Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry Opetus- ja kulttuuriministeriön Lausuntopyyntö OKM/29/010/2016

Transkriptio

1 Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry Opetus- ja kulttuuriministeriön Lausuntopyyntö OKM/29/010/2016 Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry:n Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 7 Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Lakiluonnoksessa esitetään oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutettavaksi siten, että kuraattorin tehtävän kelpoisuusvaatimusta lievennettäisiin tällä hetkellä em. laissa säädetystä kelpoisuusvaatimuksesta (7 2 mom), jonka mukaan kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 :n (sosiaaliohjaaja) mukainen kelpoisuus. Vastaavalta kuraattorilta edellytettäisiin edelleenkin sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti Hallituksen esitysluonnoksessa eduskunnalle sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ym., että kuraattorin kelpoisuutta koskeva 7 2 mom muutettaisiin vastaamaan sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) mukaisia ammattinimikkeitä seuraavasti: Kuraattorina toimivan henkilön on oltava vähintään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 tai 8 :ssä tarkoitettu ammattihenkilö. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, joka on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 :ssä tarkoitettu ammattihenkilö sekä psykologin palveluja. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kuitenkaan antanut STM:n muutosesitykselle esittelylupaa, joten kuraattorin kelpoisuutta koskevaa muutosesitystä ei otettu lopulliseen hallituksen esitykseen sosiaalihuollon kelpoisuuslain kumoamiseksi (HE 14/2016 vp) helmikuussa Näin ollen kuraattorit ovat olleet laittomassa tilassa rekrytoinnin ja virallisten TVAasiakirjojen laatimisen osalta, koska 7 2 mom:ssa viitattu sosiaalihuollon kelpoisuuslaki on lailla (287/2016) kumottu alkaen. Nyt OKM esittää muutosta kuraattorin kelpoisuuteen siten, että kuraattorin tehtävään olisi kelpoinen henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto: 7 Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Sen estämättä, mitä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 :ssä säädetään, kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 :n mukainen kelpoisuus sekä psykologin palveluja. Esityksen perusteluissa todetaan, että kuraattorin kelpoisuussäännöstä on arvosteltu liian kapea-alaiseksi. Mihin tämä väite perustuu? Kovin kapea-alaisesta osaamisesta ei voi olla

2 kysymys, koska kuraattorin tehtävää voi tehdä sekä sosionomin (AMK ja YAMK) että sosiaalityöntekijän tutkinnoilla. Sosiaalityöntekijöiden osaaminen on hyvin laaja-alaista, koska hyvin monet heistä ovat opiskelleet sivuaineina mm. sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa, psykologiaa, kasvatustiedettä tai erityispedagogiikkaa. Tämän esityksen mukaan kuraattorin lakisääteistä tehtävää voisi tehdä monella eri korkeakoulututkinnolla täysin ilman mitään sosiaalityön/sosiaalialan opintoja, vaikka kysymyksessä on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 :n mukaisesta sosiaalipalvelusta. Esityksessä viitataan esim. sosiologeihin, sosiaalipsykologeihin ja kasvatustieteen maistereihin. Toisin kuin sosiaalityön pääaineopiskelijoilla sosiologian, sosiaalipsykologian ja kasvatustieteen pääaineopintoihin ei sisälly asiakastyön menetelmien ja prosessien opiskelua eikä pakollista harjoittelua. Kun opettajat ovat pedagogeja, olisi kummallista, jos kuraattorikin olisi kasvatustieteen maisteri ilman sosiaalityön tai sosiaalialan koulutusta. Näin ollen koulusta ja koulun oppilashuoltoryhmästä puuttuisi kokonaan sosiaalityön/sosiaalialan asiantuntemus ja osaaminen. Kyseinen esitys on oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 67/2013) ja eduskunnan hyväksymän oppilas- ja opiskelijahuoltolain (7 ) vastainen. HE 67/2013 mukaan kuraattorin kelpoisuuden säätäminen lain 7 :n mukaiseksi sosiaalialan ammatilliseksi koulutukseksi nähtiin tarpeelliseksi, jotta oppilaat ja opiskelijat saataisiin yhdenvertaiseen asemaan palvelujen laadun osalta eri kunnissa. Lisäksi sivistysvaliokunta korosti oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskevassa mietinnössään (14/2013 vp) erityisesti, että jatkossa on koulutettava