2011:19) ja nyt viimeisimpänä opetushallituksen Oppilas- ja opiskelijahuollon nettioppaassa 2012, http://www.oph.fi/oppilashuollon_opas/jarjestaminen/oppilas- _ja_opiskelijahuollon_palvelut/kuraattori-_ja_psykologitoiminta/koulukuraattori. Lakiluonnoksessa ei perustella sitä, miksi kuraattori-nimikkeellä olevalle työntekijälle lakia valmistellut työryhmä esittää alempaa kelpoisuutta kuin asiaa pohtineet vuoden 2006 ja 2009 oppilashuoltotyöryhmät, jotka esittivät koulukuraattorin kelpoisuudeksi sosiaalityöntekijän kelpoisuutta tai ylempää sosiaalialan AMK-tutkintoa. (AMK-tutkinto on sosiaaliohjauksen tutkinto eikä sosiaalityön tutkinto.) Nämä työryhmät perustelivat asiaa työvoimapulalla, mikä ei voi olla kelpoisuuden alentamisen peruste. Tulevaisuudessa sosiaalityöntekijöiden työvoimapula on poistumassa, kun Eduskunta päätti lisätä 30.11.2012 valtion budjettiin 1,4 miljoonan euron lisämäärärahan sosiaalityöntekijäkoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä varten. Kummassakaan edellä mainitussa työryhmässä kelpoisuuden laajentamisesitys ei saanut kaikkien työryhmän jäsenten kannatusta, mikä ilmaistiin eriävinä mielipiteinä. Lisäksi valtaosa lausunnonantajista vuonna 2006 kannatti koulukuraattorin kelpoisuuden säilyttämistä sosiaalityöntekijän kelpoisuutena. Lausunnonantajat korostivat, että koulukuraattorin tehtävässä vaaditaan vahvaa, monipuolista ja laaja-alaista sosiaalityön sisällön osaamista sekä sosiaalityön menetelmien hallintaa koulukuraattorin toimiessa koulussa sosiaali- ja lastensuojelutyön asiantuntijana. Lausunnonantajien näkemystä ei kuitenkaan otettu huomioon vuoden 2009 oppilashuoltotyöryhmässä (STM:n selvityksiä 2009:34). Se esitti, että koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelujen saatavuuden selvittämiseksi kunnissa ja kuntayhtymissä tulee tehdä kattava selvitys palveluista osana laajempaa tietojenkeruun kokonaisuutta ja 3

koulukuraattorien kelpoisuusvaatimukset arvioidaan tehtäväkuvan ja osaamistarpeiden mukaan selvityksen valmistuttua. Lisäksi työryhmä esitti, että arvioinnin perusteella ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Asian toteuttamisen vastuutahoiksi päätettiin ministeriöistä STM ja OKM sekä Suomen Kuntaliitto. Edellä mainittu esitys tehtiin yli kolme vuotta sitten, mutta kyseisen selvityksen tuloksia ei ole voitu hyödyntää tämän lakiesityksen valmistelussa, koska kyseistä selvitystä ei valitettavasti ole vieläkään tehty. Uutta sosiaalihuoltolakia valmistellut työryhmä (STM:n raportteja ja muistioita 2012:21) korostaa, että sosiaalityöntekijän erityistä asiantuntemusta tulee olla myös ehkäisevässä sosiaalityössä, josta hyvä esimerkki on juuri koulukuraattorin tekemä koulun sosiaalityö. Raportissa todetaan, että koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden ja opiskelijoiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen sekä koulunkäyntiin liittyvien toimintaedellytysten turvaaminen. Raportin mukaan sosiaalityön merkitys on erityisen suuri niissä tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren koulunkäynti uhkaa keskeytyä tai vaikeutua lapseen tai nuoreen itseensä liittyen tai hänen olosuhdetekijöiden vuoksi. Lakiesityksessä käytetty kuraattori-nimike ei kerro mitään työn sisällöstä. Kyseinen nimike on otettu käyttöön myös taiteen ja kulttuurin kentällä, mikä on johtanut sekaannuksiin muun muassa siten, että Opetushallitus on pyytänyt taidepuolen yhdistykseltä, SKY ry Suomen Kuraattorien Yhdistys, lausuntoa kouluampumisista, kun taas kyseistä lausuntopyyntöä ei ole lähetetty koulukuraattoreita edustavalle Koulukuraattorit ry:lle. Ammattinimikkeen tulee olla sellainen, josta palvelun käyttäjä saa selville, mitä palvelua hän saa. Tähän saakka koulukuraattori-nimike on liittänyt työntekijän kouluun, mutta kuraattorinimike voi liittää työntekijän esimerkiksi museoon, taidelaitokseen, yliopistoon (Helsingin yliopiston osakuntien toimintaa johtava henkilö) tai vaikka eläintarhaan (Korkeasaaren kuraattori). Koulukuraattorin kansainvälisestä nimikkeestä school social worker käy hyvin selville, mistä ammatista ja tehtävästä on kysymys. Lakiluonnos korostaa sosiaalityön tärkeyttä koulussa ja palvelujen laatua, mutta esityksessä ollaan kuitenkin heikentämässä koulukuraattorin koulutustasoa. Luonnoksesta