riittävästi koulukuraattorin tarkennettuja kelpoisuusehtoja täyttävää henkilökuntaa eli sosiaalityöntekijöitä ja sosionomeja. Kyseinen esitys ei myöskään ole linjassa sosiaalihuollon ammattihenkilölain kanssa, joka määrittelee sosiaalityöntekijän (8 ) ja sosionomin (7 ) sosiaalihuollon laillistetuiksi ammattihenkilöiksi. Kyseinen esitys johtaisi siihen, että kouluissa ja oppilaitoksissa lisääntyisi sellainen kuraattorihenkilöstö, jolla ei ole laillistettua sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyyttä/kelpoisuutta. Esitys vesittäisi koko sosiaalihuollon ammattihenkilölain tarkoituksen. Voiko sosiaalihuollon ammattihenkilölakia edes sivuuttaa tässä kohdassa? Esitys on ristiriidassa myös sen kanssa, että kaikki opiskeluhuoltopalveluja antavat henkilöt (kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat, lääkärit) olisivat laillistettuja ammattihenkilöitä. Esityksestä seuraisi myös se, että oppilaiden, opiskelijoiden ja perheiden näkökulmasta yhdenvertaisuus kuraattorin palvelujen sisällön ja laadun suhteen ei toteutuisi eri kouluissa ja oppilaitoksissa. Vai onko jonkun mielestä ihan oikeasti tarkoitus, ettei kaikkien opiskeluhuollon kuraattorien tarvitsisikaan olla laillistettuja ammattihenkilöitä, mutta opiskeluhuollon psykologien, terveydenhoitajien ja lääkärien kylläkin. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (7 ) säädetyillä kuraattorin kelpoisuuksilla (sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja) on ollut tarkoitus päästä siihen, että kuraattoripalveluja antavilla henkilöillä on sosiaalialan ammatillinen koulutus aikaisemman koulutuksellisen kirjavuuden sijasta. Esitys kuraattorin kelpoisuuden muuttamisesta toisi koulutuksellisen kirjavuuden takaisin. Monenkirjavat ammattiryhmät tarjoaisivat erilaista palvelua riippuen koulutustaustasta. Nykyiselläänkään ei voida taata tasavertaista palvelua kautta Suomen, koska kuraattoripalvelua voi antaa joko sosionomi tai sosiaalityöntekijä. Tasavertaisuus kärsisi entisestään kelpoisuuden muutoksen myötä.

3 Esitys on vastoin oppilas- ja opiskelijahuoltolain sitä tarkoitusta (2, kohta 4), että lailla turvataan opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Oikeuskansleri on huomauttanut useasti ennen oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantuloa, ettei yhdenvertaisuus opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudessa toteudu, mutta ongelmia on ollut myös palvelujen sisällön ja laadun osalta kuraattorien monenlaisen koulutuspohjan vuoksi. Esityksessä ei myöskään huomioida, mitä kelpoisuuden muutosesitys tarkoittaisi oppilasja opiskelijahuoltolain 28 2 mom:n siirtymäsäännösten osalta. Viimeisen kahden vuoden aikana esim. monet siirtymäsäännöksen perusteella kuraattorin työssä toimivat ovat työnsä ohessa lähteneet opiskelemaan sosiaalityöntekijän tai sosionomin tutkintoa kuraattorin tai vastaavan kuraattorin kelpoisuuden saamiseksi. Muutosesitys tarkoittaisi sitä, ettei heidän olisi tarvinnutkaan lähteä opiskelemaan. Kelpoisuuden muutosesitys näyttäytyy heidän näkökulmastaan kohtuuttomalta ja turhauttavalta. Esityksen perusteluissa todetaan, että kuraattoripalvelu on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 :n mukaan sosiaalipalvelua. Näin ollen kuraattorilta tulee edellyttää sosiaalialan ammatillista koulutusta, sosiaalityöntekijää tai sosionomia. Nykyisin kuraattorin tehtäväkenttä on laaja ja haastava oppilaiden ja opiskelijoiden moninaisista ja vaikeista ongelmista johtuen. Kuraattorin työssä tarvitaan vankkaa, monipuolista ja laaja-alaista sosiaalityön sisällön osaamista sekä sosiaalityön menetelmien ja prosessien hallintaa kuraattorin toimiessa koulussa sosiaalityön ja lastensuojelutyön asiantuntijana. Toisella asteella varsinkin ammatillisella puolella kuraattorin on hallittava monenlaisia sosiaalityön aloja. Työnkuva on enemmän sosiaaliasiamiehen laaja työnkuva, jossa yhdistyy kaikki mahdolliset palvelujärjestelmät kuten esim. Kelan palvelut, TE-palvelut, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset ja kunnalliset lastensuojelulaitokset jne. ja käytännön työ opiskelijoiden ja henkilöstön parissa. Työ on jo nyt vastaavan kuraattorin määrittelyn mukaista ja jopa sen ylittävää toisella asteella. Esityksessä ei huomioida ammatillisen koulutuksen järjestäjien erilaisia järjestämismuotoja. Esim. koulutuksen järjestäjä sijaitsee seitsemän kunnan alueella ja opiskelijat tulevat noin 20 kunnasta. Lisäksi nuorisoasteeseen yhdistetään vuonna 2017 aikuispuolen koulutus. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakaskunta muodostuu vuodesta 2017 alkaen yli 15-vuotiaista henkilöistä perheineen. Esityksessä ei myöskään huomioida niitä lisävelvoitteita, jotka tulevat nuorisolain (72/2006, 7 c ) alle 25 -vuotiaiden opintojen keskeytyksestä ja sosiaalihuoltolain 8-9 säädöksistä (kunnallisten viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia sekä poistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä). Tukea tarvitsevat useat toisen asteen erityisopiskelijat. Myös maahanmuuttajia on yhä kasvava lukumäärä opiskelijoista, jotka ovat erityistä tukea tarvitsevia. Kuraattorin kelpoisuuden muutosta esityksessä perustellaan norminpurkutarpeella ja työvoimapulalla. Kelpoisuusehtojen muutos ei tuo säästöä, joten miksi se tehtäisiin, sillä nykyisellä koulutuspohjalla olevia kuraattoreita ja vastaavia kuraattoreita on saatavilla. Miksi kelpoisuuden muutosesitys kohdistuu taas ja vain kuraattoreihin? Oppilashuoltolain edellyttämät palveluketjut eivät ole kunnossa. Tällä hetkellä puuttuu esim. koko joukko psykologeja, eikä heidän pätevyyksiään ehdoteta alennettavaksi sen vuoksi, että olisi helpompi rekrytoida uusia työntekijöitä. Tässä mielessä koko esitys on syrjivä ja loukkaa oikeudenmukaisuuden käsitystä. Laajentamalla kuraattoreiden kelpoisuusehtoja vaarantuvat nuorten oikeudet palveluihin ja etuisuuksiin. Oppilashuoltokomitea (1973) teki tarkan tehtäväanalyysin kuraattorin tehtävistä ja päätyi

4 esittämään sosiaalityöntekijän koulutusta kuraattorin kelpoisuudeksi, joka sitten asetuksella vahvistettiin koulukuraattorin kelpoisuudeksi vuonna 1990 säädettäessä koulukuraattoreista lastensuojelulaissa ja -asetuksessa. Kuraattorin työ määriteltiin sosiaalityöntekijän tehtäväksi myös STM:n oppilashuollon lainsäädäntöä uudistavissa selvityksissä (2006 ja 2009). Oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisen yhteydessä 2013 kuraattorin kelpoisuus kuitenkin madallettiin sosionomin (sosiaaliohjaajan) tutkintoon sosiaalityöntekijöiden työvoimapulan takia, ei siis tehtävän vaativuuden takia. Silloinen opetusministeri Krista Kiuru kertoi vastauksessaan ( ) kansanedustaja Jari Myllykosken kirjalliseen kysymykseen (KK74/2014 vp, ), että "Oppilas- ja opiskeluhuoltolain valmistelun aikana oli tiedossa, että sosiaalityöntekijöitä ei ole riittävästi, joten kelpoisuutta lievennettiin tietoisesti sosiaalialan AMK-tutkinnon suorittaneisiin sosionomeihin, koska heitä on saatavilla kaikkialla Suomessa." Sosiaalityöntekijäpula ei ratkea kelpoisuuksia madaltamalla vaan kouluttamalla sosiaalityöntekijöitä lisää. Sosiaalityöntekijöiden saatavuus on jo osin parantunut, koska koulutusmääriä on lisätty viime vuosina. Kyseisellä kuraattorin kelpoisuusesityksellä ei pitäisi lähteä heikentämään yhdenvertaisuutta kuraattorin palvelujen sisällön ja laadun osalta varsinkin, kun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät ole laillistettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, jos heillä ei ole suoritettuna sosiaalityön yliopistollisia pääaineopintoja tai sosionomin tutkintoa. Esitys voisi myös johtaa kanteluihin siitä, että kuraattorin antama palvelu ei ole laillistetun sosiaalihuollon ammattihenkilön antamaa palvelua. Yleisesti koko kuraattoritoiminta on tehtävä läpinäkyväksi. Huoltajien ja asiakkaiden on tiedettävä, kuka heitä palvelee ja millä koulutuksella. 12 Opiskeluhuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan esitetään kirjattavaksi vain se, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu. Olisi kuitenkin tärkeää kirjata suunnitelmaan myös arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 35 a Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa Päätöksenteon siirtäminen rehtorin vastuulle 35 a :ssä esitetyissä asioissa on kyseenalainen siinä mielessä, että kun ammattiopistossa on vain yksi rehtori (ammatillisen koulutuksen johtaja) ja hänen johdettavanaan esim. 20 toimipistettä, päätöksenteon nopeus ei välttämättä toteudu, vaikka päätöksenteko siirtyisi rehtorille esitetyissä asioissa. On myös huolehdittava siitä, että opiskelijan oikeusturva toteutuu rehtorin tehdessä em. päätöksiä.