ei selviä, miten koulukuraattorin koulutustason heikentämisellä vastataan paremmin oppilaiden entistä monimutkaisempiin avun ja tuen tarpeisiin. Sosiaalityön tarve koulussa ei ole vähentynyt vaan päinvastoin lisääntynyt. Lakiesityksellä ei tule heikentää tai murentaa nykyistä koulukuraattorin toteuttamaa sosiaalityön ja lastensuojelun asiantuntijuutta koulussa. Koulussa tehdään jo nyt laajasti moniammatillista yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten ammattiryhmien kanssa (esim. nuorisotoimi). Oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa tulee selkeästi määritellä koulun/oppilaitoksen opiskeluhuollossa toimivan sosiaalityöntekijän asema. Lakiluonnoksen mukaan 1 :ssä säädettäisiin lain tarkoituksesta, jonka 4. kohdan mukaan lain tarkoituksena on turvata oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen saatavuus ja laatu. Koulukuraattoripalvelujen laatua ei pystytä turvaamaan luonnoksen esittämällä kirjavalla koulutuksella. 4

Koska koulukuraattorin/kuraattorin tehtävä on määritelty eri yhteyksissä sosiaalityön tehtäväksi, Koulukuraattorit ry esittää, että oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa koulukuraattorin /kuraattorin tehtävä määritellään yksiselitteisesti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetyn lain 3 :n mukaiseksi sosiaalityöntekijän tehtäväksi. Koulukuraattorit ry esittää 5 :n otsikoksi Opiskeluhuollon psykologin ja sosiaalityöntekijän palvelut ja niillä tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja sosiaalityöntekijän antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta. Koulukuraattorin tehtävät Koulukuraattorin tehtävät on kuvattu liian suppeasti yleisperusteluissa sivulla 12: Koulukuraattorin työ mahdollistaa kunnan koululaitoksen piirissä oleville oppilaille kasvatuksen tukemiseen liittyvän yksilö- ja yhteisötason ennaltaehkäisevän sosiaalityön ja varhaisen tuen kuten lastensuojelulaki edellyttää. Koulukuraattori tukee oppilaiden sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia ja oppivelvollisuuden suorittamista. Luonnoksessa ei mainita lainkaan koulukuraattorien tekemää laajempaa yhteisöllistä työtä (opettajien ja muun henkilökunnan konsultointi, suunnittelu- ja kehittämistyö koulussa ja opetustoimessa sekä verkostoyhteistyö). Missään ei mainita myöskään sitä, että vanhemmat ovat palvelujen piirissä myös koulukuraattorin ja koulupsykologin työssä. Nämä pitäisi tuoda selvemmin esille koulukuraattoria ja koulupsykologia koskevassa lakipykälässä (5 ) vastaavasti kuten vanhempien kanssa työskentely on mainittu koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja koskevassa pykälässä (6 ). Koulukuraattorin ja koulupsykologin työ ei suinkaan ole pelkkää oppilaiden kanssa työskentelyä. Perusopetuslaki ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa, mikä koskee myös koulukuraattoria ja psykologia. 7 Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa olisi syytä avata enemmän perusteluosuudessa. Siinä voidaan hyödyntää Oppilas- ja opiskelijahuollon oppaassa olevaa Yhteisöllinen oppilashuolto-osiota, http://www.oph.fi/oppilashuollon_opas/yhteisollinen_oppilashuolto, jossa on kuvattu hyvin monipuolisesti yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. 8 Yksilökohtainen opiskeluhuolto Sivulla 53 todetaan, että yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluista vastaaville viranomaisille, mutta esimerkiksi opettajan tekemä yksilökohtainen opiskeluhuolto ei näy lakipykälässä, jonka sisältö rajautuu vain koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalveluihin sekä yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn opiskeluhuolto- ja asiantuntijaryhmissä. 5

Koulun jokainen työntekijä toteuttaa yksilökohtaista opiskeluhuoltoa omasta perustehtävästään käsin ja myös muiden koulun työntekijöiden tekemä yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö tulisi näkyä tämän pykälän yhteydessä. 11 Järjestämisvastuu Esityksen 11 :n mukaan "Opiskeluhuolto on järjestettävä yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus." Kunta siis päättää, miten toiminta järjestetään, mutta sivulla 73 (19 Opiskeluhuoltokertomukset) todetaan, että "Tämän lain tarkoituksena on selkeästi siirtää koulukuraattoreiden työ toteutettavaksi kunnan sosiaalitoimessa, jonka vastuulla olisi myös 5 :n 2 momentissa tarkoitetun sosiaalityöntekijän palvelut." Siirtoasiaa ei ole mitenkään luonnoksessa perusteltu. Käytännössä siirto tarkoittaisi valtavia hallinnollisia muutoksia lukuisissa kunnissa, kun koulukuraattorit siirtyisivät koulutoimesta sosiaalitoimeen, vaikka toiminta on vakiintunut opetustoimen toiminnaksi. Nykytilan arvioinnissa ei ole minkäänlaista tietoa ja vertailua siitä, missä hallintokunnissa koulukuraattorien työ nykyisin toteutuu ja miten se toteutuu. Lakiluonnoksesta ei myöskään selviä, missä hallintokunnassa koulupsykologitoiminta jatkossa toteutuisi. Siirtoesitys näyttää myös olevan ristiriidassa lakiluonnoksen yleisen hengen kanssa, jonka mukaan psykologi- ja kuraattoritoiminta nivotaan entistä tiiviimmin koulun toimintaan. Viime vuosina monessa kunnassa koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminta on juuri siirretty sosiaalitoimesta koulutoimeen toiminnan luonteen vuoksi. Opiskeluhuollon toimivan kokonaisuuden kannalta ei myöskään ole tarkoituksenmukaista lähteä siirtämään koulutoimessa koulukuraattorina toimivia sosiaalityöntekijöitä paikkaamaan kuntien lastensuojelun sosiaalityöntekijävajetta. Koulukuraattorit ry esittää, että kunta saa itse päättää, missä hallintokunnassa koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminta järjestetään. Koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan järjestäminen opetustoimessa on osoittautunut toiminnan luonteen vuoksi toimivaksi ratkaisuksi. Tällöin moniammatillinen asiantuntijuus on käytettävissä myös organisaation eri tasoilla. 13 Opiskeluhuoltoryhmät Esityksen 13 :n 2 momentissa esitetyn opiskeluhuoltoryhmän tehtäviin tulee kuulua myös yksilökohtaisen opiskeluhuollon koordinointi ja ohjaus: 13 2 mom: Koulutuksen järjestäjän on asetettava oppilaitoskohtainen monialainen opiskeluhuoltoryhmä. Opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi sekä yksilökohtaisen opiskeluhuollon koordinointi ja ohjaus. 6

Koska rehtori vastaa koulussa tehtävästä opiskeluhuoltotyöstä, hänen roolinsa tulee korostua myös oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän johtamisessa. 13 :n 4 momentissa esitetty yksittäisen opiskelijan tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi koottava asiantuntijaryhmä saattaa pikemminkin sekavoittaa kuin sujuvoittaa asioiden käsittelyä ja hoitamista koulun arjessa. Tuen tarpeen selvittäminen ja opiskeluhuoltopalvelujen järjestäminen opiskelijalle on hoidettavissa opiskeluhuoltoryhmän ja moniammatillisen yhteistyön avulla ilman erillistä asiantuntijaryhmää. Koulukuraattorit ry esittää, että oppilaitoskohtaisen monialaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä tulee olla oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnittelun, kehittämisen, toteuttamisen ja arvioinnin lisäksi myös yksilökohtaisen opiskeluhuollon koordinointi ja ohjaus. Tuen tarpeen selvittäminen ja opiskeluhuoltopalvelujen järjestäminen opiskelijalle on hoidettavissa monialaisen opiskeluhuoltoryhmän ja moniammatillisen yhteistyön avulla ilman erillistä asiantuntijaryhmää. 14 Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluita Esityksen 14 1 momentti määrittelee oikeuden saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja määräajassa. Jotta tämä tavoite voisi käytännössä toteutua, tulee laissa määritellä myös koulukuraattori- ja koulupsykologityön työn kannalta tarpeellinen henkilöstömitoitus kuten on jo tehty oppilashuoltopalveluja antavien kouluterveydenhoitajien (600 oppilasta) ja koululääkärien (2100 oppilasta) kohdalla Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa vuonna 2004. Oppilashuoltokomitea arvioi jo vuonna 1973 tekemässään mietinnössään (1973:151) hyvin perusteellisesti koulukuraattorien ja koulupsykologien työn tarvetta peruskoulussa tekemällä muun muassa tehtäväanalyysin kummastakin ammattiryhmästä. Komitean tavoitteena oli saada koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelujen piiriin kaikki peruskoulua käyvät oppilaat koko maassa. Komitean esityksen mukaan vuoteen 1984 mennessä maahamme olisi perustettu 500 koulukuraattorin ja 500 koulupsykologin virkaa. Perusopetuksessa 500 koulukuraattoria saavutettiin vasta vuonna 2010, jolloin kuntasektorilla työskenteli 501 koulukuraattoria. Koulupsykologien