5 Lausunnon keskeinen sisältö Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki: 7 Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Lakiluonnoksessa esitetään kuraattorin kelpoisuusvaatimuksen lieventämistä niin, että kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena olisi tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Vastaavalta kuraattorilta edellytettäisiin edelleenkin sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry ei kannata kuraattorin kelpoisuuden muuttamista soveltuvaksi korkeakoulututkinnoksi vaan esittää, että kuraattorin kelpoisuutta koskeva OHL:n 7 2 mom muutetaan vastaamaan voimaan astuneen sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) mukaisia ammattinimikkeitä sosiaalityöntekijä (7 ) ja sosionomi (8 ). Sosiaali- ja terveysministeriö on jo tehnyt tällaisen muutosesityksen Hallituksen esitysluonnoksessa eduskunnalle sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ym. Kuraattorin kelpoisuuden tulee olla linjassa sosiaalihuollon ammattihenkilölain kanssa, joka määrittelee sosiaalityöntekijän (7 ) ja sosionomin (8 ) sosiaalihuollon laillistetuiksi ammattihenkilöiksi. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 määrittelee kuraattorin tehtävän sosiaalipalveluksi. Kuraattorin kelpoisuuden muutosesitys johtaisi siihen, että kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelisi laillistettuja ja ei laillistettuja kuraattoreita. Kaikkien kuraattorien tulee olla laillistettuja ammattihenkilöitä kuten muutkin oppilashuoltopalveluja antavat henkilöt (psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit). Kuraattorin kelpoisuuden muutosesityksestä seuraisi se, että oppilaiden, opiskelijoiden ja perheiden näkökulmasta yhdenvertaisuus kuraattorin palvelujen sisällön ja laadun suhteen ei toteutuisi eri kouluissa ja oppilaitoksissa. Oikeuskansleri on huomauttanut useasti ennen oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantuloa, ettei yhdenvertaisuus opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudessa toteudu, mutta ongelmia on ollut myös palvelujen sisällön ja laadun osalta kuraattorien monenlaisen koulutuspohjan vuoksi. Esitys voisi myös johtaa kanteluihin siitä, että kuraattorin antama palvelu ei ole laillistetun sosiaalihuollon ammattihenkilön antamaa palvelua. Huoltajien ja asiakkaiden on tiedettävä, kuka heitä palvelee ja millä koulutuksella. 12 Opiskeluhuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan esitetään kirjattavaksi vain se, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu. Olisi kuitenkin tärkeää kirjata suunnitelmaan myös arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta: 35 a Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa Päätöksenteon siirtäminen rehtorin vastuulle 35 a :ssä esitetyissä asioissa on kyseenalainen siinä mielessä, että kun ammattiopistossa on vain yksi rehtori (ammatillisen koulutuksen johtaja) ja hänen johdettavanaan esim. 20 toimipistettä, päätöksenteon nopeus ei välttämättä toteudu, vaikka päätöksenteko siirtyisi rehtorille esitetyissä asioissa. On myös huolehdittava siitä, että opiskelijan oikeusturva toteutuu rehtorin tehdessä em. päätöksiä. Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry Hanna Gråsten-Salonen Puheenjohtaja Satu Jokelainen Varapuheenjohtaja