kohdalla Oppilashuoltokomitean esittämä tavoite on vielä kaukana. Vuonna 2011 kuntasektorilla työskenteli tilastokeskuksen palkkatilaston (2012) mukaan 548 koulukuraattoria ja 248 koulupsykologia. Opiskeluhuoltopalvelujen toimivuuden ja asiakaslähtöisyyden kannalta on epäloogista ja epäoikeudenmukaista, että mitoitussuositukset koskevat vain kouluterveydenhoitajia ja koululääkäreitä. Kun lakiesityksen tavoitteena on toimivien kokonaisuuksien aikaansaaminen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon (7 ) ensisijaisuus, niin 600 oppilasta/opiskelijaa ja korkeintaan 3 kouluyksikköä olisi toimiva lähtökohta myös yhtä koulukuraattoria ja yhtä koulupsykologia kohden. Koulukuraattorien ja koulupsykologien työn mitoituksen pohjaksi on otettava ensisijaisesti koko oppilaspohja sekä kouluyhteisöjen määrä, koska työ pohjautuu yhteisölliseen työotteeseen. Koulukuraattoreilla ja koulupsykologeilla tulee olla mahdollisuus myös työparityöskentelyyn sekä asiakastyössä että luokka- ja kouluyhteisötason työskentelyssä. 7

Määrittely oppilaan oikeudesta saada palveluja määräajassa ei ota huomioon koulukuraattorityön monitasoisuutta. Yksittäisen oppilaan hyvinvointia voi tukea monella tavalla myös yhteisöllisin sosiaalityön menetelmin esimerkiksi vaikuttamalla rakenteisiin ja verkostotyöllä. Esityksen 14 :n 3 momentin loppuun esitetään lisäystä koulun ulkopuolisten palvelujen saamisesta seuraavasti: Vastaanotolla tehdyn arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja, muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuorta tukevaa toimintaa sekä oppilaitoksen ulkopuolisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Koulukuraattorit ry esittää, että laissa tulee määritellä koulukuraattorien ja koulupsykologien henkilöstömitoitukseksi 600 oppilasta/opiskelijaa ja korkeintaan 3 kouluyksikköä yhtä koulukuraattoria ja yhtä koulupsykologia kohden, jotta oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja toteutuu määräajassa ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen mahdollistuu. 18 Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely Esityksen 18 :n 1 momentin perusteluissa mainitun asiantuntijaryhmän (13 4 mom) käyttö tekisi käytännön opiskeluhuoltotyön toteuttamisen koulun arjessa uuvuttavan monimutkaiseksi ja ajankäytöllisesti hankalaksi koulukuraattorin, koulupsykologin ja myös terveydenhoitajan toimiessa useassa eri koulussa. Opiskeluhuoltoryhmän tehtäväksi tulee määritellä myös yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön koordinointi ja ohjaus. 19 Opiskeluhuoltokertomus Esityksen 19 :n 5 momentin mukaan kunkin yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon osallistuvan ammattihenkilön on salassapitovelvoitteiden estämättä kirjattava opiskeluhuoltokertomukseen sellaiset ammatillisessa tehtävässään saamansa, opiskelijaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä tämän koulutuksen taikka opiskeluhuollon suunnittelun, järjestämisen tai toteuttamisen kannalta. Miten tämä toteutettaisiin käytännössä? Miten opiskeluhuoltorekisterissä määriteltäisiin käyttöoikeudet, kun eri henkilöillä on oikeus nähdä eri oppilaiden tiedot? Esitetty kirjaamistapa velvoittaisi koulukuraattorin, koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan osin kaksinkertaiseen kirjaamiseen, mikä ei ole ajankäytöllisesti perusteltua. Kirjaamisen toteutuksessa saattaisi tulla hankaluuksia. Kunkin ammattiryhmän ammatillisessa tehtävässään havaitsemat koulutuksen tai opiskeluhuollon suunnittelun, järjestämisen tai toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot on mahdollista kirjata opiskeluhuoltokertomukseen opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa oppilaan asian käsittelyn 8

yhteydessä. Nykyinen perusopetuslain 31 a :n 4 momentin mukainen oppilashuoltoryhmien kirjaamiskäytäntö on riittävä. 22 Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista Esityksen 22 :n 1 momentissa säädetään opiskelijan yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon osallistuvien oikeudesta salassapitovelvollisuuden estämättä saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot. Perusopetuslain 40 :n 2 momentin mukaan tässä yhteydessä mainitaan myös opettaja. Onko tämän lakiesityksen tarkoituksena poistaa oikeus vaihtaa tietoja salassapitovelvollisuuden estämättä opettajan kanssa, koska 8 ei määrittele opettajaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttajaksi. Koulukuraattorit ry esittää, että uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa tulee säilyttää edelleen perusopetuslain 40 :n 2 momentin mukainen oikeus vaihtaa tietoja salassapitovelvollisuuden estämättä opettajan kanssa ja 40 :n 4 momentin mukainen perusopetuksen järjestäjän velvoite toimittaa uudelle perusopetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä ja uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 23 Valtakunnallinen ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa on tärkeää säätää opiskeluhuollon valtakunnallisesta ohjauksesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväksi tulisi ohjata ja kehittää opiskeluhuoltopalveluja. Koulukuraattorin tekemän koulun sosiaalityön osalta kehittämistyö on jo käynnissä, kun koulun sosiaalityön asiakastyössä tarvittavat asiakastietomääritykset on jo tehty ja kuvattu 2010 THL:n raportissa Selvitys palvelukohtaisista asiakastiedoista lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä koulun sosiaalityön tehtävissä. 24 Opiskeluhuollon seuranta ja arviointi ja 25 Opiskeluhuollon valvonta Koulukuraattorit ry esittää, että opiskeluhuoltopalvelujen valtakunnallisen kattavuuden ja toimivuuden saavuttamiseksi tulee luoda vahva seuranta-, arviointi- ja valvontajärjestelmä. Lausunnon keskeinen sisältö Koulukuraattorit ry esittää uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain osalta seuraavia asioita: 1. Koulukuraattori- ja koulupsykologin työn perusta tulee säilyttää edelleen ehkäisevänä lastensuojelutyönä lastensuojelulain 9 :ssä niin, että siinä 9

viitataan koulukuraattorin ja koulupsykologin osalta oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. 2. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa koulukuraattorin/kuraattorin tehtävä tulee määritellä yksiselitteisesti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetyn lain 3 :n mukaiseksi sosiaalityöntekijän tehtäväksi ja että 5 :n otsikoksi tulee Opiskeluhuollon psykologin ja sosiaalityöntekijän palvelut, joilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja sosiaalityöntekijän antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta. 3. Kunta saa itse päättää, missä hallintokunnassa koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminta järjestetään. Koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan järjestäminen opetustoimessa on osoittautunut toiminnan luonteen vuoksi toimivaksi ratkaisuksi. Tällöin moniammatillinen asiantuntijuus on käytettävissä myös organisaation eri tasoilla. 4. Oppilaitoskohtaisen monialaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä tulee olla oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnittelun, kehittämisen, toteuttamisen ja arvioinnin lisäksi myös yksilökohtaisen opiskeluhuollon koordinointi ja ohjaus. Tuen tarpeen selvittäminen ja opiskeluhuoltopalvelujen järjestäminen opiskelijalle on hoidettavissa monialaisen opiskeluhuoltoryhmän ja moniammatillisen yhteistyön avulla ilman erillistä asiantuntijaryhmää. 5. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa tulee määritellä koulukuraattorien ja koulupsykologien henkilöstömitoitukseksi 600 oppilasta/opiskelijaa ja korkeintaan 3 kouluyksikköä yhtä koulukuraattoria ja yhtä koulupsykologia kohden, jotta oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja toteutuu määräajassa ja myös yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen mahdollistuu. 6. Uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa tulee säilyttää edelleen perusopetuslain 40 :n 2 momentin mukainen oikeus vaihtaa tietoja salassapitovelvollisuuden estämättä opettajan kanssa ja 40 :n 4 momentin mukainen perusopetuksen järjestäjän velvoite toimittaa uudelle perusopetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä ja uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 7. Opiskeluhuoltopalvelujen valtakunnallisen kattavuuden ja toimivuuden saavuttamiseksi tulee luoda vahva seuranta-, arviointi- ja valvontajärjestelmä. Hanna Gråsten-Salonen Puheenjohtaja Koulukuraattorit Skolkuratorer ry Mervi Mehtiö Varapuheenjohtaja Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 10